Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2017

Enemmistö tyytyväisiä Duterteen

Mabuhay 1/2017

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 14.3.2017

Enemmistö tyytyväisiä Duterteen

Kansalla on edelleen vahva luottamus Duterteen. Social Weather Stationsin (SWS) joulukuun kyselyn mukaan 77 % vastaajista oli tyytyväisiä ja 13 % tyytymättömiä presidentti Duterten toimintaan. Nettotyytyväisyysaste 63 % oli samansuuruinen kuin Noynoy Aquinolla presidenttikautensa samassa vaiheessa marraskuussa 2010 (64 %). Alueellisesti tyytyväisyysaste oli korkein Mindanaolla (74%), vaikka tyytyväisyys laski siellä syyskuusta 11 prosenttiyksiköllä. Manilan seudulla nettotyytyväisyys oli 59 %.

Enemmistö kansalaisista oli kaikissa tuloluokissa tyytyväisiä Duterteen. Tyytyväisimpiä Duterteen olivat korkeasti koulutetut ja vähiten tyytyväisiä korkeintaan perusasteen suorittaneet. (SWS 17.12.-16).

Pulse Asian (PA 17.1.-17) kyselyssä joulukuussa 2016 pyydettiin vastaajaa nimeämään, mitkä olivat hänen kolme kiireellisintä henkilökohtaista huolen aihettaan. Yleisimmät huolet olivat terveys (63 %), turvattu työsuhde ja hyvä toimeentulo (44 %). Vakavan rikoksen uhriksi joutuminen oli huolenaiheena viidennellä sijalla (38 %). Tulosten mukaan teemakohtaisesti nettotyytyväisyys hallituksen toimintaan oli rikosten torjunnassa 80 %, luonnonkatastrofien uhrien tarpeisiin vastaamisessa 78 % ja korruptionvastaisessa taistelussa 68 %. Köyhyyttä vähentäviin toimiin nettotyytyväisyys oli vain 35 %. (PB)

Filippiinien talous ripeässä kasvussa

Filippiinien talouskasvu kuuluu tällä hetkellä ripeimpiin Aasiassa ja maa ohittaa Kiinankin kasvuluvut. Vaikka presidentiksi viime vuonna valitun Rodrigo Duterten populistisen politiikan ennakoitiin johtavan ulkomaisen pääoman pakenemiseen, ei näin ole ainakaan tähän asti käynyt.

Tuoreimpien lukujen mukaan talouskasvu ylsi viime vuonna noin seitsemään prosenttiin. Maailmanpankin tammikuussa antaman arvion mukaan Filippiinien talous kasvaisi tänä vuonna 6,9 prosenttia ja ensi vuonna kasvu kiihtyisi 7,0 prosenttiin. Tällä kasvutahdilla Filippiinit kuuluu Kaakkois-Aasian maiden kärkipäähän. Kansantalouden huolenaiheisiin kuuluvat lähinnä lievästi kiihtynyt inflaatio sekä peson epävakaa vaihtokurssi.

Kasvua ovat tukeneet ulkomaiset investoinnit sekä ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten kotimaahan lähettämät varat, jotka ovat perinteisesti tuoneet maahan pääomia. Useat ulkomaiset yritykset ovat huomanneet Filippiinien kielitaitoisen työvoiman ja ulkoistaneet viime aikoina maahan palvelujaan, kuten puhelinkeskuksia. Duterte on puolestaan pyrkinyt höllentämään yritysten ulkomaalaisomistusta koskevia rajoituksia.

Maailmanpankki huomauttaa, että Filippiinien infrastruktuurissa, kuten lentokentissä ja satamissa on edelleen paljon parantamisen varaa. Lisäksi viime vuosien talouskasvu on keskittynyt pitkälti suurimpiin kaupunkeihin, kuten Manilaan ja Cebuun, mikä on merkinnyt ruuhkautumista sekä kiinteistöjen hintojen ja vuokrien kohoamista. Varakkaille on tarjolla entistä monipuolisempia palveluita. Manilaan on kohonnut oma kolossaalinen “Trump-Tower”, joka on varattu niille, joilla on varaa maksaa huoneistostaan. Rakennusbuumia on seurannut tosin jo paikoittainen ylitarjonta liiketilasta.

Samaan aikaan neljännes väestöstä on edelleen ilman sähköä. Hallituksen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota tällaisiin välttämättömiin investointeihin, Maailmanpankki huomauttaa. Filippiinien kuluvan vuoden budjetista neljännes onkin varattu rapautuvan infrastruktuurin parantamiseen.

Huolimatta siitä, että Filippiinit on edelleen Kiinan kanssa erimielinen Etelä-Kiinan meren saarien hallinnasta, on Filippiinit Duterten johdolla lämmittänyt kauppasuhteitaan läntiseen naapuriinsa. Duterte vieraili lokakuussa sekä Kiinassa että Japanissa. Samaan aikaan hän on ottanut etäisyyttä Filippiinien perinteiseen kumppaniin Yhdysvaltoihin.

Kiina ja Filippiinit ilmoittivat tammikuussa sopineensa yhteensä 3,7 miljardin dollarin yhteisistä hankkeista, jotka tähtäävät köyhimmän väestönosan olojen parantamiseen. Myös suurimman Filippiineille sijoittavan ulkomaisen investoijan eli Japanin ennakoidaan lisäävän panostuksiaan.

Duterten omaksuma kova linja taistelussa huumeita vastaan voi kuitenkin jatkuessaan karkottaa maasta ulkomaisia investoijia. Duterte myönsi jo vaalikampanjassaan, ettei talouspolitiikka kuulu hänen vahvimpiin alueisiinsa, vaan pääasia on rikollisuuden kitkeminen.

Arvostelijoiden mukaan Duterte on vain jatkanut edeltäjiensä neoliberalistista linjaa, johon kuuluu rikkaiden suosiminen köyhien kustannuksella. Tämä näkyy esimerkiksi veropolitiikassa, jossa ajetaan lävitse suuria verohelpotuksia yrityksille, kun taas vähiten ansaitsevien verotus ehdotusten mukaan kiristyisi. Duterte ei ole onnistunut vaalilupaustensa mukaisesti kaventamaan rikkaiden ja köyhien välistä ammottavaa kuilua. (SN)

Nikkelikaivoksia suljetaan

Suuri osa maailman nikkelituotannosta sijaitsee Filippiineillä, missä on useita ympäristöä saastuttavia nikkelikaivoksia. Filippiinien lasketaan tuottavan nykyisin jopa neljänneksen maailman nikkelistä. Määrä on kasvanut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nikkelirikastetta on viety etenkin Kiinaan, missä sitä käytetään teräksen valmistukseen. Kiinan kasvava rakentaminen on puolestaan merkinnyt teräkselle viime vuosina lähes pohjatonta markkinaa.

Nyt tuotanto uhkaa kuitenkin supistua selvästi, sillä ympäristöministeri Gina Lopez on määrännyt osan kaivoksista suljettavaksi. Lopez kertoi helmikuussa, että yhteensä 23 maan 41 metalleja tuottavasta kaivoksesta on pistettävä kiinni. Näistä suurin osa tuottaa juuri nikkeliä. Lopezin mukaan kaivosten päästöt ovat muun muassa saastuttaneet niiden läheisyydessä sijaitsevia jokia.

Lopezilla on takanaan presidentti Duterten tuki. Nikkelintuottajat ovat kuitenkin vieneet asian vetoomustuomioistuimeen, jotta saisivat jatkaa toimintaansa entisellään. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun kaivosteollisuuden päästöjä yritetään saada kuriin. Aikaisemmin myös presidentti Benigno Aquino yritti saada saastuttavien kaivosten määrää karsittua, mutta ei onnistunut tässä alan kiivaan vastustuksen takia. (SN)

Köyhyyden muutokset

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on, että köyhyys alenee 14 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. 21,6 prosentilla väestöstä tulot alittivat vuonna 2015 virallisen köyhyysrajan. Nopean taloudellisen kasvun tukemana köyhien osuus väheni jo edellisellä hallituskaudella huomattavasti (2009 köyhiä oli 26,3 %). (Philippine Development Plan 2017–2022)

Tulonjakotilastot valmistuvat viiveellä, joten lyhyen jakson köyhyyden muutoksia voidaan seurata vain kyselyaineistoilla. Yhtenä mittarina käytetään vastaajien omaa arviota perheensä köyhyydestä. Kun SWS:n kyselyssä joulukuussa 2015 piti 50 % vastaajista perhettään köyhänä, niin joulukuussa 2016 näin vastasi “vain” 44 %. Syyskuussa 2016 köyhiä perheitä oli 42 %. (SWS 18.1.-17)

Syvää köyhyyttä kuvaa paremmin kysymys, onko perhe edeltävän kolmen kuukauden aikana kärsinyt nälkää, kun perheellä ei ollut lainkaan ruokaa. Vähintään kerran nälkää kokeneita perheitä oli 11,7 % joulukuussa 2015, 10,6 % syyskuussa 2016 ja 13,9 % joulukuussa 2016 (SWS 26.1.-17). Yksi mahdollinen selitys nälän kokemisen lisääntymiselle voi olla loppuvuoden taifuunit ja ehkä myös työttömyyden hetkellinen kasvu. (PB)

Rauhanneuvottelut käyntiin?

Presidentti Duterte kertoi maaliskuun alussa olevansa valmis aloittamaan rauhanneuvottelut uudelleen kommunistien aseellisen siiven eli NPA:n ja sen poliittisen organisaation eli NDF:n kanssa. Neuvottelut on sovittu aloitettavaksi uudelleen huhtikuussa Oslossa. Duterte korosti kuitenkin, että mikäli aselepo saataisiin uudelleen solmittua, ei hyökkäyksiä armeijaa vastaan enää siedettäisi.

Aiemmin Duterte oli todennut, ettei hän odota rauhaa solmittavan kommunistien kanssa “tämän sukupolven aikana”. Rauhanneuvotteluiden kommunistien kanssa piti olla yksi Duterten presidenttikauden tärkeimmistä asiakohdista. Hyvän tahdon eleenä Duterte vapautti kommunisteja viime elokuussa vankilasta, mikä sai neuvottelijoilta kiitosta.

Rauhanneuvottelut alkoivat loppukesästä Oslosta. Viime syksynä solmittu aselepo ei kuitenkaan kestänyt, vaan sissit aloittivat hyökkäykset sotilaita vastaan uudelleen. Tämä johti neuvottelujen katkeamiseen helmikuussa.

Neuvotteluja kommunistikapinallisten kanssa on käyty vaihtelevalla menestyksellä jo vuodesta 1986 lähtien, eikä pysyvää läpimurtoa ole saavutettu. Hallituksen joukkojen ja vasemmistosissien välisissä yhteenotoissa on kuollut vuosien varrella tuhansia ihmisiä, myös sivullisia. (SN)

Rikollisuus vähentynyt, murhat lisääntyneet

Virallisia rikostilastoja on julkaistu vasta vuodelta 2014, ja sen jälkeisestä ajasta on käytettävissä vain poliisin erinäisissä tilaisuuksissa antamia kuukausitilastoihin perustuvia lukuja. Ne ovat oikeastaan lukuja rikosilmoituksista ennen kuin oikeus on ottanut kantaa syyllisyyteen. Poliisin tilastojen mukaan rikollisuus väheni heinä-marraskuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan 12,4 prosentilla ja vakavampaa rikollisuutta kuvaava indeksirikosten määrä väheni 31,7 prosentilla. Kuitenkin murhien määrä kasvoi 51 %, vaikka muiden henkirikosten määrä aleni 1,6 %. Raiskausten määrä aleni 11,7 %. (CNN 21.12.-16) Tosin varsinkin raiskausten osalta luvut eivät kerro, kuinka paljon muutosta todellisuudessa on tapahtunut, sillä tutkimusten mukaan Pohjoismaissakin poliisille ilmoitetaan vain noin kymmenesosa raiskauksista. Filippiineillä raiskauksia ja monia muitakin rikoksia jää suurempi osuus ilmoittamatta kuin meillä.

Kyselymenetelmillä saadaan paremmin tietoa sellaisen rikollisuuden yleisyydestä, josta ei ole rikosilmoituksia tehty. SWS:n joulukuun 2016 rikosuhritutkimuksessa kysyttiin, onko yksikään perheenjäsen joutunut rikoksen kohteeksi viimeisen kuuden kuukauden aikana. Vastaajista 4,9 % oli ollut rikoksen uhrina, kun vuotta aiemmin uhreja oli 8,4 %. Erityisesti omaisuusrikosten kohteeksi joutuneiden osuus väheni oleellisesti (8,1% -> 4,5%). Fyysistä väkivaltaa puolen vuoden aikana kokeneiden osuus kasvoi hieman (0,6% -> 0,7%). Rikollisuuden väheneminen ei kuitenkaan ole vain viime vuoden ilmiö, vaan vuosikymmeniä jatkunut trendi. SWS on tehnyt säännöllisesti rikosuhrikyselyitä jo 1980-luvun lopulta lähtien ja kun 80-luvun lopulla kolmasosalla väestöstä joku perheenjäsen oli viimeisen puolen vuoden aikana joutunut rikoksen uhriksi, on nyt päästy reippaasti alle 10 prosentin tasolle. (SWS 31.1.-17)

Vastaajista 88 %:n mielestä huumeongelma asuinalueella on vähentynyt Duterten aikana ja 85 % oli tyytyväisiä huumeidenvastaisen kampanjan tuloksiin. Kuitenkin 94 prosentin mielestä on tärkeätä, että huume-epäillyt pidätetään hengissä. Jopa 78 % pelkäsi, että hän itse tai hänen tuntemansa henkilö joutuu huumesodan laittomien teloitusten kohteeksi. (SWS 21.12.-16) (PB)

Poliisin huumesota koetuksella mutta jatkuu

Duterte asetti ykköstehtäväkseen huumerikollisuuden lakkauttamisen. Tähän mennessä sodassa huumerikollisia vastaan on tapettu noin 8000 henkilöä, joista noin 2500 poliisioperaatioissa. Loput ovat pääosin huppupäisten “vigilantejen” teloitusiskuja. Niistä suuri osa on rikollisjengien välienselvittelyä, mutta on ilmeistä näyttöä siitä, että teloituksia on tehty myös poliisin toimeksiannosta.

Pitkään on käyty keskustelua siitä, mikä on presidentin ja poliisin vastuu tuhansien tappamisesta. Presidentti on toistuvasti uhannut tappaa rikolliset ja on vakuutellut huumesotaan osallistuville poliiseille, että heidän ei tarvitse pelätä vankilatuomioita, sillä hän kantaa vastuun operaatioista.

Sadat omaiset ovat valittaneet, että poliisi on ampunut heidän puolisonsa tai isänsä, vaikka tämä ei osoittanut vastarintaa pidätystilanteessa. Näiden slummien köyhien ihmisten esiin tuomat näytöt on jätetty tutkimatta, kun poliisin oma raportti sanoo epäillyn osoittaneen uhkaavaa vastarintaa.

Vasta kun rikospoliisit kävivät vankilassa ampumassa huumekaupasta epäillyn leyteläisen pormestari Rolando Espinosan, syntyi vakavampaa keskustelua poliisin toiminnan uskottavuudesta. Espinosa oli itse hakeutunut poliisille vankilaan turvaan, koska pelkäsi tulevansa tapetuksi. Vankilaan tullut rikospoliisin 15-henkinen ryhmä väitti, että Espinosa olisi sellissään ensin ampunut poliisia kohti. Poliisin tutkimusyksikkö NBI:n raportin mukaan poliisi murhasi Espinosan. Hämmästyttävää on, että tämän jälkeenkin presidentti Duterte sanoi uskovansa enemmän ri-kospoliisin selitykseen ja vastustavansa epäiltyjen poliisien vangitsemista (PDI 7.12.-16).

Vielä pahempi isku poliisin huumekampanjalle oli, kun huumepoliisi tappoi poliisin päämajassa Camp Cramessa korealaisen liikemies Jee Ick-Joon, vaikka Jeen vaimo oli maksanut 5 miljoonan peson lunnasrahat vapauttamisesta. Kansainvälinen skandaali oli Dutertellekin liikaa ja hän syytti, että lähes 40 % poliiseista on korruptoituneita.

Tapauksen seurauksena poliisi keskeytti huumeoperaationsa ja päätti ryhtyä omien riviensä puhdistamiseen rikollisista aineksista. Huumepoliisiyksiköt lakkautettiin ja huumeoperaatiot päätettiin keskittää vain uusille perustettaville erityisyksiköille (PNP Drug Enforcement Group). Ryhmään valikoidaan vain poliiseja, joiden taustat on tutkittu. Poliisi on jo palannut jatkamaan huumesotaa.

Edellä todetun perusteella ei ole uskottavaa, että kaikki poliisin tekemät parituhatta tappoa olisivat tapahtuneet pakottavissa itsepuolustustilanteissa. Kuitenkaan ainoatakaan poliisia ei ole Duterten aikana asetettu syytteeseen laittomista teloituksista. Lisäksi useiden lausuntojen mukaan poliisi on ollut organisoimassa vigilantejen tekemiä epäiltyjen palkkamurhia. (mm. Amnesty Internationalin raportti “If you are poor, you are killed”) (PB)

Davao Death Squad ja Duterte

Syksyn kovimpia keskusteluita on ollut davaolaisen senoripoliisi Arturo Lascañasin ja hänen alaisenaan toimineen Edgar Matobaton senaatin kuulemisissa esittämät lausunnot, joiden mukaan he olivat Davao Death Squadissa (DDS) tappamassa satoja huume- ym. rikollisia. Tapettavien nimet tulivat pormestari Duterten listalta. Lascañasin todistusarvoa on haluttu kiistää sillä, että ollessaan jo syksyllä senaatin kuultavana, hän kiisti koko DDS:n olemassaolon. Hän sanoo pelänneensä silloin oman ja läheistensä hengen puolesta eikä uskaltanut puhua totta. Joka tapauksessa noina vuosina tapettiin kuolemanpartioille tyypilliseen tapaan ainakin 1 400 rikollista ja katulasta ja Davaon poliisi ei selvittänyt ainoatakaan niistä. (PB)

Leila de Lima vankilaan

Toinen yhtä kuuma aihe on Duterten näkyvimmän kriitikon, senaattori Leila De Liman vangitseminen huumekaupasta syytettynä. Valtion ihmisoikeuskomission johtajana toimiessaan de Lima käynnisti tutkimukset DDS:n tekemistä tapoista ja myös Duterten osuudesta siihen.
Duterte syyttää De Limaa siitä, että hän oikeusministerinä ei estänyt vankiloista käsin toimivaa suurimittaista huumekauppaa, vaan keräsi huumeloordeilta miljoonia pesoja vaalirahastoonsa. Syytteen mukaan rahat kävi keräämässä hänen autonkuljettajansa Ronnie Dayan. Näyttöä rahankulusta ei ole. Varmaa näyttöä on vain siitä, että Dayan oli De Liman rakastaja ja että he viettivät aikaa Dayanin talossa, joka on autonkuljettajan palkkoihin nähden suuri. Duterte on pyrkinyt prosessissa mahdollisimman paljon julkisesti nöyryyttämään De Limaa henkilönä ja naisena. (PB)

Kuolemantuomio palaamassa

Filippiinien kongressin edustajainhuone hyväksyi 7.3.2017 lakiesityksen kuolemantuomion käyttöönotosta huumerikoksissa äänin 217–-57. Presidentti Duterte on halunnut kuolemantuomion mahdollisimman nopeasti käyttöön. Kuten yleensä, presidentti voi aina olla varma enemmistön tuesta edustajainhuoneessa. Lakia vastustaneet kansanedustajat syyttivätkin edustajainhuoneen johtoa siitä, että riittävää keskustelua aloitteesta ei sallittu. Lisäksi puhemies Pantaleon Alvarez uhkasi, että jokainen lakialoitetta vastaan äänestänyt erotetaan edustajainhuoneen valiokuntien vastuutehtävistä, mikä esti monia omasta poliittisesta urastaan kiinnostuneita edustajia äänestämästä omantuntonsa mukaan.

Presidentti Duterte kysyi, miksi lakiin ei sisällytetty kuolemantuomiota myös raiskauksesta ja ryöstöstä. Alvarez lupasikin, että sellainen lakialoite tullaan tekemään.

Kuolemantuomion käyttöönotto edellyttää myös senaatin hyväksyntää. Vaikka senaatissakin enemmistö on hallitusrintamassa, ei kuolemantuomion hyväksyntä ole siellä läpihuutojuttu. Jos senaatti kuolemantuomion hyväksyy, on lakiesitys varmasti erilainen kuin edustajainhuoneen hyväksymä. Sen jälkeen kongressin molempien kamarien esityksistä pitää neuvotella yhteen sovitettu esitys, jonka molemmat kamarit hyväksyvät.

Filippiinit-seura ja Filippiinien ihmisoikeusliike vastustavat kuolemantuomion käyttöönottoa. (PB)

9-vuotiaat tuomiolle rikoksista

Voi vain ihmetellä, minkälaiseen ihmiskäsitykseen perustuu presidenttiä lähellä olevien kongressiedustajien lakialoite, jonka mukaan rikosvasuun ikärajaa esitetään alennettavaksi yhdeksään vuoteen. Edustajainhuoneessa aloite voidaan hyväksyäkin, mutta oletettavasti senaatissa ei kaikkien kansainvälisten sopimusten vastainen aloite mene sellaisenaan läpi. Duterten kabinetissakin mm. sosiaaliministeri vastustaa ikärajan alentamista.
Nytkin Filippiineillä on sijoitettu alaikäisiä samoihin vankiloihin tuhansien aikuisten vankien kanssa. (PB)

Duterte edistää seksuaaliterveyttä

Aquinon kaudella katolinen kirkko ja konservatiiviset poliitikot tekivät kaikkensa vesittääkseen seksuaaliterveyslain (Reproductive Health Law) hyväksynnän ja toimeenpanon. Duterte on huomattavasti lisännyt perhesuunnittelun palveluita ympäri maata ja parantanut pienituloistenkin mahdollisuuksia modernien ehkäisymenetelmien käyttöön. Samoin kouluissa on lisätty seksuaaliterveyden koulutusta ja neuvontaa. Duterte on rohkeasti murtanut kirkon poliittista valtaa väestökysymyksissä ja monet lakia vastustaneet ovatkin nyt Duterten tukijoina. (PB)

Kirjoittajat: Sami Noponen (SN) ja Pekka Borg (PB).