Kategoriat
Tapahtumat

The future of Planetary Health: Challenges and new perspectives

The Future of Planetary Health: Challenges and new perspectives

Planetaarisen terveyden tulevaisuus: Haasteita ja uusia näkökulmia

Maailma kylässä -festivaali oli tänä vuonna virtuaalinen. Filippiinit-seuran keskustelufoorumi Zoom-yhteydellä lauantaina 29. toukokuuta klo 12.00–13.00 Helsingin aikaa (17.00–18.00 Manilan aikaa).  

Katsele striimattu keskustelufoorumi Monihelin alustalta https://www.facebook.com/Moniheli/videos/289829959516950

”Menossa oleva pandemia on muuttanut voimakkaasti maailmankuvaamme – se on saanut meidät tajuamaan, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme ja että omalla toiminnallamme on valtava vaikutus muihin ihmisiin, ja mikä tärkeintä, planeettaamme. Pandemia on myös kasvattanut vallitsevaa sosiaalista eriarvoisuutta ja paljastanut terveydenhuoltojärjestelmien heikkoudet ja tehottomat ympäristöpolitiikat. Planetaarinen terveys on uusi lähestymistapa, jonka avulla voimme ymmärtää, miten oma terveytemme liittyy planeettamme terveyteen.”

Keskustelufoorumissa filippiiniläinen tohtori Renzo Guinto jakaa näkemyksensä nousevasta alasta ja auttaa meitä pohtimaan kriittisesti edessämme olevia haasteita. 

 

Renzo R. Guinto on filippiiniläinen lääkäri, jolla on laaja kiinnostus globaaliin terveyteen ja kestävään kehitykseen. Hänen kokemuksensa ulottuu koko kansanterveysalaan – yleismaailmallisesta terveydenhuollosta, lääketieteellisestä koulutuksesta ja maahanmuuttajien terveydestä maailmanlaajuiseen terveysdiplomatiaan, tartuntatauteihin sekä ilmastonmuutos- ja energiapolitiikkaan.

Renzo Guinto näkee mm. koronapandemian yhteydet ilmastonmuutokseen. Molempia ilmiöitä vastaan tarvitaan globaaleja toimia. Koronataistelu on keskittynyt “käyrän tasoittamiseen” eli viruksen leviämisen hidastamiseen, jotta voidaan ostaa aikaa terveydenhuollon kapasiteetin lisäämiseen. Samaa logiikkaa pitäisi soveltaa myös ilmastotoimiin, tasoittaa hiilidioksidipäästöjen käyrää ja laajempaa ekologista jalanjälkeä, jotta voimme ostaa aikaa kestävien järjestelmien rakentamiseen. Vaikka maailma keskittyy koronakriisiin, ilmastonmuutos etenee edelleen. Seuraukset ovat tuhoisia ja yhä vakavampia – ja tämä koskee myös itse pandemiaa.

Planetaarinen terveys on lähestymistapa terveydenhuoltoon, jossa ihmisen terveyden ja planeetan terveyden väliset kytkökset otetaan vakavasti. Ihmisen hyvinvointi tulisi voida taata siten, että se ei vaaranna koko planeettamme elämää. Esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmiä pitäisi kehittää ilmastoneutraaleiksi.

Katsele Monihelin festivaaliohjelma täältä: Moninainen Suomi: Seuraa Monihelin live-ohjelmaa Maailma kylässä -festivaalilla | Moniheli ry

Maailma kylässä -festivaali la-su 29.-30.5.2021

Etusivu – Maailma kylässä -festivaali (maailmakylassa.fi)

Kategoriat
Tapahtumat

Has real change happened during Duterte presidency?

Has real change happened during Duterte presidency?

Onko Duterten kaudella tapahtunut todellista muutosta?

Verkkokeskustelu torstaina 22.4. klo 16.00 (klo 21.00 Manilan aikaa) Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu sähköpostitse megay.sakilayan@gmail.com puheenjohtaja Meg Sakilayan-Latvalalle viimeistään 21.4.2021. Meg lähettää Zoom-kutsulinkin ohjeineen kaikille ilmoittautuneille.

Ramon (Casiple Institute for Political and Electoral Reform) on myös filippiiniläisen tutkimusjärjestö Novo Trends PH:n varapuheenjohtaja.

Asiantuntijana politiikan analyytikko Ramon Casiple Filippiineiltä.

Kovapuheinen Davaon pormestari Duterte voitti vuoden 2016 presidentinvaalit äänivyöryllä lupauksillaan pikaratkaisusta maan ongelmiin. Hän lupasi puhdistaa Filippiinit rikollisuudesta alle puolessa vuodessa. Duterte halusi myös lakkauttaa Manila-keskeisen hallinnon ja siirtyä federalistiseen malliin. Köyhyyteen ja korruptioon kyllästyneet äänestäjät näkivät hänessä sankarin ja isähahmon, joka todella rakastaa kansaansa. Mikä nyt sitten on muuttunut? Ovatko Duterten vaalilupaukset toteutuneet? Miten koronaepidemia on hoidettu?

Tervetuloa!

Tilaisuuden kieli on englanti.

Järjestäjä: Filippiinit-seura ry

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2021

Mabuhay 1 / 2021

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 12.4.2021

Koronatilanne pahenee

Viime viikkoina Filippiineillä on todettu enemmän uusia koronatartuntoja kuin kertaakaan pandemian aikana, 10 000 – 15 000 tapausta päivässä. Yhteensä koronaan sairastuneita on 865 000 ja kuolleita 15 000 (tilanne 11.4.2021). Tilastojen mukaan Filippiineillä on väestömäärään suhteutettuna vähemmän todettuja koronatapauksia kuin Suomessa, mutta siellä on testattu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Nyt erityisenä huolen aiheena on Metro-Manilan sairaanhoidon vastaanottokyky. Vakavasti sairastuneita on käännytetty jopa kymmenistä sairaaloista pois, kun vapaita paikkoja ei ole. Petipaikka saattaisi vielä jostain löytyä, mutta hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. 

Metro-Manila ja sitä ympäröivät provinssit olivat kaksi viikkoa tiukennetussa sulkutilassa (enhanced community quarantine ECQ), mutta 12.4. lukien sulkutilaa lievennettiin asteella (modified enhanced community quarantine MECQ). Alueella jatkuu edelleen yöllinen liikkumiskielto klo 20–05. Koko maa on ollut jo vuoden vaihtelevasti eriasteisissa sulkutiloissa.

Erap koronan takia tehohoidossa

83-vuotias ex-presidentti Joseph ”Erap” Estrada joutui sairaalaan ja hengityslaitehoitoon koronan takia. Viimeisimpien tietojen mukaan hänen terveydentilansa on hieman parantunut eikä hän ole enää hengityslaitteen tarpeessa.

Talous supistui, nyt taas kasvua

Filippiinien talous ei ole selvinnyt vaurioitta sitkeästä koronavirusepidemiasta. Samaan tapaan kuin muualla Aasiassa, on talous hidastunut, kun turistikohteita on jouduttu sulkemaan ja ravintoloiden asiakasmääriä rajoittamaan koronan leviämisen estämiseksi. Filippiinien koronatilanteen lasketaan olevan Indonesian ja Myanmarin ohella pahin Kaakkois-Aasiassa. Yli puolet tapauksista on pääkaupunki Manilassa, joka vastaa suuresta osasta maan taloudesta.

Viime vuonna Filippiinien talous supistui 9,5 prosenttia eli eniten maan tilastohistoriassa. Sekä kotimainen kulutus että julkiset investoinnit olivat viime keväänä syöksykierteessä, joka oikeni vain hieman vuoden loppua kohden, kun rajoituksia päästiin syksyllä jonkun verran purkamaan. Rajoitukset ovat vaikuttaneet etenkin palveluihin, jotka muodostavat reilusti yli puolet kansantuotteesta. Noin kolmannes filippiiniläisistä elää köyhyysrajan alapuolella ja koronan leviäminen on vain pahentanut tilannetta.

Työttömyys lähes kaksinkertaistui yli kymmeneen prosenttiin viime vuonna käytyään keväällä lähes 18 prosentissa. Lisäpainetta ovat tuoneet pandemian takia ulkomailta kotiutuneet filippiiniläiset, jotka ovat yleensä lähettäneet kotimaahansa lisätuloja. Omana rasitteenaan olivat maaseudulle loppuvuonna iskeneet taifuunit, jotka laskivat maatalouden tuotantoa. Tämä on näkynyt myös useiden elintarvikkeiden kallistumisena.

Presidentti Rodrigo Duterte on esitellyt laajan elvytysohjelman, jonka avulla talous on tarkoitus saada takaisin vauhtiin tänä vuonna. Sen tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä. Duterten kunnianhimoisena tavoitteena on ollut köyhyyden vähentäminen, mutta nyt tavoite näyttää taas luisuvan kauemmaksi.

Apua ei saatane enää rahapolitiikasta, sillä Filippiinien keskuspankki laski jo viime vuonna korkojaan useaan otteeseen ja nyt inflaation kiihtymisestä on jälleen merkkejä. Helmikuussa inflaatio ylsi 4,7 prosenttiin lähinnä elintarvikkeiden hintojen kallistuessa. Keskuspankin ennusteen mukaan inflaatio pysyy tänä vuonna 2-4 prosentin haarukassa. Viime vuonna inflaatio pysyi aisoissa kasvaneen työttömyyden ja heikentyneen kysynnän myötä.

Tänä vuonna talouden uskotaan kääntyvän selvään kasvuun, mikä tosin riippuu pitkälti alueen mahtimaan Kiinan talouden kasvuvauhdista sekä koko maailmantalouden elpymisestä, jos koronapandemia saadaan hallintaan. Pidemmällä tähtäimellä kasvua rajoittaa edelleen Filippiinien puutteellinen infrastruktuuri, jota on pyritty kohentamaan hallituksen investointiohjelmilla. Tämä on toisaalta merkinnyt velkaantumista. Se oli ennen pandemiaa saatu jo selvään laskuun. Filippiinien julkinen velka ylsi viime vuonna jo lähes 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja tänä vuonna sen ennakoidaan paisuvan edelleen.

Ruokaa riittää

Maatalousministeri William Dar vakuuttaa, että kaikesta huolimatta ruoasta ei tule tänä vuonna pulaa. Mm. riisin satonäkymät ovat paremmat kuin viime vuonna.

Afrikkalainen sikarutto on johtanut myös Filippiineillä joukkoteurastuksiin ja sianlihan hinnan nostopaineisiin. Hallitus on määrännyt helmikuun alussa tilapäisen hintakaton sian- ja kananlihalle.

Ihmisoikeusjärjestö TFDP kampanjoi punaiseksi leimaamista vastaan: “Rauhaan pyrkiminen ei ole terrorismia!”

Vaarallinen antiterrorismilaki

Viime heinäkuussa astui voimaan kiistelty antiterrorismilaki, joka kriitikoiden mukaan sisältää lukuisia ihmisoikeuksia heikentäviä pykäliä. Lakiin on tehty 37 valitusta, joiden käsittely korkeimmassa oikeudessa on kesken koronan takia.

Huolta on herättänyt lain lavea terrorismin määritelmä, jonka mukaan mm. edunajo, protestointi, työnseisaus, joukkotoiminnot ym. poliittisten oikeuksien harjoittaminen todetaan terroristiseksi rikokseksi, jos tarkoituksena on aiheuttaa henkilölle kuolema tai vakava fyysinen haitta tai luoda vakava riski yleiselle turvallisuudelle. Samoin terrorismia on kansaan tai kansanryhmiin kohdistuva pelon ilmapiirin luominen tai valtiovallan uhkaaminen ja maan poliittisten, taloudellisten tai sosiaalisten rakenteiden horjuttaminen.

Edellä on vain osittainen kuvaus lain terrorismin määrittelystä.  Kiistämättä monet edellä mainitut toimet ovat terroristisia tekoja, mutta kyse onkin siitä, miten ja kuka määrittelee kenetkin terroristiksi.

Lain sisältämä antiterrorismineuvosto (Anti-Terrorism Council ATC) määrittelee, kuka tai mikä järjestö on terroristinen. ATC ylläpitää listaa näistä järjestöistä ja henkilöistä, joilla ei käytännössä ole mahdollisuuksia puolustautua vääriäkään luokitteluita vastaan. ATC:n jäseninä on 10 ulko- ja turvallisuussektorin ministeritason henkilöä, joista puolet on kenraaleita. Sen sijaan neuvostossa ei ole esim. ihmisoikeuskomission (CHR) edustajaa.

Ensi toimina ATC määritteli kommunistisen puolueen (CPP) ja sen armeijan (NPA) terroristisiksi järjestöiksi ja satojen ihmisten nimet terroristilistalle.

Pidättäminen ilman määräystä

Laki sallii asevoimille ja lainvalvojille henkilön pidättämisen normaalin pidätysmääräyksen sijaan ATC:n luvalla. Henkilö voidaan pitää pidätettynä ilman nostettua syytettä 24 vuorokautta.

Tavoitteena CPP/NPA:n tuhoaminen 2022 mennessä

Presidentti Duterte yritti kautensa alkupuolella neuvotella kommunistipuolueen kanssa rauhasta ja olisi ehkä vielä antanut uudenkin mahdollisuuden. Asevoimien kenraalit sen sijaan eivät usko neuvotteluihin ja ennen kaikkea eivät halua rauhaa sellaisilla ehdoilla, joilla kommunistit saisivat vaikutusvaltaa yhteiskunnan rakentamiseen. He haluavat ratkaista riidan asein ja eristämällä kommunistisissit väestöstä.

Viimeksi mainittuun tarkoitukseen perustettiin ”Toimeksianto paikallisen kommunistien aseellisen konfliktin lopettamiseksi” (National Task Force Ending Local Communist Armed Conflict, NTF-ELCAC). Tavoitteena on saada mm. rahan houkuttelemana kansalaiset irtisanoutumaan kommunisteista.

NTF-ELCAC on saanut tälle vuodelle 16,4 miljardin peson budjetin (vajaat 300 milj. euroa). Jokainen barangay (kylä/kaupunginosa), joka osoittaa olevansa kommunistivapaa, saa 20 milj. pesoa ylimääräistä kehitysrahaa esim. teiden tai koulujen rakentamiseen. Asukkaita mm. kehotetaan ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan NPA:n sissien liikkeistä armeijalle. Kylien porteille pystytetään kylttejä, jonka mukaan kommunistit eivät ole tervetulleita tähän kylään. Jos joku vastustaa tämänkaltaista toimintaa, päätyy nopeasti itse epäiltyjen listalle. Manilan pormestari Isko Moreno osoitti melkoista rohkeutta, kun käski poistamaan tuollaiset kyltit kaupungin rajoilta, koska ei hyväksy minkään asukasryhmän syrjintää.

Punaleima aseena

Antiterrorismilain vaara näkyy siinä, että laillisesti toimivia henkilöitä ja esim. ammattijärjestöjä leimataan kommunistisiksi. Filippiineillä punaleima merkitsee valitettavan usein armeijalle vapaita käsiä toimia ja kuolemanriskiä.

NTF-ELCAC:n ja sen puhemiehen, kenraaliluutnantti Antonio Parladen toimesta ihmisiä on leimattu julkisesti olemattomin perustein vähintään terroristien avustajiksi. Tässä suhteessa hän ei noudata edes antiterrorismilakia, jossa antiterrorismineuvosto määrittelee, kuka kuuluu terroristilistalle.

Parladen listalle on päässyt lukuisia henkilöitä, joilla varmasti ei ole yhteyttä kommunistipuolueeseen. Heitä on esim. Inquirerin toimittaja Tetch Torres-Tupas, näyttelijät Angel Locsin ja Liza Soberano sekä Miss Universe Catriona Gray. Punaleiman saivat myös ex- korkeimman oikeuden jäsenet Antonio Carpio and Conchita Carpio Morales, kun he ovat valittaneet korkeimpaan oikeuteen antiterrorismilaista.

Tappakaa Duterten luvalla

Duterte sanoi puhuessaan NTF-ELCAC:n tilaisuudessa 5.3.2021 poliiseille ja sotilaille, että ”Jos tulee yhteenotto ja näet heidät aseistettuina, tapa, tapa heidät, älä välitä ihmisoikeuksista. Minä olen se, joka menee vankilaan”.

Ei mennyt kuin kaksi päivää ja tuli ”Bloody Sunday”. Neljän provinssin laajuisessa poliisin ja armeijan yhteisiskuissa tapettiin yhdeksän vasemmistolaisten kansalaisjärjestöjen aktiivia, vaikka ei ollut kyse aseellisesta taistelusta. Viime vuonna tehtiin Negrosilla vastaavia tappavia iskuja vasemmistolaisten järjestöjen toimistoihin ja toimitsijoiden koteihin.

Joulukuussa 2020 tapettiin Panayn saarella hämäräperäisessä operaatiossa yhdeksän tumandok-alkuperäiskansaa edustavan Tumanduk-järjestön johtohenkilöä ja 16 muuta pidätettiin. NTF-ELCAC on leimannut Tumandukin kommunistien peitejärjestöksi.

NTF-ELCAC on luokitellut kaikki Makabayaniin kuuluvat puolueet ja lähellä olevat ammattiliitot, talonpoikais-, opiskelija- ym. -järjestöt kommunistisiksi, joten NPA:n tuhoamistavoite kattaa kaikki nämä järjestöt.

Varmasti näistä järjestöistä löytyy henkilöitä, joilla on ainakin ollut siteitä kommunistiseen puolueeseen. Suunnitelmat kieltää Makabayania osallistumasta vaaleihin ja järjestöjä toimimasta laillisesti voivat pakottaa kansalaisaktiiveja siirtymään epätoivottuun maanalaiseen toimintaan, kuten vuoden 1972 Marcosin sotatilalain julistuksen jälkeen. Demokratiassa olisi parempi antaa erilaisia ajatussuuntauksia edustavien järjestöjen toimia avoimesti ja väkivallattomasti.

Kadut julkista liikennettä suosimaan

Jopa 87 prosentin mielestä katuliikenteessä tulisi priorisoida julkista liikennettä, polkupyöräilyä ja jalankulkua suhteessa yksityisautoiluun, arvioivat marraskuussa 2020 Social Weather Stationin kyselyyn vastanneet. Samoin 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kunnastaan voi tulla hyvä paikka pyöräilyyn ja jalankulkuun.

Pyöräilyn suosiota ovat lisänneet sulkuajan autoliikenteen rajoitukset. Manilassa on mm. jeepneyille annettu huomattavasti vähemmän toimilupia kuin ennen koronaa, ja busseissakin sallittuja paikkamääriä on vähennetty. Toisaalta pyöräilijöille on avattu pääväylillä omia kaistoja.

Kiinan laivoja luvatta Filippiinien vesillä

Filippiinien rannikkovartiosto ilmoitti 220 kiinalaisen laivan ankkuroineen 7.3.2021 Juan Felipe-riutan edustalle Spratlyn saaristossa. Filippiinit katsoo alueen kuuluvan Filippiinien talousvyöhykkeeseen.

Huolimatta ulko- ja puolustusministeriöiden lukuisista protesteista on riutan alueelle jäänyt kymmeniä kiinalaisaluksista. Kiina on todennut, että Etelä-Kiinan meren yhdeksän pisteen linjan sisällä olevat saaret ja riutat kuuluvat Kiinalle.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken vakuutti, että USA tulee aina seisomaan liittolaisensa rinnalla. Yhdysvallat varoitti 9.4. Kiinaa aggressiivisista liikkeistä Filippiinejä vastaan. Ulkoministeriön puhemies Ned Price totesi, että aseellinen hyökkäys Filippiinien asevoimia tai laivoja vastaan käynnistää Yhdysvaltojen ja Filippiinien keskinäisen puolustussopimuksen avunantovelvoitteen. Lentotukialus Theodore Roosevelt saapui 4.4. Etelä-Kiinan merelle “rutiinioperaatioihin”. Operaatio ei liity vain Juan Felipen tapahtumiin, vaan USA:n haluun näyttää voimaansa Kiinan ominaan pitämillä vesillä.

Filippiinien ja USA:n puolustusministerit Delfin Lorenzana ja Lloyd Austin keskustelivat puhelimitse 11.4. alueen turvallisuustilanteesta ja alkavista yhteisistä Balikatan-sotaharjoituksista. Tällä kertaa harjoitukset pidetään kuitenkin tavanomaista pienempänä, vain 1 700 sotilaan voimin.

Austin painotti vierailevien joukkojen sopimuksen (Visiting Forces Agreement, VFA) merkitystä maiden sotilaalliselle yhteistyölle. Presidentti Duterte päätti vuosi sitten lakkauttaa sopimuksen, mutta on asevoimien toiveesta lykännyt jo kahteen kertaan irtisanomisen voimaanastumista puolella vuodella.

Lorenzana lupasi keskustella presidentin kanssa sopimuksen jatkamisesta. Duterte totesi syksyllä, että jos Yhdysvaltojen asevoimat haluavat läsnäoloa Filippiineillä, tulee sen maksaa enemmän Filippiineille. Presidentti totesi myös, että Yhdysvaltojen tulisi toimittaa vastikkeeksi Filippiineille koronarokotteitaan. Lorenzana pyysi Austinia myötävaikuttamaan siihen, että Filippiinit saisi tilaamansa 20 miljoonaa Modernan rokotetta ja Austin lupasi puhua asianomaisille tahoille.

Vaikka ulko- ja puolustusministerit ovat käyttäneet toistuvasti kovaa kieltä Kiinan laivojen tunkeutumisesta Filippiinien aluevesille, on presidentti Duterte vältellyt suoraa kannanottoa asiaan ja on sanonut haluavansa rauhanomaisen ratkaisun kiistaan.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Kategoriat
Blogi

10.3.2021, Irynn Abano

Blogi 10.3.2021, Irynn Abano

Read the blog in English

Lentokenttähankkeet tuhoavat Manilanlahden lintukosteikkoja

Filippiineillä tietoisuus linnuista kasvaa, mutta hallitus toimii epäjohdonmukaisesti. Hallitus antoi luvan rakentaa Manilanlahden rannalle uuden valtavan lentokentän, joka tuhoaisi elinympäristön tuhansilta kosteikkolinnuilta. Toinen laajennushanke pirstoisi UNESCOn kosteikkojen suojelukohteen.

Lentokenttähankkeet kuuluvat yhteensä 25 suureen maankäyttöä muuttavaan hankkeeseen, jotka uhkaavat Manilanlahden lintuasukkaita lähivuosina. Valokuvat: Amado Bajarias Jr. ja Mike Lu, WBCP.


Viime tammikuussa suomalainen ystäväni Riitta Vartti jutteli kanssani: ”Kiitos kaikista niistä linnuista ja kukista, joita jaat (Facebookissa).” Jaan kuvia erilaisten lintujärjestöjen Facebook-sivuilta, kuten WBCP (Wild Bird Club of the Philippines[1], jonka jäsen olen), Filippiinien luonnonvaraisten lintujen kuvaajien ryhmät, Katipunan Wild Community, Birdwatch Philippines Community sekä yksittäisten lintuharrastajien sivuilta. Se on tapani edistää lintujen tuntemista tietoisena siitä, että kaupunkilaiset pääsevät näkemään niitä vain vähän.

Riitta lähetti minulle myös suomalaisen Bird Life -lehden kansikuvan. Se esitti “harvinaista lintua meidän leveysasteillamme” – yllätys, yllätys! –  “kuningaskalastajaa, joka on nähty lumisessa puussa Helsingissä.” Joten kirjoitin hänelle takaisin: ”Tuo kuningaskalastajalaji (alcedo atthis) on yleinen täällä ympäri maan. Mutta minä olen nähnyt sen vain kahdesti: WBCP:n lintutarkkailutapahtumissa Las Piñas Parañaque Critical Habitat Eco-tourism (LPPCHEA) -alueella ja äskettäin Pasig-joen rannalla Intramurosissa, Manilassa. Valkokauluksinen turkoosikalastaja (todiramphus chloris) on minun ”vakiasiakkaani” (suki) – eli olen nähnyt niitä usein Filippiinien yliopiston puistossa, missä kävelin viikonloppuisin ennen Covidia.

Turkoosikalastaja (todiramphus chloris) on kirjoittajan suosikki. Kuva: Mike Lu, WBCP.

Riitta viestitti takaisin: ”Meillä on suuri lintujen tarkkailutapahtuma (juuri sinä viikonloppuna, 30. –31.1.2021), BirdLife Suomen Pihabongaus (birdlife.fi) – jokainen laskee pihallaan olevat linnut.” Riitta kertoi, että sen avulla he ovat tunteneet lintutilanteen vuodesta 2006 asti. Vau! Joten kirjoitin hänelle takaisin, että on menossa Aasian vesilintulaskenta, mihin WBCP:n jäsenet osallistuvat, ja että valitettavasti en voi osallistua siihen Covid 19 -pandemiarajoitusten vuoksi.

Mainitsin myös, että Filippiineillä tietoisuus linnuista kasvaa, mutta hallitus toimii hyvin epäjohdonmukaisesti. Esimerkiksi hallitus antoi luvan rakentaa Aerotropoliksen eli Manilan uuden kansainvälisen lentokentän, joka ulottuisi Bulacanin Taliptipista aina Baluarteen Obandossa, Manilan pohjoispuolella. Kalastuksen, mangrovemetsien ja eri elinkeinojen lisäksi Aerotropolis vaikuttaisi luonnonvaraisiin lintuihin, jotka ovat yleisiä Pamarawanin kosteikoissa Manilanlahden rannikolla 6,5 ​​kilometrin päässä siitä. Lopetin viestini GGGGrrrrrr:llä! Se kiinnosti Riittaa niin paljon, että hän pyysi minua kirjoittamaan blogin. Hän on etsinyt jotakuta kirjoittamaan jostakin ympäristökysymyksestä.

Manilan uusi lentokenttä rakennetaan vajottavan kostealle rannikolle n. 25 km pääkaupungista pohjoiseen. Kentän ja uusien teiden alle jäävät kalastajien ja vesilintujen elinympäristöt ja mangrovekasvillisuus. Hankkeen rakennuttaja on San Miguel -yhtiö. Lintukuva: Amado Bajarias Jr., WBCP.

Joten tämä blogi: Rehellisesti sanoen aloin tarkkailla lintuja pelkästä tarkkailun ilosta. Lapsena minua kiehtoivat edestakaisin liikkuvat mayat (euraasianvarpuset), jotka kuljettivat rakennusaineita pesiinsä naapuritalojen räystäille tai joita Nanay (äiti) toisinaan hääti matolta, minkä päällä hän kuivatti vasta korjattua palayta (riisiä); kirkkojen kupolia kiertävät linnut, haikarat jotka nokkivat carabaojen (vesipuhveleiden) selkiä riisipelloilla ja pääskyset, jotka liitelivät lapsuuteni vihreiden niittyjen ympärillä.

Mutta kiitos lintujärjestölleni opin, miten tärkeitä linnut ovat ja että ihmiset eivät tiedä sitä ja pyydystävät niitä syötäväksi, lemmikeiksi tai vielä pahempaa, myydäkseen ne. Vielä tärkeämpää oli saada tietää, kuinka hallitus ei huolehdi toimeksiannostaan riittävästi tai mikä pahempaa, rikkoo mandaattiaan vastaan! Lain RA 9147 (Laki luonnonvarojen ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta ja suojelusta) 25 §:n mukaan kaikkia nimettyjä kriittisiä elinympäristöjä on suojeltava yhteistyössä paikallishallinnon yksiköiden ja muiden asianomaisten ryhmien kanssa kaikilta hyödyntämis- tai tuhoamismuodoilta, jotka voivat olla haitallisia siitä riippuvaisen uhanalaisen lajin selviytymiselle. https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/

Opin lisää ympäristön merkityksestä linnuille ja muille eläimille (ja homo sapiensille, kyllä, meille!) ja kasveille. Kuten kosteikkojen, jotka Wetlands International Philippines -järjestöä johtavan tohtori Annadel Cabanbanin sanoin perinteisesti mielletään “joutomaiksi ja hyttysten lisääntymisalueiksi”, eli siis käyttökelpoisiksi rannikon kehittämiseen ja maantäyttöön. Tällainen väärinkäsitys on “vähentänyt dramaattisesti vesilintujen käytettävissä olevan elinympäristön määrää ja laatua… ekosysteemin, joka on eniten supistumassa maailmassa… pahiten Aasiassa.”

Viime tammikuussa ympäristö- ja luonnonvaraministeriön (DENR) johtamassa vuoden 2021 vesilintulaskennassa[2] kirjattiin 110 000 vesilintua. Manilanlahdella havaituista 60 lajista yli kaksi kolmasosaa oli muuttanut Siperiasta ja Alaskasta asti ja kaikki ovat selviytyäkseen riippuvaisia kosteikoista. Tulokset osoittivat kuitenkin, että vesilintujen muutto Manilanlahdelle oli kahden vuoden aikana vähentynyt melkein 20 prosenttia!  Alle 15 lajista oli jäljellä kansainvälisesti merkittäviä määriä. Oliko puuttuvilla 25 000 linnulla kosteikkoa minne muuttaa?

DENR julkaisi tulokset maailman kosteikkopäivänä 2.2.2021 ”lisätäkseen globaalia tietoisuutta kosteikkojen tärkeydestä ihmisille ja planeetalle”. Hah-hah! Yhyy! Joten mitä meidän järjestömme sanoo? Kun 95 000 eli 87 prosenttia vesilinnuista oli laskettu Bulacanissa, Pampangassa ja Bataanissa, Manilanlahden pohjoisosa oli yksi Filippiinien kosteikkojen viimeisistä turvapaikoista näille linnuille, joten “Ei lisää maantäyttöä! Ei San Miguel -yhtiön Aerotropolikselle Bulacanissa!”

Haluan toistaa, että hallitus ei ainoastaan toimi riittämättömästi; se suorastaan rikkoo mandaattiaan vastaan! Esimerkiksi Wetlands Internationalin asiantuntija ja WBCP:n arkistoista vastaava Arne Jensen sanoi, että Manilanlahdella, missä pesii Filippiinien kosteikoista eniten vesilintuja, on alle 200 suojeltua hehtaaria (1 %) samalla, kun sen elinympäristöt ja linnut kohtaavat lukuisia uhkia! Ruokailualueiden väheneminen vuorovesitasangoilla niiden lentoreitillä selittää jyrkän vähennyksen Bulacaniin kaukaa muuttavien rantalintujen ja Pampangan jokien lokkien määrissä.

Maan täyttö Tanzassa, Navotassa, Cavitessa ynnä muualla ennustaa vähenemisen jatkuvan! WBCP:n puheenjohtaja Mike Lu sanoi, että neljää lahden 10 kriittisestä, joko kansallisesti tai kansainvälisesti tärkeästä kosteikkokohteesta “kehitetään” (lentokenttien kehittäminen, Filippiinien reklamaatioviranomaisen (PRA) massiiviset elvytyssuunnitelmat, julkisten töiden ja valtateiden ministeriön (DPWH) rannikkopengermä tulvien lieventämiseksi Bataanista Caviteen, kosteikkojen poistaminen kaupallisen ruoppauksen avulla).

Tosiasiassa PRA on eri vaiheissa hyväksymässä 25 maantäyttöhanketta, jotka kattavat noin 30 000 hehtaaria, lähes puolet[3] Metro Manilan koosta, neljän paikallishallinnon yksikön luvilla! Neljä hanketta on jo hyväksytty Metro Manilassa: yksi on rakenteilla ja kolme on käynyt läpi julkisen kuulemisvaiheen. Pääkaupungin ulkopuolelle Caviteen on rakenteilla kolme hanketta ja Bulacanin lentokenttähanke on käynnistynyt.[4] Välittävätkö  nämä valtion virastot siitä, että niiden “kehityshankkeet” lisäävät 14 lajia “nyt joko lähes uhanalaisiin tai suorastaan sukupuuttoon kuoleviin, maailmasta ainaiseksi katoaviin” lajeihin, kuten pikkukapustahaikara (Platalea minor), kiinanjalohaikara (Egretta eulophotes), mustapyrstökuiri (Limosa limosa), arokurppelo (Limnodromus semipalmatus) ja ohotankuovi (Numenius madagascariensis)?

Uutta lentoasemaa varten aiottu 635 hehtaarin maankäyttöhanke lahdella Las Piñasin ja Parañaquen kaupunkien edustalla lävistäisi 175 hehtaarin Freedom-saaren, joka on UNESCOn suojelema kosteikkokohde ja tunnettu muuttolintujen tarkkailupaikka. Hanke on toistaiseksi pysäytetty oikeudessa sillä perusteella, että se “saattaa aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa Las Piñas-Parañaquen kosteikkopuistolle”, joka on julistettu suojelualueeksi (RA 11038).[5] Jo vuonna 2012 uutiset raportoivat suunnitelmasta täyttää 600 hehtaaria merta laguunin takana ja suosittelivat Las Piñas-Parañaquen ekomatkailualueen (LPPCHEA) sulkemista mahdollisten vahinkojen vuoksi, joita linnut voisivat aiheuttaa Ninoy Aquinon kansainväliselle lentokentälle (NAIA). Tämä sai WBCP:n varoittamaan, että suunnitelma vaarantaisi lintujen elämän rannikkolaguunissa, jossa elää arviolta 5 000 lintua muuttokauden huipulla ja jossa pesii yli 80 lintulajia, korkein luku Manilan metropolialueella; että ei ole todisteita siitä, että ekomatkailualue olisi millään tavalla yhteydessä lintujen aiheuttamiin vahinkoihin; että itse asiassa monet lentokentät ympäri maailmaa pärjäävät rinnakkain läheisten rauhoitusalueiden ja suurten lintupopulaatioiden kanssa, esim. eräät maailman vilkkaimmista, kuten Lontoon Heathrow ja Bangkokin uusi Suvarnabhumin lentokenttä.[6]

Punaisella on merkitty täyttömaalle suunnitellut uudet tiet. Bulevardin jatke aiotaan linjata kulkemaan Freedom-saaren poikki ja täyttömaa tuhoaa lintujen koko asuinalueen.

Hallituksen epäjohdonmukaisuus on sobra (liikaa). Korkein oikeus antoi vuonna 2011 Manilanlahtea suojelevan päätöksen, jossa valtion virastoja ja yksityisiä yhteisöjä ohjattiin puhdistamaan, kunnostamaan, säilyttämään, ennallistamaan ja ylläpitämään lahden vesiä. Syyskuun 19. päivänä 2020 DENR esitti pääosaa keinotekoisen, dolomiittimurskasta valmistetun valkoisen hiekkarannan avaamisessa Manilanlahden rantaviivalle Roxas Boulevardin varrelle. Kansainvälisen rannikoiden puhdistuspäivän kunniaksi! Lisää naurua! Ja itkua! Tämä dolomiitti, jota käytetään yleisesti rakentamisessa, voi aiheuttaa vaaroja ihmisille ja ympäristölle. Hallitus puolustautui sillä, että lahden kaunistaminen “merkitsee puhtautta”. Alue on edelleen saastunut huolimatta ajoittaisista kunnostustoimista vuosien varrella.[7]

Tähän liittyen osui Facebook-sivultani silmiin vuoden 2021 suuri lintulaskenta (GBBC) 12.-15.2.2021! “Kun maailma yhdistyy rakkaudesta lintuihin” “auttaakseen tutkijoita ymmärtämään paremmin maailmanlaajuisia lintupopulaatioita ennen yhtä niiden vuotuisista muutoista”.[8] Mutta pitäisi silti olla pag-asaa (filippiinoksi toivoa, mikä on myös ensimmäisen vankeudessa kasvatetun filippiinienkotkan nimi)! Jensen sanoi, että asianmukainen kosteikkomaiden hoito “on auttanut palauttamaan lajeja ja populaatioita, jotka olivat aikoinaan vakavasti vähenemässä” muissa maissa. “Haaste ja mahdollisuus toimia on edelleen olemassa, kun otetaan huomioon kosteikkojen, veden ja hyvinvointimme erottamaton yhteys”. Lu suositteli, että maantäyttösuunnitelma pysäytetään ja sen sijaan PRA ja DPWH organisoidaan uudelleen ennallistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Näin tuetaan maailmanlaajuista ja kansallista politiikkaa, jolla toteutetaan luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät luonnonvaraisten lintujen elinympäristöjä, ja suojellaan samalla ihmisiä.” Abangan! (Katsotaan, mitä hallitus keksii.)


[1] Tykkään myös jakaa kuvia kotoperäisistä puista Filippiinien kotoperäisten kasvien suojeluyhdistyksen (PNPCSI) jäsenten sivuilta, missä myös olen jäsen. Liityin siihen ennen kaikkea, koska linnut tarvitsevat puita ja paikalliset linnut suosivat kotoperäisiä puita.

[2] https://businessmirror.com.ph/2020/07/26/bulacan-aerotropolis-project-goodbye-birds-hello-big-metal-birds/ Tämä Aasian vesilintulaskenta Manilanlahdella oli osa kansainvälistä laskentaa, jota Wetlands International koordinoi maailmanlaajuisesti joka vuosi tammikuussa. Vuodelta 1967 peräisin olevan kannanlaskennan piirissä on yli sata maata. Se on yksi maailman suurimmista ja pisimpään jatkuneista biologisen monimuotoisuuden seurantaohjelmista. Siihen sisältyvät Bataan (Balanga), Pampanga (Pasac- ja Pampanga-joet), Bulacan (Sta. Cruzin rannikon kosteikot, Pamarawanin maakunta, Bambang ja Taliptip), Cavite (Imus-joen suu ja Noveleta) ja pääkaupunkialue (NCR) (Valenzuelan kala-altaat, Tanzan liejutasangot, Paranaquen kosteikkopuisto). Myös Candaban soilla oli lintulaskenta.

[3] Manilanlahden rannalla on viisi Metro Manilan kaupunkia ja neljä rannikkomaakuntaa. Maantäyttöhankkeet riippuvat suurelta osin niiden paikallishallinnon yksiköistä. Aiemmat maantäyttöhankkeet kattoivat yli 600 hehtaaria, joille on nyt rakennettu kaupallisia komplekseja, mukaan lukien maan suurin ostoskeskus, Mall of Asia, saaren yrityspuistoja ja asuinkomplekseja. Ryhmät, jotka vastustivat 25 hanketta arvioivat, että nämä hankkeet vaikuttavat noin 10 miljoonaan perheeseen.

[4] https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/

[5] Tasavallan laki 11038 eli laajennettu kansallinen yhdennettyjen suojelualueiden järjestelmälaki eli E-NIPAS-laki

[6] Arne Jensen, kansainvälisesti tunnettu ornitologi ja Pohjoismaiden suurimman lentokentän lintuvahinkoneuvoja, sanoo “Mahdollisia lintuvahinkoja NAIA:ssa ei ratkaista yrittämällä imuroida puhtaaksi rannikkolaguunia. Yli 100 000 kosteikkolintua liikkuu joka päivä ja jokaisena vuodenaikana Manilanlahdella, eikä niitä voi eliminoida. Lisäksi jokainen lintulaji/perhe vaatii erilaista lintuvahinkoihin sopeutumista ja lieventämisstrategioita, joita NAIA ei ole vielä täysin kehittänyt. Ja jos ei tiedetä lintujen sijaintia eikä korkeutta sekä mitkä lajit aiheuttavat ongelmia, hävittämisyrityksestä tulee järjetöntä ja rahan tuhlausta.” https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/

[7] https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay

[8] Tämä juontaa juurensa vuoteen 1998, jolloin sen käynnistivät Cornell Lab of Ornithology ja National Audubon Society. Se oli ensimmäinen verkossa toteutettu joukkoistettu tieteellinen hanke, joka keräsi tietoa luonnonvaraista linnuista ja näyttää nämä tiedot lähes reaaliajassa, ja siitä tuli maailmanlaajuinen projekti vuonna 2013, kun tiedot syötettiin eBirdiin, joka on maailman suurin luonnon monimuotoisuuteen liittyvä kansalaistiedehanke.

Viitteet:

2021 Vesilintulaskenta Manilanlahdella osoittaa 20 %:n laskua kahden vuoden aikana, 1.2.2021 https://businessmirror.com.ph/2021/02/01/2021-waterbird-census-in-manila-bay-shows-20-decline-over-two-years/

Kun koronasulku päättyy, aktivistit valmistautuvat jatkamaan taistelua Manilanlahden  maantäyttösuunnitelmista. Leilani Chavez, Susan Claire Agbayani, 25.5.2020  https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/

SC (Korkein Oikeus) käsittelee Manilanlahden kunnostamisasiaa 3.11.2020, 14.10.2020  https://www.pna.gov.ph/articles/1118499

Verafiles-tiedote: Kenen pitäisi puhdistaa jätevetemme? 26.10.2020  https://verafiles.org/articles/vera-files-fact-sheet-who-should-clean-our-wastewater

Vuonna 2008 Korkein Oikeus määräsi useita valtion virastoja toimimaan kiireellisesti Manilanlahden kunnostamisessa.

Lehdistötiedote 23.6.2020 Villar DENR:lle: Bacoorin reklamaatiohanke uhkaa suojelualuetta, heikentää Manilanlahden kunnostushanketta ja pahentaa tulvimista  http://legacy.senate.gov.ph/press_release/2020/0623_villar1.asp

https://www.officialgazette.gov.ph/2018/06/22/republic-act-no-11038/

WBCP Lehdistötiedote lintuvahingoista, Anthony Arbias, 3.10.2012  https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/

https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/

https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay

Irynn Abano on edunvalvontavastaava siirtolaisia tukevassa järjestössä Center for Migrant Advocacy ja Filippiinien Wild Bird Clubin (WBCP) ja Filippiinien alkuperäiskasvien suojeluyhdistyksen (Philippine Native Plants Conservation Society Inc.) jäsen. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta.

Käännös englannin kielestä Riitta Vartti, Filippiinit-seura ry.

Kategoriat
Blogi

10.3.2021, Irynn Abano

Blog 10.3.2021, Irynn Abano

Lue blogi suomeksi

Airport projects are destroying Manila Bay bird wetlands

In the Philippines, awareness of birds is growing, but the government is acting inconsistently. The government gave permission to build a huge new airport on the shores of Manila Bay that would destroy the habitat of thousands of wetland birds. Another expansion project would fragment a UNESCO wetland conservation site.

The airport projects are part of a total of 25 major land-use change projects that threaten the bird population of Manila Bay in the coming years. Photos: Amado Bajarias Jr. and Mike Lu, WBCP.

Last month, my Finnish friend Riitta Vartti chat me up: Thank you for all those birds and flowers that you share (on Facebook). I share photos of birds from the Facebook page of Wild Bird Club of the Philippines (WBCP where I am a member[1]), the groups Wild Bird Photographers of the Philippines, the Katipunan Wild Community, Birdwatch Philippines Community and pages of individual birders. It is my way of promoting knowledge about birds, knowing that urbanites have limited exposure to them.

Riitta also sent me the cover picture of Finnish Bird Life magazine. It showed “a rare bird in (their) latitudes” and surprise, surprise! – “a kingfisher that has been seen on a snowy tree in Helsinki.” So I wrote her back: lots of that common kingfisher (alcedo atthis) here distributed throughout the Philippines. But I have seen it only twice: during WBCP birdwatching events at the Las Pinas Paranaque Critical Habitat Eco-tourism Area (LPPCHEA) and more recently along the banks of Pasig River in Intramuros, Manila. My “suki” is the white-collared blue kingfisher (todiramphus chloris) – meaning I often see it around the UP Academic Oval where I took my week-end walks pre-Covid.

Collared kingfisher (todiramphus chloris) is the writer’s favorite. Photo: Mike Lu, WBCP.

She messaged back: we have a big birdwatching event (that Jan 30-31 week-end), the BirdLife Suomi/Pihabongaus (birdlife.fi) – everybody counts birds in their backyard. Since 2006, Riitta said this was the way how they know the situation of their birds. Wow! So I wrote her back that the Asian Waterbird Census has been going on, with WBCP members taking part, that unfortunate me cannot join due to Covid 19 pandemic restrictions.

I also mentioned that in the Philippines, there is growing consciousness about birds but the government is very inconsistent. For example, the government gave the permit to build an airport, the Aerotropolis or New Manila International Airport, in Barangay Taliptip, Bulacan up to Sitio Baluarte, Obando, both in Bulacan province north of Manila. That will affect the wild birds that frequent Pamarawan Wetlands along Manila Bay 6.5 kilometers away, aside from fisheries, mangroves and livelihoods. I ended my message with GGGGrrrrrr![2] That caught her interest enough to request me to write a blog. She has been looking for someone to write on some environmental issue.

Manila’s new airport will be built on a sinking damp coast about 25 km north of the capital. Under the airport and new roads will be the habitats of fishermen and waterfowl, and mangrove vegetation. The developer of the project is San Miguel Company. Photo of the birds: Amado Bajarias Jr., WBCP.

So this blog: To be honest, I started joining birdwatching for the sheer pleasure of it. As a child, I was hypnotized by mayas (Eurasian sparrow) going back and forth, with items to build their nest on eaves of neighbor’s houses or those Nanay (Mother) periodically shooed away from the mat where she dried newly-harvested palay (rice); birds circling the dome of churches, egrets pecking on the backs of carabaos (water buffalos) on rice paddies and swallows soaring around the green meadows of my childhood.

But thanks to WBCP: I learned how important birds are and how people do not know that and catch them to eat, as pets or worse to trade. More important, I learned how the government is not carrying out its mandate sufficiently or, worse, violating its mandate! According to RA 9147 (An act providing for the conservation and protection of wildlife resources and their habitats) Section 25: All designated critical habitats shall be protected, in coordination with local government units and other concerned groups, from any form of exploitation or destruction which may be detrimental to the survival of the threatened species dependent therein. https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/

I learned more about the importance of the environment for the birds and other fauna (and Homo sapiens, yes, us!) and flora. Like the wetlands that Dr. Annadel Cabanban, Wetlands International Philippines head, said are traditionally perceived as “wastelands and mosquito breeding grounds” thus disposable for coastal development and land reclamation. Such misperception has “dramatically reduced the amount and quality of habitat available to waterbirds…the ecosystem most in decline in the world…worst in Asia.”

Last month, the Department of Environment and Natural Resources (DENR)-led 2021 Waterbird Census[3] tallied 110,000 waterbirds. Of the 60 species counted in the Manila Bay census, more than two-thirds migrated from as far as Siberia and Alaska, all dependent on wetlands to survive. However, the results indicated almost 20% drop in migratory water birds in Manila Bay over two years! Less than fifteen totaled in internationally significant numbers. Did the 25,000 bird shortfall have any wetlands to go to?

DENR released the results in time for the World Wetlands Day last February 2, “to raise global awareness about the importance of wetlands for the people and the planet”. Ha-ha! Hu-hu-hu! So what do we in WBCP say? With 95,000 or 87% of the waterbirds counted in Bulacan, Pampanga and Bataan, North Manila Bay is one of the last Philippine wetlands refuge for these creatures so ‘No to more reclamation! No to San Miguel Corporation’s Bulacan Aerotropolis!”

I want to reiterate that the government not only does not carry out its mandate sufficiently; worse, it violates its mandate! For example, Arne Jensen, Wetlands International Associate Expert and WBCP records committee chair, said that Manila Bay, host to the most waterbirds among any Philippine wetlands, has less than 200 protected (1%) hectares while its habitats and birds confront numerous threats! Declining feeding grounds on tidal flats across their flyway account for the plunge in the numbers of long-distance shorebirds in Bulacan and gulls in the Pampanga rivers.

Reclamation in Tanza, Navotas, in Cavite and more are further decline foretold! WBCP’s President Mike Lu said that four of the bay’s 10 critical wetland sites, either nationally or internationally important, are being “developed” (airport development, Philippine Reclamation Authority (PRA)’s massive reclamation plans, Department of Public Works and Highways (DPWH)’s coastal embankment for flood mitigation from Bataan to Cavite, removal of wetlands through commercial dredging).

In fact, PRA is in varying stages of approving 25 reclamation projects, covering some 30,000 hectares, nearly half the size of Metro Manila[4], 4 with permits from local government units! 4 have already been approved in Metro Manila: one under construction and three have completed the public consultation phase. Outside NCR, three projects are under construction in Cavite and the Bulacan airport project has started.[5] Do these government agencies care that their “development projects” will add 14 more species “now either near threatened or directly threatened with extinction, lost forever in the world” including Black-faced Spoonbill (Platalea minor), Chinese Egret (Egretta eulophotes), Black-tailed Godwit (Limosa limosa), Asian Dowicher (Limnodromus semipalmatus) and Far Eastern Curlew (Numenius madagascariensis)?

The 635-hectare Las Pinas-Paranaque Coastal Bay Project reclamation for a new airport which would cut through the 175-hectare Freedom Island, a Ramsar site and a known spot for migratory birds has, so far, been stalled legally on the basis that this will “potentially cause irreparable damage to the Las Pinas Paranaque Wetland Park”, a declared protected area (RA 11038).[6] Already in 2012, news report on a plan to reclaim 600 hectares of sea behind the lagoon and recommended closure of Las Pinas-Paranaque Critical Habitat and Eco Tourism Area (LPPCHEA) because of possibilities of bird strikes at the Ninoy Aquino International Airport (NAIA) led WBCP warned that it would imperil the avian life in the coastal lagoon, home to an estimated 5,000 birds at peak of the migratory season and host to more than 80 species of birds, the highest in any site in Metro Manila; that there is no evidence that the LPPCHEA is in any way connected with any bird strikes; that In fact several airports around the world co-exist well with nearby sanctuaries and large bird populations, e.g. London Heathrow and Bangkok’s new Suvarnabhumi Airport, some of the busiest in the world.[7]

New roads planned for the reclamation area are marked in red. An extension of the boulevard is planned to line across Freedom Island and the landfill will destroy the entire bird habitat.

Government inconsistency is sobra (too much). In 2011, the Supreme Court issued a ruling protecting Manila Bay, directing government agencies and private entities to clean up, rehabilitate, preserve, restore and maintain the waters of the bay. In September 19, 2020, the DENR led the opening of the artificial white sand beach made of crushed dolomite on a stretch of Manila Bay’s shoreline along Roxas Boulevard. To mark International Coastal Clean-up Day! More haha! huhuhu! That dolomite, commonly used in construction, may pose hazards to humans and the environment. Government defended that bay beautification will “signify cleanliness’.[8] That area continues to be polluted despite intermittent rehabilitation efforts through the years. 

Meanwhile, the 2021 Great Backyard Bird Count (GBBC) leapt out of my Facebook page from February 12-15! “when the world comes together for the love of birds” to “help scientists better understand global bird populations before one of their annual migrations”.[9] But there should still be pag-asa (hope in Filipino, also the name of the first Philippine eagle bred in captivity)! Jensen said that proper wetland management “has helped recover species and populations that were once in serious decline” in other countries. “Challenge and opportunity remain to act, given the inseparable connection of wetlands, water and our wellbeing”. Lu recommended to stop reclamation and to instead reorganize PRA and DPWH for restoration and climate change adaptation. Such will support global and national policies to implement nature-based solutions that maintain the wild bird habitats while also protecting people.” Abangan! (Let us watch what the government will come up with.)


[1] I also love sharing photos of native trees from the pages of members of the Philippine Native Plants Conservation Society Inc (PNPCSI) where I am also a member. I joined this first because birds need trees and local birds prefer native trees.

[2] https://businessmirror.com.ph/2020/07/26/bulacan-aerotropolis-project-goodbye-birds-hello-big-metal-birds/

[3] This Asian Waterbird Census in Manila Bay was part of the International Waterbird Count that Wetlands International coordinates globally in January every year. Dating back to 1967, this census covers over a hundred countries, one of the largest and longest-running biodiversity monitoring programs worldwide. It includes the provinces of Bataan (Balanga), Pampanga (Pasac and Pampanga River), Bulacan (coastal wetlands of Sta. Cruz, Pamarawan, Bambang and Taliptip), Cavite (Imus River mouth and Noveleta) and the National Capital Region (NCR) (Valenzuela fishponds, Tanza mudflats, Paranaque Wetlands Park). There was also a bird count in Candaba Marsh.

[4] Manila Bay is shared by five cities in Metro Manila and four coastal provinces. Land reclamation projects depend largely on their local government units. Past reclamation projects covered more than 600 hectares now made of commercial complexes including the country’s biggest mall, Mall of Asia, island business parks and residential complexes. Groups opposed to the 25 reclamation estimate these projects will affect some 10 million families.

[5] https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/

[6] Republic Act 11038 or the Expanded National Integrated Protected Areas System Act or E-NIPAS Act

[7] Internationally known Ornithologist and bird strike adviser to Scandanavia’s largest airport, Arne Jensen says “You don’t solve potential bird strikes in NAIA by trying to vacuum-clean Coastal Lagoon. There are more than 100,000 wetlands birds in Manila Bay moving from and back every day and every season and they can’t be eliminated. Further, each bird species/family requires different bird strike adaptation and mitigation strategies which NAIA has not fully developed yet. And if you don’t know the location and altitude of strikes and what species are causing problems, any extirpation attempt becomes absurd and a waste of money.” https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/

[8] https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay

[9] This dates further back to 1998, launched by the Cornell Lab of Ornithology and National Audubon Society. It was the first online citizen-science project to collect data on wild birds and display these data in near real time, becoming a global project in 2013 when data was entered into eBird, the world’s largest biodiversity-related citizen science project.

References:

2021 Waterbird Census in Manila Bay shows 20% decline over 2 years, Feb 1 2021 https://businessmirror.com.ph/2021/02/01/2021-waterbird-census-in-manila-bay-shows-20-decline-over-two-years/

As lockdown ends, activists brace to resume fight over Manila Bay reclamation by Leilani Chavez, Susan Claire Agbayani, 25 May 2020 https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/

SC to tackle Manila Bay rehab case Nov 3, Oct 14 2020 https://www.pna.gov.ph/articles/1118499

Verafiles Fact Sheet: Who should clean our waste water?, Oct 26 2020 https://verafiles.org/articles/vera-files-fact-sheet-who-should-clean-our-wastewater

In 2008, the SC also resolved a mandamus case by ordering multiple government agencies to urgently act on the rehabilitation of the Manila Bay.

Press Release June 23, 20200 Villar to DENR: Bacoor reclamation project threatens protected area, undermines Manila Bay rehabilitation project and will worsen flooding http://legacy.senate.gov.ph/press_release/2020/0623_villar1.asp

https://www.officialgazette.gov.ph/2018/06/22/republic-act-no-11038/

WBCP Press conference on bird strikes, Anthony Arbias, Oct 3 2012 https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/

https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/

https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay

Irynn Abano is Advocacy Officer of the Center for Migrant Advocacy and a member of Wild Bird Club of the Philippines (WBCP) and the Philippine Native Plants Conservation Society Inc. She is mother of 3 and a grandmother of 2.

Kategoriat
Blogi Blogi, Pekka Borg

30.12.2020, Pekka Borg

Blogi 30.12.2020, Pekka Borg

Ei kuolemanrangaistuksille

Poliisi Jonel Nuezca ampui kiivastuksissaan riidan jälkeen naapuriperheensä äidin ja aikuisen pojan. Silminnäkijän video murhasta levisi sosiaalisessa mediassa ja herätti kovaa tuohtumusta poliisien väkivaltaa vastaan. Jo seuraavana päivänä muutama senaattori ehdotti ratkaisuksi kuolemantuomion palauttamista. Poliisi on Filippiineillä ollut osallisena tuhansissa epämääräisissä tapoissa, joita ei ole edes tutkittu. Kuolemanrangaistukseen nähden parempi ratkaisu olisi järjestää poliisin aiheuttamien kuolemien riippumaton tutkinta ja pitää huoli siitä, että kukaan vakavan rikoksen tehnyt ei pääse välttämään oikeudellista vastuuta ja vankilarangaistusta. Filippiinit-seura on perustamisestaan lähtien vastustanut kuolemanrangaistuksia ja puolustanut muutoinkin ihmisoikeuksia.

”Vanhempi ylikonstaapeli” Nuezca menetti malttinsa ja ampui 20.12. riidan jälkeen naapuriperheen äidin ja 25-vuotiaan pojan. Nuezcalla oli ollut jatkuvampaa riitaa uhrien kanssa, mutta nyt ärsytyskynnyksen ylitti naapurin räjäyttämä itsetehty paukkupommi. Tapahtunut ei liittynyt mitenkään virkatehtävien hoitoon, mutta vuosina 2016 ja 2018 Nuezca on jo ollut tutkittavana kahdesta huumeoperaatioon liittyneestä kuoliaaksi ampumisesta. Kummastakaan tapauksesta ei nostettu syytteitä riittävän näytön puutteessa. Nyt on vankilatuomioon varmaa näyttöä, kun 16-vuotias tyttö julkisti sosiaalisessa mediassa videon tapahtuneesta.

Huumesodassa poliisi on tappanut presidentti Rodrigo Duterten kaudella noin 6 000 ihmistä, ja lähes aina poliisin selityksenä on, että epäilty rikollinen ampui ensin. Poliisivoimat ovat tottuneet siihen, että viranomaistoimituksissa tapahtuneista ampumisista heitä ei tutkita eikä rangaista. Ne pari tuomiota perusteettomasta aseenkäytöstä ovat liittyneet tapauksiin, joissa julkisuuteen on päässyt esim. valvontakameran dokumentointi tapahtuneesta. Tunnetuin tapaus on vuodelta 2017, kun valvontakameralla näkyi poliisit rahtaamassa 17-vuotiasta Kian delos Santosia kulman taakse ammuttavaksi.

Tämän vuoden kahdesta tapauksesta on myös pitkät vankilatuomiot tiedossa. Kesäkuun lopulla Jolon saarella poliisit ampuivat tarkastuspisteellä neljä armeijan tiedustelusotilasta. Poliisit yrittivät peitellä jälkiään, mutta armeija piti huolen, että 9 osallista poliisia joutuu tuomittavaksi.  Tapaus oli traaginen siinäkin mielessä, että tiedustelijat olivat jäljittämässä kahta islamistia, joiden elokuussa tekemässä itsemurhaiskussa kuoli 14 henkilöä. Armeijan suhtautuminen poliisin toimiin joutui koville jo huhtikuussa, kun poliisi ampui pidätystilanteessa kaiken kansan nähden posttraumaattisesta stressistä kärsineen entisen sotilaan, Winston Ragosin.

Poliisi on kyllä pyrkinyt siivoamaan riveistään pahimpia ylilyöntejä tehneitä työntekijöitään varoituksin, siirroin toisiin tehtäviin tai erottamalla virasta, mutta henkirikostutkintaan päätyy hyvin harva tapaus.

Senaattorit vaativat kuolemantuomiota

Ei mennyt kuin päivä Nuezcan murhateosta, kun useampi senaattori vaati tapauksen perusteella kuolemantuomion käyttöönottoa. Senaatin presidentti Vicente Sotto ilmoittikin, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen on kevään istuntokauden kiireellisten tehtävien listalla. Kuolemantuomion käyttöönotto oli presidentti Duterten keskeisimpiä vaalilupauksia. Kun asia ei ole edennyt, hän linjasi viime heinäkuussa kansakunnan tila -puheessaan tärkeimmät tavoitteet kautensa kahdelle viimeiselle vuodelle. Kuolemanrangaistuksen käyttöönotto oli listan kärkipaikoilla.

Presidentille uskollinen kongressin edustajainhuone hyväksyi helmikuussa 2017 lakialoitteen kuolemantuomioista läpihuutojuttuna ilman varsinaista keskustelua. Sen sijaan senaatissa kriittinen enemmistö ei kannattanut kuolemantuomiota, ainakaan tilanteessa, jossa Filippiinien oikeusjärjestelmä ei kykene turvaamaan reilua oikeudenkäyntiä kaikille.  Vuoden 2019 välivaaleissa senaattiin valittiin lisää Duterten lähimpiä tukijoita kuten Bong Go ja Bato Dela Rosa, joten kuolemanrangaistuksen läpimenon mahdollisuudet ovat voimistuneet.

Presidentti Ramosin aikana vuonna 1996 otettiin kuolemanrangaistukset käyttöön, mutta Gloria Macapagal-Arroyon presidenttikaudella vuonna 2006 laki kumottiin.

Kuolemanrangaistuksen pelote ei vähennä murhia

Kuolemantuomion tarpeellisuutta perustellaan erityisesti pelotevaikutuksella, jonka mukaan vain kuoleman uhka estää henkilöä ryhtymästä vakavaan rikokseen. On tehty lukuisia tutkimuksia kuolemanrangaistuksen henkirikoksia ehkäisevistä vaikutuksista. Yhdysvaltalainen kansallisten tiedeakatemioiden tutkimusneuvosto teki yhteenvetoanalyysin aiheeseen liittyvistä tutkimuksista vuosilta 1976–2012. Analyysin mukaan nämä tutkimukset eivät kykene osoittamaan, että kuolemanrangaistuksen pelote vähentäisi henkirikoksia. Tosin tutkimukset eivät antaneet näyttöä päinvastaisestakaan, että kuolemanrangaistus lisäisi murhia. Mikään tutkimuksista ei sisältänyt tietoa, joka olisi mahdollistanut kuolemanrangaistuksen ja muiden rangaistusmuotojen pelotevaikutuksen vertailun.[i]

Kuolemanrangaistuksen pelko ei kuitenkaan ole missään maassa estänyt ihmisiä tekemästä vakavia huume- tai henkirikoksia. Monet henkirikokset tehdään Nuezcan tyyliin äkkipikaistuksissa tai päihtyneenä, ja siinä tilanteessa tekijä tuskin miettii rangaistusseuraamusten vaihtoehtoja. Tekijä ryhtyy harkitusti vakavaan rikokseen vain, jos arvioi kiinnijäämisen riskin olemattoman pieneksi. Filippiineillä on esimerkiksi tehty tuhansia murhia moottoripyörän kyydistä ampumalla ja tosi harva on jäänyt kiinni. Jos rikosta suunnittelevat kokisivat kiinni jäämisen todennäköiseksi, luopuisivat useimmat teosta. Loppuikä vankilassa olisi heille lähes yhtä hirvittävä pelote kuin kuolema.

Yksi tärkeimmistä perusteista kuolemanrangaistuksia vastaan on, että se johtaa väistämättä myös vääriin tuomioihin, jossa syyttömiä teloitetaan. Esim. Yhdysvalloissa on vuoden 1973 jälkeen todettu oikeuden päätöksellä 173 kuolemaan tuomittua syyttömäksi.[ii] Monet heistä ehtivät virua kymmeniä vuosia vankilassa odottamassa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa. Ainakin 18 teloitetun osalta on myöhemmin löytynyt näyttöä syyttömyydestä.[iii] Onko oikein ottaa käyttöön niin lopullinen rangaistus kuin kuolemantuomio, jos sen seurauksena kuolee syyttömiäkin?

Filippiinien oikeusjärjestelmässä vääriä kuolemantuomioita tehtäisiin varmasti vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Kuolemanrangaistukset kohdentuisivat erityisesti köyhiin ja alhaisesti koulutettuihin, joilla ei ole kykyä eikä varoja palkata kunnon asianajajaa.

Pelotevaikutuksen ohella kuolemantuomioita on perusteltu sillä, että vain siten uhri ja omaiset saavat oikeutta. Varsinkaan henkirikosta ei voi hyvittää millään. Rikollisen tappaminen ei kuitenkaan tuo menetettyä läheistä takaisin ja tuskin se pidemmän päälle lohduttaakaan. Yhteiskunnan ja rikoksen uhrienkin kannalta parasta olisi, että saisimme tuettua vaikeassakin elämäntilanteessa olevia nuoria ennen kuin he lähtevät rikolliselle tielle. Toisaalta kaikkien turvaa lisäisi se, että voisimme edesauttaa rikostuomionsa suorittaneiden paluuta yhteisöömme täysivaltaisena jäsenenä. Kaikenlainen syrjintä ja kiusaaminen vain luo perustaa rikollisuudelle seuraavissakin sukupolvissa.

Kuolemanrangaistuksille on parempia vaihtoehtoja. Rikoksesta pitää seurata oikeudenmukainen rangaistus. Se edellyttää riittävää lainvalvontaa, rikosten tehokasta selvittämistä ja reilua oikeudenkäyntiä, jossa köyhää ja rikasta kohdellaan samalla lailla. Lisäksi tarvitaan tukitoimia, joilla voitaisiin ehkäistä ennalta rikollisuutta ja rikoskierteen jatkumista. Tulee mieleen pitkä lista: lapsiperheiden tukeminen, koulupudokkuuden ehkäiseminen, toimeentulon, asumisen ja työllistymisen turvaaminen, päihde- ja mielenterveyden palvelut ja vankila-aikainen rikoksettomaan siviilielämään valmistaminen.

Kuolemanrangaistuksiin perustuva yhteiskunta vain lisää väkivaltaisuutta, siksi

ei kuolemanrangaistuksille !


[i] National Research Council 2012. Deterrence and the Death Penalty. Washington, DC: The National Academies Press.

[ii] https://deathpenaltyinfo.org/policy-issues/innocence-database

[iii] https://deathpenaltyinfo.org/policy-issues/innocence/executed-but-possibly-innocent

Kategoriat
Blogi Blogi, Pekka Borg

27.10.2020, Pekka Borg

Blogi 27.10.2020, Pekka Borg

Filippiinien koulut korona-aikana

Kuva: Salla Kallio.

Filippiineillä 25 miljoonaa koululaista aloitti lukuvuotensa etäopetuksessa ja paluuta lähiopetukseen ei presidentin mukaan ole luvassa ennen kuin koronarokote on käytössä. Filippiinit-seuraa kiinnostaa koululaisten tilanne siksikin, että seuran kummihanke kerää tukea vähävaraisille filippiiniläisille koululaisille ja opiskelijoille.

Koulua vain etäopetuksena

Koronan seurauksena koulujen lähiopetus lopetettiin Filippiineillä maaliskuussa.  Asian hyvä puoli on, että kouluvuosi päättyy normaalisti jo huhtikuun alussa, joten erityisjärjestelyihin jouduttiin vain pariksi viikoksi. Koulut velvoitettiin ensisijaisesti turvaamaan, että oppilaat voivat suorittaa lukuvuoden päättökokeet.

Myös uusi lukukausi tietää vaikeuksia. Presidentti Duterte ei salli paluuta lähiopetukseen ennen kuin koronarokotetta on saatavilla, eli parhaassakin tapauksessa joskus ensi vuoden alkupuolella. Lukuvuoden olisi pitänyt käynnistyä jo kesäkuussa, mutta alkamispäivää lykättiin lokakuun viidenteen, jotta opetusministeriö ehtisi valmistamaan etäopetukseen aineistot ja rakentamaan yhteydet, joilla opetusta välitetään koteihin. Toivoton tehtävä Filippiinien oloissa.

Suomessakin oli vaikeata siirtyä pikaisesti etäopetukseen, mutta Filippiineillä ongelmat ovat ymmärrettävästi eri luokkaa. Ensisijainen etäopiskelun malli olisi vuorovaikutteinen opiskelu, jossa opettaja ja koko luokka pitäisivät videoyhteydellä oppituntia. Tämä ei kuitenkaan toimi kuin parempien piirien kouluissa. Suurella osalla perheistä ei ole tietokoneita tai älypuhelimia. Tai jos yksi puhelin sattuu olemaan, niin sen käyttö on jaettu perheen useamman koululaisen kesken. Ja nettiyhteydet ovat varsinkin syrjäisillä seuduilla niin huonoja, että opetus videoyhteydellä ei vaan onnistu.

Monista kodeista löytyy kuitenkin radio tai televisio, vaikka tietokonetta ei olisikaan. Siksi  koululaisille on valmistettu 6 000 radio- ja televisioluentoa. Luennointi on yksisuuntaista, mutta on sentään jonkinlaista tiedonvälitystä itseopiskelun tueksi. Tosin pikaisesti tehtyjen luentojen laatua on pidetty vaihtelevana.

Useilla koulunkäynti on kuitenkin pelkkää itseopiskelua kotona. Opetusministeriö on keväästä lähtien valmistellut eri luokka-asteille itseopiskeluaineistoja (moduuleita), joissa tavoitteena on keskittyä vain välttämättömimpään oppimissisältöön. Ensisijaisesti ministeriö haluaa jakaa aineistoja ja harjoitustehtäviä digitaalisesti netistä ladattavina, mutta kun kaikilla ei ole laitteita, jaetaan enemmistölle moduulit painettuina. Oppilaille on jaettu yli 500 miljoonaa opiskelumoduulia, mutta nekään eivät ainakaan näin alkuun ole kaikkialla riittäneet jokaiselle.

Moduuliaineistot sisältävät lukutekstin ja erilaisia tehtäviä. Monin paikoin alle 18-vuotiailta on koronan takia kielletty poistuminen kotoa, joten vanhemmat toimittavat oppilaiden vastausvihot opettajalle. Useat ovat kokeneet vaikeaksi itseopiskelun ilman opettajan lähitukea. Ministeriö on luvannut palkata 10 000 opettajaa tai opintojen ohjaajaa avustamaan oppilaita. Manilassa avattiin 70 opettajan puhelinkeskus, jonne voi soittaa ongelmatilanteissa. Kaikilla oppilailla ei kuitenkaan ole puhelimia käytössä eikä usein rohkeuttakaan soittaa keskuksiin.

Julkisuudessa on riepoteltu aineistoista löytyneitä virheitä, mutta on kohtuutonta odottaa, että hirveällä kiireellä parissa kuukaudessa kasatut moduulit olisivat virheettömiä.  Varmasti löytyy jonkin verran asenteellistakin kasvatusta. Esim. mediaa koskevassa moduulissa kysyttiin: Jos sinulla on mahdollisuus valita, osallistuisitko tähän mielenosoitukseen? Väärä vastaus oli, että osallistuisin. Oikea vastaus oli: ”En, koska hallitus todella tekee parhaansa kaikkien filippiiniläisten hyväksi”.[i]

Edellä mainitut opetuksen toteuttamistavat eivät valitettavasti korvaa vuorovaikutteista lähiopetustilannetta, mutta ovat parempia kuin joidenkin ehdottama välivuosi kouluille. Opettajat pyrkivät olemaan oppilaiden tavoitettavissa niillä välineillä joita on.

Ei ole yllättävää, että Filippiineillä on todettu melun haittaavan kotiopiskelua, varsinkin ruuhkaisilla ja tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla. Apulaissisäministeri Martin Diño kehottikin paikallisviranomaisia kieltämään metelöinnin päiväaikaan asuinalueilla, mm. videoiden huudattamisen, moottoripyöräilyn, äänekkään riitelyn. Melun aiheuttajia tulisi rangaista ja koirat ja kukot pitäisi ministerin mukaan pitää hiljaisena tarjoamalla niille riittävästi syötävää.[ii]

Korona lisää opetuksen eriarvoisuutta

Lukukauden alkuun mennessä ilmoittautui kouluun 24,8 miljoonaa oppilasta, mikä on 3 miljoonaa vähemmän kuin viime lukuvuonna. Valtion kouluihin ilmoittautui 22,6 miljoonaa oppilasta kuten viime vuonnakin. Luku sisältää kuitenkin vajaat puoli miljoonaa yksityisistä kouluista siirtynyttä koululaista.  Yksityisissä kouluissa aloitti vain 2,2 miljoonaa oppilasta, mikä on puolet vähemmän kuin viime lukuvuonna (4,3 milj.). Samoin vaihtoehtoisissa kouluohjelmissa opiskelevien määrä (lähinnä aikuisia peruskoulun suorittajia) puolittui 0,4 miljoonaan.[iii]

Noin suuri yksityiskoulujen oppilasmäärien aleneminen viittaa alemman keskiluokan taloudellisen aseman huonontumiseen koronan seurauksena. Vielä ei ole esitetty selvityksiä siitä, missä toista miljoonaa yksityiskoulusta poisjäänyttä oppilasta on, vai onko perheissä vielä harkintaprosessi kesken. Joka tapauksessa myös aiemmista valtionkoulujen oppilaista on vähintään puoli miljoonaa ”kateissa”.

Koronan yhtenä ilmeisenä seurauksena on yhden tai parin miljoonan köyhän perheen lapsen koulunkäynnin keskeytyminen. Tämä on ikävää takapakkia, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana Filippiinit on onnistunut oleellisesti vähentämään koulupudokkaiden määrää. Vuonna 2017 oli lapsista vain 5,3 % koulun ulkopuolella.[iv] Ansio tästä kehityksestä kuuluu erityisesti ns. 4P-ohjelmalle, jossa vähävaraiset perheet saavat ehdollista rahallista tukea, jos heidän lapsensa käyvät koulua.[v]

Lähiopetuksesta luopuminen tulee lisäämään entisestään oppilaiden välistä eriarvoisuutta. Verkkoyhteyden puutteesta kärsivät varsinkin oppilaat, jotka tarvitsisivat runsaasti opettajan tukea. Mobiiliyhteyksien osalta pitää myös muistaa, että verkon käytöstä pitää yleensä maksaa ajan tai siirrettävän datan mukaan. Se voi olla työttömäksi jääneiden perheissä niin iso kulu, että on riittävä syy ottaa lapsi pois koulusta, ainakin online-opetuksesta. Vaikka verkko vielä jotenkin toimisi, on opettajan lähes mahdotonta toimia vuorovaikutteisesti jopa 40 – 60 koululaisen kanssa.

Etäkoulutuksessa vielä korostuu oppilaiden digiosaamisen merkitys ja tietokonetta omistamattomat lapset jäävät tässäkin suhteessa paremmin toimeentulevista kumppaneistaan jälkeen. Lisäksi on tavallista, että vanhemmat eivät kykene auttamaan lapsiaan opetuksen sisällöllisissä asioissa, koska monet ovat käyneet koulua vielä vähemmän kuin lapsensa.

Yksityisiä kouluja käyvien varakkaampien oppilaiden tilanne on toisenlainen. Heidän kouluillaan ja oppilailla on tietokoneet ja paremmat verkkoyhteydet käytössä. Vanhemmatkin ovat yleensä koulutetumpia ja voivat tukea lapsiaan opiskelussa. Moni yksityinen koulu aloitti lukuvuoden etäopetuksena jo elokuussa ja sitäkin kautta opetuksen tasoerot kasvavat.

Filippiineillä olosuhteet ja resurssit ovat niin erilaisia, että täältä käsin on vaikea arvioida, ovatko rankat lockdown-toimet paras tapa hoitaa pandemiaa. Jopa konservatiivinenkin, yleensä presidentti Dutertea tukeva, lehdistö on arvostellut presidenttiä siitä, että hän on laittanut kenraalit lääkärien ja sosiaalialan ammattilaisten sijaan johtamaan sosiaali- ja terveydenhuollonkin toimintaa. Se heijastuu valittuihin ratkaisuihin ja ilmenee välillä tarpeettoman kovaotteisena poliisitoimintana.

Pitkäkestoisella etäkoululla on tunnetusti haittavaikutuksia. Kun koronan levinneisyys vaihtelee maan eri osissa, voi kysyä, olisiko ainakin taudin kannalta paremmilla alueilla mahdollista siirtyä vaikka osa-aikaiseen, vuorottelevaan lähikouluun.

Julkaisen lähiaikoina jatkoksi toisen kolumnin Filippiinien koulujärjestelmästä ja PISA-tutkimuksesta.


[i] Palace: DepEd module … (PDI 19.10.2020) https://newsinfo.inquirer.net/1345498/lgus-told-to-enforce-laws-vs-loud-noises-to-avoid-disrupting-online-classes

[ii] LGUs told to enforce … (PDI 9.10.2020) https://newsinfo.inquirer.net/1345498/lgus-told-to-enforce-laws-vs-loud-noises-to-avoid-disrupting-online-classes

[iii] DepEd reaches ‘100 percent enrollment’ in public schools

[iv]David & Albert & Vizmanos.  (2018) Out-of-School Children: Changing Landscape of School Attendance and Barriers to Completion. S. 7. https://pidswebs.pids.gov.ph/CDN/PUBLICATIONS/pidsdps1825.pdf

[v] Emt.  S. 28. https://pidswebs.pids.gov.ph/CDN/PUBLICATIONS/pidsdps1825.pdf

Kategoriat
Uutiset

Suomen lähetystö

Suomen suurlähetystö Manilassa

Suomi on avannut taas suurlähetystön Manilaan 1.11.2020. Suurlähettilääksi on akreditoitu Juha Pyykkö 2.12.2020.

Verkkosivut finlandabroad.fi./filippiinit

Facebook-sivu: Finnish Embassy in Manila

https://www.facebook.com/FinnishEmbassyManila

Asiakaspalvelu: Koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen Suomen suurlähetystö Manilassa vastaanottaa viisumi- tai oleskelulupahakemuksia rajoitetusti erityistapauksissa. Edustusto pyrkii avaamaan hakemusten vastaanottoa mahdollisimman pian tilanteen niin salliessa.

Konsulipalveluita, sisältäen passi ja notaaritoimitukset, hoidetaan asian kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan ajanvarauksella.

Seuraa Ulkoministeriön tiedotteita.

Osoite

Ecoplaza building

2305 Don Chino Roces Ave

Makati, Philippines

Hätätilanteessa

Hädänalaisia Suomen kansalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia palvellaan konsulipalvelulain mukaisesti (sähköpostitse sanomat.mni(at)formin.fi).

Puhelin

  • +63 2 858 333 81  (Asiakaspalvelupuhelin on toistaiseksi pois käytöstä teknisistä syistä johtuen.)

Sähköpostiosoite: sanomat.mni@formin.fi

Päivystys

Kun edustusto on suljettuna, voit hätätapauksissa ottaa yhteyttä ulkoministeriön päivystykseen:

puhelin +358 9 1605 5555 tai paivystys.um@formin.fi.

Lue lisää Ulkoministeriön sivulta https://finlandabroad.fi/web/phl/edustusto

Kategoriat
Tapahtumat

Kummikeräys jatkuu – lahjoita filippiiniläisille koululaisille!

Kummikeräys jatkuu – lahjoita filippiiniläisille koululaisille!

Kuva: Chloe Korhonen. – Kuvan lapset eivät liity seuran kummitoimintaan.

Filippiineillä tapahtuu edelleen paljon ihmisoikeusrikoksia: ammattiyhdistysaktiiveja, toimittajia ja talonpoikaisjärjestöjen edustajia murhataan, rauhallisia mielenosoittajia vangitaan ja vankiloissa pidetään pitkiä aikoja ilman oikeudenkäyntiä. Heidän perheilleen tämä on moninkertainen katastrofi. Lapsi voi menettää vanhempansa lisäksi myös mahdollisuuden käydä koulua.

Seuran kumppanijärjestö TFDP (Task Force Detainees of the Philippines) on yli 40 vuoden ajan auttanut ihmisoikeusrikosten uhreja ja poliittisia vankeja perheineen. Filippiinit-seura jatkaa kummitoimintaa yhteistyössä TFDP:n kanssa.

Huom! Koronatilanteen vuoksi kummilasten koulunkäynti on entistä suuremmassa vaarassa. Koulut on suljettu toistaiseksi ja opetus tapahtuu etänä tai television avulla. Kaikille lapsille ei kuitenkaan riitä tietokoneita eikä edes sähköisiä yhteyksiä. Liikkumisrajoitusten takia TFDP:n työntekijöiden on myös toistaiseksi vaikea tavata seuran kummilapsia. Kartutamme kummirahastoa rajoitusten päättymistä odotellen.

Kummitilin tiedot: Danske Bank FI39 8000 1702 1956 38
Viesti: Kummimaksu
Saaja: Filippiinit-seura ry

Kysy lisää!
Kummitoiminnan yhteyshenkilö: Jonna Laine, jonnalaine69@gmail.com.

Keräyslupa

Poliisihallituksen keräyslupa RA/2019/721 ajalle 2.10.2019 – 1.10.2021.

Lue lisää Filippiinit-seuran kummitoiminnasta.

Kategoriat
Uutiset

Koronatiedote

Koronatiedote

Monissa maissa tartuntatilanne jatkuu vaikeana. Suomessakin monet rajoitukset ovat voimassa. Kannattaa siis edelleen noudattaa ohjeita, pitää huolta turvaväleistä, pestä käsiä usein ja välttää suuria väkijoukkoja. Seuraa hallituksen ja terveysviranomaisten ohjeita.

Suomen Ulkoministeriö suosittelee edelleen, että ei matkustettaisi ulkomaille. Filippiineille ovat viime kuukausina voineet matkustaa lähinnä vain maan kansalaiset perheenjäsenineen. Tammikuussa 2021 myös Suomesta tulijoille astui voimaan täysi kielto koronan ns. brittimuunnoksen takia. Täyskielto poistettiin toistaiseksi 1.2.2021 ja palattiin aiempiin viisumimääräyksiin. Lue tarkemmat tiedot maahanpääsystä matkustamista koskevilta sivuilta. Seuraa tilannetta Filippiinien maahanmuuttotoimiston sivuilta: https://www.facebook.com/immigration.helpline.ph

Koronatilanne lähes pysäytti kaiken matkustamisen Suomen ja Filippiinien välillä. Monia reittejä on rajoitettu tai kokonaan suljettu. Myös maasta ulos pääseminen on todella vaikeaa.

Maan sisällä on monentasoisia rajoituksia. Luzon ja muutamat muut alueet ovat edelleen melko suljettuja. Cebu City ja monia muita paikkakuntia on suljettu. Maan sisäisiä lentoja on vain hyvin harvassa. Liikkuminen maan sisällä on nyt vaikeaa. Tilanne muuttuu koko ajan.

Maailman lentoliikenteen tilannetta voi seurata mm. osoitteesta https://www.flightradar24.com/51.5,-0.12/8.