Eri paikkakunnilla on lisäksi lukuisia juhlapäiviä, joita voidaan paikallisesti pitää myös vapaapäivinä.

Juhlapäivien vietto Ystävänpäivä 14.2. Magandang Araw ng mga Puso! Ystävänpäivä 14. helmikuuta on yksi monista kaupallisenmakuisista juhlapäivistä, joiden alkuperä on Yhdysvalloissa. Ystävänpäivän filippiinonkielinen nimi Araw ng mga Puso merkitsee suomennettuna "sydänten päivää". Päivä on ennen kaikkea romanttinen juhla. Miehet ostavat rakastetuilleen lahjoja ja ystävät lähettävät toisilleen sydämillä koristeltuja vaaleanpunaisia kirjeitä ja esineitä. People Power -päivä 22.2. People Power -päivä on perustettu vuonna 1986 tapahtuneen ns. EDSA-vallankumouksen muistoksi. Neljä päivää väkijoukot seisoivat Metro Manilan EDSA-kehätiellä ja pakottivat diktaattori Ferdinand Marcosin luopumaan vallasta. 22.2.1986 julistettiin uudeksi presidentiksi Corazon Aquino, josta tuli Filippiinien ensimmäinen naispresidentti. Cory Aquinon suosio perustui paljolti hänen murhatun puolisonsa, tunnetun demokraatin, Ninoy Aquinon maineeseen. Diktaattori Marcos joutui Yhdysvaltain tuella pakenemaan helikopterilla Havaijille. Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Magandang Araw ng mga Kababaihan! Kansainvälisen naistenpäivän näyttävä juhlinta kertoo filippiiniläisten naisten voitokkaasta tasa-arvokamppailusta. Naistenpäivänä järjestetään suuria kulkueita, puheita pidetään ja naisia kukitetaan, heille tuodaan lahjoja ja heitä huomioidaan monin tavoin esim. työpaikoilla. Bataanin päivä 9.4., myös tunnettu nimellä Day of Valor (Araw ng Kagitingan; "urheuden päivä") Yleinen vapaapäivä muistuttaa toisen maailmansodan aikaisesta ns. Bataanin kuolemanmarssista. Kenraali MacArthur perääntyi huhtikuussa 1942 japanilaisten hyökätessä maahan ja jätti jälkeensä 70 000 yhdysvaltalaisen ja filippiiniläisen sotilaan joukon, joka oli perääntynyt Bataanin niemimaalle Manilasta luoteeseen. Japanilaiset vangitsivat joukon ja pakottivat sen marssimaan 100 km pohjoiseen, Nueva Ecijaan, vankileirille. Suuri osa joukosta kuoli matkalla nälkään, janoon, tauteihin, haavoihin tai japanilaisten luoteihin. Pääsiäinen Pääsiäinen on vuoden toinen suuri, uskonnollinen juhla. Vappu 1.5. Maligayang Araw ng mga Manggagawa! Vappu on työväenjuhla, johon kuuluvat mahtavat kulkueet ja suuret, koko päivän kestävät vappujuhlat. Esimerkiksi Manilassa vapun mielenosoituksiin osallistuu satoja tuhansia esittämään mielipiteensä työntekijöiden asemasta ja hallituksen politiikasta. Itsenäisyyspäivä 12.6. Magandang Araw ng Kalayaan!Magandang Araw ng Kasarinlan! Filippiinien itsenäisyyspäivää vietetään Espanjasta itsenäistymisen kunniaksi, mikä tapahtui 12.6.1898. Filippiinoksi päivän nimi on Araw ng Kalayaan eli vapauden päivä (Kasarinlan = itsenäisyys) ja sitä juhlitaan isänmaallisin (sikäläisittäin "äidinmaallisin") lauluin ja sotilasparaatein. Vuoteen 1964 asti Filippiinien itsenäisyyspäivää vietettiin 4.7., mikä viittasi itsenäistymiseen Yhdysvaltain alaisuudesta vuonna 1946. Nykyään virallinen itsenäisyyspäivä on kuitenkin 12.6.1898. Itsenäisyyspäivä on virallinen vapaapäivä. Eräs merkittävä tilaisuus pidetään vapaustaistelija Emilio Aguinaldon muistomerkillä Cavitessa paikalla, missä Filippiinien lippu nostettiin salkoon ensi kerran tuona vuonna. Juhannus Päiväntasaajan lähellä päivät ovat kautta vuoden tasaisesti lähes yhtä pitkiä kuin yöt. Sen vuoksi juhannuksesta (Gitna ng tag-araw) ei ole muodostunut siellä yhtä tärkeää valon juhlaa kuin Pohjolassa. Katolisessa perinteessä vietetään kuitenkin silloin Pyhän Johanneksen juhlaa ja toisaalta etenkin Yhdysvalloista on levinnyt tapa nimetä missikisoja tai muita kaupallisia tapahtumia juhannuksen nimellä (Midsummer). Manila-päivä 24. päivänä kesäkuuta on sen sijaan merkittävä tapahtuma pääkaupunkilaisille. Bonifacion päivä 30.11. Andres Bonifacio (1863-1897) oli eräs Filippiinien vallankumouksen sankari. Hän perusti itsenäisyyttä ajavan järjestön, Katipunanin v. 1892. Katipunanista tuli myöhemmin Filippiinien armeijan ydin, joka osallistui maan itsenäistämiseen Espanjasta ja taisteluihin uutta siirtomaavaltaa, Yhdysvaltoja vastaan. Kun espanjalaiset olivat teloittaneet kansalliskirjailija José Rizalin 1896, Bonifacio julisti Filippiinit itsenäiseksi ja yhdisti joukkonsa Emilio Aguinaldon johtamiin sotavoimiin. Kiista johtajuudesta päättyi siihen, että tuleva presidentti Aguinaldo teloitutti Bonifacion toukokuussa 1897. Nykyisin Bonifaciota pidetään kansallissankarina. Joulu ja uusivuosi Maligayang Pasko at Manigong Bagong Taon! Filippiiniläisillä on ehkä maailman ennätys joulunvieton pituudessa: se aloitetaan syyskuussa ja lopetetaan pitkällä tammikuun puolella. Lue lisää: joulu ja filippiiniläiset joululaulut.

Fiestat ja festivaalit Maan eri puolilla vietetään kautta vuoden monenlaisia festivaaleja, fiestoja (pista tai piyesta, pyhimysjuhla) ja muita juhlapäiviä, jotka toisinaan kestävät päiviä tai jopa viikkoja. Kansankarnevaalien lisäksi monia tapahtumia kehitetään myös turisteja houkuttelevaan suuntaan. Vanhimmat juhlaperinteet ovat kotoisin jo siirtomaavaltaa edeltävältä ajalta, etenkin alkuperäiskansojen suuret juhlat, kuten Tengao ja Fagfagto, joita Luzonin saaren vuoristoisessa osassa Mountain Provincessa asuvat ifugaot, bontokit ja kalingat viettävät. Eri kansojen juhlista on tullut myös merkittäviä turistinähtävyyksiä, esim. t'boli-, manobo- ja subanon-kansojen juhlat Mindanaolla. Espanjalaiset toivat maahan katoliset juhlat, kuten meillekin tuttujen kirkkopyhien, joulun ja pääsiäisen juhlinnan. Eri pyhimyksillä on kullakin juhlansa ja paikkakunnat muistavat kukin omia suojeluspyhimyksiään. Esimerkkejä katolisista juhlista ovat Quiapon fiesta, Ati-atihan, pääsiäisviikon juhlat ja kulkueet, Santa-Krusan, Peñafrancia-festivaali ja Antipolon pyhiinvaellus. Eräät juhlat ovat suuria spektaakkeleita, joissa näytellään esimerkiksi Raamatun tapahtumia tai Filippiinien kansan historian vaiheita. Monien juhlien taustalla on maatalousyhteiskunnan sadonkorjuujuhlien perinne kuten Obandon hedelmällisyysjuhlilla ja Kalabaw-festivaaleilla. Eräät juhlat sisältävät merkillisiä, toisinaan väkivaltaisiakin piirteitä, kuten hevostappeluita ja härkätaisteluita, jotka poikkeavat kuitenkin espanjalaisesta perinteestä huomattavasti. Katolisen silauksen lisäksi rituaaleissa ja tavoissa on aineksia edeltävistä pakanallisista menoista. Tyypillisesti katolisissa juhlissa kannetaan kulkueissa erilaisten pyhimysten kuvia. Jotkut veistokset esittävät esim. mustaihoista Jeesusta tai Jeesus-lasta. Nämä perinteet ovat kotoisin Meksikosta, jota kautta espanjalaisten kulttuuri levisi Filippiineille 1500-luvulta eteenpäin. Muslimeilla on omat juhlansa, joista pääjuhla on Hari-raya Puasa, Ramadan-kuukauden festivaali. Näiden lisäksi ovat maallisemmat ja modernimmat juhlapäivät, jotka liittyvät Filippiinien nykyaikaan ja kansakunnan historiaan. Näitä ovat esim. itsenäisyyspäivä, EDSA-vallankumouksen vuosipäivä, naistenpäivä, vappu, sankarien päivä, Bataanin päivä ja kansalliskirjailija José Rizalille nimetty päivä. Alla on esimerkkejä lukemattomista tapahtumista ja tilaisuuksista maassa. Kansanjuhlia ja festivaaleja Huom! Tarkista kunkin vuoden päivämäärät esim. matkailualan päivitetyiltä kotisivuilta, esim.: http://www.lakbay-pilipinas.coms.ph/ati_atihan_festival.html Musta nasaretilainen (engl. Black Nazarene) Tammikuun 9. päivä - Quiapo, Manila Juhlan pääpiirre ovat valtavat kulkueet, joiden keskeinen hahmo on kullatuissa vaunuissa kuljetettu "musta nasaretilainen", mustaihoinen Jeesus-veistos, jonka espanjalainen kaljuuna toi aikoinaan Manilaan Meksikosta. Tapahtumapaikka on yksi Manilan keskustan kaupunginosista. Ati-Atihan Tammikuun 3. viikolla Kalibossa Panayn saarella Ati-Atihan on Filippiinien fiestoista suosituimpia ja ehdottomasti villein. Nimi on saatu saaren alkuperäiskansan, negritojen nimestä "ati". Jeesus-lapsen (Santo Niño) kunniaksi värikkäänprimitiivisiin asuihin puetut juhlijat maalaavat koko vartalonsa mustaksi ja tanssivat Hala bira! -huutojen ja rytmien tahtiin ympäri kaupunkia. Ati-atihan on myös merkittävä turistipyydys. Perinne tulee kaukaa 1500-luvun alusta. Pasungay ("sarvien kalistelu") Tammikuun 2. lauantaina - San Joaquin, Iloilo, Panayn saari Härkäfestivaali San Joaquinin rinteillä. Kaupungin ja naapurialueiden valiohärät tappelevat katsojien kannustaessa äänekkäästi. Väitetään kuitenkin, että taistelu ei johda veriseen lopputulokseen. Sinulog Tammikuun 3. viikonloppu - Cebu City, Cebun saari Jeesus-lapselle (Santo Niño) omistettua juhlaa komistetaan suurilla kulkueilla, katutanssikilpailuilla ja paraateilla. Pit Señor -huudot kuuluvat asiaan. Buling-buling Tammikuun 3. sunnuntai - Pandacan, Manila Eräs lukemattomista Jeesus-lapsen (Santo Niño) kunniaksi järjestetyistä juhlista. Buling-buling on uskonnollinen tanssi, jota tanssitaan espanjalaiselta ajalta periytyvissä puvuissa. Dinagyang Tammikuun 4. viikonloppu - Iloilo City, Panayn saari Tuhannet ihmiset pukeutuvat erikoisiin asuihin ja laulavat, tanssivat ja tömistävät jalkojaan vuorokauden ympäri. Zambulawan Tammikuun 3. sunnuntai - Pagadian City, Zamboanga de Sur, Mindanaon saari Subanon-kansan rikas musiikkiperinne esittäytyy tässä juhlassa, joka muistuttaa Pagadian Cityn perustamisesta. Kynttilöiden Neitsyen fiesta (engl. Feast of Our Lady of Candles) Helmikuun 2. päivänä - Jara, Iloilo City Visayas-saarten länsiosan suurin uskonnollinen juhla. Kynttilöitä siunataan ja seurataan kulkueena fiestan pyhimystä, Nuestra Señora de Candelariaa. Paraw Regatta Maaliskuun 1. sunnuntai - Iloilo City, Panayn saari Veneiden soutukilpailu Guimaras-saaren ja Iloilo Cityn välisessä salmessa. Kilpaan osallistuu tuhansia paikallisia rannikon asukkaita veneineen. Eid-el-Fitr Ramadan-kuukauden päättyessä muslimialueilla Mindanaolla Maailmanlaajuiseen muslimiperinteeseen liittyvä festivaali, joka päättää Ramadan-kuukauden. Ajankohta vaihtelee vuosittain. Via Crusis Huhtikuun 1. päivänä - Cebu City Paastoajan juhla. Cebu Cityn ja ympäristön asukkaat menevät kulkueena ristikukkuloille, joiden esikuva on saatu Lourdesista, Ranskasta. Pak'kaat Kallo Pääsiäisviikolla - Magpet, Cotabato, Mindanao Manobo-kansan vuotuinen festivaali, jolla juhlistetaan sadonkorjuuta. Moriones Pääsiäisviikolla - Boac, Magpoc, Marinduquen saari Yksi tunnetuimmista festivaaleista. Osallistujat pukeutuvat värikkäästi roomalaisten sotilaiden ja kenturioiden asuihin. Koko alue muutetaan festivaalin ajaksi näyttömöksi, jolla paikalliset asukkaat esittävät erään roomalaisen sotilaan, yksisilmäisen Longinuksen elämää hänen päänsä katkaisuun asti pugutan. Longinus oli sotilas, joka Raamatun kertomuksen mukaan surmasi Jeesuksen keihäällään. Turumba Pitkäperjantai - Pakil, Laguna Ikivanhaa Neitsyt Marian kuvaa kuljettava kulkue sekä Turumba-laulut ja tanssit kuuluvat tähän festivaaliin. Ang Pagtaltal sa Guiamaras Pitkäperjantai - Jordan, Guiamaras Jordanin vuorenrinteillä pidetty paastoajan esitys, jonka näyttelijöinä toimivat myös paikalliset. Turistinähtävyys, joka päättyy pyhälle vuorelle (Balaan Bukid) tehtyyn ristikulkueeseen. Lami-lamihan Huhtikuun 2. tai 3. viikonloppu - Lamitan, Basilan Vuotuinen juhla, jolla juhlistetaan Lamitanin perustamista, esittelee yakan-kansan tapoja, musiikkia ja tanssia. Manaoagin pyhiinvaellus Pyhiinvaellus, johon liittyy ihmeitä tekevä Manaoagin Neitsyt Marian kuva. Pista'y Dayat Toukokuun 1. päivänä - Lingayen, Pangasinan Kiitospäivä runsaan sadon ja kala-apajien kunniaksi. Santa-cruz-de-Mayo / Santa-Krusan (engl. Santacruzan) Toukokuun jokaisena sunnuntaina maan eri puolilla maata Santa-Krusaniin liittyy kulkue, joka juhlistaa sitä miten Pyhä Helena löysi ristin. Kuvaan kuuluvat pyhän kuningatar Helenan lisäksi hänen pieni poikansa, kuningas Konstantinus, sekä muita henkilöitä Neitsyt Marian tarinaan liittyen. Kalabaw-festivaali (engl. Carabao Festival) Toukokuun 14. päivänä - Angono, Rizalin lääni Maanviljelijät kunnioittavat pyhimyksiään ajamalla kulkueena vesipuhveliensa (kalabaw) kanssa vetäen kärryjä, joissa on paikallisia tuotteita. Komeimmin koristetut ja vahvimmat vesipuhvelit palkitaan. Pulilanin kalabaw -festivaali (engl. Pulilan Carabao) Toukokuun 14. päivä - Pulilan, Bulacan Sadat juhlavasti kukin koristellut vesipuhvelit (kalabaw) vaeltavat kulkueena ja lopuksi polvistuvat maanviljelijöiden suojeluspyhimyksen, San Isidron kuvan edessä. Juhlaa vietetään mm. Angonossa, Rizalissa and San Isidrossa, Nueva Ecijassa. Pahiyas sa Quezon Toukokuun 15. päivä - Sariya, Lubcan, Quezonin lääni Luzonilla Kodit koristellaan värikkäällä riisipapereilla ja vihannessadolla. Kulkueita, torikauppaa ja muuta toimintaa. Obandon hedelmällisyysriitit (engl. Obando Fertility Rites) Toukokuun 17-19. päivä - Obando, Bulacan Kolmipäiväinen fiesta eri pyhimysten kunniaksi. Lapsettomat parit, kiitolliset potilaat, maanviljelijät ja kalastajat tanssivat kaduilla värikkäästi puettujen naisten kanssa pyytääkseen lapsilykkyä ja sato-onnea. Tapusan sa Kawit Toukokuun 30. päivä - Kawit, Cavite Iloisesti koristeltujen ja kukitettujen lauttojen kulkue Neitsyt Marian kunniaksi. Juhlaan osallistuvat myös kaupungin nuoret kaunottaret, jotka symboloivat Neitsyt Marian puhtautta ja viattomuutta. Antipolon pyhiinvaellus (engl. Antipolo Pilgrimage) Toukokuussa - Antipolo Kuukauden pituinen juhla, joka houkuttelee pyhiinvaeltajia Antipolon kirkkoon ja sen jälkeen piknikille läheisille Hinulugang Taktakin putouksille. Itsenäisyyspäivän juhla Cavitessa Kesäkuun 12. päivä - Balayan, Cavite Cavitessa juhlistetaan maan itsenäistymistä espanjalaisten vallasta nostamalla lippu vapaustaistelija Emilio Aguinaldon muistomerkillä, missä se nostettiin salkoon ensi kerran. Parada ng Litson (possupaistiparaati, engl. Lechon Parade) Kesäkuun 24. päivä - Balayan, Batangas Juhannusjuhla. Pyhän Johanneksen kunniaksi järjestetty kokonaisena paahdettujen porsaiden paraati kaupungin ympäri. Lopuksi possut tietysti syödään. Pintados-festivaali Kesäkuun 29. päivä - Tacloban City, Leyten saari Todellinen tatuointifestivaali vanhojen perinteiden ja rohkeuden ylistämiseksi. Ennen espanjalaisten tuloahan filippiinot pukeutuivat lähinnä tatuointeihin! Paaway sa Kabayo (hevostaistelu) Kesäkuun 25. päivä ja joulukuun 25. päivä - Tanjay, Negros Oriental Oriiden jännittävä ja useinkin verinen taistelu tammasta. Yli 100 hevosta on koulutettu tähän tapahtumaan. Bocaue-joen festivaali Heinäkuun 1. sunnuntai - Bocaue, Bulacan Kuuluisa jokifestivaali, jota vietetään ihmeitä tekevän Krus ng Wawan kunniaksi. Osallistujat kastetaan veteen. Rajah Baguinda -festivaali Elokuun 2. viikko - Jolo, Sulu-saaristo Kolmipäiväinen kulttuuriesitys, jolla muistetaan rajah Baguindan saapumista saarelle. Tämä rajah toi mukanaan islamin uskon ja loi Sulu-saaristoon ensimmäisen sulttaanikunnan. Kadayawan sa Dabaw Elokuun 3. viikko - Davao City, Mindanaon saari Runsasta satoa juhlitaan eksoottisin hedelmä- ja kukkakoristeluin ja orkideanäyttelyin. Asiaan kuuluu myös kaupankäynti, paraatit, urheilukilpailut, hevostaistelut, katutanssit ja B'yaneng Kadayawanin etsintä. Lemlunay (T'boli-kansan festivaali) Syyskuun 16-18. päivä - Sebu-järvi, South Cotabato, Mindanaon saari Vuotuinen autenttinen t'boli-kansan festivaali Sebu-järven rannalla. Heimorituaaleja, gongeja ja kansanmusiikkia, tanssia, urheilukilpailuja ja hevostaistelu. Peñafrancia -festivaali Syyskuun 3. lauantai - Naga City, Camarines Sur Bicol-joen varrella pidettävä juhla, jonka yksi ohjelmanumero on Peñafrancian neitsyen patsaan kuljettaminen Bicol-jokea pitkin. Viikon pituiseen juhlaan kuuluu paraateja, urheilua, kulttuuriohjelmaa ja kauneuskilpailuita. Masskara-festivaali Lokakuun 19. päivä - Bacolod City, Negros Occidental Karnevaaleja, kulttuuriohjelmaa, kauneuskilpailuja naamioituja katutanssijoita ruohohameissaan. Ibalong Lokakuun 19-22. päivänä - Legaspi City, Bicol Bicolin alkuvaiheita kuvaavaa Ibalong-kertomusta näytellään suurin joukoin. Näytelmän sankareita ovat Handiong, Batlog ja Oryol ja muinaisaikojen roistot ja villieläimet. Musiikki, tanssi, paraatit, naamiot, kaupankäynti, näyttelyt ja tietysti missikisat kuuluvat asiaan. La Naval de Manila Lokakuun 2. sunnuntai - Santo Domingo, Quezon City, Metro Manila Juhlan keskiönä on vuodelta 1533 oleva La Navalin Neitsyt Marian veistos, jonka dominikaani-isät saivat aikoinaan lahjaksi. Veistosta kuljetetaan veneenmallisessa vaunussa kulkueena ympäri Santo Domingon kaupunginosaa. San Clementen fiesta / Higantes-festivaali (jättiläiset) Marraskuun 22-23. päivä - Angono, Rizalin lääni Suojeluspyhimys San Clementen kuvaa kantavat värikkäisiin asuihin puetut miehet, "pahadores", joilla on puukengät ja melat olalla, sekä "higantes" (jättiläismäiset paperiveistokset). Kulkue käy mm. Laguna de Bayn rannalla. Grand Cordillera -festivaali Marraskuu - Baguio City Viikon kestävä juhla, jossa ympäristön alkuperäiskansat juhlistavat elämää heimonsa tansseilla ja kiitosrituaaleilla. Juhlaa vietetään Filippiinien ns. kesäpääkaupungissa Baguiossa vuoriston viileässä ilmastossa. Marian kulkue Joulukuun 8. päivä - Intramuros, Manila Kulkueessa kuljetetaan paraatina enemmän kuin 60:tä erilaista Marian veistosta. Pagdidiwata Joulukuun 8. päivä - Puerto Princesa, Palawanin saari Tagbanua-kansan kiitosjuhla, jossa tanssitaan Palawanin perinteisiä rituaalitansseja ja uhrataan ruokaa jumalille ja vainajien sieluille. Immaculada Concepcionin fiesta Joulukuun 8. päivä - Intramuros, Manila La Immaculada, Intramurosin suojelupyhimyksen juhla, jossa kuljetetaan 50:tä Maria-veistosta, jotka on tuotu eri puolelta maata. Bikol Pastores Joulukuun 18. päivä - Legaspi City, Albay Joulujuhla, jossa "pastores" (paimenet), nuoret miehet ja naiset pukeutuneena värikkäisiin paimenten asuihin tanssivat iloisesti kaupungin katuja. San Fernandon lyhtyjuhla Joulukuu - Ermita, Manila Juhla on perustettu erään Maria-veistoksen kunniaksi. Sen löysivät Legazpin sotilaat nykyisen Ermitan kaupunginosan alueelta v. 1571. La Nuestra Señora de Guia on merimiesten suojelupyhimys. Päätapahtuma on Bota de Flores, nuorten naisten ja heitä saattavien merimiehiksi puettujen nuorukaisten kulkue. Binirayan Joulukuun 28-30. päivä - San Jose, Antique Filippiinien kansojen varhaisia kohtaloita kuvaava esitys Maybaton rannoilla San Josessa ja Malandogin rannoilla Hamtikissa. Monipäiväisessä spektaakkelissa kuvataan ensimmäisten malaijikansojen asettumista saarille. Binirayan on myös perheiden suuri tapaaminen, jonne saapuvat myös ulkomailla asuvat.

kansalliset juhlapäivät  |  juhlapäivien vietto  |   fiestat ja festivaalit  |   tapakulttuuri  |   uskonnot  |   ruokakulttuuri  |  Filippiinit-sivulle  |  kulttuuri  |   etusivulle  |  sivukartta eli hakemistosivu

© Filippiinit-seura ry
PL 1278
00101 Helsinki
www.filippiinit-seura.fi