Interview with Walden Bello: The world after neoliberalism
World Village Festival – Maailma kylässä -festivaali
Sunday 17.5. at 15:55–16:20
Speaker’s stage, Bio Rex
”Trump’s unilateralism is a savage world — but there is no going back to a US-dictated and Eurocentric multilateral order that was always systematically biased against the Global South behind a façade of liberal democracy.” — Walden Bello
The era of globalisation and neoliberalism, which emphasised freedom of the market and liberal democracy, is over. It has been followed by Trump-style, unilateral use of power, trade wars, and rising nationalism. What will happen to the global south, social movements, and the idea of freedom when the waning dominance of the United States is replaced by something harsher and more ruthless?
Filipino researcher-activist and University of Helsinki Honorary Doctor Walden Bello is one of the sharpest critics of global capitalism. He discusses with University of Jyväskylä lecturer Bonn Juego what went wrong and what a truly free world could look like.
The programme is in English. You can watch the programme at the festival’s Speaker’s Stage at Bio Rex or via livestream on the festival’s website.
Walden Bello
Walden Bello is an acclaimed scholar-activist who co-founded Focus on the Global South. Recognised as Most Distinguished Defender by Amnesty International Philippines, he is recipient of the Right Livelihood Award (known as the Alternative Nobel Prize) and Honorary Doctor of the University of Helsinki.
Bonn Juego
Bonn Juego is a critical political economist, Senior Lecturer at the University of Jyväskylä, and chair of Finnish Society for Development Research.
Filippiinit-seura Maailma kylässä -tapahtumassa 2026
Trumpin yksipuolinen vallankäyttö merkitsee armotonta maailmaa, mutta myöskään Yhdysvaltojen sanelemaan, Eurooppa-keskeiseen monenkeskiseen järjestykseen ei ole paluuta. Se oli liberaalin demokratian julkisivun takana aina järjestelmällisesti vinoutunut globaalia etelää vastaan. – Walden Bello
Filippiinit-seuran kutsumana tunnettu tutkija-aktivisti ja Helsingin yliopiston kunniatohtori Walden Bello esiintyy Bio Rexin puhujalavalla sunnuntaina 17.5. klo 15.55 (kesto 25 min). Teemana on Maailma uusliberalismin jälkeen: vapaampi vai armottomampi? (The World After Neoliberalism: Freer, or More Savage?) Filippiiniläinen Walden Bello on yksi terävimmistä globaalin kapitalismin kriitikoista.
Walden Belloa haastattelee Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Bonn Juego. Tilaisuus järjestetään yhdessä Kehitystutkimuksen seuran ja Fingon kanssa.
Walden Bello on arvostettu tutkija-aktivisti, joka oli perustamassa Focus on the Global South -järjestöä. Amnesty International Philippines nimesi hänet ansioituneimmaksi ihmisoikeuksien puolustajaksi. Hän on saanut Right Livelihood -palkinnon sekä Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon.
Ohjelma on englanniksi. Ohjelmaa voi seurata festivaalin Puhelavalla Bio Rexissä tai striimin välityksellä festivaalin verkkosivuilla.
Filippiinit-seuralla on festivaaleilla oma pöytä – nyt ensi kertaa Helsingin Lasipalatsikorttelissa, Bio Rexin ovesta toiseen kerrokseen on Mahdollisuuksien tori.
Myytävänä mm. Pieni filippiiniläinen kasviskeittokirja Gulay, lastenkirjoja ja monenlaista muuta filippiiniläistä.Lisäksi myös muutama kappale Walden Bellon uusinta teosta Global Battlefields.
Kielitaito ongelmana – vai oire jostain suuremmasta? Filippiiniläisten hoitajien rekrytointi ja kielitaitovaatimukset suomalaisessa hoivatyössä
Yleisötilaisuuden avauspuheenvuoro Floro Cubelo:
Miksi kielitaito puhuttaa niin voimakkaasti, kun Suomeen rekrytoidaan hoitajia ulkomailta – erityisesti Filippiineiltä? Onko kyse yksittäisten työntekijöiden taidoista vai siitä, miten meidän rekrytointi- ja työjärjestelmämme tukevat (tai estävät) kielen oppimista?
Keskustelutilaisuudessa pureudutaan siihen, miksi kielitaito on noussut suomalaisen hoivatyön polttopisteeseen. Samalla tarkastellaan, millaiset rakenteet, koulutusmallit ja työyhteisöjen käytännöt vaikuttavat ulkomaisten hoitajien mahdollisuuksiin oppia kieltä ja rakentaa uraa Suomessa.
Tule kuulemaan, kysymään ja haastamaan ajattelua – kenen vastuulla kielitaito lopulta on?
Keskustelutilaisuuden alustaa Floro Cubelo Oulun ammattikorkeakoulusta, missä hän toimii lehtorina ja opintovastaavana Nursing-tutkinto-ohjelmassa. Hän on terveystieteiden tohtori ja sairaanhoitaja ja Filipino Nurses Association in the Nordic Region -järjestön puheenjohtaja. Keskustelua fasilitoi Filippiinit-seuran puheenjohtaja Meg Sakilayan-Latvala. Hän tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa filippiiniläisten sairaanhoitajien eettisestä rekrytoinnista Suomeen.
Tervetuloa paikalle Helsingin keskustakirjasto Oodiin (ryhmähuone 3) tai osallistumaan etänä Zoomin kautta!
Iranin sodan syttymisellä on ollut laajoja kielteisiä vaikutuksia Kaakkois-Aasiassa, koska alue tuo suuren osan raakaöljystään Hormuzinsalmen kautta. Sen lävitse kulkeva öljyliikenne on ollut sodan takia lähes pysähdyksissä. Erityisen paljon sodan vaikutukset ovat näkyneet Filippiineillä.
Filippiinit on riippuvainen tuontienergiasta, sillä maa tuo 98 prosenttia raakaöljystään. Se on yksi niistä Kaakkois-Aasian maista, jotka tuovat eniten raakaöljyä Persianlahdelta. Suurin osa öljystä tulee Saudi-Arabiasta.
Polttoaineet ovat kallistuneet selvästi sodan alkamisen jälkeen ja paikallisilla huoltoasemilla on näkynyt pitkiä jonoja. Jeepney-kuljettajat ja ammattiliitot ovat järjestäneet mielenosoituksia ja vaatineet hallitukselta toimia.
Kuva: PISTON (Pagkakaisa ng mga Samahan ng Tsuper at Opereytor Nationwide) (kirj. Kuljettajien- ja operaattorien yhdistysten valtakunnallinen liitto/solidaarisuus).
Peso on heikentynyt ennätysalas dollariin nähden ja maan keskuspankki on joutunut ostamaan pesoa dollareilla tukeakseen sitä. Myös korkotaso uhkaa nousta nyt selvästi, koska aiemmin tasaantunut inflaatio voi nyt kiihtyä. Aikaisemmin inflaatiota jarruttivat halventuneet polttoaineet ja elintarvikkeet. Nyt niiden hinta on nousussa.
Ekonomistien mukaan raakaöljyn kymmenen dollarin kallistuminen kiihdyttää inflaatiota jopa puolella prosentilla. Nykyisin keskuspankin ohjauskorko on alimmalla tasollaan yli kolmeen vuoteen eli 4,25 prosentissa, mutta koronnostot näyttävät todennäköisiltä, vaikka maaliskuun lopussa keskuspankki jättikin korkonsa ennalleen.
Presidentti Ferdinand Marcos Jr. ilmoitti maaliskuussa julistavansa maahan hätätilan ja kertoi siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon. Hän kehotti hallintoa säästämään polttoainetta, vaikka hänen mukaansa ”paniikkiin ei ole syytä”.
Hallituksen on nyt entistä vaikeampaa yltää kuluvan vuoden talouskasvutavoitteeseensa. Se on 5-6 prosenttia, kun talous kasvoi viime vuonna 4,4 prosenttia. Tämä on hitainta kasvutahtia sitten pandemian. Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD oli aiemmin ennakoinut kuluvan vuoden kasvuksi 5,1 prosenttia, mutta nyt ennusteet menevät uusiksi.
Talouden kasvu oli hidastumassa jo viime vuonna, mihin vaikuttivat hidastuva yksityinen kulutus ja myös julkisen rakentamisen projekteihin liittyvä laaja korruptio.
Samaan aikaan työttömyys on ollut alkuvuonna nousussa. Tutkimuslaitos Ibon on varoittanut, että kiihtyvä inflaatio iskee nyt pienituloisimpaan väestönosaan ja on kehottanut hallitusta hintojen sääntelyyn.
Sota on näkynyt myös siinä, että suuri osa Persianlahden maissa työskentelevistä vierastyöläisistä on nyt pyrkinyt pois konfliktialueelta. Lähi-idässä työskentelee noin 2,5 miljoonaa filippiiniläistä.
Tämä voi merkitä ulkomailta tulevien rahalähetysten vähenemistä, mikä kurjistaisi taloutta entisestään.
Filippiiniläisetkin kohtalaisen onnellisia
Suomi todettiin maailman onnellisuusraportissa jo yhdeksättä kertaa onnellisimmaksi maaksi. Filippiinitkin pärjäsi vertailussa kohtuullisesti, sillä se oli 147 valtion joukossa 56. sijalla. Moniin muihin vertailututkimuksiin nähden tulosta voi pitää hyvänä. Nimestä huolimatta tutkimuksessa ei kysytä suoraan henkilöiden kokemaa onnellisuutta, vaan henkilöä pyydetään arvioimaan asteikolla nollasta kymmeneen suhteessa parhaaseen mahdolliseen elämään, kuinka huonoksi tai hyväksi hän kokee elämänsä nyt. Filippiiniläiset vastaajat antoivat elämäntilanteelleen arvosanan 6,2 kun suomalaisten keskiarvo oli 7,8.
Vaikka onnellisuuden ranking määriteltiin vain tämän yhden kysymyksen perusteella, haettiin raportissa onnellisuutta selittäviä tekijöitä kymmenkunnalla muuttujalla. Filippiinit sijoittui erityisen hyvin vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa (5.), vapauden kokemisessa (13.) ja positiivisten tunteiden kokemisessa (18.), mikä tunnetusti on filippiiniläisen kulttuurin vahva piirre. Huonosti Filippiinit pärjäsi terveiden elinvuosien odotuksessa (93.), korruption yleisyydessä (96.) ja epätasa-arvossa (101.). Siten elämänlaatua heikentävät Filippiinien yhteiskunnan tunnetut rakenteelliset ongelmat.
Filippiiniläisen Social Weather Stationsin (SWS) kyselyssä kysyttiin suoraan, kuinka onnellisena tai onnettomana vastaaja pitää itseään nykyisessä elämäntilanteessa (marraskuussa 2025). Vastaajista 33 % sanoi olevansa hyvin onnellinen, 50 % melko onnellinen, 15 % ei erityisen onnellinen ja vain 2 % vastasi, että ei ole lainkaan onnellinen.
Onnellisuuden rinnalla kysyttiin myös, olivatko henkilöt tyytyväisiä vai tyytymättömiä elämäänsä. Vastaajille elämään tyytyväisyys ja onnellisuuden kokeminen eivät mene yksi yhteen, sillä elämäänsä tyytyväisiä vastaajia oli hieman vähemmän kuin itseänsä onnellisena pitäviä. Erittäin tyytyväisiä elämäänsä oli 28 %, melko tyytyväisiä 51 %, ei erityisen tyytyväisiä 14 % ja ei lainkaan tyytyväisiä 7 %.
Kuitenkin noin neljä viidestä koki olevansa ainakin melko onnellisia ja/tai elämäänsä tyytyväisiä. Ymmärrettävästi taloudellinen turva elämäntilanteessa vaikuttaa vahvasti elämäntyytyväisyyteen. Niistä vastaajista, jotka eivät ole viimeisen kolmen kuukauden aikana kokeneet nälkää, 17 % ei ollut elämäänsä tyytyväisiä. Satunnaisesti nälkää kokeneista tyytymättömiä oli 34 % ja usein nälkää kokeneista jopa 46 %.
Konservatiiviset asenteet naisten rooleihin säilyvät
Social Weather Stationsin (SWS) julkaisi naistenpäivänä kyselyraportin naisten rooleista perhe-elämässä (marraskuu 2025). Tulosten perusteella asenteet eivät ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttuneet. 83 % yhtyi väitteeseen, että miehen tehtävä on tienata rahaa ja vaimon tehtävä on pitää huolta kodista ja perheestä. Vain 8 % oli vastakkaista mieltä.
Vastaajista 63 prosentin mielestä alle kouluikäinen lapsi kärsii, jos hänen äitinsä käy työssä. Toista mieltä oli 27 %. Lapsi kärsii äidin työssäkäynnistä erityisesti naisten mielestä (68 %), kun miehistä näin ajatteli ”vain” 58 %. Vastaajista 51 prosentin mielestä perhe-elämä kärsii, jos nainen on kokopäivätyössä ja 36 %:n mielestä ei kärsi. Naiset hyväksyivät tämänkin väitteen (59 %) useammin kuin miehet (44 %).
40 miljoonalta filippiiniläiseltä puuttuu turvallinen vesilähde
Ilmastonmuutos ja saastuminen vaarantavat miljoonien veden saannin. Ympäristöministeriön (DENR) apulaisministeri Carlos Primo David totesi, että 5500:lla Filippiinien 7600 saaresta ei ole kunnollista juomaveden lähdettä. Suurissa kaupungeissa on panostettu vesilaitteistoihin, mutta pienillä saarilla ja vuoristoseuduilla on kymmeniä miljoonia vailla toimivaa vesihuoltoa.
Davidin mukaan hallitus investoi tänä vuonna 485 miljoonaa pesoa (€ 70 milj.) vesihuoltoon, mikä hyödyttää 440 000 ihmistä. Investointeihin sisältyy suolanpoistolaitteistojen hankkiminen 60 kylään. Vesiongelman ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin 200 miljardin peson resurssit.
99 % lapsille markkinoiduista ruokatuotteista epäterveellisiä
Unicef totesi selvityksessään, että Filippiineillä lapsille suunnatuista 1035 ruokatuotteen mainoksesta 99 % alitti terveellisen ravinnon standardit. Ultraprosessoidut ruoat ja sokeripitoiset juomat ovat vaikuttaneet lasten lihavuuden lisääntymiseen. Unicef ehdottaakin, että Filippiineillä hyväksytään laki terveellisestä ruokaympäristöstä. Se suojelisi lapsia aggressiiviselta markkinoinnilta, joka pyrkii lisäämään runsaasti sokeria, suolaa tai epäterveellisiä rasvoja sisältävien elintarvikkeiden tai juomien myyntiä.
Dynastioiden vastaista lakia esitetään
Filippiineillä poliittinen valta on vahvojen sukujen tai dynastioiden käsissä paikallistasolta kongressiin ja presidenttiin. Vuoden 1987 perustuslaissa lähtökohtana on yhdenvertainen pääsy julkishallinnon tehtäviin ja velvoitetaan kongressia kieltämään lailla määriteltävät poliittiset dynastiat. Vuosikymmeniä on kulunut, mutta vieläkään ei ole saatu aikaiseksi lakia, jossa olisi konkretisoitu, mitä dynastioilla tarkoitetaan ja miten niiden valta-asemia rajoitetaan. Enemmistö kongressiedustajista edustaa itse dynastioita, joten heillä ei ole ollut suurempaa kiinnostusta lähteä kaventamaan omaa valtaansa.
Nyt kongressissa on kuitenkin tehty lukuisia aloitteita antidynastialaiksi. Vaikka presidentti Marcos itse edustaa vahvasti vallan kaikilla eri tasoilla olevaa dynastiaa, on hän määrännyt lakiehdotuksen kiireellisesti käsiteltäväksi. Joidenkin mielestä tämä on vain korruptiokriisiin ajautuneen hallituksen taktikointia ja että dynastiat kyllä löytävät keinot, joilla pitää vallan käsissään. On kuitenkin ilmeistä, että jonkinlainen laki poliittisista dynastioista tullaan hyväksymään.
Kongressissa on keskusteltu siitä, kuinka läheisiä sukulaisia ehdolle asettumisen rajoitus koskisi. On esitetty rajaksi toisen tai neljännen asteen sukulaisuutta. Toisaalta erilaisia rajauksia on esitetty sille, mitä tehtäviä lähisukulaiset voisivat samanaikaisesti hoitaa. Tiukimmissa rajauksissa on lähdetty siitä, että suvusta voisi olla vain yksi edustaja valtakunnallisissa toimissa kuten presidenttinä tai kongressiedustajana ja toinen edustaja voisi olla paikallistasolla esim. kunnanvaltuutettuna tai pormestarina. Toisissa ehdotuksissa voivat olla vaikka puolisot tai serkut naapurikaupunginosien toimissa tai vierekkäisten vaalipiirien kongressiedustajina. Vaikeasti ratkaistava tilanne olisi myös se, kenen pitäisi luopua, jos vaikka kaksi keskenään vihamielisissä väleissä olevaa sukulaista pyrkii samantasoiseen tehtävään.
Listaan esimerkkinä tällä hetkellä poliittisissa asemissa olevat presidentti Ferdinand Marcosin lähisukulaiset: sisko Imee Marcos senaattori, serkku Martin Romualdez kongressin edustajainhuoneen ex-puhemies, edustajainhuoneen enemmistöryhmän puheenjohtajana poika Sandro Marcos, muut kongressiedustajat serkku Angelo Marcos Barba, serkun puoliso Yedda Romualdez, Marcosien dominoiman provinssin Ilocos Norten kuvernööri serkun puoliso Cecilia Marcos ja varakuvernööri serkku Matthew Marcos Manotoc, Laoag Cityn pormestari serkku Michael Marcos Keon ja Tacloban Cityn pormestari serkku Alfred Romualdez. Jos mennään kunnanvaltuutettutasolle tai pikkuserkkuihin, löytyy sukulaisia enemmänkin. Vastaavia listoja saisi helposti monista muistakin dynastioista.
Kansan enemmistö haluaa antidynastialakia. Pulse Asian tuoreen kyselyn mukaan 64 % vastaajista kannatti lakia. Parhaiten toimeentulevista tätä mieltä oli 70 %, mutta huonoiten toimeentulevista vain 36 % kannatti lakia. Tutkijat ovat selittäneet tätä Filippiinien patrimoniaalisella yhteiskunnalla. Marginalisoiduissa yhteisöissä edelleen luotetaan siihen, että vaikeissa tilanteissa alueen valtasuku turvaa heidän toimeentulonsa. Pelätään, että isä- tai äitihahmon syrjäyttäminen jättää heidät ilman mitään tukipylvästä.
Rodrigo Duterten oikeudenkäynti etenee
Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut jo vuoden Kansainvälisen oikeustuomioistuimen ICC:n tutkimusvankina Den Haagissa huumesotaan liittyen. Duterten puolustus yritti vedota terveyssyihin, että presidentti ei ole enää kykenevä käymään oikeutta, joten ICC:n pitäisi luopua oikeudenkäynnistä ja vapauttaa hänet välittömästi. ICC teetti perusteellisia terveystutkimuksia ja päätyi siihen, että oikeudenkäyntiä voidaan jatkaa.
Helmikuun lopulla ICC:n kolmen tuomarin esitutkintakamari kokoontui kuulemaan, riittävätkö todisteet syytteen vahvistamiseen. Duterte ilmoitti jo etukäteen, että hän ei istuntoihin osallistu, koska ei tunnusta Filippiinien kansalaisena ICC:n toimivaltaa hänen tapauksessaan. Oikeus ei velvoittanut häntä olemaan paikan päällä. Puolustus pyrki kumoamaan syytteet sillä, että Filippiineillä harjoitettiin vain huumeiden vastaista taistelua, joka ei sisältänyt systemaattisesti ohjattua tarkoituksellista tappamista. Poliisioperaatioissa rikollisia vastaan tulee kuolemantapauksia, mutta jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, ne ovat yksittäisten poliisien vastuulla. Hän sanoo, että ei ole antanut suoria tappamiskäskyjä.
Syyttäjä väitti, että Duterte oli jo Davaon pormestarina edesauttamassa oletettujen huumerikollisten tappamista mm. kuolemanpartioiden avulla. Presidenttinä hän oli luomassa valtakunnan tasolla systemaattista huumesodan politiikkaa, jonka seurauksena tapettiin tuhansia. Puheenvuoroissaan hän kannusti toistuvasti huumerikollisten tappamisiin. Hän tiesi massiivisista tappamisista, mutta ei tehnyt mitään niiden estämiseksi ja lupasi poliiseille suojaa oikeustoimilta.
Esitutkintakamarilla on 60 päivää aikaa päättää, riittääkö näyttö syytteiden vahvistamiseen. Jos ne vahvistetaan, siirrytään varsinaiseen oikeudenkäyntiin.
Interpol on antanut huumesotaan liittyen pidätysmääräyksen myös kahdesta senaattorista, eli ”Bato” dela Rosasta ja Bong Gosta. Duterten poliisijohtaja ja huumesodan ykköstoimeenpanija Bato on pakoillut pidätystä jo syyskuusta 2025 lähtien täydellä palkalla. Duterten läheisin avustaja Bong sen sijaan on hoitanut tunnollisesti tehtäviään senaatissa eikä kukaan ole tullut häntä pidättämään.
Presidentti Marcos ei joudu valtakunnanoikeuteen
Kongressin edustajainhuoneen oikeusvaliokunta hylkäsi kaksi presidentti Marcosia vastaan esitettyä virkasyytekirjelmää, joilla yritettiin saada presidentti valtakunnanoikeuteen. Oikeusvaliokunnan tehtävänä on arvioida, ovatko syytteet muodon ja sisällön puolesta päteviä ja jos molemmat ehdot täyttyvät, äänestää edustajainhuone syytteen asettamisesta. Valtakunnanoikeudessa edustajainhuoneen valitsemat edustajat toimivat syyttäjinä ja senaattorit tuomareina.
Tällä kertaa presidentti selvisi vähällä, sillä valiokunta totesi molemmat syytekirjelmät muodollisesti päteviksi, mutta sisällöllisesti näyttö ei riittänyt. Ensimmäinen lakimies Andre de Jesusin kirjelmä todettiin perustuvaksi lähinnä kuulopuheisiin ja lehtitietoihin ilman henkilökohtaista tietoon perustuvaa näyttöä. Hän syytti Marcosia mm. Rodrigo Duterten kaappauksesta lentokentällä ja toimittamisesta Haagiin kansainvälisen oikeuden vankilaan, sekä kokaiinin käytöstä. Toisessa vasemmistolaisen Makabayan-blokin valituksessa presidenttiä syytettiin mm. tulvansuojeluhankkeisiin liittyvästä lahjusten vastaanottamisesta ja näiden hankkeiden rahanjakojärjestelmän toteuttamisesta.
Myös varapresidentti Sara Duterte virkasyytteessä
Kongressin edustajainhuone nosti Sara Dutertea vastaan virkasyytteen jo vuosi sitten, mutta korkein oikeus tyrmäsi syytteen jo ennen kuin se ehti senaatin käsittelyyn. Vuonna 2026 kaksi ensimmäistä valitusta eivät edenneet käsittelyyn, koska ne oli jätetty ennen kuin lain vaatima vuosi edellisestä virkasyytevalituksesta oli täyttynyt. Oikeusvaliokunta on todennut kaksi virkasyytevalitusta muodollisesti ja sisällöllisesti hyväksyttäviksi, joten niiden osalta edettiin 25.3. todistajien kuulemiseen. Sara Duterte on ilmoittanut, että ei näihin istuntoihin osallistu.
Osin valitukset perustuivat samoihin seikkoihin kuin vuosi sitten. Dutertea syytetään mm. 612 miljoonan peson ns. luottamuksellisten määrärahojen väärinkäytöksestä ja lahjonnasta. Häntä syytetään myös presidenttiin ja tämän puolisoon kohdistuneesta tappouhkauksesta. Valiokunnalla on 60 istuntopäivää aikaa laatia raportti täysistunnolle, joka päättää nostetaanko virkasyyte Sara Dutertea vastaan vai ei.
Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut
Professori Walden Bellon puhe Helsingissä 24.2.2026 (suomeksi alla)
(Edited remarks at the meeting of the Finnish-Philippine Society, Helsinki, Feb 24, 2026)
First of all, I’d like to thank you for inviting me to speak to you today, and Prof Bonn Juego for creating this opportunity in a busy schedule. I’m very happy to be in Helsinki even if it’s -9 Celsius.
This week, we in the Philippines are in the midst of several major developments. We are marking the 40th anniversary of the “EDSA People Power Revolution.” Also, two impeachment complaints are underway in the House of Representatives, one against President Bongbong Marcos, Jr, and the second against Vice President Sara Duterte, both of whom are equally deserving of the charges leveled against them. Finally, pre-trial proceedings have begun in the Hague in the case of former President Rodrigo Duterte who is charged with committing crimes against humanity.
Let me begin by addressing the Duterte trial. I believe Mr Duterte to be a mass murderer, and his being brought before the International Criminal Court is a long overdue act of justice. But my views are not news; that I am an opponent of the Dutertes is well known. During the Duterte administration, the Philippine News Agency, a government mouthpiece, labeled me as “one of the staunchest critics” of Mr. Duterte. I also ran against his daughter Sara, for the vice presidency in 2022, and for my criticism of Ms Duterte’s record, I was declared persona non grata by the Davao City Council, and I was also charged with cyberlibel for saying during the campaign that Ms Duterte’s media aide at that time was “snorting drugs at a beach party.”
Having said that, let me make some comments. Mr Duterte left office with a 75 per cent popularity rating. Yes, he was popular, but so was Hitler among the Germans. So, one can be a mass murderer and still be popular. Here, let me try, as a sociologist, to understand the sources of Duterte’s popularity. I think there were several.
He appealed to people’s fear of crime and offered what appeared to them to be the final solution to the drug problem, which was the extra-judicial execution of drug users. Here, he delivered on this promise, which was to kill over 27,000 suspected users of drugs, and this won him the approval of large numbers of people in the upper class, middle class, and popular classes. He violated the most basic right of many, which is the right to life, and he disregarded due process, something that everyone has a right to.
I guess what I’m saying is that Duterte had a mass base for his mass murders, and it is not only him and his assistants like Senators Bong Go and Ronald “Bato” de la Rosa who are or should be on trial in the Hague but also the many Filipinos who either openly or tacitly supported his murder spree–and the number far exceeds those labeled the DDS, or Die-Hard Duterte Supporters. That he had mass support for his killings is a terrible truth we need to face as a people, but the truth is often terrible.
But there are other reasons why he was and is popular. For one, he was able to appeal to the regional resentment, especially in the Visayas and Mindanao, against the so-called “imperial Manila,” a feeling that is very understandable because there is a lot of truth to the claim that the Luzon-based elites have favored their region in the distribution of economic or political largesse
Duterte was also able to distill the resentment of millions who felt that the so-called EDSA Republic born in the popular insurrection of 1986 had not really benefited them, that all the so-called “Yellow” or “Dilawan” movement’s talk about democracy was utterly hypocritical because successive administrations since the EDSA Revolution did not deliver them from poverty. (Dilawan or Pinklawan are the derogatory terms for people associated with the lofty democratic rhetoric of EDSA, and “EDSA” is the acronym for Epifanio de los Santos Avenue, where much of the action took place during the late February uprising.)
Related to this was Duterte’s ability to connect with the masses in a way that many politicians from the elite and middle class were unable to. On Duterte’s discourse, I once wrote, “Duterte had charisma, not the traditional, inspirational kind but one connected with his discourse.” This discourse was associated with what I called his “gangster charm.” This discourse, which was the very opposite of the EDSA democratic rights rhetoric, was from a progressive and liberal point of view, politically incorrect but that was its very strength. It came across as liberating to its middle-class and popular audiences. Duterte was seen as telling it as it was, as deliberately mocking the dominant discourse of human rights, democratic rights, and social justice that had been ritually invoked but was increasingly regarded as a cynical cover-up for the very real lack of human rights, democracy, and genuine equality and pervasive corruption in post- EDSA Philippines.
So what is on display in the Hague is not only a mass murderer but also a figure that represents the failure of the EDSA Republic, the so-called democratic system that was erected on the ruins of the Marcos dictatorship 40 years ago, one that promised our people a new tomorrow but failed to deliver on its promises. One of those promises was the promise to do away with poverty, and it is the EDSA Republic’s resounding failure to bring this about that has led to millions of our people going abroad in search of decent jobs to places like Finland.
Let me repeat: It is not only Duterte that is on trial in the Hague. It is not only the millions who supported his crimes. Also on trial is a failed political regime, the so-called EDSA Republic that promised but failed to deliver on its promise, leading so many millions of our compatriots to embrace Duterte as a savior.
40 years after the event, EDSA has ended up in a dead end, not in a genuine democracy, not even in a halfway decent democracy, but in a regime that benefits powerful dynasties that come to power by riding on the frustrations of the people.
Is there a way out of this cul de sac? Yes, I believe so, but it won’t be easy to get out.
As you know, in 2022, two powerful dynasties, the Marcoses and the Dutertes united to jointly plunder the Filipino people. There has since been a falling out between them. As we approach the presidential elections of 2028, the country is lining up between two forces–one behind Sara Duterte, who is said to command the loyalty of 35 per cent of the electorate, the other a de facto coalition made up of supporters of Marcos Junior and a liberal political bloc that feel that of the two dynasties, the Marcos faction is the lesser evil.
As I said earlier, there is a way out of this dead end. I believe it is still possible to create a “third force,” an alternative to either the Marcoses and the Dutertes. But that would mean a lot of hard work to forge a vision, program, and discourse of economic and political democracy that would truly appeal to the majority of the people, who are, in my view, waiting and have been waiting for something like it. In this connection, I would like to point out that the Gen Z vote was instrumental in electing people not regarded as “trapos” or traditional politicians in the mid-term election in 2022; I believe they would respond positively to such an alternative in the 2028 elections. I believe that there are people like Senator Risa Hontiveros, whose integrity is unblemished, who can lead in this process. I do not believe we are condemned to forever be choosing between competing corrupt dynasties.
Thank you.
——————————————————————–
Haagissa ei ole oikeuden edessä vain Duterte
*(Tekijän muokkaama puheenvuoro Filippiinit-seuran kokouksessa, Helsinki, 24. helmikuuta 2026)*
Ensinnäkin haluan kiittää teitä kutsusta puhua täällä tänään sekä professori Bonn Juegoa tämän tilaisuuden järjestämisestä kiireisen aikataulun keskellä. Olen hyvin iloinen voidessani olla Helsingissä, vaikka pakkasta onkin miinus yhdeksän astetta.
Tällä viikolla Filippiineillä eletään useiden merkittävien tapahtumien aikaa. Vietämme niin sanotun EDSA:n kansanvallankumouksen 40‑vuotisjuhlaa. Lisäksi edustajainhuoneessa on vireillä kaksi virkasyytekannetta: toinen presidentti Bongbong Marcos Jr:ia ja toinen varapresidentti Sara Dutertea vastaan – molemmat ovat yhtä lailla ansainneet heitä vastaan esitetyt syytteet. Lopuksi Haagissa on alkanut oikeudenkäyntiä edeltävä menettely entistä presidenttiä Rodrigo Dutertea vastaan, jota syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Aloitan Duterten oikeudenkäynnistä. Uskon, että herra Duterte on joukkomurhaaja, ja hänen saattamisensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen on kauan odotettu oikeudenteko. Nämä näkemykset eivät ole uusia: vastustukseni Duterten perhettä kohtaan on yleisesti tiedossa. Duterten hallinnon aikana Filippiinien valtiollinen uutistoimisto leimasi minut ”yhdeksi herra Duterten vannoutuneimmista kriitikoista”. Olin myös ehdolla hänen tytärtään Sara Dutertea vastaan varapresidentinvaaleissa vuonna 2022. Kritiikkini vuoksi Davaon kaupunginvaltuusto julisti minut persona non grataksi, ja minua vastaan nostettiin kyberkunnianloukkaussyyte, koska sanoin kampanjan aikana, että rouva Duterten silloinen media-avustaja ”nuuskasi huumeita rantajuhlissa”.
Tämän sanottuani haluan tehdä muutamia huomioita. Herra Duterte jätti virkansa 75 prosentin suosiolukemin. Kyllä, hän oli suosittu – mutta niin oli Hitlerkin saksalaisten keskuudessa. Ihminen voi siis olla joukkomurhaaja ja silti nauttia laajaa suosiota. Sosiologina yritän ymmärtää Duterten suosion taustalla olevia tekijöitä, ja niitä oli mielestäni useita.
Hän vetosi ihmisten rikollisuuden pelkoon ja tarjosi näennäisen lopullisen ratkaisun huumeongelmaan: huumeidenkäyttäjien teloittamisen ilman oikeudenkäyntiä. Tässä hän myös ”piti lupauksensa” – yli 27 000 epäiltyä huumeidenkäyttäjää tapettiin. Tämä toi hänelle laajaa hyväksyntää yläluokan, keskiluokan ja kansankerrosten keskuudessa. Hän loukkasi räikeästi perusoikeutta elämään ja sivuutti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, johon jokaisella on oikeus.
Toisin sanoen Dutertella oli joukkopohja joukkomurhilleen. Eikä Haagissa ole – tai ainakaan ei pitäisi olla – syytettyinä ainoastaan hän ja hänen lähimmät apurinsa, kuten senaattorit Bong Go ja Ronald ”Bato” de la Rosa, vaan myös ne lukemattomat filippiiniläiset, jotka avoimesti tai hiljaisesti tukivat hänen murhakampanjaansa. Heitä on huomattavasti enemmän kuin ne, joita kutsutaan DDS:ksi eli Duterten vannoutuneiksi tukijoiksi. Se, että joukkotuki mahdollisti nämä murhat, on kauhea totuus, joka meidän kansana on kohdattava – mutta totuus on usein kauhea.
Duterten suosiolle oli muitakin syitä. Hän kykeni hyödyntämään erityisesti Visayasin ja Mindanaon alueilla koettua katkeruutta niin kutsuttua ”keisarillista Manilaa” kohtaan. Tämä tunne on täysin ymmärrettävä, sillä väitteessä, että Luzoniin keskittyneet eliitit ovat suosineet omaa aluettaan taloudellisten ja poliittisten etujen jaossa, on paljon perää.
Duterte onnistui myös kiteyttämään miljoonien ihmisten turhautumisen siihen, ettei vuoden 1986 kansannousun synnyttämä niin sanottu EDSA‑tasavalta ollut todellisuudessa parantanut heidän elinolojaan. Monille ”keltaisen” eli Dilawan‑liikkeen demokratiapuhe näyttäytyi tekopyhänä, koska vallankumousta seuranneet hallitukset eivät vapauttaneet heitä köyhyydestä. *(Dilawan tai Pinklawan ovat halventavia nimityksiä niille, jotka yhdistetään EDSA:n ylevään demokraattiseen retoriikkaan. EDSA on lyhenne Epifanio de los Santos Avenuesta, jossa suuri osa kansannousun tapahtumista sai alkunsa.)*
Tähän liittyi Duterten poikkeuksellinen kyky puhutella kansanjoukkoja tavalla, johon monet eliitin ja keskiluokan poliitikot eivät kyenneet. Kirjoitin aikoinaan hänen retoriikastaan, että Dutertella oli karismaa – ei perinteistä, inspiroivaa karismaa, vaan hänen puhetapaansa liittyvää. Kutsuin sitä hänen ”gangsteriviehätyksekseen”. Tämä retoriikka oli täydellinen vastakohta EDSA‑tasavallan ihmisoikeus‑ ja demokratiajargonille. Edistyksellisestä ja liberaalista näkökulmasta se oli poliittisesti epäkorrektia, mutta juuri siinä piili sen voima. Se koettiin vapauttavaksi sekä keskiluokan että kansan keskuudessa. Duterte nähtiin henkilönä, joka ”puhui asiat suoraan” ja pilkkasi tietoisesti ihmisoikeuksien, demokraattisten oikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden diskurssia – diskurssia, jota oli toistettu rituaalinomaisesti mutta jota pidettiin yhä useammin kyynisenä savuverhona todelliselle ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa‑arvon puutteelle sekä laajalle korruptiolle EDSA:n jälkeisillä Filippiineillä.
Haagissa ei siis ole esillä ainoastaan joukkomurhaaja. Siellä on esillä myös EDSA‑tasavallan epäonnistuminen: järjestelmä, joka rakennettiin Marcosin diktatuurin raunioille 40 vuotta sitten, lupasi kansalle uuden huomisen mutta ei täyttänyt lupauksiaan. Yksi keskeisistä lupauksista oli köyhyyden poistaminen – ja juuri tämän räikeä epäonnistuminen on pakottanut miljoonat filippiiniläiset lähtemään ulkomaille etsimään ihmisarvoista työtä, myös Suomeen.
Toistan: Haagissa ei ole oikeuden edessä vain Duterte. Eikä myöskään vain ne miljoonat, jotka tukivat hänen rikoksiaan. Oikeuden edessä on myös epäonnistunut poliittinen järjestelmä – EDSA‑tasavalta – joka lupasi mutta ei lunastanut lupauksiaan ja ajoi monet kansalaiset turvautumaan Duterteen pelastajana.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin EDSA on ajautunut umpikujaan: ei aitoon demokratiaan, ei edes puolittain toimivaan demokratiaan, vaan järjestelmään, joka hyödyttää vaikutusvaltaisia poliittisia dynastioita – dynastioita, jotka nousevat valtaan ratsastamalla kansan turhautumisella.
Onko tästä umpikujasta ulospääsyä? Uskon, että on, mutta se ei tule olemaan helppoa.
Kuten tiedätte, vuonna 2022 kaksi mahtavaa dynastiaa, Marcosit ja Dutertet, liittoutuivat ryöstääkseen yhdessä filippiiniläistä kansaa. Sittemmin heidän välilleen on syntynyt vakava ristiriita. Lähestyttäessä vuoden 2028 presidentinvaaleja maa jakautuu kahteen leiriin: toista johtaa Sara Duterte, jonka arvioidaan nauttivan noin 35 prosentin äänestäjäkannatusta; toista de facto ‑koalitiota muodostavat Marcos nuoremman tukijat ja liberaali poliittinen blokki, joka pitää Marcosin ryhmää kahdesta dynastiasta pienempänä pahana.
Kuten sanoin, ulospääsy on olemassa. Uskon yhä, että on mahdollista rakentaa ”kolmas voima” – vaihtoehto sekä Marcoseille että Duterteille. Tämä vaatii kuitenkin valtavasti työtä: sellaisen taloudellisen ja poliittisen demokratian vision, ohjelman ja kielen luomista, joka todella puhuttelee enemmistöä kansasta. Uskon, että monet – erityisesti nuoret – ovat odottaneet juuri tällaista vaihtoehtoa. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että Z‑sukupolven äänestäjät olivat ratkaisevassa roolissa vuoden 2022 välivaaleissa, joissa valittiin henkilöitä, joita ei pidetty ”trapoina” eli perinteisinä poliitikkoina. Uskon, että he vastaisivat myönteisesti tällaiseen vaihtoehtoon myös vuoden 2028 vaaleissa. On olemassa ihmisiä, kuten senaattori Risa Hontiveros, jonka rehellisyys on tahraton ja joka voisi johtaa tätä prosessia. En usko, että meidät on tuomittu ikuisesti valitsemaan kilpailevien, korruptoituneiden dynastioiden välillä.
Perusteellinen katsaus kysymyksiin ja voimiin, jotka muokkaavat Filippiinejä uudelleen. Ferdinand Marcos Jr.:n hallitusta ravistelee vuosikymmeniin vakavin korruptioskandaali, joka liittyy mittaviin tulvasuojelun infrastruktuurihankkeisiin. Aluekiistat Kiinan kanssa ovat nostaneet maan geopoliittisten jännitteiden keskiöön. Entisen presidentin Rodrigo Duterten kohdatessa historiallisen oikeudenkäynnin Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja uusien virkasyytteiden tullessa vireille maan korkeimpia johtajia vastaan, taistelu vuoden 2028 presidentinvaaleista on jo alkanut.
Vieraanamme kansainvälisesti tunnettu filippiiniläinen professori Walden Bello.
Kommentoijana yliopiston lehtori Bonn Juego Jyväskylän yliopistosta.
Tapahtuman kieli on englanti.
Walden Bello on kansainvälisesti arvostettu tutkija-aktivisti. Hän on saanut Right Livelihood -palkinnon (vaihtoehto-Nobel), ja Filippiinien Amnesty International nimesi hänet vuonna 2023 ”vuoden ansioituneimmaksi ihmisoikeuksien puolustajaksi”. Bello toimi Filippiinien edustajainhuoneen jäsenenä vuosina 2009–2015 ja oli varapresidenttiehdokkaana vuonna 2022. Hän on ajatushautomo Focus on the Global Southin perustajajäsen ja sosiologian emeritusprofessori Filippiinien yliopistossa ja New Yorkin osavaltionyliopisto (SUNY) Binghamtonissa. Hän on kirjoittanut 25 kirjaa, joista tuorein on hänen muistelmateoksensa Global Battlefields (2025).
Tilaisuuden järjestäjät: Filippiinit-seura yhdessä Pasilan kirjaston kanssa
Tervetuloa!
—————————————————————————————
The Philippines (2026–2028): Corruption, China, the ICC, and the Battle for the Presidency
Tuesday, 24 February 2026 at 5:00 PM Pasila Library Auditorium, Kellosilta 9, 00520 Helsinki
A definitive briefing on the issues and forces reshaping the Philippines. The government of Ferdinand Marcos Jr. is being shaken by the most serious corruption scandal in decades, involving massive flood-control infrastructure projects. Territorial disputes with China have placed the country at the center of intense geopolitical tensions. With former President Rodrigo Duterte facing a historic trial at the International Criminal Court and fresh impeachment complaints filed against the nation’s top leaders, the high-stakes battle for the 2028 presidency has already begun.
Our guest is distinguished Filipino public intellectual Walden Bello.
Discussant: Bonn Juego, Senior Lecturer in International Development Studies at the University of Jyväskylä.
The language of the event is English.
Walden Bello is an internationally acclaimed scholar-activist. A recipient of the Right Livelihood Award (Alternative Nobel Prize) and named “Most Distinguished Human Rights Defender” by Amnesty International Philippines in 2023, he served in the Philippine House of Representatives (2009–2015) and was a candidate for Vice President in 2022. Co-founder of the think tank Focus on the Global South, he is a retired professor of sociology at the University of the Philippines and an honorary senior research fellow at the State University of New York at Binghamton. He has authored 25 books, most recently his memoir, Global Battlefields (2025).
Event organizers: Finnish-Philippine Society together with Pasila Library
Filippiinien ihmisoikeustilanteesta ja seuran kummitoiminnasta
(In English below) (Sa Tagalog sa ibaba)
Tervetuloa Filippiinit-seuran hybriditilaisuuteen yhteistyökumppanimme, ihmisoikeusjärjestö TFDP:n (Task Force Detainees of the Philippines) kanssa. Erityisvieraaksi saamme videoyhteydellä Filippiineiltä Jerbert Briolan, joka kertoo ihmisoikeuksien tilanteesta. Lisäksi saamme kuulla kummilasten omia terveisiä ja kokemuksia.
Jerbert Briola vastaa TFDP:n kummihankkeesta.
Ohjelma:
Mikä on Filippiinien ihmisoikeustilanne nyt, Marcos Juniorin aikakaudella? Uusista käänteistä kertoo Jerbert Briola TFDP:stä.
Filippiinit-seuran toimintaa esittelee seuran puheenjohtaja Meg Sakilayan-Latvala
TFDP:n aluetyöntekijöiden ja kumminuorten puheenvuorot
Aika: lauantaina 25.10. klo 14
Paikka: Oodi, ryhmätila 4.
Tervetuloa paikan päälle! Pientä filippiiniläistä tarjoilua luvassa. Osallistua voit myös etänä:
Filippiinit-seuran kummihanke tukee sellaisten köyhien perheiden lasten opiskelua, joissa vanhemmat ovat ihmisoikeusrikosten uhreja. Seuran yhteistyökumppani ihmisoikeusjärjestö TFDP valitsee avustettavat lapset ja nuoret. TFDP on myös heidän tukenaan opiskelussa. Esim. lukuvuonna 2024–25 keräysvaroin avustettiin 14 lapsen ja nuoren koulunkäyntiä tai opiskelua.
Kummikeräyksen tavoite taas 2 000 euroa– tule mukaan tukemaan!
Viime vuodenvaihteessa lähetimme jälleen reilut 2 000 euroa Filippiineille ja mahdollistimme 14 oppilaan koulunkäynnin jatkumisen. Tavoitteena on kerätä vähintään sama summa tänäkin vuonna. Lue lisää kotisivulta: https://www.filippiinit-seura.fi/kummitoiminta/.
………………………………………
On the Human Rights Situation in the Philippines and the Sponsorship Program of Finnish-Philippine Society
Welcome to the Finnish Philippine Society’s (Filippiinit-seura’s) hybrid event in cooperation with our partner, the human rights organization TFDP (Task Force Detainees of the Philippines). As a special guest, we will have Jerbert Briola joining us via video link from the Philippines to discuss the current human rights situation. We will also hear greetings and experiences from sponsored children.
Program:
What is the human rights situation in the Philippines now, in the era of Marcos Junior?Jerbert Briola from TFDP will discuss the latest developments.
The activities of the Philippines Association will be presented by the association’s chairperson, Meg Sakilayan-Latvala.
Speeches by TFDP regional workers and sponsored youth.
Place: Oodi, group room 4. Time: Saturday, October 25th at 14:00
Welcome to join us in person! There will be small Filipino refreshments. You can also participate remotely. Zoom link:
Sponsorship Fundraising Goal Again 2,000 Euros – Join Us in Supporting!
The sponsorship project of Filippiinit-seura (Finnish-Philippine Society) supports the education of children from poor families whose parents are victims of human rights violations. Our partner, the human rights organization TFDP, selects the children and youth to be supported and also assists them in their studies. For example, in the 2024–25 school year, the fundraising supported the schooling or studies of 14 children and youth.
At the turn of the year, we once again sent over 2,000 euros to the Philippines, enabling 14 students to continue their education. Our goal is to raise at least the same amount this year. Read more on our website: https://www.filippiinit-seura.fi/kummitoiminta/.
………………………………………….
Tungkol sa Kalagayan ng Karapatang Pantao sa Pilipinas at Programa ng Filippiinit-seura
Maligayang pagdating sa hybrid na pagtitipon ng Filippiinit-seura kasama ang aming katuwang na organisasyon, ang TFDP (Task Force Detainees of the Philippines). Espesyal na panauhin natin si Jerbert Briola mula sa Pilipinas na magbabahagi ng kalagayan ng karapatang pantao. Maririnig din natin ang mga pagbati at karanasan ng mga batang inampon ng programa.
Programa:
Ano ang kalagayan ng karapatang pantao sa Pilipinas ngayon, sa panahon ni Marcos Junior? Iuulat ang mga bagong kaganapan ni Jerbert Briola mula sa TFDP.
Ipakikilala ang gawain ng Filippiinit-seura ng tagapangulo ng samahan na si Meg Sakilayan-Latvala.
Mga talumpati mula sa mga regional worker ng TFDP at mga batang inampon ng programa.
Lugar: Oodi, group room 4. Oras: Sabado, Oktubre 25, alas-2 ng hapon (14.00)
Maligayang pagdating nang personal! Mayroong kaunting pagkaing Pilipino. Maaari ring sumali online. Zoom link:
Layunin ng Kummikeräys: 2,000 euro ulit – Sumali at Suportahan Kami!
Ang proyekto ng Filippiinit-seura ay sumusuporta sa pag-aaral ng mga batang mula sa mahihirap na pamilya na ang mga magulang ay biktima ng paglabag sa karapatang pantao. Ang aming katuwang na TFDP ang pumipili ng mga batang tutulungan at nagbibigay din ng suporta sa kanilang pag-aaral. Halimbawa, noong taong panuruan 2024–25, 14 na bata at kabataan ang natulungan ng pondong nalikom.
Noong nakaraang taon, muli kaming nagpadala ng mahigit 2,000 euro sa Pilipinas at napagpatuloy ang pag-aaral ng 14 na mag-aaral. Layunin naming makalikom ng hindi bababa sa parehong halaga ngayong taon. Basahin pa ang detalye sa aming website: https://www.filippiinit-seura.fi/kummitoiminta/.
Näin vihaista kansaa ei ole nähty Filippiineillä vuosiin. Korruptiota siellä on ollut kautta aikain, mutta DPWH:n (Julkisten töiden ja teiden ministeriö) tulvasuojeluun tarkoitettujen hankerahojen huijaaminen sai kansan valtaviin mielenosoituksiin. Taifuunit ja tulvat aiheuttavat vuosittain sadoille tuhansille ihmisille vahinkoja ja yleensä satoja kuolemiakin.
Korruptiota vastaan ovat osoittaneet mieltään monenlaiset tulvista kärsineet piirit. Kuvassa muistutetaan seitsemännestä käskystä: älä varasta. Kuva: The Servant’s Chronicles.
Heinäkuun puheessaan kansakunnalle Presidentti Ferdinand Marcos Jr. nosti itse esiin tulvasuojeluhankkeisiin liittyvän korruption. Vuoden 2022 jälkeen tulvasuojeluun on uponnut kymmenisen miljardia dollaria. Joukossa on paljon haamuprojekteja, joissa rahat on jaettu, mutta töitä ei ole edes aloitettu. Vielä enemmän on hankkeita, joissa materiaalien ja työn laatu on ala-arvoista.
Senaatissa väärinkäytöksiä tutkivan Blue ribbon -komitean puheenjohtaja, senaattori Panfilo Lacson arvioi, että viimeisen 15 vuoden aikana tulvasuojeluun käytetyistä 40 miljardista dollarista noin puolet on mennyt korruptioon. Kakkua ovat urakoitsijan lisäksi jakamassa paikallisviranomaiset, DPWH:n eri tason päälliköt ja projekteista vastaavat alueinsinöörit. Tyypillisesti 10–25 prosenttia menee alueen kongressiedustajalle ja senaattorille, jotka ovat esittäneet valtion budjettiin ylimitoitetun rahoituksen hankkeelle. Usein nämä poliitikot käyvät neuvottelemassa ministeriön vastaavien kanssa sopivasta prosenttiosuudesta.
Tulvasuojeluhankkeiden korruptio tutkittavaksi
Presidentti Marcos jr. on luvannut asiasta perinpohjaista tutkimusta, jossa ”ketään ei säästetä”. Hän myös peruutti ensi vuodelle suunnitellut tulvasuojeluprojektit. Presidentti perusti itsenäisen infrastruktuurikomission (Independent Commission for Infrastructure, ICI) tutkimaan etenkin hankkeisiin liittyvää korruptiota vuodesta 2015 alkaen. Korruptiota on myös teiden ja julkisten rakennusten rakentamisessa ym. hankkeissa, joissa liikkuu paljon rahaa. Kolmihenkisen ICI:n puheenjohtajaksi presidentti nimesi ex-korkeimman oikeuden jäsen Andres Reyesin, toiminnanjohtajaksi korkeimman oikeuden ent. puhemies Brian Hosakan ja jäseneksi DPWH:n ex-ministeri Rogelio Singsonin.
Lisäksi presidentti nimesi ICI:n erityisasiantuntijaksi Baguion pormestari Benjamin Magalongin, jolla on taustaa mm. poliisin rikostutkimuselimen (CIDG) lahjomattomana päällikkönä. Hän ei ole pelännyt laittaa korkeimpiakaan johtajia tai poliitikkoja syytteeseen, ja hän lähtikin välittömästi kentälle tutkimaan tulvasuojeluhankkeita.
Presidentti nosti kuitenkin esiin kysymyksen, tekeekö samanaikainen viranhoito Baguion pormestarina Magalongista esteellisen? Magalong koki tämän vihjeeksi ja ilmoitti alle kahdessa viikossa eroavansa ICI:n tehtävästä. Ehkä hänen vahva tutkimusotteensa ei sopinut joillekin tahoille, ja hänelle tehtiin myös selväksi, että hänet on nimitetty vain neuvonantajaksi, ei tutkijaksi. Lisäksi yksi epäilty tulvasuojeluhankkeita tehnyt yritys oli rakentanut Baguion kaupungille epäkelvon tenniskentän. Magalongin mielestä esteellisyysväite on vain tekosyy, sillä hän toimii molemmissa tehtävissä samojen eettisten ja korruptionvastaisten periaatteiden mukaan, ja tenniskenttään ei liittynyt korruptiota.
Presidentti Marcos nimitti Magalongin tilalle evp. poliisijohtaja Rodolfo Azurinin, tällä kertaa neuvonantajaksi ja tutkijaksi. ICI:n osalta on keskusteltu, onko sillä riittävät toimivaltuudet miljardien arvoisten korruptiohankkeiden saamiseksi tuomioistuimiin ja onko sille taattu riittävä itsenäisyys. ICI voi velvoittaa kenet tahansa tulemaan kuultavaksi ja voi toimittaa raporttinsa oikeusministeriöön tai oikeusasiamiehelle syytetoimia varten. ICI:llä ei ole syyteoikeutta ja nähtäväksi jää, kuinka itsenäisesti se valtaa käyttää, kun kohteena on taloudellinen ja poliittinen eliitti.
ICI luovutti jo oikeusasiamiehelle ensimmäisen raporttinsa mahdollisia syytetoimia varten tulvasuojeluhankkeesta Mindorolla. Epäiltynä on nyt ulkomailla piilotteleva kongressiedustaja Elizaldy Co ja 17 muuta henkilöä.
Sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa aloitettiin komiteatasoiset korruptiotapausten kuulemiset. Tosin edustajainhuone lopetti ICI:n perustamisen jälkeen omat tutkimukset ja luovutti keräämänsä aineistot ICI:lle.
Senaatin Blue ribbon -komitean kuulemisissa DPWH:n Bulacanin alueinsinöörit Henry Alcantara ja Brice Hernandez paljastivat, miten ja keille alueen tulvasuojeluhankkeissa korruptiorahaa oli jaettu. Pian myös heidän esimiehensä apulaisministeri Roberto Bernardo kertoi tietojaan ja osallisuudestaan korruptioon. He ovat puhuneet saadakseen todistajansuojelun kautta helpotusta tuomioihin. Heidän kauttaan paljastui, että osallisia olivat mm. senaattorit Francis Escudero, Jinggoy Estrada, Joel Villanueva , ex-senaattorit Bong Revilla ja Nancy Binay sekä kongressiedustaja Elizaldy Co ym. He ovat tietysti kiistäneet syyllisyytensä.
Päitä pudonnut
Tietysti DPWH-ministeriön koko johto ja Bulacanin aluetoimiston vastuulliset erotettiin välittömästi. Myös kongressissa tapahtui muutoksia. Todistajien lausuntojen mukaan senaatin presidentti Escudero oli saanut urakoitsijalta vaalitukea 30 miljoonaa pesoa. Lahjuksen ottamisen takia senaatissa uusi enemmistö valitsi hänen tilalleen Tito Sotton.
Poliittisesti vielä merkittävämpää on, että edustajainhuoneen puhemies Martin Romualdez joutui eroamaan tehtävästä. Hän kun on Marcosin serkku ja oli kasvamassa korkoa klaanin seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Häntä on pidetty Sara Duterten ohella vahvimpana kandidaattina.
Yrittäjäpariskunta Sarah ja Pacifico Discaya ovat suurimpia tulvasuojeluskandaaliin liittyviä urakoitsijoita. Heidän todistajalausuntonsa mukaan Romualdez ja Co saivat 25 prosentin osuuden heidän Bulacanin hankkeistaan. Dutertea lähellä oleva senaattori Rodanto Marcoleta yllätti kaikki, kun hän toi komitean kokoukseen ennakolta ilmoittamatta todistajaksi Con entisen avustajan Orly Gutezan. Guteza kertoi toimittaneensa Romualdezille kotiin matkalaukuilla hänen osuutensa lahjuksista. Tosin hämmennystä on aiheuttanut, että Gutezaa ei ole sen jälkeen tavoitettu eikä hänestä ole löytynyt taustatietojakaan. Lisäksi notaari, jonka allekirjoitus on vahvistamassa hänen todistajanlausuntoaan, väittää, että hänen nimensä on siihen väärennetty.
Seuraava yllätys oli, että Blue ribbon -komitean puheenjohtaja Lacson ilmoitti eroavansa tehtävästä, koska osa senaattoreista ei pidä hänen toimintatavoistaan. Voi olla, että tutkintojen kohdentuminen kongressiedustajiin ja senaattoreihin itseensä tuntuu uhkaavalta ja pyrkii estämään tutkintaa. Ehkä tähän liittyvät myös huhut, että senaatissa kootaan taas uutta enemmistöä syrjäyttämään senaatin presidentti Sotton.
Vielä ei kannata kuopata Romualdezin nimeä, sillä ennen vuoden 2028 presidentinvaaleja voi edessä olla monta käännettä. Toisaalta Duterten kannattajat saivat keväällä osavoiton, kun korkein oikeus totesi, että kongressi oli viemässä Saraan kohdistuneen syytteen valtakunnanoikeuteen perustuslain vastaisella tavalla. Kongressi voi nostaa uuden syytteen Saraa vastaan, mutta aikaisintaan helmikuussa 2026.
Kansa mielenosoituksissa korruptiota vastaan
Tulvasuojeluun liittyvä korruptioskandaali sai 21. syyskuuta yli 200 000 ihmistä osoittamaan mieltä korruptiota vastaan Manilassa ja muissa kaupungeissa. Pitkiin aikoihin ei ole nähty mielenosoituksia, joissa olisi mukana yhtä monipuolisesti eri väestöryhmiä. Marsseja järjestämässä oli opiskelijoita, kirkollisia tahoja, ammattiyhdistyksiä, kulttuurityöntekijöitä, julkkiksia ja kelvottomista tulvasuojeluhankkeista kärsimään joutuneita. Myös alkuperäiskansojen edustajat kuten Mindoron mangyanit osoittivat mieltä.
Suurten marssien järjestäjät halusivat estää tapahtumien hyväksikäytön puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Lähinnä Duterten tukijoukot halusivat nostaa mielenosoitusten päävaatimukseksi presidentti Marcosin eron, jolloin valta siirtyisi varapresidentti Sara Dutertelle. Suuri osa järjestäjistä ei ollut erityisiä Marcosin ystäviä, mutta eivät halunneet myöskään Duterteja vallan kahvaan. Puolustusvoimien päämajan edustalle kokoontui pieni joukko evp-upseereita ja sotilaita vaatimaan armeijaa vallankaappaukseen Marcosia vastaan, mutta puolustusvoimien johto vakuutti kunnioittavansa perustuslaillista tehtäväänsä.
Mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti, paitsi että lähellä presidentinpalatsia nuoret mielenosoittajat ottivat kaduilla yhteen poliisin kanssa. He mm. sytyttivät esteeksi pystytetyn rekan perävaunun palamaan, ja osa kävi ryöstämässä läheisen hostellin kassan ja asukkaiden varat. Tämä joukko toimi erillään muista mielenosoituksista, ja Manilan pormestari Isko Morenon mukaan on näyttöä, että nuorille maksettiin rähinöinnistä. Runsaat 200 mielenosoittajaa pidätettiin ja heistä lähes puolet oli alaikäisiä. Tutkittavana on myös poliisin kovat otteet näitä mielenosoittajia vastaan.
Suurin mielenosoituksia järjestänyt yhteenliittymä ”Trillion (suom. biljoona) Peso March” on ilmoittanut järjestävänsä entistä suuremman mielenosoituksen 30.11. Nähtäväksi jää, kykeneekö kansanliike murtamaan syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin imeytynyttä korruptiota vai palataanko pienen kuohunnan jälkeen entiseen menoon. Vai käykö kuten 1986 Edsa-vallankumouksessa, jossa yli miljoona ihmistä sai viiden vuorokauden mielenosoituksella kaadettua Ferdinand Marcos Seniorin diktatuurin, mutta palattuaan koteihin jätti vallankäytön poliitikoille?
Talous kasvaa, vaikka tavoitteista jääty
Filippiinien talous jatkoi alkuvuonna ripeää kasvuaan, joskin tammi-kesäkuun kasvuluvut jäivät vuodentakaista pienemmiksi. Kasvua kertyi 5,5 prosenttia.
Samaan aikaan inflaatio on hidastunut ja keskuspankin mukaan se näyttäisi tulevaisuudessakin asettuvan pankin 2–4 prosentin tavoitteeseen. Kuluvan vuoden inflaation ennakoidaan olevan 1,7 prosenttia. Sen myötä korkotasoa voidaan alentaa. Elo-syyskuun vaihteessa keskuspankki laski ohjauskorkoaan 0,25 prosentilla. Korkoa on alennettu nyt 1,5 prosenttiyksiköllä viime vuoden elokuun jälkeen.
Korkotason lasku tukee kotimaista kulutusta, joka tuo suurimman osan Filippiinien bruttokansantuotteesta. Siitä on tullut entistä tärkeämpää taloudelle kansainvälisen ympäristön muuttuessa entistä epävarmemmaksi. Yhdysvallat alkoi soveltaa 19 prosentin tullitasoa Filippiineiltä tuoduille tuotteille 7. elokuuta alkaen. Tämä on samaa tasoa kuin esimerkiksi Indonesialla.
Uusi kaivoslaki
Presidentti Marcos Jr. allekirjoitti syyskuun alussa uuden kaivoslain, jonka tarkoitus on tuoda valtion kassaan enemmän rahaa kaivostoiminnasta. Uusi laki uudistaa vanhan hajanaisen kaivosverojärjestelmän. Uuden veron arvioidaan tuovan jopa yli sadan miljoonan dollarin verotulot vuosittain ja estävän kaivosyhtiöiden keinottelua, jolla ne ovat pimittäneet verottajalta tulojaan.
Filippiineillä on runsaat kaivostoimintaan soveltuvat mineraalivarat ja maassa toimii kymmeniä metallikaivoksia. Ongelmana ovat kaivosten tuottamat ympäristöhaitat.
Sähkön kysynnän maailmassa kasvaessa voimakkaasti lisää tämä akkuihin käytettävän nikkelin kysyntää. Nikkelin lisäksi Filippiinien maaperässä on runsaasti myös muita arvokkaita metalleja, kuten kuparia, kultaa, sinkkiä ja hopeaa.
Muun muassa Amnesty on kiinnittänyt huomionsa siihen, että nikkelikaivokset esimerkiksi Zambalesissa ja Palawanilla ovat tuhonneet metsiä ja jättäneet jälkeensä erilaisia terveysongelmia paikallisille asukkaille. Näiden mielipidettä kaivostoiminnasta ei ole aina otettu huomioon. Kaivostoiminnan haitoista ei ole Amnestyn raportin mukaan kerrottu riittävästi etukäteen.
Lisäksi osa kaivoksista toimii laittomasta ilman viranomaislupia. Niiden aiheuttamista ympäristövahingoista on vaikeaa saada ketään vastuuseen. Viranomaiset ovat pidättäneet viime aikoina laittomien kaivosten pyörittämisestä filippiiniläisten lisäksi myös kiinalaisia.
Ilmaista sairaanhoitoa kaikille
Presidentti Marcos totesi heinäkuussa, että tästä eteenpäin perussairaalahoito on maksutonta terveysministeriön alaisissa sairaaloissa. Koko hoito leikkauksineen, laboratoriokokeineen ja lääkkeineen on ilmaista. Rajaus perushoitoon tarkoittaa, että erityispalveluista kuten yhden hengen huoneesta joutuu maksamaan.
Jo presidentti Noynoy Aquinon kaudella 2010-luvun alussa alettiin laajentaa terveysvakuutuksen (PhilHealth) kattavuutta koko väestöön, ja presidentti Duterten vuonna 2019 vahvistamassa universaalissa terveydenhuoltolaissa (Universal Health Care Act) tähän päästiinkin. Vuosien myötä on laajennettu terveysvakuutukseen sisältyviä hoitoja ja nostettu korvausastetta.
Sairaalahoidon maksuttomuus (zero balance billing) on varsinkin pieni- ja keskituloisille hyvä uudistus, vaikka se kattaa vain osan sairaaloista. Yksityissairaalat kyllä laskuttavat kaikista toimenpiteistä, ja niin voivat tehdä myös muut kuin terveysministeriön ylläpitämät julkishallinnon sairaalat. Samoin hoidot valtion erikoissairaaloissa kuten sydän-, munuais- ja keuhkosairaaloissa ovat maksullisia.
Muutoksen toimeenpanossa on kuitenkin vielä tekemistä. Monille on vielä epäselvää, mitä palveluita maksuttomuus koskee ja miten pitää toimia. Kaikki kansalaiset ovat periaatteessa PhilHealthin vakuutuksen piirissä, mutta jotkut eivät ole siihen rekisteröityneet. Jos potilas otetaan sairaalaan sisään, hän voi kuitenkin käydä rekisteröitymässä sairaalan PhilHealth-toimistossa.
Maksuista voi aiheutua hätäännystä myös, jos akuutissa hoitotarpeessa oleva potilas viedään lähellä olevaan yksityiseen sairaalapäivystykseen. Varattomuuden perusteella ei kuitenkaan missään sairaalassa saa jättää ilman kiireellistä hoitoa. Jatkohoito maksaa, mutta potilas voi pyytää siirtoa valtion sairaalaan.
PhilHealthin talous on ollut tiukoilla ja sillä on mm. vuosien maksurästejä yksityissairaaloille ostopalveluista. Ilmaisen sairaanhoidon rahoitus voi lisätä ongelmia. Viime vuonna kongressi leikkasi PhilHealthin budjetista 60 miljardia pesoa muun budjetin katteeksi. Korkein oikeus totesi terveysvakuutuksen rahojen siirron muuhun tarkoitukseen laittomaksi, joten presidentti Marcos on luvannut palauttaa rahat PhilHealthille. Lisäksi korruptiosyytökset ovat ravistelleet myös PhilHealthiä, jossa liikkuu suuria rahoja.
Rodrigo Dutertelle syytteet kansainvälisessä rikostuomioistuimessa
Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut maaliskuusta lähtien Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tutkintavankina. ICC:n syyttäjät esittivät syyskuussa 15-sivuisen syyteasiakirjan Duterten rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syytteet sisältävät kolme pääkohtaa:
19 murhaa hänen pormestarikaudellaan Davaossa vuosilta 2013 – 2016. Raportin mukaan Duterte oli perustanut kuolemanpartio Davao Death Squadin (DDS) toteuttamaan oletettujen rikollisten murhia.
14 korkean tason huumerikollisen murhaa presidenttikaudellaan vuosina 2016 – 2017.
45 murhaa tai murhayritystä asuinaluetason ”puhdistusoperaatioissa” vuosina 2016 – 2018.
Syytteen mukaan Dutertella ja hänen rikoskumppaneillaan oli ainakin vuodesta 2011 vuoteen 2019 yhteisesti hyväksytty yleinen suunnitelma, jonka mukaan ”neutralisoidaan” ilmeiset rikolliset ja erityisesti huumerikolliset, vaikka tappamalla. Duterten katsotaan olevan henkilökohtaisesti vastuussa murhista, sillä hän oli suunnittelemassa ja johtamassa rikollisten neutralisointiohjelmaa, perustamalla kuolemanpartio DDS:n ja valtuuttamalla valtion väkivaltakoneiston huumesodan toimiin, tarjoamalla palkkioita oletettujen rikollisten tappamisesta ym.
Tuomioistuin on ottanut tutkittavakseen vain 76 murhaoletusta, mutta kokonaisuutena Duterten presidenttikaudella poliisi tai huumeviranomainen tappoi yli 6000 oletettua huumerikollista. Jos lasketaan mukaan poliisin käyttämät palkkamurhaajat ja huumejengien keskinäiset murhat, on luku suurempi.
Syytteet oli tarkoitus esittää ICC:n esitutkintakamarille 23.9. Puolustusasianajajat esittivät, että 80-vuotiaan Duterten kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet vankeudessa niin, että hän ei pysty oikeusistuntoon osallistumaan. Sen mukaan hänellä on vaikeuksia muistaa tapahtumia, paikkoja ja jopa sukulaisiaan eikä hän kykene erottamaan oleellisia seikkoja oikeusprosessissa. Puolustus vaatii terveyssyistä oikeudenkäynnin lakkauttamista ja Duterten palauttamista kotiin.
ICC päättikin peruuttaa 23.9. istunnon eikä ole vielä ilmoittanut, milloin jatketaan. Mahdollisesti vielä tutkitaan Duterten terveydentilaa. Huumesodassa murhattujen omaiset ovat epäilleet, että puolustus yrittää esittää terveydentilan huonompana kuin onkaan, jotta Duterte ei joutuisi vastuuseen tuhansista murhista ja omaisille tuotetuista kärsimyksistä.
Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut
Avoimessa yleisötilaisuudessa tarkastelemme Filippiinien poliittista kulttuuria ja vaalikäytäntöjä vuoden 2025 välivaalien valossa. Keskustelussa pohdimme, miten maan poliittinen järjestelmä voisi uudistua tilanteessa, jossa Duterten ja Marcosin vaikutusvaltaiset suvut hallitsevat yhä poliittista kenttää.
Esitys on englanniksi, mutta yleisökeskusteluun voi osallistua myös suomeksi ja filippiinoksi.
Ohjelma:
Kirjastonjohtaja Tiina Tarvonen esittelee englanniksi kirjaston palveluita.
Vaalianalyysi ja keskustelu
🎤 Alustaja: Bonn Juego, vanhempi lehtori, Jyväskylän yliopisto.
Bonn Juego on kansainvälisen kehitystutkimuksen lehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii tällä hetkellä Suomen kehitystutkimuksen seura ry:n puheenjohtajana. Ennen akateemiseen maailmaan siirtymistään hän työskenteli Filippiinien kansalaisjärjestöissä ja valtionhallinnossa.
☕Pientä tarjoilua
📍 Kirjasto sijaitsee kävelymatkan päässä Triplasta ja Pasilan asemalta. Raitiovaunu- ja bussipysäkit ovat lähellä.
Tilaisuuden järjestää Filippiinit-seura yhteistyössä Pasilan kirjaston kanssa.
—————————————————————————————
Reforming Politics and Elections in the Philippines:
How to move on from the Duterte vs Marcos family feud?
🗓️ Time: Monday 26.5.2025 at 16:30 – 19:00
📍 Location: Pasila Library Auditorium, Kellosilta 9, 00520 Helsinki
Welcome to discuss the political future of the Philippines!
The public forum will explore the political culture and electoral practices in the Philippines. We will analyze the impactful results of the May 2025 midterm elections and discuss pathways for social change amidst the ongoing conflict between the influential Duterte and Marcos dynasties.
The presentation is in English, but you can also participate in the public discussion in Finnish and Filipino.
Program:
Chief librarian Tiina Tarvonen will present the library’s services in English.
Election analysis and discussion
🎤 Presenter: Bonn Juego, Senior Lecturer, University of Jyväskylä
Resource person:
Bonn Juego is Senior Lecturer in International Development Studies at the University of Jyväskylä. He currently serves as the Chair of the Finnish Society for Development Research. Before joining academia, he worked in civil society organizations and the government in the Philippines.
The event is organized by the Finnish-Philippine Society in cooperation with the Pasila Library.
☕ There will be light refreshments at the event.
📍 The library is located within walking distance of Tripla and Pasila station. Tram and bus stops are nearby.
Malugod na inaanyayahan kayong makilahok sa talakayan tungkol sa hinaharap ng politika sa Pilipinas!
Ang pampublikong forum ay magtatalakay sa kultura ng politika at mga gawi sa halalan sa Pilipinas. Susuriin natin ang mga makabuluhang resulta ng midterm elections noong Mayo 2025 at tatalakayin ang mga landas para sa pagbabago sa lipunan sa gitna ng patuloy na alitan ng mga makapangyarihang pamilya Duterte at Marcos.
Ang presentasyon ay nasa Ingles, ngunit maaari rin kayong makilahok sa pampublikong talakayan sa Finnish at Filipino.
Programa: • Ipapakilala ni Chief Librarian Tiina Tarvonen ang mga serbisyo ng aklatan sa Ingles. • Pagsusuri ng halalan at talakayan 🎤 Tagapagsalita: Bonn Juego, Senior Lecturer, University of Jyväskylä
Resource person: Si Bonn Juego ay Senior Lecturer sa International Development Studies sa University of Jyväskylä. Siya ang kasalukuyang Tagapangulo ng Finnish Society for Development Research. Bago siya sumali sa akademya, nagtrabaho siya sa mga organisasyon ng civil society at sa gobyerno sa Pilipinas.
Ang kaganapan ay inorganisa ng Finnish-Philippine Society (Filippiinit-seura) sa pakikipagtulungan sa Pasila Library.
☕ Magkakaroon ng magaan na meryenda sa kaganapan. 📍 Ang aklatan ay matatagpuan sa loob ng walking distance mula sa Tripla at Pasila station. Malapit din ang mga hintuan ng tram at bus.
Filippiinien turvallisuuspolitiikka Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä
Filippiinit joutuu tasapainottelemaan kahden jättiläisen välissä. Kiina on tärkeä kauppakumppani, mutta samalla se on määrätietoisesti vahvistanut otettaan Etelä-Kiinan merestä. Kiina osoittaa valtaansa rakentamalla sotilastukikohtia atolleille, estämällä jopa väkivaltaisesti filippiiniläisten alusten liikkumista ja kalastajien elinkeinoa omilla aluevesillään. Filippiinit on nojautunut alueellisen koskemattomuutensa turvaamiseksi vanhan liittolaisensa Yhdysvaltojen asevoimien tukeen. Yhdysvalloille Kiina on globaali päävastustaja ja sille tukikohdat Filippiineillä ovat tärkeitä Kiinan pitämiseksi kontrollissa, myös Taiwanin suuntaan. Filippiinit taas pelkää, että sitä voitaisiin vetää aseellisiin konflikteihin, joista se haluaa pysyä syrjässä ja säilyttää rauhan.
Yleisötilaisuus, avauspuheenvuoro Pekka Borg
Tervetuloa keskustelemaan lisää aiheesta yleisötilaisuuteen perjantaina 4.4.2025 klo 17-18
Noin klo 18 tilaisuus jatkuu Filippiinit-seuran vuosikokouksena.
