Suomalais-filippiiniläinen avioliitto
Kirjoittanut Riitta Vartti, päivitetty 27.5.2010.

Tiedot perustuvat haastatteluihin. Lähetä minulle palautetta tai soita numeroon 09-3231 369.
taustaa  |  paperisota ennen häitä   |  häiden jälkeen  |   mikä kotikieleksi?  |   viisumit ja oleskeluluvat  |   etusivulle  |  sivukartta eli hakemistosivu


vihkikuva

Jorman ja Arlenen häät 2006.

Taustaa. Viime vuosikymmeninä Filippiinit on ollut eräs maista, mistä suomalaiset miehet ovat etsineet romanttisia suhteita, jopa välittäjiä käyttäen. Jotkut taas ovat löytäneet sieltä puolison työkomennuksella tai turistimatkalla ollessaan. Niinpä meillä on nyt Suomessa noin 800 filippiiniläistä naista, joista useimmat ovat avioliiton kautta tulleita. Miehiä taas on muuttanut tänne vain kourallinen.

Monet filippiiniläiset taas uneksivat ulkomaille pääsystä joko työn tai avioliiton kautta. Erityisesti naiset etsivät puolisoa ulkomailta lehti-ilmoitusten, erilaisten välittäjien, sukulaisten ja internetin avulla. Taustalla on paitsi romantiikka, myös toive taloudellisesta turvallisuudesta rikkaammassa maassa. Koska sosiaaliturva puuttuu, lasten velvollisuus on huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan, nuorempien sisarustensa koulutuksesta ja perheen vammaisista myös taloudellisesti. Siksi avioliitto ulkomaalaisen kanssa nähdään edullisena ratkaisuna koko perheen kannalta. Kuitenkin ulkomaalaisen hyväksyminen ei ole itsestään selvää. Suomalaisen sulhasen tai morsiamen kannattaa pyrkiä ensimmäisenä tulevan puolisonsa perheen suosioon, koska lapsuuden kodin siunaus on filippiiniläiselle erittäin tärkeä.

Suomalais-filippiiniläiset parit järjestävät yleensä häät molemmissa maissa, ensin Filippiineillä ja sitten Suomessa. Siten molempien maiden ja kummankin puolison häätapoja voidaan noudattaa.

Tutustumiskäynti puolison kotimaahan on huomattu tarpeelliseksi jo ennen kuin ryhdytään järjestämään häitä. Huom! viisumin saaminen tyttö- tai poikaystävälle Schengen-maahan on todella vaikeaa. Tavallisesti on parempi hakea oleskelulupaa vasta häiden jälkeen. Oleskeluluvan saaminen edellyttää yleensä, että pariskunta on tuntenut toisensa kohtalaisen pitkään ja tavannut toisensa henkilökohtaisesti. Käytäntö on viime aikoina käynyt niin kireäksi, että harvat filippiiniläiset pääsevät Suomeen muuten kuin vasta häiden jälkeen perheen yhdistämisen perusteella - tai toisaalta työluvalla. Tällä yritetään estää valitettavan yleistä ihmiskauppaa, lumeavioliittoja ja laitonta siirtolaisuutta Eurooppaan.

Monikulttuurisen avioliiton solmiminen vaatii kärsivällisyyttä ja paperisotaa molemmissa maissa. Vähintään muutaman kuukauden prosessiin kannattaa varatua.

Häiden jälkeen. Oleskeluluvan saaminen Suomeen on yleensä hidas prosessi. Kun se on kunnossa, ensimmäinen tehtävä Suomessa on sosiaaliturvatunnuksen hankkiminen filippiiniläiselle puolisolle. Tunnus on ehdottoman välttämätön.

Filippiiniläinen on tottunut lämpimään ilmastoon, tiiviisiin perhesiteisiin ja ihmisten hyörinään ympärillään. Sen vuoksi kylmä ja harvaan asuttu Suomi vieraine kielineen saattaa olla ainakin aluksi todellinen koettelemus. Suomalainen osapuoli voi onneksi helpottaa tilannetta monin tavoin:

  • Auta puolisoasi pitämään yhteyttä kotimaahan ja omaisiinsa.
  • Vie hänet paikkoihin, joissa hän voi tavata muita Suomessa asuvia filippiiniläisiä. Suosittu kohtaamispaikka on kirkko (useimmilla katolinen), koska filippiiniläisten elämässä uskonnolla on merkittävä sija. Filippiiniläiset kohtaavat toisiaan myös eri maahanmuuttajajärjestöissä (ks. kohdasta maahanmuuttajat) tai esim. paikkakunnan kirpputoreilla, karaokessa jne.
  • Rohkaise oppimaan suomea. Suomen kursseja järjestävät esim. työväenopistot, kansalaisopistot, lukiot ja yliopistot. Puhu hänelle suomea myös kotona! Aloittaa voi vaikka keskustelemalla hänen kanssaan puoli tuntia päivässä suomeksi.

Suomalaisen taas kannattaa harkita filippiinon kielen kurssia ymmärtääkseen paremmin puolisonsa kulttuuria ja mahdollisten tulevien lastensa toista kotikieltä. Muutaman sanankin osaaminen voi jo lähentää puolisoita toisiinsa. Myös sanakirjat ja oppikirjat auttavat asiaa, jos kursseille ei ole mahdollsita osallistua. Ks. lisää kielikurssien kohdalta.

Mikä kotikieleksi? Suomi kotikielenä auttaa filippiiniläistä kotoutumaan suomalaisiin oloihin. Moni pariskunta puhuu keskenään aluksi englantia, vaikka se ei olisi kummankaan äidinkieli. Lasten kannalta olisi kuitenkin ehkä paras, että molemmat vanhemmat opettaisivat heille äidinkielensä, jonka he todella osaavat (englannin ehtii oppia myöhemmin). Monet lapset arvostavat sitä, että heillä on siteet isovanhempiin ja sukulaisiin molempien vanhempiensa kotimaissa. Myös joissakin kouluissa järjestetään filippiinon opetusta suomalais-filippiiniläisten perheiden lapsille - ota selvää!


taustaa  |  paperisota ennen häitä   |  häiden jälkeen  |   mikä kotikieleksi?  |   viisumit ja oleskeluluvat  |   etusivulle


© Filippiinit-seura ry
PL 1278
00101 Helsinki

www.filippiinit-seura.fi