Mabuhay 1/2009
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 13.3.2009
Kriisi koettelee Filippiinienkin taloutta
Filippiinien talouskasvun ei uskota laskevan tänä vuonnakaan nollatasolle yhä vakavammasta globaalista taantumasta huolimatta. Valtion alaisen tutkimuslaitoksen PIDS:n mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 4,3 prosenttia yksityisen kulutuksen, palveluiden kasvun, julkisen rakentamisen sekä ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten lähettämien rahavirtojen turvin.
Hallituksen virallinen ennuste on 3,7 – 4,7 prosentin kasvu tälle vuodelle. Kansainvälinen luottoluokittaja Moody’s odottaa kuitenkin kasvun jäävän vain 3,3 prosenttiin. Tämä olisi hitainta vauhtia kahdeksaan vuoteen. Viime vuonna Filippiinien talous kasvoi 4,6 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna ennätysmäiset 7,2 prosenttia. Kasvun jarruna ovat pitkään olleet muita Kaakkois-Aasian maita selvästi pienemmät ulkomaiset investoinnit.
Filippiinien keskuspankki alensi maaliskuun alussa ohjauskorkoaan 16 vuoden alhaisimmalle tasolle eli 4,75 prosenttiin tukeakseen taloutta. Taustalla olivat heikot talousluvut. Filippiinien vienti laski joulukuussa yli 40 prosenttia. Hallitus arvioi viennin supistuvan tänä vuonna 6–8 prosenttia. Koronlaskujen odotetaankin jatkuvan. Samaan aikaan peso on luisunut kohti uusia pohjalukemia dollariin nähden ja inflaatio on osoittanut vauhdittumisen merkkejä.
Filippiinien kansantaloutta on rasittanut jo diktaattori Marcosin aikana paisunut ulkomainen velka, jonka lyhentäminen on vienyt sosiaalisiin uudistuksiin ja infrastruktuuriin tarvittavia varoja. Asiaan ovat kiinnittäneet huomionsa myös filippiiniläiset kansalaisjärjestöt, jotka ovat järjestäneet velan tiimoilta useita eri kampanjoita.
Hallitus karsi ulkomaisen velan maksua tämän vuoden budjetissaan 35 miljardilla pesolla, mutta velkaorjuutta vastaan taistelevan Freedom From Debt Coalitionin mukaan tämä on liian vähän. Järjestö järjestikin tammikuussa asian tiimoilta mielenosoituksen parlamentin edessä. Kritiikin kohteena on ollut muun muassa Filippiinien puolen miljardin peson velka Itävallalle, joka koskee vuosikymmen sitten Filippiineille tilattuja sairaalajätteiden säilytyskontteja, jotka osoittautuivat ala-arvoisiksi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi viime vuoden lopussa myös kiitosta Filippiineille siitä, että se on useita muita maita vähemmän altis finanssikriisin vaikutuksille useiden viime vuosina aloitettujen uudistusten ansiosta. Näihin kuuluvat muun muassa muutokset pankkisektorilla sekä valuuttavarantojen kasvattaminen. IMF varoitti kuitenkin hallintoa budjettivajeen hallitsemattomasta kasvattamisesta talouden elvyttämisen myötä.
IMF arvioi myös ulkomailta kotiutettavien valuuttatulojen supistuvan finanssikriisin myötä. Talouskriisi on jo alkanut näkyä ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten työllisyydessä. Työttömäksi jääneitä on alkanut palata takaisin Filippiineille, mikä uhkaa lisätä sosiaalisia ongelmia. Samaan aikaan työntekijöitä palkataan kuitenkin edelleen joihinkin Lähi-idän maihin, jotka ovat olleet perinteisesti suuria filippiiniläisten työllistäjiä. Tällaisia maita ovat muun muassa Libya, Saudi-Arabia sekä Qatar. Lähtijöiden kiusana ovat usein laittomat tai laittomuuden rajamailla toimivat työnvälittäjät, jotka perivät ulkomaille lähtijöiltä näiden tulotasoon nähden jättimäisiä maksuja. Myös työskentelymaassa tulijaa voivat kohdata erilaiset ongelmat.
Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon mukaan viimeisen neljän kuukauden aikana vain viisituhatta filippiiniläistä on palannut kotimaahansa, mutta todellisuudessa luku voi olla tätä suurempi. Hallinto yrittää tukea taloutta elvytyspaketilla ja budjettialijäämä on paisumassa suurimmaksi sitten vuoden 2004. Sisäministeriö on käynnistänyt useita ohjelmia, joilla pyritään tukemaan työllisyyttä ja taistelemaan finanssikriisin vaikutuksia vastaan. Ohjelmiin kuuluu muun muassa koulutuksesta syrjään jääneiden nuorten aktivointi. Näiden teho jää nähtäväksi.
Maareformin kohtalo epäselvä
Hallituksen pääuudistuksiin kuuluva maareformi näyttää kuivuvan kokoon sen jälkeen kun CARP-uudistuksen takaraja umpeutui viime vuoden lopussa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että maiden uusjako jää nyt maanomistajien tahdon varaan, sillä vuodenvaihteen jälkeen näitä ei voida enää pakottaa maiden luovutukseen.
Viime vaiheessa esillä oli CARP:in väliaikainen jatkaminen kuudella kuukaudella, mutta Macapagal-Arroyo kieltäytyi allekirjoittamasta tätä esitystä, maanviljelijöiden mielenosoituksista huolimatta. Katolinen kirkko on tukenut maanviljelijöitä näiden vaatimuksissa saada CARP-uudistukselle jatkoa. Kirkon edustajat ja maanviljelijät aikovat yhdessä painostaa poliitikkoja uudistuksen jatkamisen puolelle. Arroyokin on alkanut osoittaa taipumisen merkkejä.
Jonkinlaista maanjaon uudistusta on viritelty Marcosista lähtien lähes jokaisen presidentin aikana, mutta reformit ovat kaatuneet maanomistajien vastustukseen ja poliitikkojen päättämättömyyteen. Yhdessä maareformin kanssa tarvittaisiin maatalouden laajamittainen uudistaminen, jotta maanviljelijöiden tulotasoa saataisiin pysyvästi nostettua köyhyysrajan yläpuolelle.
Rauhanneuvottelut vasemmiston kanssa jumissa
Hallitus on virittelemässä uudelleen jumiutuneita rauhanneuvotteluita kommunistikapinallisten kanssa. Hallituksen edustajien mukaan neuvottelut voitaisiin aloittaa NPA:n kanssa uudelleen, vaikka virallista tulitaukoa ei saataisikaan solmittua. NPA on taistellut hallitusta vastaan jo vuodesta 1969 lähtien ja paljon sen ideologisesta taustasta on lähtöisin Maon opetuksista. Viralliset rauhanneuvottelut katkesivat vuonna 2005 ja yhdeksi kiistakapulaksi osoittautui vasemmiston poliittisen rintaman NDF:n ja armeijasiipi NPA:n kantama terroristijärjestön status.
Viime vuonna Oslossa käydyissä epävirallisissa rauhanneuvotteluissa kapinallissiipi syytti hallituksen neuvottelijoita tulitaukovaatimuksen taakse piilottautumisesta. NPA:lla on eri arvioiden mukaan edelleen aseistettuna kuutisentuhatta vasemmistosissiä. Nämä ovat jatkaneet tänäkin vuonna iskujaan. Vasemmiston piirissä ei olla kovin toiveikkaita siitä, että rauhanneuvotteluja päästäisiin tosimielessä jatkamaan ainakaan lähiaikoina. Armeijan mukaan se on onnistunut hajottamaan jo puolet NPA:n alaisuudessa olevista sissiryhmistä, mutta näihin tietoihin on suhtauduttava varauksella. Presidentti Arroyo on asettanut armeijalle takarajaksi ensi vuoden, jolloin aseellisen vastarinnan pitäisi olla murskattu.
Samaan aikaan Filippiinien kommunistisen puolueen CPP:n sisällä on ilmennyt erimielisyyttä johdon suunnasta. Vuodesta 1987 maanpaossa Hollannissa elänyt puoluejohtaja Jose Maria Sison on saanut kritiikkiä niskaansa vastuun pakoilusta ja leveästä elämästä, kertovat hallituksen tiedusteluraportit. Puolueen sisältä on kuitenkin tarmokkaasti torjuttu sisäisten ristiriitojen olemassaolo. Sisonin mukaan hän elää varsin niukkaa ja kurinalaista elämää eikä ole langennut pröystäilyyn.
Naisten ja pienten lasten terveys edelleen heikko
Unicefin naisten ja pienten lasten terveyttä kartoittaneen raportin mukaan yksitoista filippiiniläistä naista kuolee edelleen päivittäin synnytyksessä terveydenhuollon puutteiden takia. Vuodessa naisia kuolee yhteensä 4500. Filippiinit kuuluu niiden 68 kehitysmaan joukkoon, joissa 97 prosenttia vastasyntyneiden ja pienten lasten kuolemista tapahtuu.
Noin puolet alle viisivuotiaiden filippiiniläislasten kuolemista tapahtuu alle kuukauden ikäisenä. Unicefin käsitys lähivuosien kehityksestä Filippiineillä on synkkä, sillä järjestö ei usko seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuvan ratkaisevaa käännettä parempaan. Terveydenhuollon uudistaminen on ollut yksi nykyisen presidentin ajama asia, jossa hän ei ole onnistunut lunastamaan lupauksia.
Apua taistelussa malariaa, AIDS:ia ja muita tauteja vastaan on luvattu taloudellisen tuen muodossa muun muassa Saksasta. Viimeisimpänä hallitukselle on aiheuttanut päänvaivaa sikatilalta löydetty Ebola-virus, joka näyttää onneksi rajautuvan paikalliseksi ilmiöksi.
USA:n joukkojen vierailusopimusta vaaditaan purettavaksi
Raiskauksesta Filippiineillä tuomitun yhdysvaltalaisen korpraali Daniel Smithin tapaus on herättänyt mm. kongressissa vaatimuksia Filippiinien ja Yhdysvaltain keskinäisen vierailevien joukkojen sopimuksen (VFA, Visiting Forces Agreement) purkamisesta. Filippiiniläinen oikeus antoi vuonna 2006 Smithille raiskauksesta vankilatuomion, mutta ulkoministerin ja USA:n suurlähettilään sopimuksella hänen sallittiin suorittaa tuomiotaan suurlähetystön suojissa valitusprosessin ajan.
Helmikuussa 2009 Filippiinien korkein oikeus päätti, että Smith pitää siirtää suorittamaan tuomiotaan filippiiniläisessä vankilassa. Oikeus velvoitti ulkoministeri Danilo Romulon neuvottelemaan Yhdysvaltain suurlähettilään kanssa Smithin siirron toteuttamisesta. Suurlähettiläs Kristie Kenney ei kuitenkaan suostunut Smithiä luovuttamaan eikä jatkamaan neuvotteluja ennen kuin hän saa valtionsa lakiasiantuntijoiden tulkinnan luovutusvelvollisuudesta. Ulkoministeri Romulo myös hyväksyi neuvottelujen keskeyttämisen, mikä johti vaatimuksiin ministerin erosta. Perusteluna on, että ministeri on luovuttanut asiassa pois Filippiinien kansallista itsemääräämisoikeutta. Filippiineillä rikoksesta tuomitun amerikkalaisen rangaistus kun pitäisi laittaa täytäntöön samoilla ehdoilla kuin oman maan kansalaisen.
Alkuvuodesta tunnelmia VFA-sopimusta vastaan nostattivat julkitulleet tiedot jopa senaatilta pimennossa pidetystä VFA:n liiteasiakirjasta (ns. VFA II), jolla säädetään USA:ssa rikokseen syyllistyneen filippiiniläisen sotilaan kohtelusta. Sen mukaan filippiiniläinen sotilas on pidättämisestään lähtien Yhdysvaltain vankilaviranomaisten hallussa.
Espanjan opetus palaa kouluihin
Espanjan kieli oli vuosisatoja Filippiinien ainoa virallinen kieli. Espanjan siirtomaa-aikana kaikki koulutus oli espanjankielistä, tosin filippiiniläisellä väestöllä ei ollut pääsyä korkeampaan koulutukseen kuin vasta 1800-luvun puolivälissä. Espanjalla oli virallisen kielen asema vielä vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen kieli katosi koulujen opetusohjelmistakin. Tosin yliopistoissa espanja oli vielä pakollisena oppiaineena vuoteen 1986 asti.
Nyt Filippiinien opetusministeriö on päättänyt aloittaa uudelleen espanjankielen opetuksen kouluissa (high school). Aluksi lähdetään liikkeelle pilottikokeiluilla muutamassa kymmenessä koulussa maan kaikilla eri alueilla. Kokeiluun valitaan englanninkielen opetuksessa hyvin menestyneitä kouluja.
Ihmisoikeustilanne ei ole parantunut
Presidentti Macapagal-Arroyon aikana ihmisoikeustilanne Filippiineillä ei ole juuri muuttunut paremmaksi, vaikka presidentti on vastustanut kuolemantuomion palauttamista. Philippine Daily Inquirerin laskujen mukaan Filippiineillä on Macapagal-Arroyon vuoden 2001 tammikuussa tapahtuneen valtaantulon jälkeen tapettu yhteensä 63 toimittajaa ja satoja militantteja. Ihmisoikeusjärjestö Karapatanin luvut ovat moninkertaiset. Erityistä kritiikkiä on kohdistettu viranomaisten ja armeijan käyttäytymiseen. Arroyon hallinto on saanut laajaa kritiikkiä mielivaltaisuuksistaan.
Arroyo allekirjoitti kuolemanrangaistuksen poistavan lain vuonna 2006. Tätä edelsi vuosikymmeniä jatkunut keskustelu kuolemanrangaistuksen puolesta ja sitä vastaan. Nyt hallinto on siirtänyt vastuun kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönotosta kongressille. Kuolemanrangaistuksen palauttamista on esitetty lähinnä huumekaupan yhteydessä. Arroyo saa kannassaan tukea kirkolta, joka on tiukasti kuolemanrangaistusta vastaan. Toimittajamurhiin Arroyo on vastannut nimittämällä erityisiä poliisin jäljitysryhmiä, joiden tehtävä on ottaa selvää, ketkä ovat vastuussa näistä väkivallanteoista.
Tiedotteen laatija: Sami Noponen