Mabuhay 1 / 2023
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran uutistiedote 16.3.2023
Lualhati Bautista muistoissamme
Viime helmikuussa kuollut Lualhati Bautista (1945–2023) oli yksi 13 kirjailijasta, joiden tekstejä Filippiinit-seuran naisryhmä aikoinaan valitsi suomennettaviksi novellikokoelmaan Tulikärpänen (2001). Haluttiin kääntää juuri naisten tarinoita naisten elämästä tähän kaikkien aikojen ensimmäiseen filippiiniläisen kaunokirjallisuuden suomennokseen. Monipuolisuutta taas tavoiteltiin valitsemalla kirjailijoita eri aikakausilta ja erilaisista taustoista. Bautista edusti manilalaisten sukupolvea, joka osallistui vahvasti Marcosin diktatuurin kaatamiseen.
Ryhmän taidot riittivät vain englannista kääntämiseen, joten siinä mielessä meille sopi se, että Filippiineillä lähes kaikki arvostettu kirjallisuus näytti olevan englanniksi. Löytyi onneksi yksi merkittävä kirjailija, joka kirjoitti kansan omalla kielellä. Lualhati Bautista tuli tunnetuksi mm. siitä, että hän käytti tagalogia ja sekakieltä, taglishia, ja jopa kehitti ilmaisua näillä kielillä. Hän muutti eliitin suhtautumisen maan omiin kieliin.
Taglishista kääntäminen vaati työparikseni filippiiniläisen Lynn Rangel-Mustosen. Emme löytäneet Bautistalta sopivia novelleja, joten yhteistyössä käänsimme sen sijaan katkelmat kahdesta romaanista.
Bautistan kirjat ovat tunnettuja rehellisestä realismista ja rohkeasta Filippiinien naisten asioiden tutkimisesta. Hänen päähenkilönsä ovat sisukkaita ja vahvoja kuten palkittu kirjailija itsekin. Novellien ja romaanien lisäksi Lualhati Bautista on kirjoittanut näytelmiä ja käsikirjoituksia elokuviin. Hänen romaaneistaan on tehty elokuvia. Hän vaikutti myös kirjoittamisen opettajana. Hän pysyi yhteiskunnan vapaamielisenä kriitikkona, jonka feministinen aktivismi ja luomisvoima jatkuivat viime päiviin asti.
Bautistan 1980-luvun romaanit kuvaavat Marcosin diktatuurin ja poikkeustilan jännitteitä. Dekada ’70 (70-luku)näyttää keskiluokan perheen kamppailut lisääntyvän sorron oloissa. Bata, bata… Pa’ano ka ginawa? (Lapsi, lapsi… miten sinut on tehty?) kertoo yksinhuoltajan elämästä katolisen ahdasmielisyyden keskellä. ’Gapo kuvaa Olongapon kaupungin elämää amerikkalaisten tukikohdan synnyttämän prostituution maailmassa.
Rauhallinen ranta on vain niille, jotka uskaltavat vastustaa raivoavia myrskyaaltoja.
Lualhati Bautista: Dekada ’70
(Riitta Vartti)
Neljä paikallispoliitikon murhaa tai murhanyritystä kuukaudessa
Bongbong Marcosin viime heinäkuussa alkaneella presidenttikaudella on tapettu vähemmän huumerikollisia kuin Duterten kaudella, mutta paikallispoliitikkoja on murhattu huolestuttavan paljon. Kahdessa viikossa murhattiin tai yritettiin murhata neljä poliittista viranhaltijaa. Kaksi murhaa onnistui ja ohessa tapettiin 17 avustajaa tai muuta henkilöä:
- 17.2.2023 yritettiin murhata Lanao del Surin kuvernööri Mamintal Adiong. Autosaattueelle oli järjestetty Bukidnonissa väijytys, josta kuvernööri ja yksi hänen avustajistaan selvisi loukkaantumisella, mutta autonkuljettaja ja kolme poliisiturvamiestä kuoli. Adiong arveli, että murhayritykset liittyivät hänen huumekaupan vastaisiin toimiinsa.
- 19.2.2023 Aparrin (Cagayan) apulaispormestari Rommel Alameda ja viisi hänen avustajaansa murhattiin väijytyksessä Bagabagin kaupungissa.
- 22.2.2023 Datu Montawalin kaupungin (Maguindanao del Sur) pormestari Ohto Caumbo Montawal selvisi sairaalakäynnillä, kun rinnalla ajaneen moottoripyörän kyytiläinen ampui häntä Pasayn kaupungissa, jossa Montawal oli kokousmatkalla.
- 4.3.2023 tapahtui kaikista tuhoisin hyökkäys. Yli kymmenen miestä ryntäsi täysissä taisteluvarusteissa Negros Orientalin kuvernööri Roel Degamon kotiin ja tappoi kuvernöörin lisäksi kahdeksan paikalla ollutta henkilöä. Loukkaantuneita oli ainakin 14. Murhajoukosta neljä miestä saatiin nopeasti pidätettyä ja viides ammuttua, mutta loput pääsivät pakenemaan. Degamolla oli käytössään kuuden poliisin turvamiehistö, mutta kysymyksiä herättää, miksi vain yksi heistä oli paikalla tapahtumapäivänä. Lisää Degamon murhasta artikkelissa alla.
Ensimmäiset paikallispoliitikkojen murhauutiset kuultiin jo pari viikkoa presidentti Marcosin virkaanastujaisten jälkeen. Heinäkuussa 2022 ammuttiin Doloresin (Quezon) ex-pormestari Danilo Amat autoonsa. Lamitanin pormestari (Basilan) Rose Furigay ja kaksi turvamiestä ammuttiin Ateneon yliopiston tiloissa hänen tyttärensä valmistujaisjuhlissa. Murha liittyi henkilökohtaiseen katkeruuteen, kun viranomaiset määräsivät tekijän ilman lupaa toimineen klinikan suljettavaksi. Elokuussa tapettiin Lobon (Batangas) entinen apulaispormestari Romeo Sulit, lokakuussa Dipaculaon (Aurora) apulaispormestari Narciso Amansec sekä Calbigan (Samar) ex-apulaispormestari Miguel Abaigar Jr.
Kuvernööri Degamon murha ja kilpailevien klaanien valtataistelu
Negrosin saarella valtataistelu on perinteisesti ollut väkivaltaista. Siellä luokka- ja omistuserot ovat poikkeuksellisen suuria, etenkin valtavien sokeritilojen omistajien ja maatyöläisten välillä. Maolainen NPA-kansanarmeija on voimissaan ja toisaalta suurtilallisilla on yksityisarmeijoita. Laillisissakin vasemmistolaisissa järjestöissä toimivia on leimattu kommunisteiksi ja tapettu. Tämän lisäksi vallasta taistelevat suvut tappavat toisiaan ja kuvernööri Degamon murhassa näyttää olevan sellaisia piirteitä.
Degamo toimi Negros Orientalin kuvernöörinä vuosina 2011–22. Tosin hänet pidätettiin pariin otteeseen virasta, kun hän sai syytteitä taifuunin ja maanjäristyksen katastrofirahojen väärinkäytöstä. Hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä ja hän sai jatkaa virassa.
Roel Degamo asettui jälleen kuvernööriehdokkaaksi vuonna 2022, mutta kilpailevan suvun Pryde Teves sai 20 000 ääntä enemmän. Degamolle tehtiin tyypillinen filippiiniläinen vaalitemppu, eli Grego Gaudia ilmoittautui ehdokkaaksi nimellä Ruel Degamo. Näin saatiin harhautettua todennäköisesti Roelille tarkoitettuja ääniä Ruelille. Vaaliviranomainen kuitenkin päätti, että Ruelin 50 000 ääntä kuuluu Roelille, mikä riitti Roelin voittoon. Pryde Teves joutui sitten oikeuden päätöksellä luovuttamaan lokakuussa 2022 kuvernöörin paikan Roel Degmolle.
Vielä ei ole tietoa, kuka murhan tilasi, mutta kaksi pidätetyistä nimesi murhan tilaajaksi Pryde Tevesin veljen, kongressiedustaja Arnolfo Tevesin. Tevesit ovat olleet Negrosin johtavia klaaneja jo vuosisadan ajan. Arnie on parhaillaan Yhdysvalloissa terveydenhoidossa ja Degamon murhaselvittelyn lisäksi viranomaiset odottavat häntä vastaamaan kolmen henkilön murhaan liittyviin syytteisiin vuodelta 2019. Ainakin yksi murhatuista oli Degamon läheinen liittolainen. Tässäkin tapauksessa yksi tekoon osallistuneista väittää, että murhakäsky tuli kongressiedustaja Tevesiltä.
Myös yksi Teves tuli helmikuussa murhatuksi, ei politiikan vaan henkilökohtaisen riidan takia. Valencian (Negros) pormestarin veli Paulo Zartega Tevesin murhassa erityistä on, että yksi kolmesta syytetystä on Valenciassa asunut tanskalainen Tim Moerch. Kun Moerch vapautui poliisin tutkinnasta, tieto vapautumisesta meni välittömästi jollekin kiinnostuneelle taholle ja hetken kuluttua tunnistamaton henkilö ampui vuorostaan Moerchin, hänen entisen vaimonsa ja naisystävänsä. Kyse oli ilmeisesti kostosta.
Degamon murhassa, kuten monessa muussakin tapauksessa, palkkamurhaajat ovat palveluksesta erotettuja sotilaita tai poliiseja. Esim. väkivaltaisuuden takia poliiseja on rangaistukseksi erotettu, mutta he selviävät lähes aina rikoksistaan ilman syytteen nostamista. Siten vapaana on maksua vastaan tappamiseen valmiita ammattilaisia.
Filippiinien talous kasvoi ripeästi viime vuonna
Filippiinien talous oli viime vuoden lopussa nopeassa kasvussa. Loka-joulukuussa kasvua kertyi 7,7 prosenttia, minkä perusteella koko vuoden kasvu yltää 7,6 prosenttiin. Kasvu oli nopeinta sitten vuoden 1976.
Maan talous onkin toipunut varsin nopeasti koronasta. Kun vielä vuonna 2020 talous supistui ennätykselliset kymmenen prosenttia, ylsi kasvu jo seuraavana vuonna 5,7 prosenttiin.
Taloutta on tukenut elpynyt vienti. Muun muassa elektroniikkalaitteiden vienti oli viime vuonna selvässä kasvussa. Koronarajoitusten päättyminen on puolestaan vauhdittanut palveluiden kysyntää ja kotitalouksien kulutusta. Epidemian hellittäminen on lisäämässä myös turismia, joka on maalle suuri tulonlähde.
Presidentti Ferdinand Marcos Jr. on ilmoittanut, että hän uskoo maan talouden kasvavan tänä vuonna ainakin seitsemän prosentin tahtia. Hänen talousohjelmansa, joidenkin arvostelijoiden mukaan ”Bongbongnomics” on periaatteessa kunnianhimoinen, mutta sen toteuttaminen on eri asia, koska monet epäkohdat ovat rakenteellisia, kuten maatalouden heikot investoinnit. Myös julkisen talouden alijäämät ovat ongelma, siksi Marcos on kehottanut filippiiniläisiä huolehtimaan verojensa maksamisesta. Tämä on mielenkiintoista sikäli, että Marcoksen suku on joutunut aiemmin itse setvimään kiinteistöveroepäselvyyksiä.
Huolenaiheisiin kuuluu nopea inflaatio, joka on pakottanut keskuspankin nostamaan korkoaan useaan otteeseen. Helmikuussa se ylsi vuositasolla 8,6 prosenttiin. Hintojen nousu on ollut nopeinta 14 vuoteen. Etenkin elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat kivunneet. Hintojen ja sitä seurannut korkojen nousu voi jatkuessaan näkyä myös kotitalouksien kulutuksessa. Ruuan ja polttoaineiden kallistuminen iskee yleensä erityisesti pienituloisimpiin. Marcos Jr. on alentanut väliaikaisesti useiden elintarvikkeiden tuontitulleja. Tavoitteena on saada hintojen nousu hallintaan, mutta toistaiseksi siitä ei ole ollut juuri merkkejä.
Filippiinien peson kurssi dollariin nähden kävi syksyllä historiansa alimmalla tasolla, mutta on toipunut sen jälkeen hieman. Heikko peso tukee vientiä, mutta tekee tuontitavaroista kalliimpia. Yksi syy peson kurssin heikkenemiselle on kasvanut kauppataseen vaje.
Myös työttömyys on pysynyt korkealla. Pandemia ja työttömyys ovat merkinneet myös sitä, että yhä useampi filippiiniläinen on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Presidentti on asettanut tavoitteeksi painaa köyhyysrajan alittavien määrän nykyisestä 18 prosentista yhdeksään prosenttiin kuusivuotisen hallintokauden aikana. Nykyisellään köyhiksi luettavia perheitä lasketaan olevan maassa lähes kuusi miljoonaa.
Maatalous on edelleen merkittävä työllistäjä, sillä noin viidennes työvoimasta on maatalousammateissa. Maatalous tuottaa edelleen noin kymmenyksen bruttokansantuotteesta, vaikka sektorin kasvu on ollut viime vuosina varsin heikkoa. Maatalouden uudistaminen kuuluu hallituksen päätavoitteisiin, mitä heijastaa sekin, että presidentti on ottanut itselleen maatalousministerin tehtävät.
Jatkossa paljon riippuu siitä, mikä on maailmantalouden ja Filippiineille tärkeän markkinan Kiinan tuleva talouskasvu. Kiinan hallinto asetti maaliskuussa huomattavan alhaisen kasvutavoitteen. Kiinan taloutta ovat painaneet koronarajoitukset sekä kiinteistösektorin ongelmat.
Jeepneyt lakossa uudistusta vastaan
Jeepney – maanteiden kuningas, jota ilman on vaikea kuvitella Filippiinejä. Jeepneyillä tehdään noin 40 miljoonaa matkaa päivittäin. Se on myös elinkeino noin 600 000 kuljettajalle. Perinteisen jeepneyn ongelmana on vanhojen dieselmoottoreiden aiheuttamat ilmansaasteet. Smoke belcher onkin osuva nimitys paksun pakokaasupössäyksen päästävistä huonokuntoisista jeepneyistä.
Presidentti Duterten kauden alussa liikenneviranomaiset käynnistivät modernisointiohjelman, jonka tavoitteena on saada perinteiset jeepneyt korvattua moderneilla vähän saastuttavilla malleilla, jotka täyttävät EURO IV-päästöstandardit tai ovat sähkökäyttöisiä.
Harvalla jeepneyn kuljettajalla on varaa ostaa 2–2,6 miljoonaa pesoa (34000–44000 euroa) maksava moderni jeeppi. Valtio on luvannut hankinta-avustusta 160 000 pesoa, mutta se ei hankintaa mahdollista. Suuri osa kuljettajista maksaa omistajalle päivävuokraa autosta ja ansaitsee kuljettajajärjestön mukaan arviolta 500–600 pesoa päivässä (n. 250 €/kk). Vaikka järjestö ilmoittaisi tuloja vähän alakanttiin, on selvää, että niillä ei miljoonavelkoja lyhennetä.
Pienen toimijan kannalta toinen uudistuksen ongelma on, että kuljettajat pakotetaan liittymään yhteen. Toimilupia myönnetään kesäkuun jälkeen vain 15 jeepneyn omistajille tai osuuskunnille. Tätä pienemmille operaattoreille annetaan aikaa vuoden 2023 loppuun asti hankkia 15 autoa tai liittyä 15 jeepneyn osuuskuntiin. Uudistusta vastustavien kuljettajien mukaan riskinä on, että jo olemassa olevat operaattorit vaativat vielä yksin toimivilta kuljettajilta kovaa, jopa 200 000 peson liittymismaksua.
Osa jeepneykuljettajien järjestöistä tukee uudistusta, koska se tuo myös parannusta järjestelmään. Tavoitteena on pienentää kaoottista kilpailua asiakkaista teiden varsilla. Paikallisviranomaiset määrittelevät jeepneyreitit ja kuinka monta toimijaa saa reitille ajoluvan. Lisäksi kuljettajista tulee yhtiön tai osuuskunnan työntekijöitä, jolloin he saavat näillä näkymin normaalityöajasta palkkaa vähintään 650 pesoa päivässä, ja työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksut.
Toiset näkevät yhteenliittymisvelvoitteen riskinä, että suuret toimijat saavat parhaat reitit itselleen ja että ajan mittaan suuret kuljetusyhtiöt dominoivat koko bisnestä.
Militanteimmat jeepneynkuljettajien ammattijärjestöt, kuten Piston, aloittivat 6.3. lakon modernisointiohjelman peruuttamiseksi tai ainakin siirtymäaikojen pidentämiseksi ja edellä mainittujen ongelmien korjaamiseksi. He kuitenkin lopettivat lakon kahden päivän jälkeen, kun presidentti Marcos lupasi, että kuljettajien ääntä vielä kuullaan uudistuksen toteuttamisessa. Lupaus jäi silti yleiselle tasolle. Ilmeistä on, että huomattavan moni vähävaraisimmista kuljettajista tulee menettämään toimilupansa.
Keinokoralleja tuhottujen korvikkeeksi?
Filippiineillä on korallia 240 miljoonaan hehtaarin merialueella, mikä on toiseksi eniten Kaakkois-Aasian maista. Filippiineillä on tavattu 468 kivikorallilajia ja 50 pehmytkorallilajia, jotka tarjoavat kodin ja ravintoa 1755 kalalajille ja 648 nilviäislajille. Valitettavasti nämä Filippiinien rikkaat korallialueet voivat huonosti, sillä alle prosentilla riutoista korallipinta on erittäin hyvässä kunnossa. 40 prosentilla korallikate on huono ja jopa 98 % riutoista on kuokiteltu uhanalaiseksi.
De La Sallen yliopisto tutki, voidaanko menetettyjä koralleja korvata keinotekoisesti kiviaineksista ynnä muusta rakennetuilla keinoriutoilla. Teknisesti se on mahdollista, mutta tolkuttoman kallista ja työvoiman tarpeenkin takia laaja-alainen keinorakentaminen veden alla olisi vaikeata. Kokeissa rakentamiselle tuli hintaa 744 miljoonaa pesoa, eli yli 12 miljoonaa euroa neliökilometriä kohtia.
Toisessa tutkimuksessa vaurioituneen korallin kunnostamisen kustannukseksi todettiin 241 miljoonaa pesoa (4 milj. €) neliökilometriä kohti, mikä on sentään vain kolmasosa keinoriutan rakentamisen hinnasta. Ehdottomasti edullisimmaksi todettiin korallialueen suojelu ja tehokas valvonta, joka maksoi 3,3 miljoonaa pesoa (56 000 €) neliökilometriltä.
Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Riitta Vartti (kirjallisuus)
Pekka Borg (muut osiot)