| 50 vuotta hyviä suhteita. Suomen ja Filippiinien diplomaattisuhteiden 50-vuotisjuhlaa juhlittiin kesällä 2005. Suomi tunnusti Filippiinien itsenäisyyden 22.8.1946, pian maan itsenäistyttyä Yhdysvalloista (4.6.1946). Diplomaattisuhteet solmittiin kuitenkin vasta 14.7.1955. Suomi avasi Manilaan suurlähetystön vuonna 1980.
Maiden väliset suhteet ovat hyvät ja viime vuosina on järjestetty myös pari hallitusten välistä tapaamista. Vuonna 1985 aloitettiin kehitysyhteistyö, joka on lähinnä toteutunut erillisten hankkeiden kautta. Muutamia tärkeimpiä hankkeita ovat olleet ympäristöprojektit, rokotuskampanja ja lapsityön vastainen kampanja.
Kauppa. Suomen vienti Filippiineille on suurempi kuin tuonti sieltä. Viennissä matkapuhelinten kauppa on tärkein. Filippiineiltä tuodaan Suomeen pääasiassa sähkölaitteiden osia. N. 50 suomalaista yritystä toimii Filippiineillä.
Suomalaisten pääsy Filippiineille
Matkailu. Viisumin saaminen Filippiineille on helppoa, mutta vain muutama tuhat suomalaista matkailijaa käy maassa vuosittain. Matkailua vähentävät pitkä välimatka, suorien lentojen puuttuminen, hotellien ja infrastruktuurin heikkoudet sekä levottoman maan maine.
Suomalaiset pääsevät maahan 21 päiväksi ilman edeltävää viisuminhakua. Pitempiaikaiset viisumit voi hakea Filippiinien Helsingin suurlähetystöstä tai viisumin voi pidentää myöhemmin Manilan maahanmuuttovirastossa (Immigration Office).
Filippiinien Suomen suurlähetystö
Osoite: Keskuskatu 1 B, 00100 Helsinki (4. kerros)
Aukioloajat: ma - pe 9 - 17, konsuliosasto 9 - 12, 13 - 15
Puhelin: nauhoitettu keskus (0)9 682 985 00
Konsuliosasto: +358 (0)9 682 985 20 ja +358 (0)9 682 985 21
Faksi: +358 (0)9 682 985 18
Lue viisumeista lisää suomeksi Filippiinit-seuran matkailusivulta tai englanniksi Tukholman suurlähetystön sivulta.
Balikbayan - paluumuuttaja: matkustaminen Filippiineille filippiiniläisen perheenjäsenen kanssa
Entinen Filippiinien kansalainen tai ulkomailla vähintään vuoden yhtäjaksoisesti asunut tai siellä työskentelevä filippiino saavat erivapauksia viisumiasioissa kotimaahan palatessaan. Nämä edut saa myös filippiiniläisen puoliso ja lapset (todistukset perheenjäsenyydestä on esitettävä). He voivat oleskella maassa viisumivapaasti yhden vuoden ja saavat lisäksi rahallista etua eri tavoin. Lue lisää esim. Tukholman suurlähetystön sivulta.
Filippiiniläisten pääsy Suomeen
"Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi meidän täytyy ajatella, että tulevaisuudessa tänne tullaan muunkin kuin rakkauden perässä."
Työministeri Tarja Filatov, HS 16.6.2005
Kireä lupapolitiikka. Filippiiniläisten ei ole yhtä helppo matkustaa Suomeen. Syynä kireään lupakohteluun on Suomen kuuluminen Schengen-sopimuksen piiriin. Myös Suomen rajalla valvotaan, ettei Euroopan Unionin maihin pääse laittomia maahanmuuttajia tai että maiden välillä ei harjoiteta ihmiskauppaa. Sen vuoksi filippiiniläisten on käytävä läpi tiukka kontrolli päästäkseen Suomeen.
Ulkomaalaislaki uudistui 1.5.2004
Aiemmin Suomen kansalaisen perheenjäsenen (esim. puolison) oli haettava oleskelulupaa ulkomailla ja odotettava siellä (esim. Filippiineillä) sen käsittelyä. Uuden lain mukaan hän voi tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntää paikallispoliisi.
Oleskeluluvan myöntää kaikille ulkomailla asuville ulkomaalaisille Suomen lähetystöjen sijasta Maahanmuuttovirasto eli Migri. Lähetystöt tekevät ainoastaan viisumipäätöksiä.
Suomeen työn vuoksi tuleva ulkomaalainen hakee Suomeen vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa (ks. alla kohdassa "työlupa"). Lupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työvoimatoimisto harkitsee ensin luvan myöntämiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset (eli onko ko. elinkeinotoiminta täällä kannattavaa). Tämän jälkeen Ulkomaalaisvirasto myöntää luvan. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Kihlakunnan poliisilaitos tarvittaessa jatkoluvan. Hakemus jätetään Filippiineillä Suomen Manilan suurlähetystöön ja jatkolupa-anomus paikallispoliisille. Ks. työlupa-asiat alla.
Maahanmuutto. Filippiiniläissyntyisiä asuu Suomessa hiukan yli 1700 (v. 2010 alussa), joista lähes 80% on naisia, jotka ovat avioituneet suomalaisten miesten kanssa. Kasvava osa tulee nykyisin työelämään, esim. siivoojiksi, kotiapulaisiksi ja hoivatehtäviin.
Suomeen on ollut lähes mahdoton päästä muuten kuin avioliiton kautta, mutta viranomaiset eivät ole pyrkineet edistämään myöskään sillä keinolla tapahtuvaa maahanmuuttoa. Suomalais-filippiiniläisiä avioliittoja solmitaan nykyisin vuosittain parikymmentä. Monikulttuurisen avioliiton solmiminen vaatii kärsivällisyyttä ja paperisotaa molemmissa maissa. Oleskeluluvan saamiseen puolisolle voi kulua pitkäkin aika, tavallisesti vähintään useita kuukausia.
Aivan viime vuosina Suomeen on alettu ottaa enemmän mm. filippiiniläisiä myös työpaikoille. Ks. työlupa-asiat alla.
Suomen viisumi, oleskelulupa, kansalaisuus
Viisumin hakeminen
Viisumia Suomeen voi anoa lyhytaikaista oleskelua, esim. turistiksi tulemista tai sukulaisvierailua varten. Todellisuudessa viisumeja kuitenkin myönnetään nykyisin erittäin harvoille.
Suomi kuuluu Schengen-maihin, joilla on yhteinen viisumikäytäntö. Huhtikuun alusta 2010 tuli käyttöön uusi, sähköinen viisumihakemus, jonka voi täyttää verkossa etukäteen. Hakemus tulee vireille vasta, kun se tarvittavine liitteineen (ks. Suomen Manilan lähetystön sivulta) on käyty läpi edustustossa, allekirjoitettu ja maksettu. Lapselle tarvitaan oma hakemus, vaikka hänet olisi kirjattu vanhemman tai huoltajan passiin.
Filippiiniläinen voi hakea Schengen-viisumia Filippiineillä Suomen lähetystöstä Manilassa. Viisumianomuksen voi tulostaa esim. tästä tai Ulkoministeriön sivulta http://www.formin.fi/suomi/ tai Manilan lähetystön sivulta .
Ohjeet kannattaa lukea tarkemmin lähetystön sivuilta. Täytä lomake yhtenä kappaleena, varusta yhdellä valokuvalla ja allekirjoita se. Toimita voimassaolevan passin ja tarvittavien liitteiden kera Manilan lähetystöön. Vaadittavia liitteitä ovat esimerkiksi todistus maksetusta matkustajavakuutuksesta ja lentoliput. Tarkista aina vaatimukset lähestystöstä, ne voivat muuttua! Ohjeita on lähetystön kotisivulla. Sähköpostilla tai faksilla lähetettyjä lomakkeita ei hyväksytä.
Viisumi Suomeen myönnetään vain lyhytaikaista, alle kolmen kuukauden oleskelua varten. Viisumin hinta on 60 euroa.
Oleskeluluvan hakeminen
Oleskelulupa myönnetään yli kolmen kuukauden pituiseen oleskeluun esim. opiskelua tai työntekoa varten tai perhesiteen, kuten avioliiton tai adoption perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää joko jatkuvaan (A-status) tai tilapäiseen (B-status) oleskeluun. A-statuksen saa esimerkiksi silloin, kun henkilö avioituu suomalaisen kanssa. B-status myönnetään esimerkiksi Suomeen töihin tulevalle ulkomaalaiselle.
Filippiiniläinen anoo oleskelulupaa Suomen Manilan-suurlähetystöstä henkilökohtaisella käynnillä. Lue tarkat ohjeet suurlähetystön sivulta.
Oleskeluluvan hinta on 200 euroa. Lomakkeet löytyvät Maahanmuuttoviraston sivulta.
Työlupa
Tuleminen Suomeen työhön on parina viime vuosina helpottunut, ja esim. vuonna 2007 tänne tuli jo toista sataa filippiiniläistä erilaisiin töihin. Vuoden 2008 puolella tahti on edelleen kiihtynyt.
Suomeen työhön pääsy edellyttää, että filippiiniläisellä on jo valmiiksi olemassa Suomessa työnantaja (ei voi vain tulla etsimään täältä työtä). Peruspaperi on englanninkielinen työsopimus, jonka työnantaja allekirjoittaa Suomessa julkisella notaarilla. Sen jälkeen työsopimus laillistetaan ensin Suomen Ulkoasiainministeriön oikeudellisella osastolla, Merikasarmi, Merikasarminkatu 5, 00160 Helsinki, puh. 09-16005 ja lopuksi Filippiinien suurlähetystössä Helsingissä. Työnantaja lähettää laillistetun työsopimuksen työntekijälle Filippiineille, joka puolestaan toimittaa sopimuksen edelleen oman maansa viranomaisille jatkotoimenpiteitä varten.
Ulkomaille työhön matkustava filippiiniläinen saa luvan lähteä maastaan esittämällä laillistetun työsopimuksen maastamuuttovirastossa eli Philippine Overseas Employment Administrationin toimistossa (POEA) . Huom! POEA on muuttanut sääntöjään (2008), ja luvan saaminen on helpottunut. Luvan voi anoa myös sähköisesti, ks. sivulle http://www.citizenservices.com.ph/poea
Suomen kansalaisuuden anominen
Oleskelun luonteen mukaan myönnetyllä luvalla on vaikutuksia moneen eri asiaan, muun muassa kansalaisuuden saamiseen. Suomalaisen puolisolta edellytetään neljän vuoden yhtäjaksoista asumisaikaa joko A-statuksella tai pysyvällä oleskeluluvalla ennen kansalaisuuden anomista. Lyhyillä poissaoloilla ei ole vaikutusta. Lue kansalaisuuden anomisesta tarkemmin Maahanmuuttoviraston sivulta.
Au pair -asiaa
Aiemmin Suomeen tuli jonkin verran filippiiniläisiä maahanmuuttajia myös au pairina, mutta Filippiinien hallitus kielsi ay pairiksi lähtemisen vuonna 1997. Kielto johtui mm. lukuisista tapauksista, joissa au pairina toimineet nuoret naiset olivat joutuneet hyväksikäytön ja huonon kohtelun alaisiksi eri maissa. Usein au pair -nimike on ollut vain veruke halvan työvoiman palkkaamiseksi eikä tarjottu työ ole vastannut alkuperäistä kulttuurivaihdon ja opiskelun tarkoitustaan. Ulkomailla asuvat filippiinot myös usein pyrkivät tuomaan maahan sukulaisiaan tällä nimikkeellä kotiapulaisiksi ja lastenhoitajiksi ohittaen paikallisen työlainsäädännön määräykset. Nykyisin siis au pair -anomuksia ei enää oteta vastaan Suomen edustustossa (kuten ei useimmissa EU-maissa).
Mikä on au pair?
Au pair on 17-30-vuotias ulkomaalainen nuori, joka asuu perheessä, opiskelee vierasta kieltä ja kulttuuria. Au pair voi tehdä korkeintaan 30 tuntia viikossa esimerkiksi kotitöitä ja lastenhoitoa.
Kansainvälisen sopimuksen mukaan au pairin taskuraha on 250 euroa kuukaudessa. Perheen tulee maksaa au pairille niin paljon, että verojen jälkeenkin au pairille jää käteen sen verran. Lisäksi perhe tarjoaa au pairille asunnon ja ruoan.
Filippiineiltä ei ole sallittua tuoda Suomeen au pairia. |
