Lasten terveysolot

Lasten terveysolot

ARIVAC-projektin esittely
Yleiskatsaus – terveysolojen mittareita
Tärkeimmät terveysongelmat
Kuolleisuus, sairastuvuus
Sairauksien ehkäisy
Terveydenhuoltojärjestelmät
Lastensuojelu

ARIVAC-tutkimusprojekti

ARIVAC tulee sanoista “Acute Respiratory Infections VACcine”. Se on laaja rokotetutkimus, jota on toteutettu vuodesta 1994 alkaen Filippiineillä 6 kunnassa ja 4 sairaalassa. Varsinainen rokotetutkimus aloitettiin heinäkuussa 2000. Se tehtiin kaksoissokkotutkimuksena, johon osallistui 12 190 lasta. Tiedonkeruu tutkimuksesta päättyi joulukuun lopussa 2000. Tavoitteena on vähentää lasten sairastuvuutta ja kuolleisuutta keuhkokuumeeseen. Rokotteen koodi on avattu elokuussa 2005.

Suomessa projektin toteuttaja on ollut Kansanterveyslaitos. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet: Research Institute for Tropical Medicine Filippiineiltä, University of Queensland Australiasta, Coloradon yliopisto Yhdysvalloista sekä Sanofi Pasteur Ranskasta.

Tutkimuksella pyrittiin pääasiassa selvittämään pneumokokkirokotteen tehokkuutta ja turvallisuutta. Tämän ohessa on saatu tutkimustuloksia myös mm. hinkuyskästä, korvatulehduksesta, virusten aiheuttamista keuhkokuumeista ja astmasta.

Lasten terveysolojen mittarit

Lasten terveysoloja kuvaavia mittareita ovat lasten kuolleisuuden määrä, elinajanodote, sairastavuus, köyhyystilanne, terveydenhuollon kehittyneisyys ja lastensuojelun onnistuminen. Seuraavassa taulukossa 1 vertaillaan Filippiinien ja Suomen lukuja:

Taulukko 1FilippiinitFilippiinitSuomiSuomi
Lasten terveysoloja kuvaavat tekijätv. 1960v. 2003v.1960v. 2003
Imeväiskuolleisuus
(/1000 elävänä syntynyttä)
8027224
Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus (/1000 elävänä syntynyttä)11036
RANK: 88/192
285
RANK: 170/192
Elinajanodote syntymähetkellä57 v.70 v.70 v.78 v.
Alle 5-vuotiaista alipainoisia ikään nähden31,8%N/A
Äitiyskuolleisuus (/100 000 synnytystä)2005
Synnytyksiä koulutetun henkilön avustamana56,4%N/A
Puhdas juomavesi85%100%
Sanitaatio73%100%
HIV-prevalenssi 15-49-vuotiailla<0,1% (9000 tapausta)<0,1% (1500 tapausta)

Filippiineillä väestönkasvu on nopeaa, jatkuvasti reilusti yli 2 % vuodessa. Väestönkasvu pysyy nopeana korkean syntyvyyden lisäksi mm. siksi, että lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Suomeen verrattuna tilanne on kuitenkin edelleen huono. Terveysmenoihin maassa kulutetaan n. 3,3 % bruttokansantuotteesta. Terveydenhoidon kehittyminen on johtanut eliniän nousuun niin että nyt filippiiniläistenkin voidaan odottaa elävän keskimäärin 70-vuotiaiksi. Aidsia esiintyy vielä hyvin vähän, joten se ei aiheuta väestökatoa niin kuin esim. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Lasten suurimmat riskit

Maailmanlaajuisesti lasten pahimpia tappajia ovat ripulitaudit (22 %), hengitystieinfektiot (21 %) ja malaria (9 %). Vastasyntyneiden suurimmat vaarat ovat hapenpuute synnytyksessä (29 % kuolleisuudesta), keskosuus, pieni syntymäpaino (24 %) ja erilaiset infektiot (24 %). (Lancet 2003)

Filippiineillä hengitystieinfektiot nouset pahimmaksi tappajaksi sekä vauvoilla että pikkulapsilla.

Imeväiskuolleisuus Filippiineillä

Tärkeimmät alle 1-vuotiaiden kuolinsyyt ovat:
1. keuhkokuume 14 %
2. vastasyntyneen sepsis (yleisinfektio) 13 %
3. keskosuus, pieni syntymäpaino 10 %
4. vastasyntyneen hengitysvaikeus 10 %
5. muut syntymään liittyvät syyt 9 %
6. synnynnäiset sydänviat 6 %
7. ripulitaudit 5 %
8. synnynnäiset epämuodostumat 4 %

Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus

1. keuhkokuume 38 %
2. onnettomuudet 18 %
3. ripulitaudit 16 %
4. tuhkarokko 12 %
5. synnynnäiset epämuodostumat 9 %
10. aliravitsemukseen liittyvät tekijät 4 %

Mistä korkea kuolleisuus ja sairastavuus johtuvat?

Monet maantieteelliset ja yhteiskunnalliset syyt johtavat korkeaan kuolleisuuteen.

Maantieteelliset syyt:
-Tropiikissa hyönteiset levittävät tauteja (vector bourne diseases).
– Maaseudulla puuttuvat usein puhdas juomavesi, viemäröinti ja käymälät ja pääsy terveyspalveluihin on vaikeaa.
– Kaupunkien slummeissa syntyy epidemioita huonon veden ja saniteetti-olojen takia.
– Epäpuhdas juomavesi
– Veden huono saanti ja hygienian puutteet
– Sanitaation eli viemärien ja vessojen puute
– Rintaruokinnan puute
– Aliravitsemus (sinkin ja A-vitamiinin puute)
– Rokotteiden puute
– Alhainen syntymäpaino
– Tartuntataudit, kuten tuberkuloosi, tuhkarokko ja loistaudit
– Anemia
– Köyhyyteen liittyvät sosioekonomiset tekijät
– Tiedon puute

Suurin osa kuolemista voitaisiin estää

The WHO Western Pacific Region Director 1998-1999:

Acute respiratory infections (ARI), diarrhoea, measles, malaria, dengue haemmoragic fever and malnutrition are responsible of approximately 70 % of the under 5 year old children’s deaths in the region. All of these illnesses are preventable or easily treatable.

Alle 5-vuotiaiden tavallisimmista kuolinsyistä 70 % on mahdollista poistaa. Filippiinien kolme tappajaa, keuhkokuume, ripulitaudit ja tuhkarokko ovat helposti hoidettavissa.

Sairastavuus

– Keuhkokuume
– Ripulitaudit
– Tuhkarokko
– Tuberkuloosin osalta Filippiinit on korkean esiintyvyyden maa (high prevalence country), 8. sijalla maailmassa, 250 000 tapausta joka vuosi.
– Jäykkäkouristusta esiintyy vuodessa n. 1200 tapausta, osa vastasyntyneillä.

Trooppisia tauteja
– Dengue-kuumetta esiintyy erityisesti tiettyinä vuodenaikoina runsaasti.
– Malariaa esiintyy tietyillä alueilla, 15/100 000.
– Skistosomiaasia ja muita loistauteja ilmenee n. 20–30%:lla lapsista.
– Vesikauhu on yleinen, n. 350 kuolemantapausta vuodessa ja n. 10 000 koiraa saa tartunnan vuosittain.

Muuta

– Astmaa ja allergioita esiintyy runsaasti.
– Diabetes.
– Suun terveys. Karies: 2-vuotiaista lapsista 60 %:lla on hammasmätää, 6-vuotiaista lapsista jo 92 %:lla.
– Aliravitsemuksen lisäksi on alkanut ilmetä myös ylipainoa.
– Ylipaino on lisääntyvä ongelma, lapsista noin 10 % on ylipainoisia. Tärkeimpiä syitä ovat kaupungistuminen, elintason nousu, ruokailutottumusten muutos (pikaruoka), vähäinen elintila, fyysisen aktiivisuuden puute ja krooniset sairaudet.

Sairauksien ehkäisy

– Rokotukset
– Integrated Management of Childhood Illnesses (WHO, Unicef)
– Tavoitteena on ehkäistä 50 % äkillisistä hengitystieinfektioista ja 20 % koko kuolleisuudesta alle 5 -vuotiailla lapsilla. Ne ovat ehkäistävissä yksinkertaisella IMCI -ohjelmalla ja hoito-ohjeistuksella.
– Elinolojen parantaminen (vesi, tilanahtaus, hygienia)
– Koulutus
– Köyhyyden vähentäminen
– Elintasosairaudet

Rokotukset

Filippiinien lapset rokotetaan jo kohtalaisen kattavasti verrattuna moniin kehitysmaihin. Seuraavassa taulukossa 2 vertaillaan lukuja Suomeen:

RokotuskattavuusFilippiinitSuomi
Calmette-rokotus (Tb)91%98%
Kolmoisrokotettuja (DPT = kurkkumätä, hinkuyskä, jäykkäkouristus79%98%
Poliorokotettuja80%96%
Tuhkarokkorokotettuja80%97%
Hepatiitti B -rokotettuja40%

– EPI (Expanded Program of Immunization v. 1974, maailmanlaajuisesti rokotuskattavuus nousi 5 %:sta 80 %:iin).
– Poliovapaa alue (11/2000; WHO), viimeisin poliotapaus oli v. 1993.

Terveydenhoitojärjestelmät

– Yksityissairaalat
– Valtion sairaalat
– Aluesairaalat
– Terveysasemat
– “Barangay Health Station”
– Kansanparantajat (hilot)

Philippine General Hospital -sairaalassa lastentaudeilla on
*100 erikoislääkäriä
*100 erikoistuvaa lääkäriä
*1000 poliklinikka-käyntiä vuorokaudessa

Pääsy terveyspalveluihin

– Kaakkois-Aasia: 77 %
– Saharan eteläpuolinen Afrikka 57 %
– Filippiinit (tietoa ei ole saatavilla)
– Kustannukset lapsen sairastuttua (tietoa ei ole saatavilla)

Terveydenhoitohenkilöstö

– Lääkäreiden koulutus
– Sairaanhoitajien koulutus
– Noin 85 % filippiiniläisistä rekisteröityneistä sairaanhoitajista on töissä ulkomailla!
– Yksityiskouluja hoitajille, jotka haluavat lähteä ulkomaille töihin
– Lääkärit kouluttautuvat sairaanhoitajiksi

Lastensuojelu

– Lapsityövoima (5–14-vuotiaat) v. 1999–2003
– Yhteensä lapsista 11 % kävi työssä
– Pojista 12 %, tytöistä 10 %
– Lapsiavioliitot (prosenttiosuus 20–24-vuotiaista tytöistä, jotka olivat avioliitossa alle18-vuotiaina) v. 1986–2003
– Yhteensä 15 %
– Kaupungissa 11 %, maaseudulla 20 %
– Syntymätodistus
– Yhteensä 83 %
– Kaupungissa 87 %, maaseudulla 78 %

Yhteenvetoa

Filippiineillä lasten terveys on kohentunut viime vuosikymmeninä. Kuolleisuus on vähentynyt, mutta elintasosairaudet lisääntyvät. Sairauksien ehkäisy ja tunnistaminen on parantunut.


Esitelmän laatija

Laura Rautio on tutkijalääkäri, joka on osallistunut useita vuosia ARIVAC-tutkimusprojektiin Boholin saarella. Hän on lastentauteihin erikoistuva lääkäri.

Sivu perustuu Laura Raution esitelmään 17.5.2005 Filippiinit-seuran järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä.