Viisumit ja oleskeluluvat
Koonnut Riitta Vartti, riitta.vartti@kolumbus.fi, päivitetty 30.9.2016.

Lähetä palautetta tai soita numeroon 040 8454 794.
etusivu  |  60 vuotta diplomaattisuhteita  |  suomalaisten pääsy Filippiineille  | balikbayan - paluumuuttaja  |  filippiiniläisten pääsy Suomeen  | suomalais-filippiiniläinen avioliitto  |  avioliittoon liittyvä paperisota  |  Suomen viisumi, oleskelulupa, kansalaisuus  |  au pair -asiaa  | 


Filippiinien lippu

Filippiinien konsulaatti Helsingissä

Osoite: Tarkk'ampujankatu 2 A 6 (2. kerros, ovessa Nyrölä), 00140 Helsinki

Pääkunniakonsuli: Jukka Nyrölä jukka.nyrola@iki.fi

040 5009706

Kunniakonsuli:

Teresita Ruutu teresita.ruutu@saunalahti.fi

040 7071817 (puhelut päivittäin klo 13-15)

Avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 13 - 15.

- KYLLÄ Filippiinien viisumit ja

- erilaisten paperien legalisoinnit

- EI filippiiniläisten passien uusiminen ja kaksoiskansalaisuus - ne hoidetaan toistaiseksi Oslon-lähetystön kautta. Katso tiedot Filippiinien Oslon-suurlähetystön sivulta.

Lue Filippiinien Helsingin kunniapääkonsulaatti - Ohjeet (pdf)

Filippiinit-seuran lähetystöä koskeva sivu

Konsulaatin pankkitilin numero:

Nordea FI2718203000036343

Filippiinien lippuSuomen lippu

Oletko suomalainen, joka haluaa matkustaa Filippiineille?

Oletko filippiiniläinen, joka haluaa matkustaa Suomeen?


Yli 60 vuotta hyviä suhteita. Suomi tunnusti Filippiinien itsenäisyyden 22.8.1946, pian maan itsenäistyttyä Yhdysvalloista (4.6.1946). Diplomaattisuhteet solmittiin kuitenkin vasta 14.7.1955. Suomi avasi Manilaan suurlähetystön vuonna 1980, mutta lähetystö lakkautettiin vuoden 2012 lopussa. Sen jälkeen jäi yksi suomalainen virkailija hoitamaan maahantuloasioita konsulitoimipisteeseen, joka on Norjan lähetystön tiloissa.

Maiden väliset suhteet ovat hyvät ja viime vuosina on järjestetty myös pari hallitusten välistä tapaamista. Vuonna 1985 aloitettiin kehitysyhteistyö, joka on lähinnä toteutunut erillisten hankkeiden kautta. Muutamia tärkeimpiä hankkeita ovat olleet ympäristöprojektit, rokotuskampanja ja lapsityön vastainen kampanja.

Kauppa. Suomen vienti Filippiineille on suurempi kuin tuonti sieltä. Viennissä matkapuhelinten kauppa oli pitkään tärkein. Filippiineiltä tuodaan Suomeen pääasiassa sähkölaitteiden osia. Noin 50 suomalaista yritystä toimii Filippiineillä.


Suomalaisten pääsy Filippiineille

Matkailu. Filippiineille on helppo matkustaa, koska suomalainen pääsee sinne 30 päiväksi ilman viisumia. Luvan 30 päiväksi saa lentokentällä maahan saapuessaan.

Filippiinien konsulaatti avattiin Helsinkiin 16.9.2013

Konsulaatti hoitaa suurimman osan lähetystön tehtävistä. Lähin Filippiinien lähetystö on kuitenkin Oslossa, Norjassa. Filippiiniläisten passien uusiminen ja kaksoiskansalaisuuden hakeminen hoidetaan Oslon-lähetystön kautta.

Osoite: Tarkk'ampujankatu 2 A 6 (2. kerros, ovessa Nyrölä), 00140 Helsinki

Pääkunniakonsuli: Jukka Nyrölä, jukka.nyrola@iki.fi, 040 5009706

Kunniakonsuli: Teresita Ruutu, teresita.ruutu@saunalahti.fi, 040 7071817 (puhelut päivittäin klo 13-15)

Konsulaatti palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13 - 15.

Suomessa asuvat filippiiniläiset ja Filippiineille matkustavat suomalaiset viisumihakijat voivat nyt siis asioida Helsingin-konsulaatin kautta eikä tarvitse lähettää papereita Osloon.

- Filippiinien viisumit ja filippiiniläisten ja suomalaisten paperien legalisoinnit hoidetaan Helsingissä

- Sen sijaan filippiiniläisten passien uusiminen ja kaksoiskansalaisuuden hankkiminen hoidetaan toistaiseksi Oslon-lähetystön kautta. Katso lähetystön tiedot alla.

30 päivän viisumivapaus 1.8.2013 lähtien

Suomalaiset pääsevät maahan 30 päiväksi ilman viisumia. Sitä pitemmät viisumit voi anoa henkilökohtaisella käynnillä Helsingin konsulaatista. Viisumin voi myös pidentää myöhemmin Filippiineillä maahanmuuttovirastossa (Immigration Bureau), jolla on sivuosastoja lukuisilla paikkakunnalla.

Turistiviisumi Filippiineille

Suomalainen voi oleskella Filippiineillä turistina tai liikemiehenä 30 päivää ilman viisumia, jos hän näyttää rajaviranomaiselle voimassaolevan paluulipun.

Pitemmän viisumin jo ennen matkaa voi hankkia Helsingin-konsulaatista (tiedot ohessa). Huom! Tarkista aina tiedot konsulaatista ja lähetystöjen sivulta! Tässä on suomennos ja tulkinta viisumivaatimuksista 26.10.2011:

Viisumiin merkitty voimassaoloaika ilmaisee, milloin matkustajan on luvallista saapua maahan. Siinä oleva voimassaolon päättymispäivämäärä ei siis tarkoita viisumin päättymisaikaa. Siten tavallisen kolmen kuukauden turistiviisumin voimassaoloaikana Filippiineille saapuva turisti saa siellä viranomaisilta oleskeluluvan 59 päiväksi saapumisestaan lähtien. Esim. vuodeksi tai puoleksi vuodeksi myönnetyllä monikertaviisumilla voi matkustaa edestakaisin vapaasti koko voimassaoloajan puitteissa.

Lue konsulaatin tarkemmat ohjeet Filippiinien Helsingin kunniapääkonsulaatti - Ohjeet (pdf)

Lisää viisumeista suomeksi Filippiinit-seuran konsulaattia ja lähetystöä koskevalla sivulla ja matkailusivulla tai englanniksi Filippiinien Oslon-suurlähetystön sivulta.

Balikbayan - paluumuuttaja: vuoden viisumivapaus filippiiniläisen perheenjäsenen kanssa matkustaessa

Entinen Filippiinien kansalainen tai ulkomailla vähintään vuoden yhtäjaksoisesti asunut tai siellä työskentelevä filippiino ei tarvitse viisumia kotimaahan palatessaan. Edun saavat myös filippiiniläisen mukana matkustava (suomalainen) puoliso ja lapset. He voivat oleskella maassa viisumivapaasti yhden vuoden ja saavat lisäksi rahallista etua hallituksen verovapaissa myymälöissä ja heidät on vapautettu maksamasta lentokenttäveroa (travel tax). Vaaditut paperit:

- entinen Filippiinien kansalainen: kopio entisestä Filippiinien passista tai syntymätodistuksesta

- puoliso: kopio avioliittotodistuksesta

- lapset: kopio syntymätodistuksesta

- adoptiolapset: kopio adoptiopapereista


Filippiiniläisten pääsy Suomeen

"Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi meidän täytyy ajatella, että tulevaisuudessa tänne tullaan muunkin kuin rakkauden perässä."

Työministeri Tarja Filatov, HS 16.6.2005

Kireä lupapolitiikka. Filippiiniläisten ei ole yhtä helppo matkustaa Suomeen. Syynä kireään lupakohteluun on Suomen kuuluminen Schengen-sopimuksen piiriin. Myös Suomen rajalla valvotaan, ettei Euroopan Unionin maihin pääse laittomia maahanmuuttajia tai että maiden välillä ei harjoiteta ihmiskauppaa. Sen vuoksi filippiiniläisten on käytävä läpi tiukka kontrolli päästäkseen Suomeen.

Filippiiniläinen voi tulla Suomeen joko

1) lyhyellä Schengen-viisumilla, jota anotaan Filippiineillä Norjan suurlähetystön kautta, tai

2) oleskeluluvalla, joita on kahta tyyppiä. Huom! Vuoden 2017 alusta eteenpäin kaikki oleskelulupa-asiat hoitaa Maahanmuuttovirasto eli Migri (aiemmin poliisi hoiti osan näistä asioista). Lue lisää.

Lähetystöt ja konsulaatit tekevät ainoastaan viisumipäätöksiä.

Suomeen työn vuoksi tuleva ulkomaalainen hakee Suomeen vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa (ks. alla kohdassa "työlupa"). Lupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työvoimatoimisto harkitsee ensin luvan myöntämiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset (eli onko ko. elinkeinotoiminta täällä kannattavaa). Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää luvan. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Hakemus jätetään Filippiineillä Norjan Manilan-suurlähetystöön tai Cebun-konsulaattiin, ja jatkolupa-anomus Suomessa Maahanmuuttovirastoon. Ks. työlupa-asiat alla.

Maahanmuutto. Filippiiniläissyntyisiä asui Suomessa noin 3500 (v. 2016 alussa), joista 70 % on naisia, jotka ovat avioituneet suomalaisten miesten kanssa. Kasvava osa tulee nykyisin työelämään, esim. siivoojiksi, kokeiksi, kotiapulaisiksi ja hoivatehtäviin.

Suomeen on ollut lähes mahdoton päästä muuten kuin avioliiton kautta, mutta viranomaiset eivät ole pyrkineet edistämään myöskään sillä keinolla tapahtuvaa maahanmuuttoa. Suomalais-filippiiniläisiä avioliittoja solmitaan nykyisin vuosittain muutamia kymmeniä. Monikulttuurisen avioliiton solmiminen vaatii kärsivällisyyttä ja paperisotaa molemmissa maissa. Oleskeluluvan saamiseen puolisolle voi kulua pitkäkin aika, tavallisesti vähintään useita kuukausia.

Aivan viime vuosina Suomeen on alettu ottaa enemmän mm. filippiiniläisiä myös työpaikoille. Ks. työlupa-asiat alla.

Suomen viisumi, oleskelulupa, kansalaisuus

Viisumin hakeminen

Viisumia Suomeen voi anoa lyhytaikaista oleskelua, esim. turistiksi tulemista tai sukulaisvierailua varten.

Suomi kuuluu Schengen-maihin, joilla on yhteinen viisumikäytäntö. Huhtikuun alusta 2010 tuli käyttöön uusi, sähköinen viisumihakemus, jonka voi täyttää verkossa etukäteen. Hakemus tulee vireille vasta, kun se tarvittavine liitteineen on käyty läpi lähetystössä, allekirjoitettu ja maksettu. Lapselle tarvitaan oma hakemus, vaikka hänet olisi kirjattu vanhemman tai huoltajan passiin.

Suomeen pyrkivä filippiiniläinen voi hakea Schengen-viisumia Filippiineillä Manilassa Norjan lähetystöstä tai Cebussa Norjan konsulaatista, minne hänen täytyy mennä henkilökohtaisesti haastatteluun. Viisumianomuksen voi tulostaa esim. tästä tai Ulkoministeriön sivulta http://www.formin.fi/suomi/.

Täytä lomake yhtenä kappaleena, varusta yhdellä valokuvalla ja allekirjoita se. Toimita voimassaolevan passin ja tarvittavien liitteiden kera Norjan Manilan-lähetystöön. Vaadittavia liitteitä ovat esimerkiksi todistus maksetusta matkustajavakuutuksesta ja lentoliput. Tarkista aina vaatimukset lähestystöstä, ne voivat muuttua! Ohjeita on Norjan lähetystön kotisivulla. Sähköpostilla tai faksilla lähetettyjä lomakkeita ei hyväksytä.

Viisumi Suomeen myönnetään vain lyhytaikaista, alle kolmen kuukauden oleskelua varten.

Lue suomeksi tästä pdf-liitteestä täydellisemmät Schengen-viisumin hakuohjeet.

Oleskeluluvan hakeminen

Huom! Uudet oleskeluluvat vuoden alusta 2012 ovat korttimuotoisia ja niihin tulevat myös sormenjäljet. Tämän takia kaikki hakijat hakevat oleskeluluvan henkilökohtaisesti eikä esimerkiksi työnantaja voi hakea oleskelulupaa työntekijälleen.

Oleskelulupa myönnetään yli kolmen kuukauden pituiseen oleskeluun esim. opiskelua tai työntekoa varten tai perhesiteen, kuten avioliiton tai adoption perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää joko jatkuvaan (A-status) tai tilapäiseen (B-status) oleskeluun. A-statuksen saa esimerkiksi silloin, kun henkilö avioituu suomalaisen kanssa. B-status myönnetään esimerkiksi Suomeen töihin tulevalle ulkomaalaiselle.

Filippiiniläinen anoo oleskelulupaa Suomeen Norjan Manilan-suurlähetystöstä henkilökohtaisella käynnillä.

Lomakkeet löytyvät Maahanmuuttoviraston sivulta.

Työlupa

Huom! Työnantaja: Lue Maahanmuuttoviraston sivu http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/tyonantajalle/tyonantajan_rooli_lupaprosessissa

Suomeen työhön pääsy edellyttää, että filippiiniläisellä on jo valmiiksi olemassa Suomessa työnantaja (ei voi vain tulla etsimään täältä työtä). Peruspaperi on englanninkielinen työsopimus, jonka työnantaja allekirjoittaa Suomessa julkisella notaarilla. Sen jälkeen työsopimus laillistetaan ensin Suomen Ulkoasiainministeriön oikeudellisella osastolla, Merikasarmi, Merikasarminkatu 5, 00160 Helsinki, puh. 09-16005 ja lopuksi Filippiinien Helsingin-konsulaatissa (tiedot ohessa) tai Filippiinien Oslon-suurlähetystössä. (Huom! Tähän tietoon voi tulla täydennystä lähiaikoina.) Työnantaja lähettää laillistetun työsopimuksen työntekijälle Filippiineille, joka puolestaan toimittaa sopimuksen edelleen oman maansa viranomaisille jatkotoimenpiteitä varten.

Ulkomaille työhön matkustava filippiiniläinen saa luvan lähteä maastaan esittämällä laillistetun työsopimuksen maastamuuttovirastossa eli Philippine Overseas Employment Administrationin toimistossa (POEA) . Huom! POEA muutti sääntöjään v. 2008, jolloin luvan saaminen helpottui. Luvan voi anoa myös sähköisesti, ks. sivulle http://www.citizenservices.com.ph/poea

Suomen kansalaisuuden anominen

Oleskelun luonteen mukaan myönnetyllä luvalla on vaikutuksia moneen eri asiaan, muun muassa kansalaisuuden saamiseen. Suomalaisen puolisolta edellytetään neljän vuoden yhtäjaksoista asumisaikaa joko A-statuksella tai pysyvällä oleskeluluvalla ennen kansalaisuuden anomista. Lyhyillä poissaoloilla ei ole vaikutusta. Lue kansalaisuuden anomisesta tarkemmin Maahanmuuttoviraston sivulta.

Au pairiksi pääsy helpottui

Filippiinien hallitus kielsi ay pairiksi lähtemisen vuonna 1997. Kielto johtui mm. lukuisista tapauksista, joissa au pairina toimineet nuoret naiset olivat joutuneet hyväksikäytön ja huonon kohtelun alaisiksi eri maissa. Usein au pair -nimike on ollut vain veruke halvan työvoiman palkkaamiseksi eikä tarjottu työ ole vastannut alkuperäistä kulttuurivaihdon ja opiskelun tarkoitustaan. Ulkomailla asuvat filippiinot myös usein pyrkivät tuomaan maahan sukulaisiaan tällä nimikkeellä kotiapulaisiksi ja lastenhoitajiksi ohittaen paikallisen työlainsäädännön määräykset.

Au pair -anomuksia ei otettu monen vuoden ajan vastaan Suomen edustustossa (kuten ei useimmissa EU-maissa). Vuoden 2012 alusta tilanne muuttui siten, että Filippiinien hallitus helpotti au pairiksi lähtöä mm. tarvittavien papereiden osalta. Au pairin välttämättömät paperit Filippiineiltä ovat:

  • au pairiksi ottavan isäntäperheen kanssa tehty sopimus tai kirje, joka on virallistettu Filippiinien lähetystössä
  • voimassaoleva passi
  • au pair-viisumi kyseessä olevaan maahan
  • CFO:n (Commission on Filipinos Overseas) antama todistus osallistumisesta kyseiseen kohdemaahan tutustuttavaan seminaariin.
  • Au pairin ei tarvitse hankkia lupaa POEA:sta (Philippine Overseas Employment Administration), koska hän ei lähde varsinaiseksi työntekijäksi.

Suomeen tulo

EU/ETA-alueen ulkopuolelta, esimerkiksi Filippiineiltä, tuleva au pair tarvitsee aina oleskeluluvan, jonka myöntää Maahanmuuttovirasto (200 euroa v. 2009). Maahanmuuttovirasto painottaa oleskelulupaharkinnassaan sitä, että au pairia ei pidetä pelkästään lasten- tai kodinhoitajana, vaan kyseessä on nimenomaan kulttuurinvaihtovuosi. Siksi on välttämätöntä, että perhe järjestää au pairille mahdollisuuden suomen tai ruotsin kielen opiskeluun. Oleskelulupahakemuksessa tulee ilmoittaa, mille kielikurssille au pair tulee osallistumaan ja milloin kurssi toteutuu. Lisäksi edellytetään jonkinlaista aiempaa yhteyttä Suomeen ja suomen kieleen, mielellään jo olemassa olevaa kielitaitoa. Esimerkiksi Suomen historiaan ja kulttuuriin liittyvä tietämys ja opinnot/harrastukset otetaan huomioon.

Oleskelulupahakemukseen on liitettävä tehdyn sopimuksen (tehtävät, tuntimäärä, taskuraha jne.) lisäksi myös selvitys aiemmasta kotitaloustyökokemuksesta, sairaus- ja tapaturmavakuutuksesta, hakijan terveydentilasta ja todistus siitä, ettei au pair -ehdokkaalla ole rikosrekisteriä.

Lisätietoja Maahanmuuttoviraston sivuilta kohdasta "lomakkeet" ja siellä edelleen "liiteluettelo" (työnteko, johon tarvitaan oleskelulupa, mutta ei työntekijän oleskelulupaa).

Mikä on au pair?

Au pair on 17-30-vuotias ulkomaalainen nuori, joka asuu perheessä, opiskelee vierasta kieltä ja kulttuuria. Au pair voi tehdä korkeintaan 30 tuntia viikossa esimerkiksi kotitöitä ja lastenhoitoa.

Kansainvälisen sopimuksen mukaan au pairin taskuraha on 250 euroa kuukaudessa. Perheen tulee maksaa au pairille niin paljon, että verojen jälkeenkin au pairille jää käteen sen verran. Lisäksi perhe tarjoaa au pairille asunnon ja ruoan.

Huom! Tarkista aina viimeisimmät tiedot eri viranomaisten sivuilta!


etusivu  |  60 vuotta diplomaattisuhteita  |  suomalaisten pääsy Filippiineille  | balikbayan - paluumuuttaja  |  filippiiniläisten pääsy Suomeen  | suomalais-filippiiniläinen avioliitto  |  avioliittoon liittyvä paperisota  |  Suomen viisumi, oleskelulupa, kansalaisuus  |  au pair -asiaa  | 


© Filippiinit-seura ry
PL 1278
00101 Helsinki

www.filippiinit-seura.fi