Kielet

Filippiinien kielistä

Tagalog, pilipino, filippiino?

Viralliset kielet ovat olleet vuodesta 1987 alkaen kansalliskieli filippiino (Filipino) sekä englanti. Aikaisemmin virallisena kielenä oli myös espanja, mutta siitä ei koskaan tullut yleisesti puhuttua huolimatta Espanjan yli 300-vuotisesta siirtomaavallasta. Kouluissa erityisesti ala-asteella käytetään opetuskielenä myös kunkin alueen omia kieliä ja murteita.

Kymmeniä kieliä ja murteita. Todellisuudessa maa ei ole vain kaksikielinen, vaan siellä puhutaan kymmeniä kieliä ja murteita (kokonaisluvuksi lasketaan 171). Tärkeimmät kahdeksan ns. austronesialaista murreryhmää ja samalla etnistä ryhmää ovat tagalog, bisaya (visaya, sebuano), ilokano, hiligaynon, bicol, waray, pampango ja pangasinan.

Tagalog. Manilan ympäristössä puhuttu tagalog on tärkein murteista, vaikkakin eniten puhuttu kieli maassa on cebuano / sebuano. Kansalliskieli filippiino on luotu pääasiassa tagalogin pohjalta, vaikkakin sanoja siihen on omaksuttu myös muista kielistä.

Filippiinoa alettiin kehittää yleiskieleksi 1930-luvulla, mutta siitä tuli maan virallinen kieli vasta 1987. Siirtomaaisäntien kielet, espanja ja englanti, pysyivät siihen asti ainoina virallisissa yhteyksissä sallittuina kielinä ja opetuskielinä. Kun filippiinon kieltä alettiin kehittää, siitä pyrittiin tekemään kaikkien hyväksymä ottamalla sanoja myös muista murteista kuin tagalogista. Lopputulos lienee kuitenkin aika Manila-keskeinen. Filippiinoa kaikki oppivat koulussa ja enemmistö käyttää sitä toisena kielenään. Se on tietoisten toimien ansiosta pikku hiljaa vallannut englannin kielen asemia 1900-luvun loppupuolella.

Pilipino. Filippiinoa nimitetään usein myös pilipinoksi, joka on sanasta omakielinen muoto. Tämä vastaa myös maan virallista, omakielistä nimeä Pilipinas. Sanat Filipinas ja Filipino ovat espanjalaista perua. Filippiiniläisille p ja f ovat kuitenkin ääntämisen kannalta sama kirjain ja f on heille vaikea ääntää, joten heidän oman kielensä mukaiset muodot ovat p-alkuisia.

Englanti. Eliitti käyttää paljon englantia joukkotiedotuksessa ja hallinnossa. Suuri osa lehdistä ja kirjoista ilmestyy vain englanniksi ja useiden radio- ja televisiokanavien kieli on englanti. Englanti on toinen koulukieli ja monet asiat opitaan vain englanniksi. Tästä seurauksena elää kuvitelma maan jo saavutetusta englanninkielisyydestä. Jotkut jopa sanovat, että Filippiinit on “maailman kolmanneksi suurin englantia puhuva maa”. Muita kieliä kuin englantia ei pidetä kaikissa piireissä todella arvossa, vaikkakin 1960-luvulta lähtien myös voimakas nationalistinen virtaus on hiukan ravistellut tätä asetelmaa.

Taglish. Etenkin kaupungeissa on kehittynyt sekakieli, jota nimitetään taglishiksi (Tagalog + English). Tyypillistä on, että ei ainoastaan käytetä englannin lainasanoja oman kielen joukossa sellaisinaan tai hiukan sovellettuina, vaan puheen välissä voi olla kokonaisia lauseita englanniksi.

Lue lisää Filippiinien kansalliskielestä

Kielikurssit


Filippiinoa oppimaan!

Mikä filippiinossa on helppoa?

  • Ääntäminen ja painotus ovat suomalaisille kohtalaisen helppoja. Perussääntönä on, että äännetään kuten kirjoitetaan. Suurin ero suomeen on se, että paino tulee harvoin sanan ensimmäiselle tavulle.
  • Aakkoset ovat tuttuja, mutta heiltä puuttuvat “ääkköset”.
  • Filippiinon ja suomen välillä on muitakin yhtäläisyyksiä. Samoin kuin suomessa, filippiinossa on vain yksi sana “hän”, joka viittaa molempiin sukupuoliin.
  • Kielioppikin muistuttaa sikäli suomea, että sanat taipuvat. Filippiinossa tosin liitteitä lisätään sekä kantasanan alkuun, keskelle että loppuun!
  • Lainasanat espanjasta ja englannista helpottavat kielen oppimista.

Kielikurssit

Suomi – filippiino/tagalog – suomi -sanakirja

Ensimmäinen keskilaaja sanakirja suoraan suomesta tagalogiin/filippiinoon ja päinvastoin. Uusin painos 2015. Noin 30 000 sanaa, lyhyet kieliopit molemmista kielistä, paljon esimerkkejä. Kirjan hinta on 30 euroa (+ mahdolliset postikulut).

Tilaukset: riitta.vartti @ kolumbus.fi, puh. 040 8454 794.


Sanakirjoja verkossa

Tagalog

https://www.tagalog.com/dictionary/ Englanti – tagalog – englanti. Sivu sisältää myös oppitunteja ym. materiaalia.

http://www.foreignword.com/dictionary/Tagalog/default.htm

http://www.bohol.ph/diksyunaryo.php Englannista kolmeen kieleen: tagalog, cebuano ja hiligaynon (ilonggo).

http://www.tagalog-dictionary.com/ Englannista tagalogiin, suppea.


Pieni filippiinon näytesanasto

(painomerkit ovat suomalaista lukijaa varten)

Magandáng umága (hô).Hyvää huomenta (koht.).
Magandáng araw (hô).Hyvää päivää (koht.).
Magandáng hápon (hô).Hyvää iltapäivää (koht.).
Magandáng gabí (hô).Hyvää iltaa (koht.).
Kumustá ka / kayó?Mitä sinulle / teille kuuluu?
Mabúti (hô) namán.Kiitos hyvää.
Ikáw? Kayó?Entä sinulle? Teille?
Ikinagágalák kong makilála kayó.Hauska tutustua teihin.
Mabúhay!Tervetuloa! Eläköön!
Túloy kayó.Käykää peremmälle.
Salámat sa noóng nakaraán.Kiitos viimeisestä.
Maligáyang káarawán.Hyvää syntymäpäivää.
Mabúting paglalakbáy.Hyvää matkaa.
Magpakasayá kayó.Pitäkää hauskaa.
Salámat din sa iyó.Kiitos, samoin sinulle.
Ganoón din sa inyó.Samaa teillekin.
Mahimbíng na pagtúlog.Nuku hyvin.
Íngat ka.Pärjäile. Pidä huoli itsestäsi.
Íngat kayó.Pitäkää huoli itsestänne.
Paálam na (hô).Näkemiin (koht.).
O, sigé.Selvä!
Táyo na. Tára na.Mennään!
Salámat (hô).Kiitos (koht.).
Waláng-anumán. / Walâ pong anumán.Ei kestä. / Ei kestä. (koht.)
Hindî.Ei.
Óo.Kyllä.
Hindî bále na lang.Älkää vaivautuko.
Patawárin mo akó.Anteeksi (olen pahoillani).
Ekskyús.Sori.
Sandalî lang. / Téka múna.Hetkinen. / Odota vähän.

PAIKANNIMET

Filippiineillä myytävien karttojen paikannimistö voi eksyttää luulemaan, että maa olisi espanjankielinen, koska paikannimet ovat suurelta osin peräisin Espanjan ajalta. Toisaalta myös monet malaijisukuiset sanat kirjoitetaan joko espanjalaisittain tai nykyään englantilaisittain, koska kartat ovat englanninkielisiä.

Paikannimien ääntäminen

Omakieliset nimet

Pääsääntönä on kuten muussakin filippiinon ääntämisessä: äännetään kuten kirjoitetaan. Suomalaiseen ääntämiseen eroja tuo tauko vokaalien välillä (peräkkäiset vokaalit katsotaan eri tavuihin kuuluviksi) sekä y (lausutaan yleensä i:ksi) ja w (lausutaan kuten englanninkielessä). Lisäongelma suomalaiselle on sanojen painotus. (Suluissa ääntämisohje. Huom! ´-merkki vokaalin yläpuolella tarkoittaa painollista tavua)

Caloocan (kalo-okán)
Iloilo (ílo-ilo)
Panay (panái; ay = ai)
Baybay (baibái; ay = ai)
Cagayan (ka-ga-ján)
Leyte (léite; ey = ei)

Espanjalaiset nimet ja kirjoitusasut

Suurin osa filippiiniläisistä paikan- ja henkilönnimistä on alkuperältään espanjankielisiä tai niiden kirjoitusasu on peräisin espanjalaisten siirtomaa-ajalta. Niiden ääntämisessä ja painotuksessa pätevät pitkälle espanjan kielen ääntämisohjeet paitsi sointuvia äänteitä.

Baguio (bágio; ui = i)
Dumaguete (dumagéte; ue = e)
Luzon (lusón; z = s)
Quezon (kesón; que = e; z = s)
Zamboanga (samboáng-ga; z = s)
San José (san hosé; j = h)
Jolo (hólo; j = h)
Paranaque (paranjáke; n = nj; que = ke)
Angeles (ánheles; g = h)
Baños (bánjos; ñ = nj)
Malacañang (malakanjáng; ñ = nj)

Espanjalaiset lyhenteet paikannimissä

S. San
Sta. Santa
L. Los / Las (riippuen pääsanan päätteestä) esim.
Los Baños; Las Piñas (pínjas)

Englantilaiset nimet ja kirjoitusasut

Kartat maassa ovat poikkeuksetta englanninkielisiä, mistä johtuu että maan paikannimistö ja maantieteen sanasto on vaihtumassa englanninkieliseksi. Tämän takia myös sanoissa käytetään paljon filippiinon kielelle vieraita kirjaimia kuten c, joka voi merkitä englannin tapaan joko k:ta tai s:ää. Joistakin nimistä näkee käytettävän myös omakielistä muotoa joissakin yhteyksissä (esim. Bicol-nimestä muodostettu sana Bikolano = bikolilainen).

Cotabato (kotabáto)
Cavite (kavíte)
Cebu (sebú)

HENKILÖNNIMET

Sukunimi (apelyído)

Myös sukunimistö on espanjalaisten 350-vuotisen siirtomaavallan jäljiltä enimmäkseen espanjalainen. Tapahtui niin kuin Suomessa Ruotsin vallan aikoina. Vain syrjäkulmilla asujat välttyivät ottamasta siirtomaaisäntien tarjoamaa tai pakottamaa sukunimeä.

Ennen siirtomaavaltaa sukunimet muodostettiin usein siten, että henkilön nimeen lisättiin hänen lapsensa nimi tyyliin “Matti Kallenisä” (toisin kuin meillä jossa henkilö nimettiin vanhempiensa mukaan “Kalle Matinpoika”). Sukunimenä tai tunnistamiskeinona voi toimia myös jokin henkilön piirre kuten “Yksisilmäinen”.

Aluksi kristinuskoon kastetut filippiinot valitsivat liian usein samoja pyhimysten nimiä tai pitivät yllä vanhoja käytäntöjään, mistä aiheutui verottajille vaikeuksia. Sen vuoksi v. 1849 nimet standardoitiin. Sallituista nimistä laadittiin luettelo, josta niitä jaettiin eri paikkakuntien perheille aakkosjärjestyksessä. Juttuna kerrotaan, että joillakin paikkakunnilla kaikkien sukunimet alkoivatkin sitten samalla kirjaimella.

Myös omakielisiin sukunimiin espanjalainen valta usein vaikutti muuttamalla niiden ääntämistä.

Lasten nimet