Kategoria: Uutistiedote

Mabuhay 1/2026

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 27.3.2026

Mabuhay 1/2026

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 27.3.2026

Iranin sota tuntuu Filippiineilläkin

Iranin sodan syttymisellä on ollut laajoja kielteisiä vaikutuksia Kaakkois-Aasiassa, koska alue tuo suuren osan raakaöljystään Hormuzinsalmen kautta. Sen lävitse kulkeva öljyliikenne on ollut sodan takia lähes pysähdyksissä. Erityisen paljon sodan vaikutukset ovat näkyneet Filippiineillä.

Filippiinit on riippuvainen tuontienergiasta, sillä maa tuo 98 prosenttia raakaöljystään. Se on yksi niistä Kaakkois-Aasian maista, jotka tuovat eniten raakaöljyä Persianlahdelta. Suurin osa öljystä tulee Saudi-Arabiasta.

Polttoaineet ovat kallistuneet selvästi sodan alkamisen jälkeen ja paikallisilla huoltoasemilla on näkynyt pitkiä jonoja. Jeepney-kuljettajat ja ammattiliitot ovat järjestäneet mielenosoituksia ja vaatineet hallitukselta toimia.

Kuva: PISTON (Pagkakaisa ng mga Samahan ng Tsuper at Opereytor Nationwide) (kirj. Kuljettajien- ja operaattorien yhdistysten valtakunnallinen liitto/solidaarisuus).

Peso on heikentynyt ennätysalas dollariin nähden ja maan keskuspankki on joutunut ostamaan pesoa dollareilla tukeakseen sitä. Myös korkotaso uhkaa nousta nyt selvästi, koska aiemmin tasaantunut inflaatio voi nyt kiihtyä. Aikaisemmin inflaatiota jarruttivat halventuneet polttoaineet ja elintarvikkeet. Nyt niiden hinta on nousussa.

Ekonomistien mukaan raakaöljyn kymmenen dollarin kallistuminen kiihdyttää inflaatiota jopa puolella prosentilla. Nykyisin keskuspankin ohjauskorko on alimmalla tasollaan yli kolmeen vuoteen eli 4,25 prosentissa, mutta koronnostot näyttävät todennäköisiltä, vaikka maaliskuun lopussa keskuspankki jättikin korkonsa ennalleen.

Presidentti Ferdinand Marcos Jr. ilmoitti maaliskuussa julistavansa maahan hätätilan ja kertoi siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon. Hän kehotti hallintoa säästämään polttoainetta, vaikka hänen mukaansa ”paniikkiin ei ole syytä”.

Hallituksen on nyt entistä vaikeampaa yltää kuluvan vuoden talouskasvutavoitteeseensa. Se on 5-6 prosenttia, kun talous kasvoi viime vuonna 4,4 prosenttia. Tämä on hitainta kasvutahtia sitten pandemian. Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD oli aiemmin ennakoinut kuluvan vuoden kasvuksi 5,1 prosenttia, mutta nyt ennusteet menevät uusiksi.

Talouden kasvu oli hidastumassa jo viime vuonna, mihin vaikuttivat hidastuva yksityinen kulutus ja myös julkisen rakentamisen projekteihin liittyvä laaja korruptio.

Samaan aikaan työttömyys on ollut alkuvuonna nousussa. Tutkimuslaitos Ibon on varoittanut, että kiihtyvä inflaatio iskee nyt pienituloisimpaan väestönosaan ja on kehottanut hallitusta hintojen sääntelyyn.

Sota on näkynyt myös siinä, että suuri osa Persianlahden maissa työskentelevistä vierastyöläisistä on nyt pyrkinyt pois konfliktialueelta. Lähi-idässä työskentelee noin 2,5 miljoonaa filippiiniläistä.

Tämä voi merkitä ulkomailta tulevien rahalähetysten vähenemistä, mikä kurjistaisi taloutta entisestään.

Filippiiniläisetkin kohtalaisen onnellisia

Suomi todettiin maailman onnellisuusraportissa jo yhdeksättä kertaa onnellisimmaksi maaksi. Filippiinitkin pärjäsi vertailussa kohtuullisesti, sillä se oli 147 valtion joukossa 56. sijalla. Moniin muihin vertailututkimuksiin nähden tulosta voi pitää hyvänä. Nimestä huolimatta tutkimuksessa ei kysytä suoraan henkilöiden kokemaa onnellisuutta, vaan henkilöä pyydetään arvioimaan asteikolla nollasta kymmeneen suhteessa parhaaseen mahdolliseen elämään, kuinka huonoksi tai hyväksi hän kokee elämänsä nyt. Filippiiniläiset vastaajat antoivat elämäntilanteelleen arvosanan 6,2 kun suomalaisten keskiarvo oli 7,8.

Vaikka onnellisuuden ranking määriteltiin vain tämän yhden kysymyksen perusteella, haettiin raportissa onnellisuutta selittäviä tekijöitä kymmenkunnalla muuttujalla. Filippiinit sijoittui erityisen hyvin vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa (5.), vapauden kokemisessa (13.) ja positiivisten tunteiden kokemisessa (18.), mikä tunnetusti on filippiiniläisen kulttuurin vahva piirre. Huonosti Filippiinit pärjäsi terveiden elinvuosien odotuksessa (93.), korruption yleisyydessä (96.) ja epätasa-arvossa (101.). Siten elämänlaatua heikentävät Filippiinien yhteiskunnan tunnetut rakenteelliset ongelmat.

Filippiiniläisen Social Weather Stationsin (SWS) kyselyssä kysyttiin suoraan, kuinka onnellisena tai onnettomana vastaaja pitää itseään nykyisessä elämäntilanteessa (marraskuussa 2025). Vastaajista 33 % sanoi olevansa hyvin onnellinen, 50 % melko onnellinen, 15 % ei erityisen onnellinen ja vain 2 % vastasi, että ei ole lainkaan onnellinen.

Onnellisuuden rinnalla kysyttiin myös, olivatko henkilöt tyytyväisiä vai tyytymättömiä elämäänsä. Vastaajille elämään tyytyväisyys ja onnellisuuden kokeminen eivät mene yksi yhteen, sillä elämäänsä tyytyväisiä vastaajia oli hieman vähemmän kuin itseänsä onnellisena pitäviä. Erittäin tyytyväisiä elämäänsä oli 28 %, melko tyytyväisiä 51 %, ei erityisen tyytyväisiä 14 % ja ei lainkaan tyytyväisiä 7 %.

Kuitenkin noin neljä viidestä koki olevansa ainakin melko onnellisia ja/tai elämäänsä tyytyväisiä. Ymmärrettävästi taloudellinen turva elämäntilanteessa vaikuttaa vahvasti elämäntyytyväisyyteen. Niistä vastaajista, jotka eivät ole viimeisen kolmen kuukauden aikana kokeneet nälkää, 17 % ei ollut elämäänsä tyytyväisiä. Satunnaisesti nälkää kokeneista tyytymättömiä oli 34 % ja usein nälkää kokeneista jopa 46 %.

Konservatiiviset asenteet naisten rooleihin säilyvät

Social Weather Stationsin (SWS) julkaisi naistenpäivänä kyselyraportin naisten rooleista perhe-elämässä (marraskuu 2025). Tulosten perusteella asenteet eivät ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttuneet. 83 % yhtyi väitteeseen, että miehen tehtävä on tienata rahaa ja vaimon tehtävä on pitää huolta kodista ja perheestä. Vain 8 % oli vastakkaista mieltä.

Vastaajista 63 prosentin mielestä alle kouluikäinen lapsi kärsii, jos hänen äitinsä käy työssä. Toista mieltä oli 27 %. Lapsi kärsii äidin työssäkäynnistä erityisesti naisten mielestä (68 %), kun miehistä näin ajatteli ”vain” 58 %. Vastaajista 51 prosentin mielestä perhe-elämä kärsii, jos nainen on kokopäivätyössä ja 36 %:n mielestä ei kärsi. Naiset hyväksyivät tämänkin väitteen (59 %) useammin kuin miehet (44 %).

40 miljoonalta filippiiniläiseltä puuttuu turvallinen vesilähde

Ilmastonmuutos ja saastuminen vaarantavat miljoonien veden saannin. Ympäristöministeriön (DENR) apulaisministeri Carlos Primo David totesi, että 5500:lla Filippiinien 7600 saaresta ei ole kunnollista juomaveden lähdettä. Suurissa kaupungeissa on panostettu vesilaitteistoihin, mutta pienillä saarilla ja vuoristoseuduilla on kymmeniä miljoonia vailla toimivaa vesihuoltoa.

Davidin mukaan hallitus investoi tänä vuonna 485 miljoonaa pesoa (€ 70 milj.) vesihuoltoon, mikä hyödyttää 440 000 ihmistä. Investointeihin sisältyy suolanpoistolaitteistojen hankkiminen 60 kylään. Vesiongelman ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin 200 miljardin peson resurssit.

99 % lapsille markkinoiduista ruokatuotteista epäterveellisiä

Unicef totesi selvityksessään, että Filippiineillä lapsille suunnatuista 1035 ruokatuotteen mainoksesta 99 % alitti terveellisen ravinnon standardit. Ultraprosessoidut ruoat ja sokeripitoiset juomat ovat vaikuttaneet lasten lihavuuden lisääntymiseen. Unicef ehdottaakin, että Filippiineillä hyväksytään laki terveellisestä ruokaympäristöstä. Se suojelisi lapsia aggressiiviselta markkinoinnilta, joka pyrkii lisäämään runsaasti sokeria, suolaa tai epäterveellisiä rasvoja sisältävien elintarvikkeiden tai juomien myyntiä.

Dynastioiden vastaista lakia esitetään

Filippiineillä poliittinen valta on vahvojen sukujen tai dynastioiden käsissä paikallistasolta kongressiin ja presidenttiin. Vuoden 1987 perustuslaissa lähtökohtana on yhdenvertainen pääsy julkishallinnon tehtäviin ja velvoitetaan kongressia kieltämään lailla määriteltävät poliittiset dynastiat. Vuosikymmeniä on kulunut, mutta vieläkään ei ole saatu aikaiseksi lakia, jossa olisi konkretisoitu, mitä dynastioilla tarkoitetaan ja miten niiden valta-asemia rajoitetaan. Enemmistö kongressiedustajista edustaa itse dynastioita, joten heillä ei ole ollut suurempaa kiinnostusta lähteä kaventamaan omaa valtaansa.

Nyt kongressissa on kuitenkin tehty lukuisia aloitteita antidynastialaiksi. Vaikka presidentti Marcos itse edustaa vahvasti vallan kaikilla eri tasoilla olevaa dynastiaa, on hän määrännyt lakiehdotuksen kiireellisesti käsiteltäväksi. Joidenkin mielestä tämä on vain korruptiokriisiin ajautuneen hallituksen taktikointia ja että dynastiat kyllä löytävät keinot, joilla pitää vallan käsissään. On kuitenkin ilmeistä, että jonkinlainen laki poliittisista dynastioista tullaan hyväksymään.

Kongressissa on keskusteltu siitä, kuinka läheisiä sukulaisia ehdolle asettumisen rajoitus koskisi. On esitetty rajaksi toisen tai neljännen asteen sukulaisuutta. Toisaalta erilaisia rajauksia on esitetty sille, mitä tehtäviä lähisukulaiset voisivat samanaikaisesti hoitaa. Tiukimmissa rajauksissa on lähdetty siitä, että suvusta voisi olla vain yksi edustaja valtakunnallisissa toimissa kuten presidenttinä tai kongressiedustajana ja toinen edustaja voisi olla paikallistasolla esim. kunnanvaltuutettuna tai pormestarina. Toisissa ehdotuksissa voivat olla vaikka puolisot tai serkut naapurikaupunginosien toimissa tai vierekkäisten vaalipiirien kongressiedustajina. Vaikeasti ratkaistava tilanne olisi myös se, kenen pitäisi luopua, jos vaikka kaksi keskenään vihamielisissä väleissä olevaa sukulaista pyrkii samantasoiseen tehtävään.

Listaan esimerkkinä tällä hetkellä poliittisissa asemissa olevat presidentti Ferdinand Marcosin lähisukulaiset: sisko Imee Marcos senaattori, serkku Martin Romualdez kongressin edustajainhuoneen ex-puhemies, edustajainhuoneen enemmistöryhmän puheenjohtajana poika Sandro Marcos, muut kongressiedustajat serkku Angelo Marcos Barba, serkun puoliso Yedda Romualdez, Marcosien dominoiman provinssin Ilocos Norten kuvernööri serkun puoliso Cecilia Marcos ja varakuvernööri serkku Matthew Marcos Manotoc, Laoag Cityn pormestari serkku Michael Marcos Keon ja Tacloban Cityn pormestari serkku Alfred Romualdez. Jos mennään kunnanvaltuutettutasolle tai pikkuserkkuihin, löytyy sukulaisia enemmänkin. Vastaavia listoja saisi helposti monista muistakin dynastioista.

Kansan enemmistö haluaa antidynastialakia. Pulse Asian tuoreen kyselyn mukaan 64 % vastaajista kannatti lakia. Parhaiten toimeentulevista tätä mieltä oli 70 %, mutta huonoiten toimeentulevista vain 36 % kannatti lakia. Tutkijat ovat selittäneet tätä Filippiinien patrimoniaalisella yhteiskunnalla. Marginalisoiduissa yhteisöissä edelleen luotetaan siihen, että vaikeissa tilanteissa alueen valtasuku turvaa heidän toimeentulonsa. Pelätään, että isä- tai äitihahmon syrjäyttäminen jättää heidät ilman mitään tukipylvästä.

Rodrigo Duterten oikeudenkäynti etenee

Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut jo vuoden Kansainvälisen oikeustuomioistuimen ICC:n tutkimusvankina Den Haagissa huumesotaan liittyen. Duterten puolustus yritti vedota terveyssyihin, että presidentti ei ole enää kykenevä käymään oikeutta, joten ICC:n pitäisi luopua oikeudenkäynnistä ja vapauttaa hänet välittömästi. ICC teetti perusteellisia terveystutkimuksia ja päätyi siihen, että oikeudenkäyntiä voidaan jatkaa.

Helmikuun lopulla ICC:n kolmen tuomarin esitutkintakamari kokoontui kuulemaan, riittävätkö todisteet syytteen vahvistamiseen. Duterte ilmoitti jo etukäteen, että hän ei istuntoihin osallistu, koska ei tunnusta Filippiinien kansalaisena ICC:n toimivaltaa hänen tapauksessaan. Oikeus ei velvoittanut häntä olemaan paikan päällä. Puolustus pyrki kumoamaan syytteet sillä, että Filippiineillä harjoitettiin vain huumeiden vastaista taistelua, joka ei sisältänyt systemaattisesti ohjattua tarkoituksellista tappamista. Poliisioperaatioissa rikollisia vastaan tulee kuolemantapauksia, mutta jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, ne ovat yksittäisten poliisien vastuulla. Hän sanoo, että ei ole antanut suoria tappamiskäskyjä.

Syyttäjä väitti, että Duterte oli jo Davaon pormestarina edesauttamassa oletettujen huumerikollisten tappamista mm. kuolemanpartioiden avulla. Presidenttinä hän oli luomassa valtakunnan tasolla systemaattista huumesodan politiikkaa, jonka seurauksena tapettiin tuhansia. Puheenvuoroissaan hän kannusti toistuvasti huumerikollisten tappamisiin. Hän tiesi massiivisista tappamisista, mutta ei tehnyt mitään niiden estämiseksi ja lupasi poliiseille suojaa oikeustoimilta.

Esitutkintakamarilla on 60 päivää aikaa päättää, riittääkö näyttö syytteiden vahvistamiseen. Jos ne vahvistetaan, siirrytään varsinaiseen oikeudenkäyntiin.

Interpol on antanut huumesotaan liittyen pidätysmääräyksen myös kahdesta senaattorista, eli ”Bato” dela Rosasta ja Bong Gosta. Duterten poliisijohtaja ja huumesodan ykköstoimeenpanija Bato on pakoillut pidätystä jo syyskuusta 2025 lähtien täydellä palkalla. Duterten läheisin avustaja Bong sen sijaan on hoitanut tunnollisesti tehtäviään senaatissa eikä kukaan ole tullut häntä pidättämään.

Presidentti Marcos ei joudu valtakunnanoikeuteen

Kongressin edustajainhuoneen oikeusvaliokunta hylkäsi kaksi presidentti Marcosia vastaan esitettyä virkasyytekirjelmää, joilla yritettiin saada presidentti valtakunnanoikeuteen. Oikeusvaliokunnan tehtävänä on arvioida, ovatko syytteet muodon ja sisällön puolesta päteviä ja jos molemmat ehdot täyttyvät, äänestää edustajainhuone syytteen asettamisesta. Valtakunnanoikeudessa edustajainhuoneen valitsemat edustajat toimivat syyttäjinä ja senaattorit tuomareina.

Tällä kertaa presidentti selvisi vähällä, sillä valiokunta totesi molemmat syytekirjelmät muodollisesti päteviksi, mutta sisällöllisesti näyttö ei riittänyt. Ensimmäinen lakimies Andre de Jesusin kirjelmä todettiin perustuvaksi lähinnä kuulopuheisiin ja lehtitietoihin ilman henkilökohtaista tietoon perustuvaa näyttöä. Hän syytti Marcosia mm. Rodrigo Duterten kaappauksesta lentokentällä ja toimittamisesta Haagiin kansainvälisen oikeuden vankilaan, sekä kokaiinin käytöstä. Toisessa vasemmistolaisen Makabayan-blokin valituksessa presidenttiä syytettiin mm. tulvansuojeluhankkeisiin liittyvästä lahjusten vastaanottamisesta ja näiden hankkeiden rahanjakojärjestelmän toteuttamisesta.

Myös varapresidentti Sara Duterte virkasyytteessä

Kongressin edustajainhuone nosti Sara Dutertea vastaan virkasyytteen jo vuosi sitten, mutta korkein oikeus tyrmäsi syytteen jo ennen kuin se ehti senaatin käsittelyyn. Vuonna 2026 kaksi ensimmäistä valitusta eivät edenneet käsittelyyn, koska ne oli jätetty ennen kuin lain vaatima vuosi edellisestä virkasyytevalituksesta oli täyttynyt. Oikeusvaliokunta on todennut kaksi virkasyytevalitusta muodollisesti ja sisällöllisesti hyväksyttäviksi, joten niiden osalta edettiin 25.3. todistajien kuulemiseen. Sara Duterte on ilmoittanut, että ei näihin istuntoihin osallistu.

Osin valitukset perustuivat samoihin seikkoihin kuin vuosi sitten. Dutertea syytetään mm. 612 miljoonan peson ns. luottamuksellisten määrärahojen väärinkäytöksestä ja lahjonnasta. Häntä syytetään myös presidenttiin ja tämän puolisoon kohdistuneesta tappouhkauksesta. Valiokunnalla on 60 istuntopäivää aikaa laatia raportti täysistunnolle, joka päättää nostetaanko virkasyyte Sara Dutertea vastaan vai ei.

Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut

Avainsanat antidynastialaki, Duterte kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, filippiiniläisten onnellisuuslukemat, Iranin sodan vaikutukset, konservatiiviset rooliasenteet, öljypula, puhtaan veden puute, roskaruokamainonta, Sara Duterten virkasyyte

Uutistiedote

Walden Bellon puhe Helsingissä

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 27.2.2026

It’s not only Duterte who’s on trial in the Hague

Professori Walden Bellon puhe Helsingissä 24.2.2026 (suomeksi alla)

(Edited remarks at the meeting of the Finnish-Philippine Society, Helsinki, Feb 24, 2026)

First of all, I’d like to thank you for inviting me to speak to you today, and Prof Bonn Juego for creating this opportunity in a busy schedule. I’m very happy to be in Helsinki even if it’s -9 Celsius.

This week, we in the Philippines are in the midst of several major developments. We are marking the 40th anniversary of the “EDSA People Power Revolution.” Also, two impeachment complaints are underway in the House of Representatives, one against President Bongbong Marcos, Jr, and the second against Vice President Sara Duterte, both of whom are equally deserving of the charges leveled against them. Finally, pre-trial proceedings have begun in the Hague in the case of former President Rodrigo Duterte who is charged with committing crimes against humanity.

Let me begin by addressing the Duterte trial. I believe Mr Duterte to be a mass murderer, and his being brought before the International Criminal Court is a long overdue act of justice. But my views are not news; that I am an opponent of the Dutertes is well known. During the Duterte administration, the Philippine News Agency, a government mouthpiece, labeled me as “one of the staunchest critics” of Mr. Duterte. I also ran against his daughter Sara, for the vice presidency in 2022, and for my criticism of Ms Duterte’s record, I was declared persona non grata by the Davao City Council, and I was also charged with cyberlibel for saying during the campaign that Ms Duterte’s media aide at that time was “snorting drugs at a beach party.”

Having said that, let me make some comments. Mr Duterte left office with a 75 per cent popularity rating. Yes, he was popular, but so was Hitler among the Germans. So, one can be a mass murderer and still be popular. Here, let me try, as a sociologist, to understand the sources of Duterte’s popularity. I think there were several.

He appealed to people’s fear of crime and offered what appeared to them to be the final solution to the drug problem, which was the extra-judicial execution of drug users. Here, he delivered on this promise, which was to kill over 27,000 suspected users of drugs, and this won him the approval of large numbers of people in the upper class, middle class, and popular classes. He violated the most basic right of many, which is the right to life, and he disregarded due process, something that everyone has a right to.

I guess what I’m saying is that Duterte had a mass base for his mass murders, and it is not only him and his assistants like Senators Bong Go and Ronald “Bato” de la Rosa who are or should be on trial in the Hague but also the many Filipinos who either openly or tacitly supported his murder spree–and the number far exceeds those labeled the DDS, or Die-Hard Duterte Supporters. That he had mass support for his killings is a terrible truth we need to face as a people, but the truth is often terrible.

But there are other reasons why he was and is popular. For one, he was able to appeal to the regional resentment, especially in the Visayas and Mindanao, against the so-called “imperial Manila,” a feeling that is very understandable because there is a lot of truth to the claim that the Luzon-based elites have favored their region in the distribution of economic or political largesse

Duterte was also able to distill the resentment of millions who felt that the so-called EDSA Republic born in the popular insurrection of 1986 had not really benefited them, that all the so-called “Yellow” or “Dilawan” movement’s talk about democracy was utterly hypocritical because successive administrations since the EDSA Revolution did not deliver them from poverty. (Dilawan or Pinklawan are the derogatory terms for people associated with the lofty democratic rhetoric of EDSA, and “EDSA” is the acronym for Epifanio de los Santos Avenue, where much of the action took place during the late February uprising.)

Related to this was Duterte’s ability to connect with the masses in a way that many politicians from the elite and middle class were unable to. On Duterte’s discourse, I once wrote, “Duterte had charisma, not the traditional, inspirational kind but one connected with his discourse.” This discourse was associated with what I called his “gangster charm.” This discourse, which was the very opposite of the EDSA democratic rights rhetoric, was from a progressive and liberal point of view, politically incorrect but that was its very strength. It came across as liberating to its middle-class and popular audiences. Duterte was seen as telling it as it was, as deliberately mocking the dominant discourse of human rights, democratic rights, and social justice that had been ritually invoked but was increasingly regarded as a cynical cover-up for the very real lack of human rights, democracy, and genuine equality and pervasive corruption in post- EDSA Philippines.

So what is on display in the Hague is not only a mass murderer but also a figure that represents the failure of the EDSA Republic, the so-called democratic system that was erected on the ruins of the Marcos dictatorship 40 years ago, one that promised our people a new tomorrow but failed to deliver on its promises. One of those promises was the promise to do away with poverty, and it is the EDSA Republic’s resounding failure to bring this about that has led to millions of our people going abroad in search of decent jobs to places like Finland.

Let me repeat: It is not only Duterte that is on trial in the Hague. It is not only the millions who supported his crimes. Also on trial is a failed political regime, the so-called EDSA Republic that promised but failed to deliver on its promise, leading so many millions of our compatriots to embrace Duterte as a savior.

40 years after the event, EDSA has ended up in a dead end, not in a genuine democracy, not even in a halfway decent democracy, but in a regime that benefits powerful dynasties that come to power by riding on the frustrations of the people.

Is there a way out of this cul de sac? Yes, I believe so, but it won’t be easy to get out.

As you know, in 2022, two powerful dynasties, the Marcoses and the Dutertes united to jointly plunder the Filipino people. There has since been a falling out between them. As we approach the presidential elections of 2028, the country is lining up between two forces–one behind Sara Duterte, who is said to command the loyalty of 35 per cent of the electorate, the other a de facto coalition made up of supporters of Marcos Junior and a liberal political bloc that feel that of the two dynasties, the Marcos faction is the lesser evil.

As I said earlier, there is a way out of this dead end. I believe it is still possible to create a “third force,” an alternative to either the Marcoses and the Dutertes. But that would mean a lot of hard work to forge a vision, program, and discourse of economic and political democracy that would truly appeal to the majority of the people, who are, in my view, waiting and have been waiting for something like it. In this connection, I would like to point out that the Gen Z vote was instrumental in electing people not regarded as “trapos” or traditional politicians in the mid-term election in 2022; I believe they would respond positively to such an alternative in the 2028 elections. I believe that there are people like Senator Risa Hontiveros, whose integrity is unblemished, who can lead in this process. I do not believe we are condemned to forever be choosing between competing corrupt dynasties.

Thank you.

——————————————————————–

Haagissa ei ole oikeuden edessä vain Duterte

*(Tekijän muokkaama puheenvuoro Filippiinit-seuran kokouksessa, Helsinki, 24. helmikuuta 2026)*

Ensinnäkin haluan kiittää teitä kutsusta puhua täällä tänään sekä professori Bonn Juegoa tämän tilaisuuden järjestämisestä kiireisen aikataulun keskellä. Olen hyvin iloinen voidessani olla Helsingissä, vaikka pakkasta onkin miinus yhdeksän astetta.

Tällä viikolla Filippiineillä eletään useiden merkittävien tapahtumien aikaa. Vietämme niin sanotun EDSA:n kansanvallankumouksen 40‑vuotisjuhlaa. Lisäksi edustajainhuoneessa on vireillä kaksi virkasyytekannetta: toinen presidentti Bongbong Marcos Jr:ia ja toinen varapresidentti Sara Dutertea vastaan – molemmat ovat yhtä lailla ansainneet heitä vastaan esitetyt syytteet. Lopuksi Haagissa on alkanut oikeudenkäyntiä edeltävä menettely entistä presidenttiä Rodrigo Dutertea vastaan, jota syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Aloitan Duterten oikeudenkäynnistä. Uskon, että herra Duterte on joukkomurhaaja, ja hänen saattamisensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen on kauan odotettu oikeudenteko. Nämä näkemykset eivät ole uusia: vastustukseni Duterten perhettä kohtaan on yleisesti tiedossa. Duterten hallinnon aikana Filippiinien valtiollinen uutistoimisto leimasi minut ”yhdeksi herra Duterten vannoutuneimmista kriitikoista”. Olin myös ehdolla hänen tytärtään Sara Dutertea vastaan varapresidentinvaaleissa vuonna 2022. Kritiikkini vuoksi Davaon kaupunginvaltuusto julisti minut persona non grataksi, ja minua vastaan nostettiin kyberkunnianloukkaussyyte, koska sanoin kampanjan aikana, että rouva Duterten silloinen media-avustaja ”nuuskasi huumeita rantajuhlissa”.

Tämän sanottuani haluan tehdä muutamia huomioita. Herra Duterte jätti virkansa 75 prosentin suosiolukemin. Kyllä, hän oli suosittu – mutta niin oli Hitlerkin saksalaisten keskuudessa. Ihminen voi siis olla joukkomurhaaja ja silti nauttia laajaa suosiota. Sosiologina yritän ymmärtää Duterten suosion taustalla olevia tekijöitä, ja niitä oli mielestäni useita.

Hän vetosi ihmisten rikollisuuden pelkoon ja tarjosi näennäisen lopullisen ratkaisun huumeongelmaan: huumeidenkäyttäjien teloittamisen ilman oikeudenkäyntiä. Tässä hän myös ”piti lupauksensa” – yli 27 000 epäiltyä huumeidenkäyttäjää tapettiin. Tämä toi hänelle laajaa hyväksyntää yläluokan, keskiluokan ja kansankerrosten keskuudessa. Hän loukkasi räikeästi perusoikeutta elämään ja sivuutti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, johon jokaisella on oikeus.

Toisin sanoen Dutertella oli joukkopohja joukkomurhilleen. Eikä Haagissa ole – tai ainakaan ei pitäisi olla – syytettyinä ainoastaan hän ja hänen lähimmät apurinsa, kuten senaattorit Bong Go ja Ronald ”Bato” de la Rosa, vaan myös ne lukemattomat filippiiniläiset, jotka avoimesti tai hiljaisesti tukivat hänen murhakampanjaansa. Heitä on huomattavasti enemmän kuin ne, joita kutsutaan DDS:ksi eli Duterten vannoutuneiksi tukijoiksi. Se, että joukkotuki mahdollisti nämä murhat, on kauhea totuus, joka meidän kansana on kohdattava – mutta totuus on usein kauhea.

Duterten suosiolle oli muitakin syitä. Hän kykeni hyödyntämään erityisesti Visayasin ja Mindanaon alueilla koettua katkeruutta niin kutsuttua ”keisarillista Manilaa” kohtaan. Tämä tunne on täysin ymmärrettävä, sillä väitteessä, että Luzoniin keskittyneet eliitit ovat suosineet omaa aluettaan taloudellisten ja poliittisten etujen jaossa, on paljon perää.

Duterte onnistui myös kiteyttämään miljoonien ihmisten turhautumisen siihen, ettei vuoden 1986 kansannousun synnyttämä niin sanottu EDSA‑tasavalta ollut todellisuudessa parantanut heidän elinolojaan. Monille ”keltaisen” eli Dilawan‑liikkeen demokratiapuhe näyttäytyi tekopyhänä, koska vallankumousta seuranneet hallitukset eivät vapauttaneet heitä köyhyydestä. *(Dilawan tai Pinklawan ovat halventavia nimityksiä niille, jotka yhdistetään EDSA:n ylevään demokraattiseen retoriikkaan. EDSA on lyhenne Epifanio de los Santos Avenuesta, jossa suuri osa kansannousun tapahtumista sai alkunsa.)*

Tähän liittyi Duterten poikkeuksellinen kyky puhutella kansanjoukkoja tavalla, johon monet eliitin ja keskiluokan poliitikot eivät kyenneet. Kirjoitin aikoinaan hänen retoriikastaan, että Dutertella oli karismaa – ei perinteistä, inspiroivaa karismaa, vaan hänen puhetapaansa liittyvää. Kutsuin sitä hänen ”gangsteriviehätyksekseen”. Tämä retoriikka oli täydellinen vastakohta EDSA‑tasavallan ihmisoikeus‑ ja demokratiajargonille. Edistyksellisestä ja liberaalista näkökulmasta se oli poliittisesti epäkorrektia, mutta juuri siinä piili sen voima. Se koettiin vapauttavaksi sekä keskiluokan että kansan keskuudessa. Duterte nähtiin henkilönä, joka ”puhui asiat suoraan” ja pilkkasi tietoisesti ihmisoikeuksien, demokraattisten oikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden diskurssia – diskurssia, jota oli toistettu rituaalinomaisesti mutta jota pidettiin yhä useammin kyynisenä savuverhona todelliselle ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa‑arvon puutteelle sekä laajalle korruptiolle EDSA:n jälkeisillä Filippiineillä.

Haagissa ei siis ole esillä ainoastaan joukkomurhaaja. Siellä on esillä myös EDSA‑tasavallan epäonnistuminen: järjestelmä, joka rakennettiin Marcosin diktatuurin raunioille 40 vuotta sitten, lupasi kansalle uuden huomisen mutta ei täyttänyt lupauksiaan. Yksi keskeisistä lupauksista oli köyhyyden poistaminen – ja juuri tämän räikeä epäonnistuminen on pakottanut miljoonat filippiiniläiset lähtemään ulkomaille etsimään ihmisarvoista työtä, myös Suomeen.

Toistan: Haagissa ei ole oikeuden edessä vain Duterte. Eikä myöskään vain ne miljoonat, jotka tukivat hänen rikoksiaan. Oikeuden edessä on myös epäonnistunut poliittinen järjestelmä – EDSA‑tasavalta – joka lupasi mutta ei lunastanut lupauksiaan ja ajoi monet kansalaiset turvautumaan Duterteen pelastajana.

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin EDSA on ajautunut umpikujaan: ei aitoon demokratiaan, ei edes puolittain toimivaan demokratiaan, vaan järjestelmään, joka hyödyttää vaikutusvaltaisia poliittisia dynastioita – dynastioita, jotka nousevat valtaan ratsastamalla kansan turhautumisella.

Onko tästä umpikujasta ulospääsyä? Uskon, että on, mutta se ei tule olemaan helppoa.

Kuten tiedätte, vuonna 2022 kaksi mahtavaa dynastiaa, Marcosit ja Dutertet, liittoutuivat ryöstääkseen yhdessä filippiiniläistä kansaa. Sittemmin heidän välilleen on syntynyt vakava ristiriita. Lähestyttäessä vuoden 2028 presidentinvaaleja maa jakautuu kahteen leiriin: toista johtaa Sara Duterte, jonka arvioidaan nauttivan noin 35 prosentin äänestäjäkannatusta; toista de facto ‑koalitiota muodostavat Marcos nuoremman tukijat ja liberaali poliittinen blokki, joka pitää Marcosin ryhmää kahdesta dynastiasta pienempänä pahana.

Kuten sanoin, ulospääsy on olemassa. Uskon yhä, että on mahdollista rakentaa ”kolmas voima” – vaihtoehto sekä Marcoseille että Duterteille. Tämä vaatii kuitenkin valtavasti työtä: sellaisen taloudellisen ja poliittisen demokratian vision, ohjelman ja kielen luomista, joka todella puhuttelee enemmistöä kansasta. Uskon, että monet – erityisesti nuoret – ovat odottaneet juuri tällaista vaihtoehtoa. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että Z‑sukupolven äänestäjät olivat ratkaisevassa roolissa vuoden 2022 välivaaleissa, joissa valittiin henkilöitä, joita ei pidetty ”trapoina” eli perinteisinä poliitikkoina. Uskon, että he vastaisivat myönteisesti tällaiseen vaihtoehtoon myös vuoden 2028 vaaleissa. On olemassa ihmisiä, kuten senaattori Risa Hontiveros, jonka rehellisyys on tahraton ja joka voisi johtaa tätä prosessia. En usko, että meidät on tuomittu ikuisesti valitsemaan kilpailevien, korruptoituneiden dynastioiden välillä.

Kiitos.

Avainsanat EDSA People Power Revolution, EDSA-vallankumous 1986, Ferdinand Marcos Jr., Risa Hontiveros, Rodrigo Duterte, Sara Duterte, Walden Bello, Z-sukupolvi

Uutistiedote

Mabuhay 2/2025

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 7.10.2025

Mabuhay 2/2025

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 8.10.2025

Korruptio suututtaa kansaa

Näin vihaista kansaa ei ole nähty Filippiineillä vuosiin. Korruptiota siellä on ollut kautta aikain, mutta DPWH:n (Julkisten töiden ja teiden ministeriö) tulvasuojeluun tarkoitettujen hankerahojen huijaaminen sai kansan valtaviin mielenosoituksiin. Taifuunit ja tulvat aiheuttavat vuosittain sadoille tuhansille ihmisille vahinkoja ja yleensä satoja kuolemiakin.

Korruptiota vastaan ovat osoittaneet mieltään monenlaiset tulvista kärsineet piirit. Kuvassa muistutetaan seitsemännestä käskystä: älä varasta. Kuva: The Servant’s Chronicles.

Heinäkuun puheessaan kansakunnalle Presidentti Ferdinand Marcos Jr. nosti itse esiin tulvasuojeluhankkeisiin liittyvän korruption. Vuoden 2022 jälkeen tulvasuojeluun on uponnut kymmenisen miljardia dollaria. Joukossa on paljon haamuprojekteja, joissa rahat on jaettu, mutta töitä ei ole edes aloitettu. Vielä enemmän on hankkeita, joissa materiaalien ja työn laatu on ala-arvoista.

Senaatissa väärinkäytöksiä tutkivan Blue ribbon -komitean puheenjohtaja, senaattori Panfilo Lacson arvioi, että viimeisen 15 vuoden aikana tulvasuojeluun käytetyistä 40 miljardista dollarista noin puolet on mennyt korruptioon. Kakkua ovat urakoitsijan lisäksi jakamassa paikallisviranomaiset, DPWH:n eri tason päälliköt ja projekteista vastaavat alueinsinöörit. Tyypillisesti 10–25 prosenttia menee alueen kongressiedustajalle ja senaattorille, jotka ovat esittäneet valtion budjettiin ylimitoitetun rahoituksen hankkeelle. Usein nämä poliitikot käyvät neuvottelemassa ministeriön vastaavien kanssa sopivasta prosenttiosuudesta.

Tulvasuojeluhankkeiden korruptio tutkittavaksi

Presidentti Marcos jr. on luvannut asiasta perinpohjaista tutkimusta, jossa ”ketään ei säästetä”. Hän myös peruutti ensi vuodelle suunnitellut tulvasuojeluprojektit. Presidentti perusti itsenäisen infrastruktuurikomission (Independent Commission for Infrastructure, ICI) tutkimaan etenkin hankkeisiin liittyvää korruptiota vuodesta 2015 alkaen. Korruptiota on myös teiden ja julkisten rakennusten rakentamisessa ym. hankkeissa, joissa liikkuu paljon rahaa. Kolmihenkisen ICI:n puheenjohtajaksi presidentti nimesi ex-korkeimman oikeuden jäsen Andres Reyesin, toiminnanjohtajaksi korkeimman oikeuden ent. puhemies Brian Hosakan ja jäseneksi DPWH:n ex-ministeri Rogelio Singsonin.

Lisäksi presidentti nimesi ICI:n erityisasiantuntijaksi Baguion pormestari Benjamin Magalongin, jolla on taustaa mm. poliisin rikostutkimuselimen (CIDG) lahjomattomana päällikkönä. Hän ei ole pelännyt laittaa korkeimpiakaan johtajia tai poliitikkoja syytteeseen, ja hän lähtikin välittömästi kentälle tutkimaan tulvasuojeluhankkeita.

Presidentti nosti kuitenkin esiin kysymyksen, tekeekö samanaikainen viranhoito Baguion pormestarina Magalongista esteellisen? Magalong koki tämän vihjeeksi ja ilmoitti alle kahdessa viikossa eroavansa ICI:n tehtävästä. Ehkä hänen vahva tutkimusotteensa ei sopinut joillekin tahoille, ja hänelle tehtiin myös selväksi, että hänet on nimitetty vain neuvonantajaksi, ei tutkijaksi. Lisäksi yksi epäilty tulvasuojeluhankkeita tehnyt yritys oli rakentanut Baguion kaupungille epäkelvon tenniskentän. Magalongin mielestä esteellisyysväite on vain tekosyy, sillä hän toimii molemmissa tehtävissä samojen eettisten ja korruptionvastaisten periaatteiden mukaan, ja tenniskenttään ei liittynyt korruptiota.

Presidentti Marcos nimitti Magalongin tilalle evp. poliisijohtaja Rodolfo Azurinin, tällä kertaa neuvonantajaksi ja tutkijaksi. ICI:n osalta on keskusteltu, onko sillä riittävät toimivaltuudet miljardien arvoisten korruptiohankkeiden saamiseksi tuomioistuimiin ja onko sille taattu riittävä itsenäisyys. ICI voi velvoittaa kenet tahansa tulemaan kuultavaksi ja voi toimittaa raporttinsa oikeusministeriöön tai oikeusasiamiehelle syytetoimia varten. ICI:llä ei ole syyteoikeutta ja nähtäväksi jää, kuinka itsenäisesti se valtaa käyttää, kun kohteena on taloudellinen ja poliittinen eliitti.

ICI luovutti jo oikeusasiamiehelle ensimmäisen raporttinsa mahdollisia syytetoimia varten tulvasuojeluhankkeesta Mindorolla. Epäiltynä on nyt ulkomailla piilotteleva kongressiedustaja Elizaldy Co ja 17 muuta henkilöä.

Sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa aloitettiin komiteatasoiset korruptiotapausten kuulemiset. Tosin edustajainhuone lopetti ICI:n perustamisen jälkeen omat tutkimukset ja luovutti keräämänsä aineistot ICI:lle.

Senaatin Blue ribbon -komitean kuulemisissa DPWH:n Bulacanin alueinsinöörit Henry Alcantara ja Brice Hernandez paljastivat, miten ja keille alueen tulvasuojeluhankkeissa korruptiorahaa oli jaettu. Pian myös heidän esimiehensä apulaisministeri Roberto Bernardo kertoi tietojaan ja osallisuudestaan korruptioon. He ovat puhuneet saadakseen todistajansuojelun kautta helpotusta tuomioihin. Heidän kauttaan paljastui, että osallisia olivat mm. senaattorit Francis Escudero, Jinggoy Estrada, Joel Villanueva , ex-senaattorit Bong Revilla ja Nancy Binay sekä kongressiedustaja Elizaldy Co ym. He ovat tietysti kiistäneet syyllisyytensä.

Päitä pudonnut

Tietysti DPWH-ministeriön koko johto ja Bulacanin aluetoimiston vastuulliset erotettiin välittömästi. Myös kongressissa tapahtui muutoksia. Todistajien lausuntojen mukaan senaatin presidentti Escudero oli saanut urakoitsijalta vaalitukea 30 miljoonaa pesoa. Lahjuksen ottamisen takia senaatissa uusi enemmistö valitsi hänen tilalleen Tito Sotton.

Poliittisesti vielä merkittävämpää on, että edustajainhuoneen puhemies Martin Romualdez joutui eroamaan tehtävästä. Hän kun on Marcosin serkku ja oli kasvamassa korkoa klaanin seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Häntä on pidetty Sara Duterten ohella vahvimpana kandidaattina.

Yrittäjäpariskunta Sarah ja Pacifico Discaya ovat suurimpia tulvasuojeluskandaaliin liittyviä urakoitsijoita. Heidän todistajalausuntonsa mukaan Romualdez ja Co saivat 25 prosentin osuuden heidän Bulacanin hankkeistaan. Dutertea lähellä oleva senaattori Rodanto Marcoleta yllätti kaikki, kun hän toi komitean kokoukseen ennakolta ilmoittamatta todistajaksi Con entisen avustajan Orly Gutezan. Guteza kertoi toimittaneensa Romualdezille kotiin matkalaukuilla hänen osuutensa lahjuksista. Tosin hämmennystä on aiheuttanut, että Gutezaa ei ole sen jälkeen tavoitettu eikä hänestä ole löytynyt taustatietojakaan. Lisäksi notaari, jonka allekirjoitus on vahvistamassa hänen todistajanlausuntoaan, väittää, että hänen nimensä on siihen väärennetty.

Seuraava yllätys oli, että Blue ribbon -komitean puheenjohtaja Lacson ilmoitti eroavansa tehtävästä, koska osa senaattoreista ei pidä hänen toimintatavoistaan. Voi olla, että tutkintojen kohdentuminen kongressiedustajiin ja senaattoreihin itseensä tuntuu uhkaavalta ja pyrkii estämään tutkintaa. Ehkä tähän liittyvät myös huhut, että senaatissa kootaan taas uutta enemmistöä syrjäyttämään senaatin presidentti Sotton.

Vielä ei kannata kuopata Romualdezin nimeä, sillä ennen vuoden 2028 presidentinvaaleja voi edessä olla monta käännettä. Toisaalta Duterten kannattajat saivat keväällä osavoiton, kun korkein oikeus totesi, että kongressi oli viemässä Saraan kohdistuneen syytteen valtakunnanoikeuteen perustuslain vastaisella tavalla. Kongressi voi nostaa uuden syytteen Saraa vastaan, mutta aikaisintaan helmikuussa 2026.

Kansa mielenosoituksissa korruptiota vastaan

Tulvasuojeluun liittyvä korruptioskandaali sai 21. syyskuuta yli 200 000 ihmistä osoittamaan mieltä korruptiota vastaan Manilassa ja muissa kaupungeissa. Pitkiin aikoihin ei ole nähty mielenosoituksia, joissa olisi mukana yhtä monipuolisesti eri väestöryhmiä. Marsseja järjestämässä oli opiskelijoita, kirkollisia tahoja, ammattiyhdistyksiä, kulttuurityöntekijöitä, julkkiksia ja kelvottomista tulvasuojeluhankkeista kärsimään joutuneita. Myös alkuperäiskansojen edustajat kuten Mindoron mangyanit osoittivat mieltä.

Suurten marssien järjestäjät halusivat estää tapahtumien hyväksikäytön puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Lähinnä Duterten tukijoukot halusivat nostaa mielenosoitusten päävaatimukseksi presidentti Marcosin eron, jolloin valta siirtyisi varapresidentti Sara Dutertelle. Suuri osa järjestäjistä ei ollut erityisiä Marcosin ystäviä, mutta eivät halunneet myöskään Duterteja vallan kahvaan. Puolustusvoimien päämajan edustalle kokoontui pieni joukko evp-upseereita ja sotilaita vaatimaan armeijaa vallankaappaukseen Marcosia vastaan, mutta puolustusvoimien johto vakuutti kunnioittavansa perustuslaillista tehtäväänsä.

Mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti, paitsi että lähellä presidentinpalatsia nuoret mielenosoittajat ottivat kaduilla yhteen poliisin kanssa. He mm. sytyttivät esteeksi pystytetyn rekan perävaunun palamaan, ja osa kävi ryöstämässä läheisen hostellin kassan ja asukkaiden varat. Tämä joukko toimi erillään muista mielenosoituksista, ja Manilan pormestari Isko Morenon mukaan on näyttöä, että nuorille maksettiin rähinöinnistä. Runsaat 200 mielenosoittajaa pidätettiin ja heistä lähes puolet oli alaikäisiä. Tutkittavana on myös poliisin kovat otteet näitä mielenosoittajia vastaan.

Suurin mielenosoituksia järjestänyt yhteenliittymä ”Trillion (suom. biljoona) Peso March” on ilmoittanut järjestävänsä entistä suuremman mielenosoituksen 30.11. Nähtäväksi jää, kykeneekö kansanliike murtamaan syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin imeytynyttä korruptiota vai palataanko pienen kuohunnan jälkeen entiseen menoon. Vai käykö kuten 1986 Edsa-vallankumouksessa, jossa yli miljoona ihmistä sai viiden vuorokauden mielenosoituksella kaadettua Ferdinand Marcos Seniorin diktatuurin, mutta palattuaan koteihin jätti vallankäytön poliitikoille?

Talous kasvaa, vaikka tavoitteista jääty

Filippiinien talous jatkoi alkuvuonna ripeää kasvuaan, joskin tammi-kesäkuun kasvuluvut jäivät vuodentakaista pienemmiksi. Kasvua kertyi 5,5 prosenttia.

Samaan aikaan inflaatio on hidastunut ja keskuspankin mukaan se näyttäisi tulevaisuudessakin asettuvan pankin 2–4 prosentin tavoitteeseen. Kuluvan vuoden inflaation ennakoidaan olevan 1,7 prosenttia. Sen myötä korkotasoa voidaan alentaa. Elo-syyskuun vaihteessa keskuspankki laski ohjauskorkoaan 0,25 prosentilla. Korkoa on alennettu nyt 1,5 prosenttiyksiköllä viime vuoden elokuun jälkeen.

Korkotason lasku tukee kotimaista kulutusta, joka tuo suurimman osan Filippiinien bruttokansantuotteesta. Siitä on tullut entistä tärkeämpää taloudelle kansainvälisen ympäristön muuttuessa entistä epävarmemmaksi. Yhdysvallat alkoi soveltaa 19 prosentin tullitasoa Filippiineiltä tuoduille tuotteille 7. elokuuta alkaen. Tämä on samaa tasoa kuin esimerkiksi Indonesialla.

Uusi kaivoslaki

Presidentti Marcos Jr. allekirjoitti syyskuun alussa uuden kaivoslain, jonka tarkoitus on tuoda valtion kassaan enemmän rahaa kaivostoiminnasta. Uusi laki uudistaa vanhan hajanaisen kaivosverojärjestelmän. Uuden veron arvioidaan tuovan jopa yli sadan miljoonan dollarin verotulot vuosittain ja estävän kaivosyhtiöiden keinottelua, jolla ne ovat pimittäneet verottajalta tulojaan.

Filippiineillä on runsaat kaivostoimintaan soveltuvat mineraalivarat ja maassa toimii kymmeniä metallikaivoksia. Ongelmana ovat kaivosten tuottamat ympäristöhaitat.

Sähkön kysynnän maailmassa kasvaessa voimakkaasti lisää tämä akkuihin käytettävän nikkelin kysyntää. Nikkelin lisäksi Filippiinien maaperässä on runsaasti myös muita arvokkaita metalleja, kuten kuparia, kultaa, sinkkiä ja hopeaa.

Muun muassa Amnesty on kiinnittänyt huomionsa siihen, että nikkelikaivokset esimerkiksi Zambalesissa ja Palawanilla ovat tuhonneet metsiä ja jättäneet jälkeensä erilaisia terveysongelmia paikallisille asukkaille. Näiden mielipidettä kaivostoiminnasta ei ole aina otettu huomioon. Kaivostoiminnan haitoista ei ole Amnestyn raportin mukaan kerrottu riittävästi etukäteen.

Lisäksi osa kaivoksista toimii laittomasta ilman viranomaislupia. Niiden aiheuttamista ympäristövahingoista on vaikeaa saada ketään vastuuseen. Viranomaiset ovat pidättäneet viime aikoina laittomien kaivosten pyörittämisestä filippiiniläisten lisäksi myös kiinalaisia.

Ilmaista sairaanhoitoa kaikille

Presidentti Marcos totesi heinäkuussa, että tästä eteenpäin perussairaalahoito on maksutonta terveysministeriön alaisissa sairaaloissa. Koko hoito leikkauksineen, laboratoriokokeineen ja lääkkeineen on ilmaista. Rajaus perushoitoon tarkoittaa, että erityispalveluista kuten yhden hengen huoneesta joutuu maksamaan.

Jo presidentti Noynoy Aquinon kaudella 2010-luvun alussa alettiin laajentaa terveysvakuutuksen (PhilHealth) kattavuutta koko väestöön, ja presidentti Duterten vuonna 2019 vahvistamassa universaalissa terveydenhuoltolaissa (Universal Health Care Act) tähän päästiinkin. Vuosien myötä on laajennettu terveysvakuutukseen sisältyviä hoitoja ja nostettu korvausastetta.

Sairaalahoidon maksuttomuus (zero balance billing) on varsinkin pieni- ja keskituloisille hyvä uudistus, vaikka se kattaa vain osan sairaaloista. Yksityissairaalat kyllä laskuttavat kaikista toimenpiteistä, ja niin voivat tehdä myös muut kuin terveysministeriön ylläpitämät julkishallinnon sairaalat. Samoin hoidot valtion erikoissairaaloissa kuten sydän-, munuais- ja keuhkosairaaloissa ovat maksullisia.

Muutoksen toimeenpanossa on kuitenkin vielä tekemistä. Monille on vielä epäselvää, mitä palveluita maksuttomuus koskee ja miten pitää toimia. Kaikki kansalaiset ovat periaatteessa PhilHealthin vakuutuksen piirissä, mutta jotkut eivät ole siihen rekisteröityneet. Jos potilas otetaan sairaalaan sisään, hän voi kuitenkin käydä rekisteröitymässä sairaalan PhilHealth-toimistossa.

Maksuista voi aiheutua hätäännystä myös, jos akuutissa hoitotarpeessa oleva potilas viedään lähellä olevaan yksityiseen sairaalapäivystykseen. Varattomuuden perusteella ei kuitenkaan missään sairaalassa saa jättää ilman kiireellistä hoitoa. Jatkohoito maksaa, mutta potilas voi pyytää siirtoa valtion sairaalaan.

PhilHealthin talous on ollut tiukoilla ja sillä on mm. vuosien maksurästejä yksityissairaaloille ostopalveluista. Ilmaisen sairaanhoidon rahoitus voi lisätä ongelmia. Viime vuonna kongressi leikkasi PhilHealthin budjetista 60 miljardia pesoa muun budjetin katteeksi. Korkein oikeus totesi terveysvakuutuksen rahojen siirron muuhun tarkoitukseen laittomaksi, joten presidentti Marcos on luvannut palauttaa rahat PhilHealthille. Lisäksi korruptiosyytökset ovat ravistelleet myös PhilHealthiä, jossa liikkuu suuria rahoja.

Rodrigo Dutertelle syytteet kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut maaliskuusta lähtien Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tutkintavankina. ICC:n syyttäjät esittivät syyskuussa 15-sivuisen syyteasiakirjan Duterten rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syytteet sisältävät kolme pääkohtaa:

19 murhaa hänen pormestarikaudellaan Davaossa vuosilta 2013 – 2016. Raportin mukaan Duterte oli perustanut kuolemanpartio Davao Death Squadin (DDS) toteuttamaan oletettujen rikollisten murhia.
14 korkean tason huumerikollisen murhaa presidenttikaudellaan vuosina 2016 – 2017.
45 murhaa tai murhayritystä asuinaluetason ”puhdistusoperaatioissa” vuosina 2016 – 2018.

Syytteen mukaan Dutertella ja hänen rikoskumppaneillaan oli ainakin vuodesta 2011 vuoteen 2019 yhteisesti hyväksytty yleinen suunnitelma, jonka mukaan ”neutralisoidaan” ilmeiset rikolliset ja erityisesti huumerikolliset, vaikka tappamalla. Duterten katsotaan olevan henkilökohtaisesti vastuussa murhista, sillä hän oli suunnittelemassa ja johtamassa rikollisten neutralisointiohjelmaa, perustamalla kuolemanpartio DDS:n ja valtuuttamalla valtion väkivaltakoneiston huumesodan toimiin, tarjoamalla palkkioita oletettujen rikollisten tappamisesta ym.

Tuomioistuin on ottanut tutkittavakseen vain 76 murhaoletusta, mutta kokonaisuutena Duterten presidenttikaudella poliisi tai huumeviranomainen tappoi yli 6000 oletettua huumerikollista. Jos lasketaan mukaan poliisin käyttämät palkkamurhaajat ja huumejengien keskinäiset murhat, on luku suurempi.

Syytteet oli tarkoitus esittää ICC:n esitutkintakamarille 23.9. Puolustusasianajajat esittivät, että 80-vuotiaan Duterten kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet vankeudessa niin, että hän ei pysty oikeusistuntoon osallistumaan. Sen mukaan hänellä on vaikeuksia muistaa tapahtumia, paikkoja ja jopa sukulaisiaan eikä hän kykene erottamaan oleellisia seikkoja oikeusprosessissa. Puolustus vaatii terveyssyistä oikeudenkäynnin lakkauttamista ja Duterten palauttamista kotiin.

ICC päättikin peruuttaa 23.9. istunnon eikä ole vielä ilmoittanut, milloin jatketaan. Mahdollisesti vielä tutkitaan Duterten terveydentilaa. Huumesodassa murhattujen omaiset ovat epäilleet, että puolustus yrittää esittää terveydentilan huonompana kuin onkaan, jotta Duterte ei joutuisi vastuuseen tuhansista murhista ja omaisille tuotetuista kärsimyksistä.

Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut

Avainsanat Duterte kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, korruptio, maksuton perussairaalahoito, PhilHealth, tulvasuojelu, uusi kaivoslaki

Uutistiedote

Mabuhay 1/2025

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 22.3.2025

Mabuhay 1 / 2025

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 20.3.2025

Rodrigo Duterte kansainväliseen rikostuomioistuimeen

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi määräyksen pidättää entinen presidentti Rodrigo Duterte. Häntä syytetään ihmisyyden vastaisista rikoksista, jotka liittyvät huumesotaan. Filippiinien poliisi pidättikin Duterten 11.3. Manilan lentokentällä, kun hän oli palaamassa puhematkalta Hongkongista. Hänet vietiin pian yksityislennolle Alankomaiden Haagiin ja siellä ICC:n vankilaan.

ICC:n tutkinnan ytimenä ovat Duterten huumesotaan liittyneet tuhansien epäiltyjen huumerikollisten tai käyttäjien laittomat teloitukset. Tutkinta alkaa vuodesta 2011, jolloin Duterte toimi vielä Davaon rautaisena pormestarina. Syytteiden mukaan Duterte johti Davao Death Squad -kuolemanpartiota (DDS), joka listi hänen määräyksestään epäiltyjä huume- ja muitakin rikollisia kaupungin alueella. Yksi ICC:n avaintodistajista on entinen poliisi ja DDS:n jäsen Edgar Matobato, joka on kertonut avoimesti DDS:ssä tekemistään murhista Duterten toimeksiannosta.

Kun Duterte aloitti presidenttikautensa heinäkuussa 2016, hän laajensi huumesodan valtakunnalliseksi. Filippiinien huumeviranomainen (PDEA) raportoi, että hänen kaudellaan tapettiin huumeoperaatioissa 6 252 epäiltyä huumerikollista. Ihmisoikeusjuristi Chel Dioknon mukaan presidentin kanslian raportissa korkeimmalle oikeudelle todetaan, että vuoden 2017 loppuun mennessä lainvalvojien operaatioissa oli tapettu 3 967 henkilöä ja muut tahot tai tuntemattomat olivat syyllistyneet 16 335 huumeperustaiseen henkirikokseen. PDEA:n lukuja voi pitää luotettavana vähimmäismääränä, jonka päälle tulevat mm. poliisien käyttämien palkkamurhaajien tappamat ja huumejengien keskinäisissä reviiritaistoissa tapetut.

Muuten, Marcosin kaudella PDEA lopetti huumeoperaatioissa kuolleiden kuukausitilastojen julkaisemisen. UP-yliopiston Dahas-projekti kuitenkin raportoi viikoittain huumeisiin liittyvistä tapoista ja hyväksyy tilastoihin vain vahvasti dokumentoidut tapaukset. Dahas rekisteröi Marcosin kauden kahtena ensimmäisenä vuonna 703 huumerikollisen tappoa ja niistä 283 liittyi poliisin ym. huumeviranomaisen operaatioihin. Verrattuna Duterten alkukauteen laittomat teloitukset ovat dramaattisesti vähentyneet, mutta Duterten viimeisenä vuonna luvut olivat samaa luokkaa kuin Marcosin kaudella.

Onko ICC:llä toimivaltaa tuomita Filippiinien presidenttiä?

Kun ICC aloitti Duterten huumesotaan liittyvän esitutkinnan vuonna 2018, Duterte päätti heti, että Filippiinit eroaa ICC:stä. Ero astui voimaan vuonna 2019. Duterten tukijat kiistävät ICC:n oikeuden tutkia jäsenyydestä eronneen valtion toimia, mutta ICC:n mukaan sillä on edelleen toimivaltaa jäsenyysvuosilta. Siksi ICC rajasi tutkinnan vain erovuoteen 2019 asti.

Duterten pidättäminen suoraan lentokentällä ja pakottaminen saman tien yksityislennolle Haagiin oli järjestetty niin, että Duterten tukijoukoille ei jäänyt mahdollisuutta estää sitä. Duterten lapset yrittivät saada korkeimmalta oikeudelta kiireellistä toimeenpanokieltoa lennolle, mutta se ei onnistunut. Duterten tukijoukot ovat vedonneet myös siihen, että ICC:n perussäännön mukaan (§ 59) pidätykselle ja siirrolle ICC:n hoiviin pitää saada ensin paikallisen tuomarin hyväksyntä, mitä tässä tapauksessa ei tehty. Filippiinien oikeusministeriön mukaan artikla 59 ei sido Filippiinejä, koska maa ei ole enää ICC:n jäsen.

Toinen peruste, jolla Duterten puolustajat kiistävät ICC:n toimivallan on, että Filippiineillä on itsellään täysin toimiva oikeusjärjestelmä. Duterten hallitus pyysi syksyllä 2021 ICC:tä keskeyttämään Filippiinien huumesodan tutkinnan todeten, että oikeusministeriö oli jo aloittanut huumesotaan liittyneiden kuolemantapausten tutkinnan. ICC suostuikin tähän, mutta kun oleellista etenemistä ei ollut näkyvissä, päätti ICC tammikuussa 2023 jatkaa tutkintaa.

Filippiineillä on teloitettu huumeoperaatioissa tuhansia rikollisiksi epäiltyjä, mutta poliiseja on tuomittu oikeudessa vain neljässä tapauksessa. Oikeusministeri Jesus Crispin Remulla totesikin, että Filippiinien oikeusjärjestelmä epäonnistui tehtävissään ja monet laittomien teloitusten uhrien omaiset kääntyivät ICC:n puoleen, koska eivät saaneet oikeutta Filippiineillä. Kuolinsyitä oli väärennetty lääkärin todistuksiin, esim. merkitty syyksi sydänkohtaus, vaikka ruumiinavauksen mukaan rinnassa oli luodinreikiä. Hänen mukaansa 95 prosentissa epäilyttävistä laittomista kuolemantapauksista puuttui poliisin raportti.

Peruste ICC:n oikeuskäsittelylle on nimenomaan, että Filippiineillä lainvalvojien varsinkaan köyhään kansaan kohdistamat rikokset eivät edes päädy oikeuslaitoksen käsittelyyn. Joissakin räikeissä tapauksissa poliiseja erotetaan määräaikaisesti tai pysyvästi virastaan tai siirretään muihin tehtäviin, mutta lähes poikkeuksetta he selviävät ilman oikeuden tuomiota. Ne muutamatkin tuomiot ovat tulleet paikallistason poliiseille eikä suinkaan huumesodan arkkitehdeille.

Vielä perustavampi huumesodan oikeusongelma on, että tapetut eivät edes saaneet oikeudenkäyntiä. Joukossa meni täysin syyttömiä ja sivullisia henkilöitä, ja on lukuisia tapauksia, jossa jo antautuneita ja aseettomia teloitettiin sivukujille. Suurin osa tapetuista oli pikkurikollisia, joiden osalta ”kuolemantuomio” oli täysin kohtuuton.

Presidentti Duterten motiivina huumesodassa ei varmastikaan ole ollut hyödyn hakeminen itselleen, vaan halu ratkaista Filippiinien huumeongelma kerralla keinoja kaihtamatta. Lähtökohtana oli, että ratkaisu voidaan saavuttaa vain tappamalla huumerikolliset ja käyttäjät. Toistuvilla tappamiskehotuksillaan hän loi sallivaa ilmapiiriä huumerikollisten ampumiselle. Hän myös antoi huumeoperaatioihin osallistuville vastuuvapauden ja sanoi ottavansa täyden vastuun toimista. Sen hän on todennut pidätyksensä jälkeenkin.

Marcos välttelevänä

Presidentti Marcos on toistuvasti todennut, että Filippiinien viranomaiset eivät tee minkäänlaista yhteistyötä ICC:n kanssa Duterten tapaukseen liittyen. Hänen mukaansa ICC:n tutkijat saavat kyllä yksityishenkilöinä tulla Filippiineille ja vaikka haastatella huumesodan uhrien perheitä, mutta ilman viranomaisten apua. Sen sijaan Interpolin jäsenenä Filippiinien poliisilla (PNP) on Marcosin mukaan velvollisuus avustaa pidätysmääräyksen täytäntöönpanossa, minkä PNP sitten tekikin. Presidentti Marcos esiintyi kuin sivustakatsojana ja kiistää, että tapahtumissa olisi mitään poliittista. Toisaalta Marcosille varmaan sopii, että varteenotettavimman kilpailevan poliittisen klaanin, Dutertejen patriarkka on poissa maasta.

Syyteprosessin eteneminen

Duterte oli jo ICC:n kuultavana 14. maaliskuuta 2025. Silloin vain todettiin häntä vastaan nostetut syytteet sekä hänen oikeutensa. Seuraavaksi ICC:n esitutkintajaosto tutkii todisteita ja kuulee todistajia ja päättää, onko riittävästi näyttöä oikeudenkäynnin aloittamiseksi.

Seuraava tärkeä istunto alkaa 23.9., jolloin päätetään, riittääkö näyttö syytteen nostamiseen. Vielä Dutertea ei ole syylliseksi tuomittu.

Tutkimus: huumesodan kuolemat eivät olleet sattumaa

Presidentti Rodrigo Duterten kesällä 2016 alkaneessa huumesodassa tuhansia epäiltyjä huumerikollisia tapettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta tappojen määrä väheni voimakkaasti poliisioperaation keskeyttämisen seurauksena. Sama politiikan muutos toistui pariin kertaan. Sol Iglesiasin tutkimus osoitti, että laittomien teloitusten lisääntyminen ja väheneminen liittyivät suoraan hallituksen politiikkaan ja päätöksiin.

Tutkimuksessa ennustettiin tappojen lisääntymisen ja vähenemisen jaksojen perusteella viikkotasolla kuolemien todennäköistä määrää. Sattuman osuudeksi jäi alle viisi prosenttia. Mallissa tarkasteltiin, miten lainvalvojien linjaukset, hallituksen päätökset ja viralliset julkilausumat vaikuttivat teloitusmäärien muutoksiin.

Duterten huumesodan linjauksia määrittävä operaatio oli nimeltään Double Barrel, jonka tavoitteena oli iskeä toisaalta korkean tason huumerikollisiin ja toisaalta katutason tekijöihin. Katutason toimintaohjeena oli Oplan Tokhang, jossa käytiin koputtamassa asuinalueilla oville ja suostuteltiin epäiltyjä henkilöitä tunnustamaan rikoksensa ja antautumaan. Varsinkin huumesodan alkuvaiheessa koputukset johtivat tuhansien kuolemaan.

Kun erityisesti Filippiinien poliisin (PNP) rajut toimet alkoivat kiinnittää liikaa huomiota, päätti Duterte tammikuussa 2017 keskeyttää huumesodan toimia ja antoi vetovastuun huumeviranomainen PDEA:lle. PDEA:n linjana oli ennemmin pidättää epäiltyjä kuin ampua ja se johti teloitusten huomattavaan vähenemiseen. Maaliskuussa 2017 Duterte siirsi taas päävastuun PNP:lle ja taas rupesi tapahtumaan. Elokuussa 2017 poliisit teloittivat 17-vuotiaan Kian delos Santosin valvontakameroiden edessä ja tästä tapauksesta tuli koko huumesodan symboli. Lokakuussa Duterte siirsi jälleen päävastuun PDEA:lle, mutta jo joulukuussa 2017 takaisin PNP:lle.

Tutkimuksen päätulos oli, että kun johdon politiikkana on aloittaa väkivaltainen toiminnan, niin väkivaltaa seuraa, mutta jos johto päättää, että väkivallan käyttö loppuu, se myös loppuu. Tutkimus tukee syytteiden nostamista presidentti Dutertea ja muitakin huumesotaan vastuullisia vastaan ICC:ssä.

Varapresidentti Sara Duterte valtakunnanoikeuteen

Varapresidentti Sara Duterte joutuu valtakunnanoikeuteen. Perustuslain mukaan valtakunnanoikeuteen saattaminen edellyttää, että vähintään kolmasosa kongressin edustajainhuoneen edustajista puoltaa kannetta. Tässä tapauksessa 306 edustajasta jopa 240 allekirjoitti syytteeseenpanokanteen.

Kongressi toimii valtakunnanoikeutena siten, että edustajainhuone nimittää keskuudestaan syyttäjätiimin ja tuomareina toimivat senaattorit. Filippiineillä valitaan uusi kongressi toukokuussa, joten oikeusprosessi käynnistyy vasta heinäkuussa, kun kongressin istuntokausi alkaa.

Sara Dutertea syytetään mm. julkisen luottamuksen pettämisestä ja perustuslain loukkauksista, lahjonnasta ja korruptiosta, uhkailusta sekä osallisuudesta huumesodan laittomiin teloituksiin.

Sara olisi saattanut välttyä valtakunnanoikeudelta, jos hän olisi noudattanut tavanomaisia politiikan käyttäytymissääntöjä. Kuinka tarpeellista oli uhata, että hän käy kaivamassa presidentin isän, Ferdinand Marcos Seniorin ruumiin haudasta ja heittää se mereen? Tai että hän on jo antanut palkkamurhaajalle ohjeet presidentti Marcos Juniorin, tämän vaimon Lizan ja kongressin puhemies Martin Romualdezin tappamisesta, jos hänelle tapahtuu jotain?

Budjettiasioissa Sara Duterte ajautui täyteen konfliktiin kongressissa, kun hän yksinkertaisesti kieltäytyi vastaamasta hallinnonalojensa rahankäyttöön liittyviin selvityspyyntöihin. Sen sijaan hän puolustautui isänsä tapaan hyökkäämällä kyselijää vastaan. Erityisesti keskustelua herättivät ns. luottamukselliset määrärahat, joita varapresidentin toimisto sai Saran pyynnöstä 125 miljoonaa pesoa syksyllä 2022. Näitä turvallisuuteen ja salattuun tiedusteluun tarkoitettuja luottamuksellisia määrärahoja ei ole sidottu budjetin momentteihin. Valtion tilintarkastuskomissio (Commission on Audit) havaitsi, että suurin osa määrärahojen käytöstä oli puutteellisesti dokumentoitu tai rahoja oli käytetty suorastaan vilpillisesti. Rahoja oli siirretty henkilöille, joita ei väestörekisterin mukaan ole olemassakaan. Tekijöillä on ollut huumoriakin pelissä, kun nimiä on keksitty hedelmien, perunalastujen ja kännykkämerkkien mukaan.

Vuonna 2023 Saralla oli käytössä 487 milj. pesoa luottamuksellisia varoja. Kun kongressi kyseenalaisti varapresidentin tai opetusministeriön tiedustelurahojen tarpeen, hän luopui vuoden 2024 rahahakemuksesta. Vertailun vuoksi kuitenkin todettakoon, että presidentti Marcosin luottamuksellisten määrärahojen budjetti vuodelle 2024 oli 4,86 miljardia pesoa, eli kymmenkertainen Duterteen verrattuna.

Poliittinen valtakamppailu vaikuttamassa

Vaikka Saran oikeudenkäynnille on asiaperusteita, poliittinen valtakamppailu Duterten ja Marcosin klaanien välillä vaikuttaa taustalla. Odotusten mukaisesti presidentinvaalien taktinen Ferdinandin ja Saran ”Team Unity” ei kauaa kestänyt. Rodrigo Duterte vastusti jo Saran lähtemistä Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi, kun Sara suosituimpana ehdokkaana olisi todennäköisesti voittanut presidentinvaalitkin.

Heti vaalien jälkeen Marcos osoitti Saralle paikan, kun ei suostunut antamaan hänelle vallan ytimessä olevaa puolustusministerin salkkua. Saman tien alkoi asemien haku vuoden 2028 presidentinvaaleihin, joihin Sara Duterte on ollut ykkössuosikki. Marcosit aikovat pysyä vallassa jatkossakin ja ovat pedanneet presidenttiehdokkuutta Ferdinandin serkulle Martin Romualdezille, joka nostettiin kongressin alahuoneen puhemieheksi. Hänen johdollaan kongressissa Duterten liittolaisten asemaa on heikennetty. Sara Duterten vihamielisiä puheita Marcoseja kohtaan voikin pitää reagointina Marcosien valtapyrkimyksille.

Presidentti Marcos on pyrkinyt esiintymään hillitysti ja sivullisena. Hän on julkisesti vastustanut varapresidentin asettamista valtakunnanoikeuteen, vaikka tuskin hänellä on mitään sitä vastaan. Jos hän todella olisi halunnut estää syytteiden nostamisen, niin hän olisi saanut presidentille kuuliaisen kongressin luopumaan asiasta. Presidentin poika, kongressiedustaja Sandro Marcos oli syytekanteen ensimmäinen allekirjoittaja ja tietysti myös Romualdez allekirjoitti sen.

Jos Sara Duterte tuomitaan valtakunnanoikeudessa, on hänet todennäköisesti pelattu ulos vuoden 2028 presidentinvaaleista. Hän joutuisi luopumaan varapresidenttiydestä ja voisi menettää oikeuden ryhtyä presidenttiehdokkaaksi. Sara on Duterten perheestä vahvin vastaehdokas Marcoseille. Oikeusoppineet ovatkin arvelleet, että Saran kannattaisi luopua varapresidentin tehtävästä ennen valtakunnanoikeutta, jotta säilyttäisi vaalikelpoisuutensa vuodelle 2028.

Filippiinien talous kasvaa edelleen, mutta maailmalla epävarmuuksia

Filippiinien talous jatkoi ripeää kasvuaan viime vuonna. Maan tilastolaitoksen mukaan talouskasvu ylsi viime vuonna 5,6 prosenttiin, mikä oli suunnilleen samaa tasoa kuin edellisenä vuonna.

Vähittäiskaupan ja teollisuuden lisäksi myös rakentaminen oli viime vuonna hyvässä vauhdissa. Sen sijaan taifuunien pahasti koettelema maatalous ja kalastus jäivät miinuksen puolelle.

Talouskasvu jäi hallituksen tavoitteesta, joka oli 6,0–6,5 prosenttia.

– Meillä oli useita vastoinkäymisiä, kuten äärimmäisiä sääolosuhteita, geopoliittisia jännitteitä ja globaalin kysynnän vaisuutta, kommentoi hallituksen talouspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Rosemarie Edillon tammikuun lopussa.

Pitkään vaivana ollut inflaatio putosi maltillisiin lukemiin eli vuositasolla 3,2 prosenttiin. Sen arvioidaan hidastuvan edelleen, minkä myötä keskuspankki voi alentaa ohjauskorkoaan. Samaan aikaan peson kurssi suhteessa dollariin on vahvistunut.

Inflaation hidastuminen on helpotus monille, jotka ovat viime vuosina havainneet kukkaronsa tyhjenevän kauppareissulla entistä nopeammin. Varsinkin elintarvikkeiden kallistuminen on tehnyt pienellä palkalla elämisestä entistä vaikeampaa. Maatalouden taantuminen on viime vuosina johtanut kasvaneeseen elintarvikkeiden tuontiin.

Näkymät tulevaan

Ekonomistit uskovat talouskasvun jatkuvan alkaneena vuonna ripeänä. Esimerkiksi Aasian kehityspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoivat kasvun yltävän 6,2 prosenttiin. Kasvua ajaa muun muassa vireänä pysyttelevä kulutuskysyntä.

Suuri kysymysmerkki on kuitenkin Yhdysvaltain kauppapolitiikka ja siihen liittyvät tullit. Myös öljyn kallistuminen voisi vauhdittaa inflaatiota uudestaan. Tämä puolestaan voisi johtaa korkotason nousuun.

Talouden kasvua jarruttavat edelleen esimerkiksi maan tiestön heikko kunto ja sähköverkon puutteet, jotka vaikuttavat investointeihin. Nämä krooniset ongelmat ovat periytyneet hallinnolta toiselle.

Maailmantalouden näkymät ovat puolestaan entistä epävarmempia. Jos maailmantalouden kasvu jäisi ennakoitua hitaammaksi, heijastuisi se nopeasti Filippiinien vientiin. Toisaalta maan talous on huomattavasti vähemmän riippuvainen viennistä kuin esimerkiksi Vietnamin, joten Filippiinit on tässä suhteessa paremmassa asemassa.

Talouskasvun hedelmät eivät myöskään jakaudu tasaisesti. Tutkimuslaitos Social Weather Stationsin mukaan köyhinä pidettävien perheiden määrä on kasvanut presidentti Marcosin hallintokaudella miljoonilla. Vaikka työttömyys on ollut laskusuunnassa, ovat uudet työpaikat usein heikosti palkattuja taikka osa-aikaisia. Vasta kun talous pystyy tarjoamaan paremmin palkattuja työpaikkoja, on luvassa parannusta tässä suhteessa.

Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut

Avainsanat huumesota, ihmisoikeudet, Kansainvälinen tuomioistuin ICC, Rodrigo Duterte, Varapresidentti Sara Duterte

Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2024

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 11.4.2024

Mabuhay 1 / 2024

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 11.4.2024

Huhtikuu on pyhitetty filippiiniläiselle kirjallisuudelle

Kirjallisuus on sivilisaation kollektiivinen muisti.

1975, Rolando S. Tinio

Maailmanpankin tiedot oppimisvaikeuksista vuodelta 2022 osoittavat, että vähintään 90 prosentilla filippiiniläisistä 10-vuotiaista lapsista on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yksinkertaista tekstiä. Jo ennen pandemiaa oppimisköyhyys oli 70 prosenttia, ja koulujen sulkeminen kahdeksi vuodeksi heikensi lasten taitoja edelleen. PISA-tilastoissa maa on lähes hännänhuippua.

Lukemista pitäisi siis kaikin keinoin lisätä. Huhtikuu nimettiin kansallisen kirjallisuuden kuukaudeksi vuonna 2015. Kuukauden aikana tehdään tunnetuksi maan arvostettujen kirjailijoiden ja tutkijoiden teoksia, kirjallisuuden historiaa ja kulttuuriperintöä. Uusimpia keinoja ovat mm. luovan kirjoittamisen työpajat, verkkokilpailut nuorille kirjoittajille ja online-sarjat, joissa luetaan tunnettuja tekstejä. Vuoden 2024 teema on ”Kirjallisuus ja rauha”.

Lakambini ”Bing” Sitoy – Filippiinit-seuran kirjailijavieras 23.4.2024

Lakambini Sitoy, lempinimeltä Bing, kävi huhtikuussa 2001 Suomessa esittelemässä tuotantoaan, mm. novellia Armani, jonka suomensimme Filippiinit-seuran novellikokoelmaan Tulikärpänen. Tuotannossaan Bing kirjoittaa terävästi mutta aistikkaasti kiperistä aiheista, kuten rapistuvan maan luokkaeroista, korruptiosta ja seksuaalisista ennakkoluuloista.

Tiistaina 23.4. klo 17 saamme kuulla hänen näkemyksiään maailmanmenosta Pohjoismaihin muuttaneiden filippiiniläisten näkökulmasta otsikolla ”Filipinos. Unexpected encounters.”

Zoom-yhteys:

https://diak-fi.zoom.us/j/63969824615?pwd=WjJBNlNUcDNOVUt0QlhFb2pWR1ZGZz09

Lakambini A. Sitoy (s. 1969) on filippiiniläinen kirjailija, taiteilija, opettaja ja toimittaja. Hän kirjoittaa englanniksi. Romaani Sweet Haven (Anvil, 2015 ja New York Review of Books, 2014) on käännetty ranskaksi (Albin Michel, 2011) ja tanskaksi (Forlaget Hjulet, 2019). Hänen palkittuja novellejaan on ilmestynyt kokoelmissa Mens Rea and Other Stories (Anvil, 1999) ja Jungle Planet (U.P. Press, 2006).

Sitoy on opiskellut biologiaa sekä lakitiedettä ja kirjoittamista eri yliopistoissa. Filippiineillä asuessaan Sitoy oli The Evening Paperin lifestyle-toimittaja ja The Manila Timesin kolumnisti/toimittaja. Tällä hetkellä hän opettaa englantia Studieskolenissa, yksityisessä kielikoulussa Kööpenhaminassa.

Bing Sitoyn maalauksia on ollut esillä sekä nykyisessä asuinmaassa Tanskassa että Filippiineillä. Kuvassa Bing ja ”Sea Diamonds”.

Marcosin ja Duterten klaanien liitto rakoilee

Ferdinand ”Bongbong” Marcos Junioria tuskin olisi valittu presidentiksi, ellei presidentti Rodrigo Duterten tytär Sara Duterte olisilähtenyt hänen varapresidenttiehdokkaakseen. Sara oli ennen vaaleja mielipidekyselyissä suosituin henkilö presidentiksi. Vaaliliitto Saran kanssa toi Marcosille voittoon tarvittavat äänet. Vaikka isä-Duterte ja hänen lähimmät kannattajansa vastustivat Marcosin valintaa, äänesti huomattava osa Duterten klaanin tukijoista Saran vuoksi Marcosia.

Ferdinandin ja Saran vaaliliiton, Uniteamin karnevalistisilla vaalikiertueilla vain toistettiin tunnusta yhtenäisyydestä tai yhdessä tekemisestä, ilman konkreettista poliittista ohjelmaa. Myönteisiä odotuksia luovan yhtenäisyyspuheen avulla Uniteam sai kansan tuen, mutta itse Marcosien ja Dutertejen suhteet ovat etäisiä. Liitto säilyy niin kauan kuin molemmat osapuolet saavat omia etujaan toteutettua.

Jo ennen kuin Ferdinand Marcos astui presidentin virkaan, näytti hän Sara Dutertelle marssijärjestyksen. Sara halusi ryhtyä puolustusministeriksi, mutta vallankäytön kannalta niin oleellista paikkaa Bongbong ei missään nimessä halunnut Dutertelle antaa. Niinpä hän tarjosi Saralle opetusministerin tehtävää, johon Sara sitten tyytyi.

Bongbongin ja Saran vaaliliiton synnylle oli kaksi merkittävää kätilöä. Liittoa ehdotti alun perin Bongbongin sisko senaattori Imee Marcos, sillä Marcosit hallitsivat vahvasti Pohjois-Filippiinien aluetta ja Dutertet etelän Mindanaota. Toinen ehdottaja oli ex-presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA), joka on ollut taustalla suhmuroimassa useissa vallan uusjaoissa. Hänellä on vahvat suhteet lähes kaikkiin valtavirran puolueisiin. Ensimmäistä kertaa Sara, Imee ja Gloria olivat yhdessä vuonna 2018 junailemassa Duterten epäsuosioon ajautuneen Pantaleon Alvarezin erottamista kongressin edustajainhuoneen puhemiehen paikalta. Siihen aikaan heistä vain Gloria oli kongressiedustaja, mutta sekä Imee että Sara olivat vaikutusvaltaisia alueillaan. Sitten Alvarezin sijalle puhemieheksi istutettiin Gloria.

Seuraava presidenttikisa jo alkanut

Lisää jännitystä klaanien välille tuo Marcosin serkku Martin Romualdez (Imeldan veljenpoika), joka on nyt edustajainhuoneen puhemies. Se on hyvä paikka valmistautua vuoden 2028 presidentinvaaleihin, joissa hänen todennäköisenä vastaehdokkaanaan pidetään Sara Dutertea. Filippiinien politiikassa on yleistä, että vastaehdokkaita ryhdytään kampittamaan hyvissä ajoin. Keväällä 2023 esitettiin huhuja, että Saraa tukeva GMA olisi koonnut kongressissa edustajia syrjäyttämään Romualdezin puhemiehen paikalta. Pitivät huhut paikkaansa tai eivät, Romualdezin tukijat kongressissa reagoivat heti alentamalla Glorian aseman ensimmäisestä varapuhemiehestä tavalliseksi varapuhemieheksi. Presidentin mielestä kyseessä oli vain tavanomainen uudelleenjärjestely kongressissa ilman erityistä dramatiikkaa. GMA kiisti syrjäyttämishuhut ja totesi, että kongressilla on oikeus päättää henkilövalinnoista luottamustehtäviin.

Sen sijaan Sara Duterte reagoi Glorian syrjäyttämiseen ilmoittamalla, että hän eroaa Lakas-CMD-puolueesta, jossa hän toimi puheenjohtajana ja Romualdez puolueen presidenttinä. Hän perusteli päätöstään sillä, että hän ei salli toimintaansa ”myrkytettävän poliittisella toksisuudella” tai ”horjutettavan poliittisella valtapelillä”. Bongbong silotteli Saran eropäätöstä toteamalla, että hänellä oli liian monta tehtävää hoidettavana.

Seuraava yhteenotto kongressissa tapahtui viime syksyn budjettikäsittelyssä, kun Sara oli hakenut vuodelle 2024 ns. luottamuksellisia ja tiedustelumäärärahoja: 500 miljoonaa pesoa varapresidentin toimistolle ja 150 miljoonaa pesoa opetusministeriölle. Hämmästystä herätti, mihin opetusministeriössä tarvitaan salattuja tiedustelumäärärahoja. Lisäksi edellisen varapresidentin Leni Robredon budjetti oli täysin julkinen ilman luottamuksellisia rahoja.

Kongressin alahuone päätti poistaa Sara Duterten hakemat luottamukselliset rahat ja sen jälkeen Sara luopuikin esityksestä. Sen sijaan isä-Duterte ei Saran kohtelua hyväksynyt ja sai Saraa vastustaneen edustajan loukkaamisesta ja uhkaamisesta syytteen. Vertailun vuoksi Marcosin presidentin toimisto esitti vuoden luottamuksellisiksi määrärahoiksi 4,5 miljardia pesoa, mikä on lähes puolet toimiston koko määrärahoista.

Marraskuussa levisi huhuja, että jotkin evp-kenraalit valmistelisivat vallankaappausta Marcosia vastaan. Rodrigo Duterte oli tavannut evp-upseereita, mutta kiistää sen mitenkään liittyneen kaappaushankkeisiin. Hän oli todennut vain nimiä mainitsematta, että hallitus voisi kaatua vain, jos kansa havaitsisi vakavaa korruptiota, mutta hänellä ei ole sellaisesta tietoa. Kaappaushuhut ovat Filippiineillä yleisiä. Asevoimien komentaja Romeo Brawner Jr. kuitenkin varoitti joukkojaan osallistumasta mihinkään hallinnon horjuttamistoimiin.

Vaikka klaanit pitävät yhdessä huolta eduistaan, on Marcosien ja Dutertejen perheiden sisälläkin erilinjaisuutta. Imee on esittänyt hämmästyttävän paljon kritiikki pikkuveljensä Bongbongin politiikkaa kohtaan ja on riitatilanteissa toistuvasti tukenut Saraa. Toisaalta Sara pitää usein etäisyyttä isäänsä Rodrigoon. Voi olla, että Saran haluttomuus ryhtyä viime vaaleissa presidenttiehdokkaaksi liittyi siihen, että hän ei halunnut toimia isänsä ohjauksessa. Pahimmassa vaiheessa Rodrigo uhkasi asettua kilpailevaksi varapresidenttiehdokkaaksi Saraa vastaan, mutta tunteiden rauhoituttua luopui ajatuksesta. Näyttää siltä, että Imee ja Sara ovat liima, joka pitää yhteistä hallituskoalitiota yllä.

Suhde Yhdysvaltoihin ja Kiinaan

Varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Marcos lähti heti eri linjoille kuin presidentti Duterte, tai oikeastaan palasi Filippiinien perinteisille linjoille. Duterte etäännytti suhteita Yhdysvaltoihin ja rakensi läheisiä suhteita Kiinaan päin. Marcos julisti Filippiinien ulkopolitiikaksi, että maa on kaikkien ystävä eikä kenenkään vihollinen. Kiina kuitenkin kokee, että Marcosin heti ensi töikseen sallimat 9 tukikohtaa amerikkalaisten käyttöön ja yhdysvaltalaisten aseiden varastointi Pohjois-Filippiineille muutaman sadan kilometrin päähän Taiwanista on vihamielinen toimi Kiinaa vastaan.

Kiista Länsi-Filippiinien meren hallintaoikeudesta kulminoituu etenkin Ayungin Shoal -matalikolle, jossa jokunen filippiiniläinen merisotilas ylläpitää ruosteisella sotalaivalla tukikohtaa. Kiinan rannikkovartiosto on pyrkinyt estämään huoltokuljetuksia laivalle mm. vesitykein, pakottaakseen filippiiniläiset poistumaan alueelta. Marcos vakuuttaa puolustavansa jokaista tuumaa sen talousvesialueelle kuuluvalla alueella, vaikka Kiina on toistuvasti vaatinut Filippiinejä poistumaan sieltä. Presidentti Duterte aikoinaan totesi, että hän ei tämän takia ryhdy häviämään sotaa suurvaltaa vastaan. Sara Duterte on pysytellyt hiljaa tässäkin kiistassa. Sen sijaan Davaon nykyinen pormestari, Saran nuorempi veli Sebastian vaati Bongbongia jopa eroamaan USA-mielisen ulkopolitiikkansa takia, koska se ”vaarantaa syyttömien filippiiniläisten hengen.”

Maaliskuussa presidentti Duterten entinen puhemies Harry Roque sanoi, että Duterte olisi tehnyt Xi Jinpingin kanssa salaisen suullisen sopimuksen siitä, että Filippiinit pidättäytyy kunnostamasta Ayunginin matalikon laivaa tai rakentamasta alueelle. Siten laivan edelleen ruostuessa Filippiinien olisi pakko luopua alueesta. Presidentti Duterte kuitenkin kiisti tehneensä sopimuksen. Kiinan viranomaiset ovat toistuvasti viitanneet Filippiinien lupaukseen poistaa laiva matalikolta, mutta yksikään presidentti ei ole sellaista myöntänyt.

Presidentti Marcos totesi, että hän on kauhistunut ajatuksesta, että olisi tehty Kiinan kanssa herrasmiessopimus Filippiinien aluetta ja suvereniteettia koskien. Hän sanoi, että hänen aloittaessaan presidenttinä kukaan ei ole maininnut, että olisi olemassa tämänlainen sopimus.

Huumesota ja ICC Duterteille herkkä paikka

Bongbong lupasi jatkaa Duterten taistelua huumeita vastaan, mutta ihmisoikeuksia ja henkiä kunnioittaen ja kuntoutusta painottaen. Huumeoperaatioissa on edelleen kuollut noin yksi henki päivässä, mikä on saman verran kuin Duterten viimeisenä presidenttivuotena. Tosin Duterten alkukauteen verrattuna kuolleita on nyt huomattavasti vähemmän. Sebastian on päättänyt jatkaa Davaossa huumesotaa isänsä tyyliin mm. kehottamalla huumerikollisia poistumaan kaupungista, ”poistukaa täältä, jos ette lopeta, tapan teidät”. Neljä päivää tämän lausunnon jälkeen Davaon poliisi oli ampunut jo seitsemän epäiltyä huumerikollista. Voisi odottaa, että Marcos reagoisi tilanteeseen, kun on vakuuttanut maailmallakin, että väkivaltainen huumesota on ohi.

Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on ottanut tutkittavakseen Rodrigo Duterten huumesodan rikokset. Duterteja pitää kuitenkin varpaillaan Bongbongin viimesyksyinen kommentti, että hän voi harkita uudelleen maan liittymistä tuomioistuimeen. Toistaiseksi Bongbong on linjannut, että ICC:n tutkijat voivat tulla maahan, mutta valtion toimielimet eivät edesauta tutkimuksia millään tavalla.

Rodrigo on käyttänyt ärhäkkää kieltä Bongbongia vastaan ja sittemmin Bongbong on vastannut samaan tyyliin. Molemmat mm. ovat syyttäneet toisiaan huumeriippuvaisiksi. Sen sijaan Bongbong ja Sara käyttäytyvät aina toisiaan kohtaan korrektisti, vaikka hymyn takana olisikin eturistiriitoja ja ikäviä ajatuksia.

Talous kasvaa edelleen vaikka hieman odotettua hitaammin

Filippiinien talous on toipunut koronan aiheuttamasta notkahduksesta. Viime vuonna maan talouskasvu tosin hidastui, mutta jatkui edelleen suhteellisen ripeänä. Talous kasvoi 5,6 prosenttia, kun vuonna 2022 kasvu oli 7,6 prosenttia. Viime vuoden kasvu olikin nopeinta Kaakkois-Aasiassa.

Hallituksen kasvutavoite viime vuodelle oli 6–7 prosenttia, joten siitä jäätiin. Talouskasvun odotetaan nyt kiihtyvän. Hallitus on asettanut kuluvalle vuodelle tavoitteeksi 6,5–7,5 prosentin haarukan. Myös esimerkiksi luottoluokittaja Fitch ennakoi kasvun yltävän tänä vuonna 6,4 prosenttiin.

Uusi valtiovarainministeri Ralph Recto joutui maaliskuussa myöntämään, että hallituksen tavoite voi kuitenkin olla liian kunnianhimoinen ja 6,0–6,5 prosentin kasvutavoite olisi ”realistisempi”. Recto on Marcoksen hallituksen kokeneimpia ministereitä.

Viime vuonna kansantalouden rasitteena olivat esimerkiksi elintarvikkeiden kohonneet hinnat ja erilaiset tuotannon pullonkaulat. Myös kohonnut korkotaso oli jarruna. Keskuspankin ohjauskorko on nyt korkeimmillaan 17 vuoteen eli 6,5 prosentissa, mutta sen ennakoidaan laskevan kesäkuussa, mikäli inflaatio ei kiihdy.

Keskuspankki on pitänyt korkoja ylhäällä hidastaakseen inflaatiota, jonka odotetaan hidastuvan tänä vuonna. Viime vuonna se liikkui 7,6 prosentissa. Inflaatiota on nostanut alkuvuonna elintarvikkeiden, kuten riisin kallistuminen. Riisi on kallistunut jyrkimmin 15 vuoteen. Tämä on aiheuttanut laajaa tyytymättömyyttä.

Kuluttajien luottamus onkin laahannut alhaisissa lukemissa ja samalla kansalaisten velkaantuneisuus on kasvanut. Kiihtynyt inflaatio on syönyt ostovoimaa.

Hallitus laskee saavutuksekseen sen, että absoluuttisessa köyhyydessä asuvien filippiiniläisten määrä on laskenut. Tämä oli yksi Bongbong Marcosin vaalilupauksista. Toisaalta viime syksynä tehdyssä maanlaajuisessa mielipidekyselyssä jopa puolet perheistä piti itseään köyhänä.

Samaan aikaan työttömyys on laskenut. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin todenneet, että tämä johtuu myös siitä, että monet ovat lakanneet etsimästä työtä ja jättäytyneet työvoiman ulkopuolelle. Tutkimuslaitos Social Weather Stationin kartoituksen mukaan työttömiä arvioitiin olevan joulukuussa 9,4 miljoonaa, kun syyskuussa määräksi arvioitiin 7,9 miljoonaa.

Lisäksi uudet työpaikat ovat olleet suurelta osin heikosti palkattuja ja osa-aikaisia. IBON-tutkimuslaitoksen mukaan Marcoksen ulkomaisia investointeja houkutteleva elinkeinopolitiikka ei ole juuri parantanut heikoimmassa asemassa olevien elämää.

Hallintoa ja kansantaloutta kroonisesti vaivaavasta korruptiosta ei ole päästy eroon. Transparency Internationalin uusimmassa, vuoden 2023 kartoituksessa Filippiinit oli vasta sijalla 116 yhteensä 180 maasta. Tässä ei ollut juuri parannusta verrattuna edelliseen, vuoden 2021 selvitykseen.

Puccinin ooppera Tondon slummissa

Italian suurlähetystö tarjosi kulttuurielämyksen köyhien asuinalue Tondon nuorille. Ohjelmana oli Giacomo Puccinin säveltämä koominen ooppera Gianni Schicchi ja sen esitti Manila Symphony Orchestra. Esitys järjestettiin ulkotilassa katetulla torilla ja katsojina oli noin 600 lasta ja nuorta. Ooppera oli osa lähetystön Tondossa järjestämää Italian festivaalia. Lähetystö järjestää myös puoli vuotta kestävän italian kielen kurssin 29 nuorelle.

Cha-cha – muutetaanko perustuslakia?

Ferdinand Marcos Seniorin diktatuurin kumoamisen jälkeen hyväksyttiin perustuslaki (1987), jolla mm. rajattiin presidenttikaudet yhteen kuuden vuoden kauteen. Siitä lähtien jokainen presidentti on ainakin harkinnut perustuslain muutosta (filippiiniläisittäin Cha-cha = Charter Change), mutta kertaakaan se ei ole onnistunut. Yleensä muutostarvetta on perusteltu taloudellisen kehityksen esteiden poistolla, etenkin vähentämällä ulkomaisen omistuksen rajoituksia investointien edistämiseksi. Poliitikoilla todellinen peruste on mitä ilmeisimmin ollut halu poistaa presidentin ja kansanedustajien kausirajoituksia. Ehkä tässä on myös syy, miksi poliitikot eivät ole saaneet kansaa innostumaan Cha-cha-prosessista.

Marcos Juniorin kaudella varsinkin kongressin edustajainhuoneessa on ollut kovaa pyrkimystä pikaiseen perustuslain muutokseen. Filippiineillä on kolme reittiä Cha-chan toteuttamiselle:

1. Constituent assembly (Con-ass), jossa kongressi päättää ¾-enemmistöllä ryhtyä perustuslakia säätäväksi kokoukseksi.

2. Constitutional convention (Con-con), jossa kansanäänestyksellä valitaan edustajat perustuslakia säätävään kokoukseen.

3. People’s Initiative (PI). Kansalaisaloitteella voi esittää konkreettista muutosta perustuslakiin. Muutostekstin saa kansanäänestykseen, jos vähintään 12 % rekisteröidyistä äänestäjistä ja vähintään 3 % jokaisen vaalipiirin äänestäjistä puoltaa muutosta.

Edustajainhuoneessa oli halua saada kongressista perustuslakia säätävä kokous Con-ass-reittiä niin, että kongressin molemmat kamarit äänestävät yhdessä ¾-äänienemmistöllä lakimuutokset. Ratkaisu veisi kaiken vaikutusvallan päätöksiin yleensä kriittisemmin äänestävältä senaatilta, sillä senaattoreita on 24 ja edustajainhuoneen edustajia 316. Perustuslaki on valitettavasti epäselvä, sillä siinä ei erotella, pitääkö kamarien äänestää yhdessä vai erikseen. Senaatti on ymmärrettävästi vaatinut, että perustuslakimuutoksen pitää saada molemmissa kamareissa taakseen ¾-enemmistön.

Kun Con-ass ei näyttänyt etenevän, ryhtyi epämääräinen Pirma-liike keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen (PI), jossa ainoa ehdotettu muutos perustuslakiin koskisi äänestysmenettelyä. Sen mukaan kongressi voisi tehdä yhdessä äänestäen minkä tahansa muutosehdotuksen perustuslakiin ¾-ääntenenemmistöllä. Tämän jälkeen edustajainhuone pystyisi tekemään helposti minkä tahansa perustuslain muutoksen, sillä edustajainhuone on kautta historian aina orjallisesti äänestänyt presidentin ja johtajansa tahdon mukaisesti – toisin kuin senaatti. Lopullisesti muutosehdotus hyväksyttäisiin kansanäänestyksellä.

Pirma väitti keränneensä joissakin viikoissa ainakin kahdeksan miljoonaa allekirjoitusta. Melko pian kuitenkin ilmeni, että kyse ei ole todellisesta kansanaloitteesta, vaan ilmeisesti Rodriquezin ja monen muun poliitikon valtapyrkimyksistä. Näyttöä on myös siitä, että allekirjoituksesta on tarjottu palkkioita. Vaaliviranomainen määräsi keräystoimet keskeytettäväksi, ja korkein oikeus tuskin tulee hyväksymään nimenkeräystä kansasta lähteneeksi aloitteeksi.

Presidentti Marcos kutsui kongressin molempien kamareiden johdon koolle ja ehdotti, että perustuslain muutoksessa edetään senaatin johdolla. Molemmat kamarit tuovat resoluutionsa yhteiskäsittelyyn ja molemmat äänestävät erikseen. Marcos on esittänyt, että muutokset rajoitetaan talouskysymyksiin. Senaatissa käsiteltävänä olevassa resoluutioehdotuksessa esitetään kolmeen ulkomaiseen omistusosuuteen liittyvään pykälään lisäystä ”ellei lailla toisin säädetä”. Keskustelua on herättänyt ulkomaisen omistusoikeuden lisääminen peruskouluihin.

Edustajainhuone on jo oman resoluutionsa hyväksynyt, mutta senaatissa keskustelu jatkuu. Senaatin osalta riittävän enemmistön saavuttaminen ei ole varmaa. Pulse Asian kyselyn mukaan perustuslain muutos sai kansalaisilta täystyrmäyksen. Vain 8 prosentin mielestä perustuslakia tulisi muuttaa nyt ja murskaavan 88 prosentin mielestä ei tulisi muuttaa. Vastustajien määrä on selvästi kasvanut, sillä vuosi sitten maaliskuussa lakimuutosta kannatti 41 %. Noin 70 % vastusti ulkomaisen omistusosuuden lisäämistä kongressin esittämillä aloilla. Toisaalta 73 % vastusti kausirajoitusten lieventämistä vaaleilla valittuihin tehtäviin.

Kirjoittajat

Sami Noponen (talous)

Riitta Vartti (kirjallisuus)

Pekka Borg (muut osiot)

Avainsanat Cha-cha, Ferdinand "Bongbong" Marcos Junior, Filippiinit, kirjallisuuskuukausi huhtikuu, Lakambini "Bing" Sitoy, Sara Duterte

Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2023

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 15.3.2023

Mabuhay 1 / 2023

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 16.3.2023

Lualhati Bautista muistoissamme

Viime helmikuussa kuollut Lualhati Bautista (1945–2023) oli yksi 13 kirjailijasta, joiden tekstejä Filippiinit-seuran naisryhmä aikoinaan valitsi suomennettaviksi novellikokoelmaan Tulikärpänen (2001). Haluttiin kääntää juuri naisten tarinoita naisten elämästä tähän kaikkien aikojen ensimmäiseen filippiiniläisen kaunokirjallisuuden suomennokseen. Monipuolisuutta taas tavoiteltiin valitsemalla kirjailijoita eri aikakausilta ja erilaisista taustoista. Bautista edusti manilalaisten sukupolvea, joka osallistui vahvasti Marcosin diktatuurin kaatamiseen.

Ryhmän taidot riittivät vain englannista kääntämiseen, joten siinä mielessä meille sopi se, että Filippiineillä lähes kaikki arvostettu kirjallisuus näytti olevan englanniksi. Löytyi onneksi yksi merkittävä kirjailija, joka kirjoitti kansan omalla kielellä. Lualhati Bautista tuli tunnetuksi mm. siitä, että hän käytti tagalogia ja sekakieltä, taglishia, ja jopa kehitti ilmaisua näillä kielillä. Hän muutti eliitin suhtautumisen maan omiin kieliin.

Taglishista kääntäminen vaati työparikseni filippiiniläisen Lynn Rangel-Mustosen. Emme löytäneet Bautistalta sopivia novelleja, joten yhteistyössä käänsimme sen sijaan katkelmat kahdesta romaanista.

Bautistan kirjat ovat tunnettuja rehellisestä realismista ja rohkeasta Filippiinien naisten asioiden tutkimisesta. Hänen päähenkilönsä ovat sisukkaita ja vahvoja kuten palkittu kirjailija itsekin. Novellien ja romaanien lisäksi Lualhati Bautista on kirjoittanut näytelmiä ja käsikirjoituksia elokuviin. Hänen romaaneistaan on tehty elokuvia. Hän vaikutti myös kirjoittamisen opettajana. Hän pysyi yhteiskunnan vapaamielisenä kriitikkona, jonka feministinen aktivismi ja luomisvoima jatkuivat viime päiviin asti.

Bautistan 1980-luvun romaanit kuvaavat Marcosin diktatuurin ja poikkeustilan jännitteitä. Dekada ’70 (70-luku)näyttää keskiluokan perheen kamppailut lisääntyvän sorron oloissa. Bata, bata… Pa’ano ka ginawa? (Lapsi, lapsi… miten sinut on tehty?) kertoo yksinhuoltajan elämästä katolisen ahdasmielisyyden keskellä. ’Gapo kuvaa Olongapon kaupungin elämää amerikkalaisten tukikohdan synnyttämän prostituution maailmassa.

Rauhallinen ranta on vain niille, jotka uskaltavat vastustaa raivoavia myrskyaaltoja.

Lualhati Bautista: Dekada ’70

(Riitta Vartti)

Neljä paikallispoliitikon murhaa tai murhanyritystä kuukaudessa

Bongbong Marcosin viime heinäkuussa alkaneella presidenttikaudella on tapettu vähemmän huumerikollisia kuin Duterten kaudella, mutta paikallispoliitikkoja on murhattu huolestuttavan paljon. Kahdessa viikossa murhattiin tai yritettiin murhata neljä poliittista viranhaltijaa. Kaksi murhaa onnistui ja ohessa tapettiin 17 avustajaa tai muuta henkilöä:

17.2.2023 yritettiin murhata Lanao del Surin kuvernööri Mamintal Adiong. Autosaattueelle oli järjestetty Bukidnonissa väijytys, josta kuvernööri ja yksi hänen avustajistaan selvisi loukkaantumisella, mutta autonkuljettaja ja kolme poliisiturvamiestä kuoli. Adiong arveli, että murhayritykset liittyivät hänen huumekaupan vastaisiin toimiinsa.
19.2.2023 Aparrin (Cagayan) apulaispormestari Rommel Alameda ja viisi hänen avustajaansa murhattiin väijytyksessä Bagabagin kaupungissa.
22.2.2023 Datu Montawalin kaupungin (Maguindanao del Sur) pormestari Ohto Caumbo Montawal selvisi sairaalakäynnillä, kun rinnalla ajaneen moottoripyörän kyytiläinen ampui häntä Pasayn kaupungissa, jossa Montawal oli kokousmatkalla.
4.3.2023 tapahtui kaikista tuhoisin hyökkäys. Yli kymmenen miestä ryntäsi täysissä taisteluvarusteissa Negros Orientalin kuvernööri Roel Degamon kotiin ja tappoi kuvernöörin lisäksi kahdeksan paikalla ollutta henkilöä. Loukkaantuneita oli ainakin 14. Murhajoukosta neljä miestä saatiin nopeasti pidätettyä ja viides ammuttua, mutta loput pääsivät pakenemaan. Degamolla oli käytössään kuuden poliisin turvamiehistö, mutta kysymyksiä herättää, miksi vain yksi heistä oli paikalla tapahtumapäivänä. Lisää Degamon murhasta artikkelissa alla.

Ensimmäiset paikallispoliitikkojen murhauutiset kuultiin jo pari viikkoa presidentti Marcosin virkaanastujaisten jälkeen. Heinäkuussa 2022 ammuttiin Doloresin (Quezon) ex-pormestari Danilo Amat autoonsa. Lamitanin pormestari (Basilan) Rose Furigay ja kaksi turvamiestä ammuttiin Ateneon yliopiston tiloissa hänen tyttärensä valmistujaisjuhlissa. Murha liittyi henkilökohtaiseen katkeruuteen, kun viranomaiset määräsivät tekijän ilman lupaa toimineen klinikan suljettavaksi. Elokuussa tapettiin Lobon (Batangas) entinen apulaispormestari Romeo Sulit, lokakuussa Dipaculaon (Aurora) apulaispormestari Narciso Amansec sekä Calbigan (Samar) ex-apulaispormestari Miguel Abaigar Jr.

Kuvernööri Degamon murha ja kilpailevien klaanien valtataistelu

Negrosin saarella valtataistelu on perinteisesti ollut väkivaltaista. Siellä luokka- ja omistuserot ovat poikkeuksellisen suuria, etenkin valtavien sokeritilojen omistajien ja maatyöläisten välillä. Maolainen NPA-kansanarmeija on voimissaan ja toisaalta suurtilallisilla on yksityisarmeijoita. Laillisissakin vasemmistolaisissa järjestöissä toimivia on leimattu kommunisteiksi ja tapettu. Tämän lisäksi vallasta taistelevat suvut tappavat toisiaan ja kuvernööri Degamon murhassa näyttää olevan sellaisia piirteitä.

Degamo toimi Negros Orientalin kuvernöörinä vuosina 2011–22. Tosin hänet pidätettiin pariin otteeseen virasta, kun hän sai syytteitä taifuunin ja maanjäristyksen katastrofirahojen väärinkäytöstä. Hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä ja hän sai jatkaa virassa.

Roel Degamo asettui jälleen kuvernööriehdokkaaksi vuonna 2022, mutta kilpailevan suvun Pryde Teves sai 20 000 ääntä enemmän. Degamolle tehtiin tyypillinen filippiiniläinen vaalitemppu, eli Grego Gaudia ilmoittautui ehdokkaaksi nimellä Ruel Degamo. Näin saatiin harhautettua todennäköisesti Roelille tarkoitettuja ääniä Ruelille. Vaaliviranomainen kuitenkin päätti, että Ruelin 50 000 ääntä kuuluu Roelille, mikä riitti Roelin voittoon. Pryde Teves joutui sitten oikeuden päätöksellä luovuttamaan lokakuussa 2022 kuvernöörin paikan Roel Degmolle.

Vielä ei ole tietoa, kuka murhan tilasi, mutta kaksi pidätetyistä nimesi murhan tilaajaksi Pryde Tevesin veljen, kongressiedustaja Arnolfo Tevesin. Tevesit ovat olleet Negrosin johtavia klaaneja jo vuosisadan ajan. Arnie on parhaillaan Yhdysvalloissa terveydenhoidossa ja Degamon murhaselvittelyn lisäksi viranomaiset odottavat häntä vastaamaan kolmen henkilön murhaan liittyviin syytteisiin vuodelta 2019. Ainakin yksi murhatuista oli Degamon läheinen liittolainen. Tässäkin tapauksessa yksi tekoon osallistuneista väittää, että murhakäsky tuli kongressiedustaja Tevesiltä.

Myös yksi Teves tuli helmikuussa murhatuksi, ei politiikan vaan henkilökohtaisen riidan takia. Valencian (Negros) pormestarin veli Paulo Zartega Tevesin murhassa erityistä on, että yksi kolmesta syytetystä on Valenciassa asunut tanskalainen Tim Moerch. Kun Moerch vapautui poliisin tutkinnasta, tieto vapautumisesta meni välittömästi jollekin kiinnostuneelle taholle ja hetken kuluttua tunnistamaton henkilö ampui vuorostaan Moerchin, hänen entisen vaimonsa ja naisystävänsä. Kyse oli ilmeisesti kostosta.

Degamon murhassa, kuten monessa muussakin tapauksessa, palkkamurhaajat ovat palveluksesta erotettuja sotilaita tai poliiseja. Esim. väkivaltaisuuden takia poliiseja on rangaistukseksi erotettu, mutta he selviävät lähes aina rikoksistaan ilman syytteen nostamista. Siten vapaana on maksua vastaan tappamiseen valmiita ammattilaisia.

Filippiinien talous kasvoi ripeästi viime vuonna

Filippiinien talous oli viime vuoden lopussa nopeassa kasvussa. Loka-joulukuussa kasvua kertyi 7,7 prosenttia, minkä perusteella koko vuoden kasvu yltää 7,6 prosenttiin. Kasvu oli nopeinta sitten vuoden 1976.

Maan talous onkin toipunut varsin nopeasti koronasta. Kun vielä vuonna 2020 talous supistui ennätykselliset kymmenen prosenttia, ylsi kasvu jo seuraavana vuonna 5,7 prosenttiin.

Taloutta on tukenut elpynyt vienti. Muun muassa elektroniikkalaitteiden vienti oli viime vuonna selvässä kasvussa. Koronarajoitusten päättyminen on puolestaan vauhdittanut palveluiden kysyntää ja kotitalouksien kulutusta. Epidemian hellittäminen on lisäämässä myös turismia, joka on maalle suuri tulonlähde.

Presidentti Ferdinand Marcos Jr. on ilmoittanut, että hän uskoo maan talouden kasvavan tänä vuonna ainakin seitsemän prosentin tahtia. Hänen talousohjelmansa, joidenkin arvostelijoiden mukaan ”Bongbongnomics” on periaatteessa kunnianhimoinen, mutta sen toteuttaminen on eri asia, koska monet epäkohdat ovat rakenteellisia, kuten maatalouden heikot investoinnit. Myös julkisen talouden alijäämät ovat ongelma, siksi Marcos on kehottanut filippiiniläisiä huolehtimaan verojensa maksamisesta. Tämä on mielenkiintoista sikäli, että Marcoksen suku on joutunut aiemmin itse setvimään kiinteistöveroepäselvyyksiä.

Huolenaiheisiin kuuluu nopea inflaatio, joka on pakottanut keskuspankin nostamaan korkoaan useaan otteeseen. Helmikuussa se ylsi vuositasolla 8,6 prosenttiin. Hintojen nousu on ollut nopeinta 14 vuoteen. Etenkin elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat kivunneet. Hintojen ja sitä seurannut korkojen nousu voi jatkuessaan näkyä myös kotitalouksien kulutuksessa. Ruuan ja polttoaineiden kallistuminen iskee yleensä erityisesti pienituloisimpiin. Marcos Jr. on alentanut väliaikaisesti useiden elintarvikkeiden tuontitulleja. Tavoitteena on saada hintojen nousu hallintaan, mutta toistaiseksi siitä ei ole ollut juuri merkkejä.

Filippiinien peson kurssi dollariin nähden kävi syksyllä historiansa alimmalla tasolla, mutta on toipunut sen jälkeen hieman. Heikko peso tukee vientiä, mutta tekee tuontitavaroista kalliimpia. Yksi syy peson kurssin heikkenemiselle on kasvanut kauppataseen vaje.

Myös työttömyys on pysynyt korkealla. Pandemia ja työttömyys ovat merkinneet myös sitä, että yhä useampi filippiiniläinen on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Presidentti on asettanut tavoitteeksi painaa köyhyysrajan alittavien määrän nykyisestä 18 prosentista yhdeksään prosenttiin kuusivuotisen hallintokauden aikana. Nykyisellään köyhiksi luettavia perheitä lasketaan olevan maassa lähes kuusi miljoonaa.

Maatalous on edelleen merkittävä työllistäjä, sillä noin viidennes työvoimasta on maatalousammateissa. Maatalous tuottaa edelleen noin kymmenyksen bruttokansantuotteesta, vaikka sektorin kasvu on ollut viime vuosina varsin heikkoa. Maatalouden uudistaminen kuuluu hallituksen päätavoitteisiin, mitä heijastaa sekin, että presidentti on ottanut itselleen maatalousministerin tehtävät.

Jatkossa paljon riippuu siitä, mikä on maailmantalouden ja Filippiineille tärkeän markkinan Kiinan tuleva talouskasvu. Kiinan hallinto asetti maaliskuussa huomattavan alhaisen kasvutavoitteen. Kiinan taloutta ovat painaneet koronarajoitukset sekä kiinteistösektorin ongelmat.

Jeepneyt lakossa uudistusta vastaan

Jeepney – maanteiden kuningas, jota ilman on vaikea kuvitella Filippiinejä. Jeepneyillä tehdään noin 40 miljoonaa matkaa päivittäin. Se on myös elinkeino noin 600 000 kuljettajalle. Perinteisen jeepneyn ongelmana on vanhojen dieselmoottoreiden aiheuttamat ilmansaasteet. Smoke belcher onkin osuva nimitys paksun pakokaasupössäyksen päästävistä huonokuntoisista jeepneyistä.

Presidentti Duterten kauden alussa liikenneviranomaiset käynnistivät modernisointiohjelman, jonka tavoitteena on saada perinteiset jeepneyt korvattua moderneilla vähän saastuttavilla malleilla, jotka täyttävät EURO IV-päästöstandardit tai ovat sähkökäyttöisiä.

Harvalla jeepneyn kuljettajalla on varaa ostaa 2–2,6 miljoonaa pesoa (34000–44000 euroa) maksava moderni jeeppi. Valtio on luvannut hankinta-avustusta 160 000 pesoa, mutta se ei hankintaa mahdollista. Suuri osa kuljettajista maksaa omistajalle päivävuokraa autosta ja ansaitsee kuljettajajärjestön mukaan arviolta 500–600 pesoa päivässä (n. 250 €/kk). Vaikka järjestö ilmoittaisi tuloja vähän alakanttiin, on selvää, että niillä ei miljoonavelkoja lyhennetä.

Pienen toimijan kannalta toinen uudistuksen ongelma on, että kuljettajat pakotetaan liittymään yhteen. Toimilupia myönnetään kesäkuun jälkeen vain 15 jeepneyn omistajille tai osuuskunnille. Tätä pienemmille operaattoreille annetaan aikaa vuoden 2023 loppuun asti hankkia 15 autoa tai liittyä 15 jeepneyn osuuskuntiin. Uudistusta vastustavien kuljettajien mukaan riskinä on, että jo olemassa olevat operaattorit vaativat vielä yksin toimivilta kuljettajilta kovaa, jopa 200 000 peson liittymismaksua.

Osa jeepneykuljettajien järjestöistä tukee uudistusta, koska se tuo myös parannusta järjestelmään. Tavoitteena on pienentää kaoottista kilpailua asiakkaista teiden varsilla. Paikallisviranomaiset määrittelevät jeepneyreitit ja kuinka monta toimijaa saa reitille ajoluvan. Lisäksi kuljettajista tulee yhtiön tai osuuskunnan työntekijöitä, jolloin he saavat näillä näkymin normaalityöajasta palkkaa vähintään 650 pesoa päivässä, ja työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksut.

Toiset näkevät yhteenliittymisvelvoitteen riskinä, että suuret toimijat saavat parhaat reitit itselleen ja että ajan mittaan suuret kuljetusyhtiöt dominoivat koko bisnestä.

Militanteimmat jeepneynkuljettajien ammattijärjestöt, kuten Piston, aloittivat 6.3. lakon modernisointiohjelman peruuttamiseksi tai ainakin siirtymäaikojen pidentämiseksi ja edellä mainittujen ongelmien korjaamiseksi. He kuitenkin lopettivat lakon kahden päivän jälkeen, kun presidentti Marcos lupasi, että kuljettajien ääntä vielä kuullaan uudistuksen toteuttamisessa. Lupaus jäi silti yleiselle tasolle. Ilmeistä on, että huomattavan moni vähävaraisimmista kuljettajista tulee menettämään toimilupansa.

Keinokoralleja tuhottujen korvikkeeksi?

Filippiineillä on korallia 240 miljoonaan hehtaarin merialueella, mikä on toiseksi eniten Kaakkois-Aasian maista. Filippiineillä on tavattu 468 kivikorallilajia ja 50 pehmytkorallilajia, jotka tarjoavat kodin ja ravintoa 1755 kalalajille ja 648 nilviäislajille. Valitettavasti nämä Filippiinien rikkaat korallialueet voivat huonosti, sillä alle prosentilla riutoista korallipinta on erittäin hyvässä kunnossa. 40 prosentilla korallikate on huono ja jopa 98 % riutoista on kuokiteltu uhanalaiseksi.

De La Sallen yliopisto tutki, voidaanko menetettyjä koralleja korvata keinotekoisesti kiviaineksista ynnä muusta rakennetuilla keinoriutoilla. Teknisesti se on mahdollista, mutta tolkuttoman kallista ja työvoiman tarpeenkin takia laaja-alainen keinorakentaminen veden alla olisi vaikeata. Kokeissa rakentamiselle tuli hintaa 744 miljoonaa pesoa, eli yli 12 miljoonaa euroa neliökilometriä kohtia.

Toisessa tutkimuksessa vaurioituneen korallin kunnostamisen kustannukseksi todettiin 241 miljoonaa pesoa (4 milj. €) neliökilometriä kohti, mikä on sentään vain kolmasosa keinoriutan rakentamisen hinnasta. Ehdottomasti edullisimmaksi todettiin korallialueen suojelu ja tehokas valvonta, joka maksoi 3,3 miljoonaa pesoa (56 000 €) neliökilometriltä.

Kirjoittajat

Sami Noponen (talous)

Riitta Vartti (kirjallisuus)

Pekka Borg (muut osiot)

Avainsanat jeepneylakko, keinokorallit, Lualhati Bautista 1945-2023, paikallispoliitikkojen murhat, talouskasvu

Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2022

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 17.3.2022

Mabuhay 1 / 2022

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 18.3.2022

Filippiinit tuomitsi YK:ssa Venäjän hyökkäyksen

Filippiinit ja 140 muuta valtiota hyväksyivät YK:n yleiskokouksessa päätöslauselman, jossa vaaditaan Venäjää viipymättä lopettamaan sotatoimet Ukrainassa ja vetämään asevoimansa maasta. YK on huolissaan siviilikohteisiin kuten kouluihin ja sairaaloihin kohdistuneista iskuista sekä väestön humanitaarisen tilanteen huononemisesta. Päätöslauselmassa edellytetään osapuolilta myös Minskin rauhansopimusten toimeenpanoa.

Suhtautuminen Venäjän hyökkäykseen on vaikea presidentti Rodrigo Dutertelle, joka on halunnut tiivistää suhteita Venäjään vastapainona liialle riippuvuudelle Yhdysvalloista. Dutertella on myös hyvät suhteet Putiniin, jonka hän on nimennyt poliittiseksi idolikseen. Viikon mietinnän jälkeen Duterte sanoi haluavansa, että Filippiinit pysyy asiassa puolueettomana. Hän kuitenkin arvioi realiteettien jossain vaiheessa johtavan siihen, että Filippiinien on valittava puolensa. Hän ilmaisi huolensa siitä, että ydinaseita otettaisiin käyttöön, mikä vaikuttaisi meidän kaikkien elämään.

Duterte myös sanoi, että hän ei halua ulkomaisia asevoimia Filippiineille, mutta totesi joukkojen olevan täällä emmekä voi nyt ajaa heitä pois. Vähän ristiriitaisesti Filippiinien Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jose Romualdez kertoi lehdistötilaisuudessa presidentti Duterten sanoneen hänelle, että ”jos Yhdysvallat pyytää Filippiineiltä tukea, vakuuta heille, että Filippiinit on valmis tarjoamaan Yhdysvalloille mitä tahansa sen tarvitsemia tiloja tai palveluita” (AP News 10.3.2022). Romualdezin mukaan tilat voisivat sisältää Clarkin lentokentän ja Subicin sataman, jotka olivat aikoinaan amerikkalaisten sotilastukikohtia. Jää epäselväksi, halusiko Duterte asian julkiseksi vai oliko se tarkoitettu vain suurlähettilään kautta yhdysvaltalaisille välitettäväksi viestiksi.

Puolustusministeri Delfin Lorenzanan mielestä Filippiinien kannattaisi pysytellä puolueettomana tämän eurooppalaisen konfliktin suhteen. Hän myös totesi, että Filippiinit on ostanut Venäjältä ja osittain maksanutkin 17 MI17-helikopteria ja tilaus on edelleen voimassa.

Varapresidentti Leni Robredo samoin kuin presidenttiehdokas Panfilo ”Ping” Lacson ovat selvästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. ”Bongbong” Marcos oli ensin sitä mieltä, että Filippiinien pitäisi pysyä neutraalina ja huolehtia ensisijaisesti Filippiinien kansalaisten pääsystä kotiin. Sittemmin Marcos on vaatinut Venäjää kunnioittamaan Ukrainan vapautta ja erityisesti lopettamaan siviiliväestöön kohdistuvat iskut. Ehdokas ”Isko” Moreno Domagoso on myös neutraalilla kannalla ja korostaa Filipino first -linjaansa. Sen mukaan pääasiallinen huoli on Ukrainassa asuvien filippiiniläisten avustaminen. Emmanuel ”Manny” Pacquiaon mukaan Filippiinien ei niinkään tulisi asettua yhden osallisen puolelle vaan tulisi toimia rauhan aikaansaamiseksi.

Filippiinot evakuoidaan Ukrainasta

Ennen sotatoimien alkua Ukrainassa oli arviolta 380 Filippiinien kansalaista. 17.3. mennessä 329 filippiinoa on evakuoitu kotimaahansa ja 41 on Ukrainan naapurimaissa odottamassa lentoa. Filippiineille palanneiden joukossa on myös Mustanmeren rantasatamiin loukkuun jääneitä merimiehiä. Ainakin 19 filippiinoa on päättänyt pysyä Kiovassa, vaikka ulkoministeriön määräyksen mukaan kaikkien filippiiniläisten pitää poistua Ukrainasta. Hallitus vastaa heidän kotilennoistaan.

Talouden hyviä ja huonoja uutisia

Filippiinien kansantalous oli viime vuoden lopussa ripeässä kasvussa. Tämä oli selvä muutos verrattuna edelliseen pandemiavuoteen, jolloin maan talous romahti.

Vielä vuonna 2019 Filippiinit oli yksi maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista, mutta korona merkitsi täyskäännöstä, kuten monelle muullekin maailman valtiolle. Vuonna 2020 bruttokansantuote supistui reippaasti yli yhdeksän prosenttia, mikä oli ensimmäinen vakava taantuma maassa 34 vuoteen.

Viime vuonna alkoi kuitenkin nopea elpyminen. Loka-joulukuussa kasvua kertyi 7,7 prosenttia. Tämän pohjalta koko vuoden kasvuksi kertyi 5,6 prosenttia, kertoo maan tilastolaitos. Hallituksen toiveikkaan arvion mukaan talouskasvu palaa tänä vuonna tasolle, jolla se oli ennen pandemiaa. Hallituksen tavoite on yltää 7–9 prosentin talouskasvuun tänä vuonna.

”Olemme luottavaisia, että vuosi 2022 on vuosi jona palaamme takaisin normaaliin”, sanoi valtiovarainministeri Carlos Dominguez helmikuussa.

Maailmanpankin mukaan kasvua ovat vauhdittaneet hallituksen infrastruktuuri-investoinnit, samaan aikaan kun koronarokotukset ovat edenneet. Myös palvelujen asteittaisen avautumisen ennakoidaan tukevan talouskasvua alkaneenakin vuonna. Kotimaisen kulutuksen ennakoidaan olevan yksi kasvun vetureista sekä tulevana vuonna että seuraavina vuosina.

Keskuspankin pääjohtajan Benjamin Dioknon mukaan nykyinen kasvu on hyvin laaja-alaista. Tärkeää on myös Kiinaan suuntautunut vienti, joka jatkoi kasvuaan myös pandemian aikana.

Kaksi vuotta kestänyt pandemia on kuitenkin johtanut monien yritysten lopettamiseen sekä työpaikkojen katoamiseen eikä näiden vahinkojen korjaaminen käy hetkessä. Pitkään laskussa ollut työttömyys kohosi vuonna 2020 yli kymmeneen prosenttiin. Myös Filippiinien ulkomainen velkaantuneisuus on kääntynyt kasvuun.

Kriitikkojen mukaan nopeakaan kasvu ei hyödytä niitä, jotka ovat menettäneen työpaikkansa tai niitä, jotka joutuvat kamppailemaan matalapalkkaisissa työpaikoissa. Ja vaikka kasvu olisi ripeää, sen hedelmät jakautuvat perin epätasaisesti.

Kallistunut öljy ja elintarvikkeet vauhdittavat puolestaan inflaatiota. Tämä tekee keskuspankin aseman hankalaksi, koska sen on pidettävä korkotaso kohtuullisen alhaalla elvytyksen takia. Diokno onkin todennut, että inflaatio on vielä koronavirustakin suurempi uhka.

Viime aikoina Ukrainan kriisi on näkynyt osakemarkkinoiden laskuna ja peson laskuna lähelle usean vuoden pohjia dollariin nähden. Keskuspankin mukaan sillä on kuitenkin tarpeeksi valuuttavarantoa peson kurssin vakauttamiseen.

Presidentti Rodrigo Duterte ilmoitti maaliskuun alussa, että Filippiinit ottaa jälleen ydinvoiman yhdeksi energianlähteeksi, jotta riippuvuutta kivihiilivoimaloista saataisiin vähennettyä. Edellinen yritys rakentaa ydinvoimala 1980-luvulla päättyi voimalan hyllyttämiseen turvallisuushuolien takia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi näkyä jatkossa elintarvikkeiden kallistumisena, polttoaineiden hinnannousuna ja ulkomaisten investointien vähenemisenä. Tämä voi vauhdittaa inflaatiota, joka oli jo helmikuussa ehtinyt kääntyä laskuun.

Venäjällä asuvien filippiiniläisten tilanne on erityisen hankala. Ruplan arvo on romahtanut ja heillä on vaikeuksia rahan lähettämisessä kotiin, kun pankkien kansainvälisiä maksuyhteyksiä on katkaistu.

Filippiinien presidentinvaalit

Filippiineillä järjestetään toukokuussa vaalit, joissa valitaan mm. seuraaja presidentti Dutertelle, varapresidentti, kongressi ja paikallisella tasolla edustajat aina kunnanvaltuutettuja myöten.

Marcos vaaligallupin kärkipaikalla

Tuoreimmassa Pulse Asian gallupissa Bongbong Marcos on 60 prosentin osuudella ylivoimainen ehdokas presidentiksi. Haastattelut on tehty 18–23.2. Toisena on Leni Robredo 15 prosentin osuudella ja kolmantena Isko Moreno 10 prosentilla. Seuraavina tulevat Manny Pacquiao 8 prosentilla, Ping Lacson 2 prosentilla ja lopuille ehdokkaille on luvassa alle prosentin osuuksia.

Varapresidentin paikalle Sara Duterte-Carpio näyttää yhtä ylivoimaiselta. Häntä äänestäisi nyt 53 % ja lähimmäksi pääsisi senaatin presidentti Vicente ”Tito” Sotto 24 prosentilla.

Presidenttiehdokkaat

Filippiineillä kaikkien tasojen vaaleissa ehdokkaat ovat tyypillisesti klaaniensa edustajia. Kun yhdellä tulee sallittu kausimäärä luottamustehtävässä täyteen, siirtyy henkilö toiseen tehtävään ja tilalle järjestetään toinen perheenjäsen. Klaanit miehittävät kattavasti paikat oman alueensa pormestareista provinssin kuvernööreihin ja kongressiedustajista senaattoreihin. Tavoitelluin virka on tietysti presidentti.

Maailmansodan jälkeisenä aikana pisimpään valtaa pitänyt mahtisuku on Marcosit. Kun Bongbongin isän Ferdinand Marcosin kahdeksanvuotinen maksimikausi presidenttinä oli päättymässä, hän julisti 1972 maahan sotatilalain, lakkautti kongressin ja puolueet, kielsi vapaan lehdistön ja lähetti opposition johtajat ja kaiken maailman aktivistit vankilaan. Tuhansia kidutettiin ja tapettiin. Marcos rohmusi perheelleen miljardeja rahaa ja antoi bisneksiä kaverioligarkkien hallintaan vähän nyky-Venäjän tapaan.

Bongbong Marcos

Kun ajatellaan Bongbongia presidenttiehdokkaana, on vaikeata olla kiinnittämättä huomiota diktaattori Marcosin tekemisiin. Bongbong oli sotatilan julistamisen aikaan vielä teinipoika eikä suoraan vastuussa vanhempiensa tekemisistä, mutta hän oli jo 80-luvun alusta lähtien suvun kotialueen Ilocos Norten kuvernöörin tehtävissä toteuttamassa isänsä politiikkaa. Bongbongin uskottavuutta myös vähentää, että hän ei ole vieläkään myöntänyt Marcosin diktatuurin aikaisia ihmisoikeusrikoksia tai kansan varojen kavalluksia.

Marcos on kuitenkin saanut hämmästyttävän voimakkaan kansanliikkeen tuekseen – kuten kuusi vuotta sitten Duterte vaalikampanjassaan. Keskeinen tekijä on erinomainen liittoutuminen Sara Duterten kanssa. Sara olisi voinut itse olla vahvin kandidaatti presidentiksi, mutta jostain syystä hän lähti Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi. Marcos on pitänyt tätä liittoa ideaalisena, kun Marcosit tuovat äänet pohjoisesta ja Dutertet etelästä.

Bongbong ja Sara ovat nimenneet liittouman UniTeamiksi ja tärkein tunnus on kansan yhtenäisyys. Yhtenäisyyspuheen todellinen sisältö näyttää olevan, että unohdetaan ikävät asiat ja menneistä ei puhuta. Taktiikkaan kuuluu, että kumpikaan heistä ei suostu osallistumaan yhteenkään vaaliviranomainen Comelecin järjestämään väittelytilaisuuteen. Kun heillä on gallupeissa ylivoimainen johtoasema, on parasta vain luoda yhteistä karnevaalitunnelmaa toreilla ja välttää kaikkia vakavasti otettavia keskusteluita.

Bongbong tuskin on perustamassa diktatorista hallintoa, mutta suvun vääryydellä hankkimia varoja hän ei varmasti ole palauttamassa valtiolle, ja korruptoitunut ”kaverikapitalismi” saanee jatkoa. Hän on luvannut jatkaa Duterten linjoilla, vaikkakin huumesotaa pehmentäen.

Dutertella ei ehdokasta

Vaaliasetelmaa arvioitaessa on hyvä katsoa, keitä ehdokaslistalta puuttuu. Merkillepantavinta on, että presidentti Dutertella ei ole seuraajaehdokasta. Hänen on ollut vaikeata hyväksyä, että Sara-tytär lähti Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi. Hän on nimittänyt Bongbongia heikoksi johtajaksi ja piloille hemmotelluksi lapseksi eikä ole Saran pyynnöistä huolimatta toistaiseksi antanut tukeaan Marcosille.

Duterten johtama valtapuolue PDP-Laban on pahasti sekaisin. Se jakautui puolueen puheenjohtaja Duterten ja puolueen presidentti Manny Pacquiaon tukijoiden fraktioihin, ja oikeudessa taistellaan edelleen siitä, kenellä on oikeus edustaa puoluetta. Duterten tukijoukot erottivat Pacquiaon puolueesta ja toiset pitivät tekoa laittomana. Duterten kannattajat yrittivät näin estää Pacquiaoa nousemasta puolueen presidenttiehdokkaaksi. Oikeusriidan kestäessä Manny asettui varmuuden vuoksi Promdi-puolueen ehdokkaaksi. Monien kommellusten jälkeen PDP-Labanin Duterten-siivellä ei ole omaa presidenttiehdokasta.

Rodrigo Duterten tavoitteena on saada presidentiksi henkilö, joka jatkaisi hänen politiikkaohjelmaansa. Hän olisi toivonut, että Sara olisi lähtenyt presidenttikilpaan yhdessä uskollisimman tukijansa, senaattori Bong Gon kanssa. Vaikka isällä ja tyttärellä on paljon yhteistä, on Saralla selvästi halua itse määritellä linjansa, eikä hän suostunut ehdokkaaksi Gon rinnalla. Go on alusta lähtien ilmaissut, että hänellä ei ole halua presidenttiehdokkaaksi, mutta hän suostui pitkin hampain, kun Rodrigo lupautui hänen varapresidenttiehdokkaakseen. Sitten alkoi näyttää siltä, että Rodrigo olisi kilpailemassa varapresidenttiydestä tytärtään vastaan, jolloin hän vetäytyi ja presidentin pettymykseksi myös Go. Gota houkuteltiin vielä varapresidenttikilpaan, mutta Duterten perheen diehard-ystävänä hän ei halunnut kilpailla Saraa vastaan.

Duterte yritti vielä saada toisen vankan tukijansa, senaattori ”Bato” Dela Rosan presidenttiehdokkaaksi, mutta sekin meni pieleen. PDP-Labanin Duterten-siipi on asettunut tukemaan Sara Dutertea varapresidentiksi, mutta Rodrigo ei ole vielä päättänyt, ketä tukea presidentiksi. Puolue on luvannut nimetä ehdokkaansa 25.3. mennessä, ja useimmille ehdokkaille presidentin tuki kelpaisi hyvin.

Leni Robredo kakkosena

Opposition heikkoutta osoittaa, että se ei ole kyennyt ryhmittymään yhden ehdokkaan taakse. Varapresidentti Leni Robredo sitä yritti, mutta kukaan ei ollut valmis luopumaan ehdokkuudestaan. Leni ajaa liberaalista demokratiaa filippiiniläisittäin. Rahapiirit huolehtisivat taloudellisista eduistaan, mutta virkavallan toimissa pysyttäisiin paremmin lain ja ihmisoikeuksien puitteissa. Robredon kannattajissa on paljon vanhaa eliittiä, mutta hän itse tuntee huonommassa asemassa olevan väestön tilanteen hyvin. Hän toimi vuosia kansalaisjärjestössä (Salingan) lakinaisena ajamassa maattomien, työläisten, alkuperäiskansojen ja vastaavien asiaa.

Robredon mahdollisuuksia tulla valituksi heikentää huomattavasti se, että koko hänen varapresidenttikautensa aikana hän on saanut niskaansa enemmän päättömiä likasankojuttuja kuin kukaan muu johtava poliitikko. Presidentti Duterte on alusta lähtien pyrkinyt mitätöimään Lenin ja hänen äänekäs sosiaalisen median kannattajajoukkonsa on pistänyt vielä paremmaksi. Duterten luonnehdintoja Lenistä ovat mm. heikko ja typerä, epäpätevä, sähläri, epärehellinen, presidentti ei ole naisille sopiva tehtävä. Levitettiin myös perusteetonta huhua, että Robredo olisi osallisena vallankaappaushankkeessa Dutertea vastaan. Lisäksi hän on pyrkinyt nöyryyttämään Leniä olemalla kutsumatta häntä tilaisuuksiin, joihin varapresidentti kuuluisi kutsua.

Kabinettiinsa Duterte ei Leniä halunnut, vaikka yleensä varapresidenteille on hallitustehtäviä tarjottu. Kun Robredo oli huumesodan toteuttamisesta toista mieltä, päätti Duterte syksyllä 2019 antaa Robredolle huumetsaarina vapaat kädet näyttää, mihin hän johtajana kykenee. Yllätykseksi Robredo ottikin tehtävän vastaan ja laati presidentille varteenotettavan vaihtoehto-ohjelman huumeongelman hoitamiseksi. Kuukauden päästä Duterte erotti Robredon tehtävästä. Robredo on sitten käyttänyt energiansa ja varapresidentin budjetin lähinnä köyhyyden vastaisiin sosiaalisiin ohjelmiin. Leni ei ole mukana korruptiossa ja valtion tarkastuskomissiokin on kiittänyt varapresidentin toimistoa hyvästä tilinpidosta ja raportoinnista.

Viimeisin päätön huhu, jolla Robredon kannatuksen nousu halutaan estää, on että hän olisi tehnyt maanalaisen kommunistisen puolueen CPP:n ja NPA-kansanarmeijan kanssa sopimuksen hallitusvallan jakamisesta. Huhun on laittanut liikkeelle kilpailijaehdokas Ping Lacson ”tiedustelutietoihin perustuen”. Robredolla on varmasti ollut vähemmän tekemistä kommunistien kanssa kuin Dutertella, joka kautensa alussa lupasi julkisesti yliopisto-opettajalleen, CPP:n perustaja Joma Sisonille, että hän saa nimetä neljä ministeriä hallitukseen. Voi olla, että Sison suosittelee kannattajiaan äänestämään Robredoa varmimpana Marcosin vastaehdokkaana, mutta se ei osoita minkäänlaista liittolaisuutta. Oikeusministeri Menardo Guevarrakin totesi, että ei ole laitonta, jos jokin kommunistiseen puolueeseen linkitetty järjestö tukee jotakin vaaleihin osallistuvaa ehdokasta tai puoluetta.

Isko Moreno haastajana

Isko on kasvanut Manilan Tondon slummeissa. Näyttelijäuran avulla hän tuli laajemmin tunnetuksi, mikä auttoi häntä pääsemään Manilan kaupunginvaltuutetuksi. Sittemmin Manilan pormestarina hän on osoittanut suurta tarmokkuutta ja kunnianhimoa tehtävien hoidossa ja on ottanut erityisesti huomioon vähätuloisten asukkaiden aseman. Valtakunnallisesta politiikasta hänellä ei ole kokemusta eikä kattavia tukiverkostoja provinsseissa. Isko tekee aktiivisesti aloitteita, mutta esiintymisessä on paljon populistisia piirteitä. Isko avosteli vielä viime syksynä Duterten toimia, mutta nyt hän on suorastaan kerjäämässä Dutertelta nimeämistä presidenttiehdokkaakseen.

Manny Pacquiao

Manny on Filippiinien kaikkien aikojen urheilusankari. Ammattilaisnyrkkeilyn moninkertaisena maailmanmestarina köyhistä oloista kotoisin oleva Manny on maineen lisäksi ansainnut melkoisen omaisuuden. ”PacMan” on ollut kongressiedustajana ja senaattorina vuodesta 2010 lähtien, mutta nyrkkeilyuran takia hänellä on eniten poissaoloja ja rooli lainsäätäjänä on ollut vähäinen.

Manny edustaa kristilliskonservatiivisia arvoja. Hän ajoi senaatissa kuolemantuomion käyttöönottoa perustellen sitä kirkon näkemyksen vastaisesti sillä, että ”Jumala sallii hallituksille kuolemantuomion käytön. Jeesus Kristuskin tuomittiin kuolemaan, koska hallitus oli silloin niin säätänyt.” Manny sanoo edelleen kannattavansa kuolemantuomiota, mutta vasta sitten joskus, kun oikeuslaitos saadaan toimimaan luotettavasti.

Pacquiao on käyttänyt huomattavasti varojaan hyväntekeväisyyteen esim. taifuunien ja suuronnettomuuksien uhreille. Oikeastaan vaalikauden ulkopuolellakin kaikissa hänen järjestämissään joukkotapaamisissa jaetaan avustuksia.

Ping Lacson

Lacson oli presidentti Estradan kaudella Filippiinien poliisin pääjohtaja ja saavutti mainetta kovista otteistaan taistelussa rikollisia vastaan. Näkyvin esimerkki tästä oli poliisin tekemä rikollisjengin (Kuratong Baleleng) 11 jo pidätetyn jäsenen suoranainen teurastus, mutta siitäkin Lacson ja poliisit selvisivät ilman tuomiota. Sen sijaan Lacsonia syytettiin kärkipoliitikkojen pr-tiedottaja Bubby Dacerin ja hänen autonkuljettajansa murhan toimeksiannosta ja vuonna 2010 senaattori Lacson pakeni maasta 15 kuukaudeksi, kunnes häntä koskeva murhasyyte oli kumottu.

Senaattori Lacsonin suurimpia ansioita on toiminta korruptoitunutta budjettijärjestelmää vastaan. Filippiineillä presidentille hallitsemisen tärkeimpiä mekanismeja on jokaiselle kongressiedustajalle ja senaattorille jaettavat huomattavat summat itse ehdotettuihin hankkeisiin, jotka pahimmillaan ohjataan olemattomiin valehankkeisiin. Lacson on kieltäytynyt ottamasta näitä rahoja vastaan, ja hän on paljastanut budjettiehdotuksista nimeämättömät könttäsummat, joita voitaisiin käyttää korruptiotarkoituksiin.

Vaaleihin osallistuu lisäksi viisi presidenttiehdokasta, joiden gallup-kannatus yhteensäkin on alle prosentin. Heistä voisi mainita vasemmistolaisen työväenpuolueen johtajan Leody de Guzmanin, jonka poliittiset linjaukset poikkeavat selvästi kaikista muista.

Laki inklusiivisesta opetuksesta hyväksytty

Presidentti Duterte vahvisti lain, jonka mukaan kaikilla on oikeus saada korkeatasoista inklusiivista koulutusta. Niin vammaisilla henkilöillä kuin etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilla on oikeus saada tasavertaisiin mahdollisuuksiin perustuvaa opetusta. Laki velvoittaa kaikkia sekä julkishallinnollisia että yksityisiä kouluja.

Nelipäiväiseen työviikkoon?

Kun polttoaineen hinta on noussut jyrkästi, Kansallinen talous- ja kehitysvirasto (NEDA) esittää siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon. Samalla työpäivää pidennettäisiin kymmeneen tuntiin. Näin saataisiin vähennettyä liikennettä ja säästettyä työmatkakustannuksissa. Vähäisempi polttoaineen kulutus voisi myös hillitä inflaatiota.

100 000 turistia kuukaudessa

Filippiinit avautui turisteille 10.2.2022 ja jo 15.3. mennessä maahan oli saapunut 96 000 matkailijaa. Filippiineille pääsee 157 maasta ilman viisumia, mm. Suomesta.

59 % väestöstä täysin rokotettu

Filippiinit, kuten useimmat kehittyvät maat saivat Covid-19-rokotteita jälkijunassa sitten kun Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa omat rokotustarpeet oli turvattu. Loppuvuodesta Filippiineillä päästiin kuitenkin hyvään vauhtiin ja nyt jo 63 miljoonaa henkilöä ja 59 % väestöstä on saanut täyden rokotussuojan. Koronatartunnan saaneiden määrä on vähentynyt tammikuun lopulta lähtien voimakkaasti ja valtaosa maasta on siirtynyt alimman tason (alert level 1) koronarajoituksiin. Tosin terveysministeri Francisco Duque arvioi, että kun maailmalla tartuntamäärät ovat vielä suuria, tämä rajoitustaso pidetään voimassa kesään asti.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Avainsanat inklusiivinen opetus, koronatilanne, matkailun avautuminen, nelipäiväinen työviikko, presidentinvaalit, Ukrainan sota

Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2021

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 11.4.2021

Mabuhay 1 / 2021

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 12.4.2021

Koronatilanne pahenee

Viime viikkoina Filippiineillä on todettu enemmän uusia koronatartuntoja kuin kertaakaan pandemian aikana, 10 000 – 15 000 tapausta päivässä. Yhteensä koronaan sairastuneita on 865 000 ja kuolleita 15 000 (tilanne 11.4.2021). Tilastojen mukaan Filippiineillä on väestömäärään suhteutettuna vähemmän todettuja koronatapauksia kuin Suomessa, mutta siellä on testattu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Nyt erityisenä huolen aiheena on Metro-Manilan sairaanhoidon vastaanottokyky. Vakavasti sairastuneita on käännytetty jopa kymmenistä sairaaloista pois, kun vapaita paikkoja ei ole. Petipaikka saattaisi vielä jostain löytyä, mutta hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi.

Metro-Manila ja sitä ympäröivät provinssit olivat kaksi viikkoa tiukennetussa sulkutilassa (enhanced community quarantine ECQ), mutta 12.4. lukien sulkutilaa lievennettiin asteella (modified enhanced community quarantine MECQ). Alueella jatkuu edelleen yöllinen liikkumiskielto klo 20–05. Koko maa on ollut jo vuoden vaihtelevasti eriasteisissa sulkutiloissa.

Erap koronan takia tehohoidossa

83-vuotias ex-presidentti Joseph ”Erap” Estrada joutui sairaalaan ja hengityslaitehoitoon koronan takia. Viimeisimpien tietojen mukaan hänen terveydentilansa on hieman parantunut eikä hän ole enää hengityslaitteen tarpeessa.

Talous supistui, nyt taas kasvua

Filippiinien talous ei ole selvinnyt vaurioitta sitkeästä koronavirusepidemiasta. Samaan tapaan kuin muualla Aasiassa, on talous hidastunut, kun turistikohteita on jouduttu sulkemaan ja ravintoloiden asiakasmääriä rajoittamaan koronan leviämisen estämiseksi. Filippiinien koronatilanteen lasketaan olevan Indonesian ja Myanmarin ohella pahin Kaakkois-Aasiassa. Yli puolet tapauksista on pääkaupunki Manilassa, joka vastaa suuresta osasta maan taloudesta.

Viime vuonna Filippiinien talous supistui 9,5 prosenttia eli eniten maan tilastohistoriassa. Sekä kotimainen kulutus että julkiset investoinnit olivat viime keväänä syöksykierteessä, joka oikeni vain hieman vuoden loppua kohden, kun rajoituksia päästiin syksyllä jonkun verran purkamaan. Rajoitukset ovat vaikuttaneet etenkin palveluihin, jotka muodostavat reilusti yli puolet kansantuotteesta. Noin kolmannes filippiiniläisistä elää köyhyysrajan alapuolella ja koronan leviäminen on vain pahentanut tilannetta.

Työttömyys lähes kaksinkertaistui yli kymmeneen prosenttiin viime vuonna käytyään keväällä lähes 18 prosentissa. Lisäpainetta ovat tuoneet pandemian takia ulkomailta kotiutuneet filippiiniläiset, jotka ovat yleensä lähettäneet kotimaahansa lisätuloja. Omana rasitteenaan olivat maaseudulle loppuvuonna iskeneet taifuunit, jotka laskivat maatalouden tuotantoa. Tämä on näkynyt myös useiden elintarvikkeiden kallistumisena.

Presidentti Rodrigo Duterte on esitellyt laajan elvytysohjelman, jonka avulla talous on tarkoitus saada takaisin vauhtiin tänä vuonna. Sen tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä. Duterten kunnianhimoisena tavoitteena on ollut köyhyyden vähentäminen, mutta nyt tavoite näyttää taas luisuvan kauemmaksi.

Apua ei saatane enää rahapolitiikasta, sillä Filippiinien keskuspankki laski jo viime vuonna korkojaan useaan otteeseen ja nyt inflaation kiihtymisestä on jälleen merkkejä. Helmikuussa inflaatio ylsi 4,7 prosenttiin lähinnä elintarvikkeiden hintojen kallistuessa. Keskuspankin ennusteen mukaan inflaatio pysyy tänä vuonna 2-4 prosentin haarukassa. Viime vuonna inflaatio pysyi aisoissa kasvaneen työttömyyden ja heikentyneen kysynnän myötä.

Tänä vuonna talouden uskotaan kääntyvän selvään kasvuun, mikä tosin riippuu pitkälti alueen mahtimaan Kiinan talouden kasvuvauhdista sekä koko maailmantalouden elpymisestä, jos koronapandemia saadaan hallintaan. Pidemmällä tähtäimellä kasvua rajoittaa edelleen Filippiinien puutteellinen infrastruktuuri, jota on pyritty kohentamaan hallituksen investointiohjelmilla. Tämä on toisaalta merkinnyt velkaantumista. Se oli ennen pandemiaa saatu jo selvään laskuun. Filippiinien julkinen velka ylsi viime vuonna jo lähes 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja tänä vuonna sen ennakoidaan paisuvan edelleen.

Ruokaa riittää

Maatalousministeri William Dar vakuuttaa, että kaikesta huolimatta ruoasta ei tule tänä vuonna pulaa. Mm. riisin satonäkymät ovat paremmat kuin viime vuonna.

Afrikkalainen sikarutto on johtanut myös Filippiineillä joukkoteurastuksiin ja sianlihan hinnan nostopaineisiin. Hallitus on määrännyt helmikuun alussa tilapäisen hintakaton sian- ja kananlihalle.

Ihmisoikeusjärjestö TFDP kampanjoi punaiseksi leimaamista vastaan: ”Rauhaan pyrkiminen ei ole terrorismia!”

Vaarallinen antiterrorismilaki

Viime heinäkuussa astui voimaan kiistelty antiterrorismilaki, joka kriitikoiden mukaan sisältää lukuisia ihmisoikeuksia heikentäviä pykäliä. Lakiin on tehty 37 valitusta, joiden käsittely korkeimmassa oikeudessa on kesken koronan takia.

Huolta on herättänyt lain lavea terrorismin määritelmä, jonka mukaan mm. edunajo, protestointi, työnseisaus, joukkotoiminnot ym. poliittisten oikeuksien harjoittaminen todetaan terroristiseksi rikokseksi, jos tarkoituksena on aiheuttaa henkilölle kuolema tai vakava fyysinen haitta tai luoda vakava riski yleiselle turvallisuudelle. Samoin terrorismia on kansaan tai kansanryhmiin kohdistuva pelon ilmapiirin luominen tai valtiovallan uhkaaminen ja maan poliittisten, taloudellisten tai sosiaalisten rakenteiden horjuttaminen.

Edellä on vain osittainen kuvaus lain terrorismin määrittelystä. Kiistämättä monet edellä mainitut toimet ovat terroristisia tekoja, mutta kyse onkin siitä, miten ja kuka määrittelee kenetkin terroristiksi.

Lain sisältämä antiterrorismineuvosto (Anti-Terrorism Council ATC) määrittelee, kuka tai mikä järjestö on terroristinen. ATC ylläpitää listaa näistä järjestöistä ja henkilöistä, joilla ei käytännössä ole mahdollisuuksia puolustautua vääriäkään luokitteluita vastaan. ATC:n jäseninä on 10 ulko- ja turvallisuussektorin ministeritason henkilöä, joista puolet on kenraaleita. Sen sijaan neuvostossa ei ole esim. ihmisoikeuskomission (CHR) edustajaa.

Ensi toimina ATC määritteli kommunistisen puolueen (CPP) ja sen armeijan (NPA) terroristisiksi järjestöiksi ja satojen ihmisten nimet terroristilistalle.

Pidättäminen ilman määräystä

Laki sallii asevoimille ja lainvalvojille henkilön pidättämisen normaalin pidätysmääräyksen sijaan ATC:n luvalla. Henkilö voidaan pitää pidätettynä ilman nostettua syytettä 24 vuorokautta.

Tavoitteena CPP/NPA:n tuhoaminen 2022 mennessä

Presidentti Duterte yritti kautensa alkupuolella neuvotella kommunistipuolueen kanssa rauhasta ja olisi ehkä vielä antanut uudenkin mahdollisuuden. Asevoimien kenraalit sen sijaan eivät usko neuvotteluihin ja ennen kaikkea eivät halua rauhaa sellaisilla ehdoilla, joilla kommunistit saisivat vaikutusvaltaa yhteiskunnan rakentamiseen. He haluavat ratkaista riidan asein ja eristämällä kommunistisissit väestöstä.

Viimeksi mainittuun tarkoitukseen perustettiin ”Toimeksianto paikallisen kommunistien aseellisen konfliktin lopettamiseksi” (National Task Force Ending Local Communist Armed Conflict, NTF-ELCAC). Tavoitteena on saada mm. rahan houkuttelemana kansalaiset irtisanoutumaan kommunisteista.

NTF-ELCAC on saanut tälle vuodelle 16,4 miljardin peson budjetin (vajaat 300 milj. euroa). Jokainen barangay (kylä/kaupunginosa), joka osoittaa olevansa kommunistivapaa, saa 20 milj. pesoa ylimääräistä kehitysrahaa esim. teiden tai koulujen rakentamiseen. Asukkaita mm. kehotetaan ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan NPA:n sissien liikkeistä armeijalle. Kylien porteille pystytetään kylttejä, jonka mukaan kommunistit eivät ole tervetulleita tähän kylään. Jos joku vastustaa tämänkaltaista toimintaa, päätyy nopeasti itse epäiltyjen listalle. Manilan pormestari Isko Moreno osoitti melkoista rohkeutta, kun käski poistamaan tuollaiset kyltit kaupungin rajoilta, koska ei hyväksy minkään asukasryhmän syrjintää.

Punaleima aseena

Antiterrorismilain vaara näkyy siinä, että laillisesti toimivia henkilöitä ja esim. ammattijärjestöjä leimataan kommunistisiksi. Filippiineillä punaleima merkitsee valitettavan usein armeijalle vapaita käsiä toimia ja kuolemanriskiä.

NTF-ELCAC:n ja sen puhemiehen, kenraaliluutnantti Antonio Parladen toimesta ihmisiä on leimattu julkisesti olemattomin perustein vähintään terroristien avustajiksi. Tässä suhteessa hän ei noudata edes antiterrorismilakia, jossa antiterrorismineuvosto määrittelee, kuka kuuluu terroristilistalle.

Parladen listalle on päässyt lukuisia henkilöitä, joilla varmasti ei ole yhteyttä kommunistipuolueeseen. Heitä on esim. Inquirerin toimittaja Tetch Torres-Tupas, näyttelijät Angel Locsin ja Liza Soberano sekä Miss Universe Catriona Gray. Punaleiman saivat myös ex- korkeimman oikeuden jäsenet Antonio Carpio and Conchita Carpio Morales, kun he ovat valittaneet korkeimpaan oikeuteen antiterrorismilaista.

Tappakaa Duterten luvalla

Duterte sanoi puhuessaan NTF-ELCAC:n tilaisuudessa 5.3.2021 poliiseille ja sotilaille, että ”Jos tulee yhteenotto ja näet heidät aseistettuina, tapa, tapa heidät, älä välitä ihmisoikeuksista. Minä olen se, joka menee vankilaan”.

Ei mennyt kuin kaksi päivää ja tuli ”Bloody Sunday”. Neljän provinssin laajuisessa poliisin ja armeijan yhteisiskuissa tapettiin yhdeksän vasemmistolaisten kansalaisjärjestöjen aktiivia, vaikka ei ollut kyse aseellisesta taistelusta. Viime vuonna tehtiin Negrosilla vastaavia tappavia iskuja vasemmistolaisten järjestöjen toimistoihin ja toimitsijoiden koteihin.

Joulukuussa 2020 tapettiin Panayn saarella hämäräperäisessä operaatiossa yhdeksän tumandok-alkuperäiskansaa edustavan Tumanduk-järjestön johtohenkilöä ja 16 muuta pidätettiin. NTF-ELCAC on leimannut Tumandukin kommunistien peitejärjestöksi.

NTF-ELCAC on luokitellut kaikki Makabayaniin kuuluvat puolueet ja lähellä olevat ammattiliitot, talonpoikais-, opiskelija- ym. -järjestöt kommunistisiksi, joten NPA:n tuhoamistavoite kattaa kaikki nämä järjestöt.

Varmasti näistä järjestöistä löytyy henkilöitä, joilla on ainakin ollut siteitä kommunistiseen puolueeseen. Suunnitelmat kieltää Makabayania osallistumasta vaaleihin ja järjestöjä toimimasta laillisesti voivat pakottaa kansalaisaktiiveja siirtymään epätoivottuun maanalaiseen toimintaan, kuten vuoden 1972 Marcosin sotatilalain julistuksen jälkeen. Demokratiassa olisi parempi antaa erilaisia ajatussuuntauksia edustavien järjestöjen toimia avoimesti ja väkivallattomasti.

Kadut julkista liikennettä suosimaan

Jopa 87 prosentin mielestä katuliikenteessä tulisi priorisoida julkista liikennettä, polkupyöräilyä ja jalankulkua suhteessa yksityisautoiluun, arvioivat marraskuussa 2020 Social Weather Stationin kyselyyn vastanneet. Samoin 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kunnastaan voi tulla hyvä paikka pyöräilyyn ja jalankulkuun.

Pyöräilyn suosiota ovat lisänneet sulkuajan autoliikenteen rajoitukset. Manilassa on mm. jeepneyille annettu huomattavasti vähemmän toimilupia kuin ennen koronaa, ja busseissakin sallittuja paikkamääriä on vähennetty. Toisaalta pyöräilijöille on avattu pääväylillä omia kaistoja.

Kiinan laivoja luvatta Filippiinien vesillä

Filippiinien rannikkovartiosto ilmoitti 220 kiinalaisen laivan ankkuroineen 7.3.2021 Juan Felipe-riutan edustalle Spratlyn saaristossa. Filippiinit katsoo alueen kuuluvan Filippiinien talousvyöhykkeeseen.

Huolimatta ulko- ja puolustusministeriöiden lukuisista protesteista on riutan alueelle jäänyt kymmeniä kiinalaisaluksista. Kiina on todennut, että Etelä-Kiinan meren yhdeksän pisteen linjan sisällä olevat saaret ja riutat kuuluvat Kiinalle.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken vakuutti, että USA tulee aina seisomaan liittolaisensa rinnalla. Yhdysvallat varoitti 9.4. Kiinaa aggressiivisista liikkeistä Filippiinejä vastaan. Ulkoministeriön puhemies Ned Price totesi, että aseellinen hyökkäys Filippiinien asevoimia tai laivoja vastaan käynnistää Yhdysvaltojen ja Filippiinien keskinäisen puolustussopimuksen avunantovelvoitteen. Lentotukialus Theodore Roosevelt saapui 4.4. Etelä-Kiinan merelle “rutiinioperaatioihin”. Operaatio ei liity vain Juan Felipen tapahtumiin, vaan USA:n haluun näyttää voimaansa Kiinan ominaan pitämillä vesillä.

Filippiinien ja USA:n puolustusministerit Delfin Lorenzana ja Lloyd Austin keskustelivat puhelimitse 11.4. alueen turvallisuustilanteesta ja alkavista yhteisistä Balikatan-sotaharjoituksista. Tällä kertaa harjoitukset pidetään kuitenkin tavanomaista pienempänä, vain 1 700 sotilaan voimin.

Austin painotti vierailevien joukkojen sopimuksen (Visiting Forces Agreement, VFA) merkitystä maiden sotilaalliselle yhteistyölle. Presidentti Duterte päätti vuosi sitten lakkauttaa sopimuksen, mutta on asevoimien toiveesta lykännyt jo kahteen kertaan irtisanomisen voimaanastumista puolella vuodella.

Lorenzana lupasi keskustella presidentin kanssa sopimuksen jatkamisesta. Duterte totesi syksyllä, että jos Yhdysvaltojen asevoimat haluavat läsnäoloa Filippiineillä, tulee sen maksaa enemmän Filippiineille. Presidentti totesi myös, että Yhdysvaltojen tulisi toimittaa vastikkeeksi Filippiineille koronarokotteitaan. Lorenzana pyysi Austinia myötävaikuttamaan siihen, että Filippiinit saisi tilaamansa 20 miljoonaa Modernan rokotetta ja Austin lupasi puhua asianomaisille tahoille.

Vaikka ulko- ja puolustusministerit ovat käyttäneet toistuvasti kovaa kieltä Kiinan laivojen tunkeutumisesta Filippiinien aluevesille, on presidentti Duterte vältellyt suoraa kannanottoa asiaan ja on sanonut haluavansa rauhanomaisen ratkaisun kiistaan.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Avainsanat antiterrorismilaki, Filippiinit, Kiina-suhteet, koronatilanne, talous

Uutistiedote

Mabuhay 1/2020

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 28.2.2020

Mabuhay 1/2020

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 28.2.2020

Duterte irtisanoi puolustussopimus VFA:n

Kun Yhdysvaltojen kongressi antoi viisumikiellon filippiiniläisille poliitikoille ja virkamiehille, jotka olivat vastuussa senaattori Leila de Liman vangitsemisesta, irtisanoi presidentti Rodrigo Duterte vastavetona asevoimien yhteistyösopimus VFA:n.

Visiting Forces Agreement VFA on Filippiinien ja Yhdysvaltojen vuonna 1999 solmima sopimus, joka mahdollistaa USA:n joukkojen tilapäisen oleskelun Filippiinien alueella esim. yhteisissä sotaharjoituksissa. Filippiinien senaatti kieltäytyi vuonna 1991 jatkamasta tukikohtasopimusta, jonka takia USA:n oli pakko vetää asejoukkonsa pois Filippiineiltä. VFA on toiminut kiertotienä vaihtuvien amerikkalaisten joukkojen lähes pysyvälle oleskelulle Filippiineillä. Filippiinien asevoimat ovat tätä yhteistyötä halunneet koulutuksen lisäksi myös siksi, että Yhdysvaltain laivaston ja ilmavoimien partiointi toimii turvana Kiinan valtapyrkimyksiä vastaan.

Presidentti Duterte uhkasi irtisanoa VFA:n, ellei senaattori dela Rosan mitätöityä viisumia palauteta. Hänen määräyksestään ulkoministeri Teodoro Locsin sitten toimitti USA:n hallitukselle 11.2.2020 sopimuksen irtisanomisilmoituksen. Sopimuksen voimassaolo päättyy puolen vuoden päästä. Presidentin puhemies Salvador Panelon mukaan Duterten päätökseen vaikutti viisumikiellon lisäksi USA:n epäkunnioittava suhtautuminen Filippiinien oikeusjärjestelmään ja muut Filippiinien suvereenisuuden loukkaukset.

Vaikka Duterte on ystävällisissä suhteissa presidentti Trumpin kanssa, kieltäytyi hän kutsusta osallistua ASEANin kokoukseen Yhdysvalloissa. Samoin hän kielsi kaikkia ministereitään matkustamasta Yhdysvaltoihin.

Kuka päättää kansainvälisistä sopimuksista?
Perustuslain mukaan senaatti hyväksyy kansainväliset sopimukset (treaty) kahden kolmasosan enemmistöllä. Nyt käydään keskustelua siitä, voiko presidentti ilman senaatin hyväksyntää irtisanoa sopimuksen. Presidentin valtaa puoltavat väittävät, että presidentti voi irtisanoa sopimuksen, sillä perustuslaissa mainitaan senaatin valtuuksissa vain sopimuksen hyväksyminen. Osa senaattoreista kuitenkin pitää kiinni siitä, että myös sopimuksen lakkauttaminen edellyttää senaatin päätöstä. He ovat viemässä kysymystä korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

Monet Duterten kannattajat varsinkin asevoimissa eivät ole innoissaan VFA:n lakkauttamisesta. Heidän mielestä amerikkalaisten läsnäolo Länsi-Filippiinien meren (toisella nimellä Etelä-Kiinan meren) saari- ja atollialueella on ainoa merkittävä pelote Kiinan pyrkimyksille ottaa alueita hallintaansa. Tosin USA:kaan ei ole estänyt kiinalaisia rakentamasta tukikohtiaan alueelle. VFA:n vastustajat ovatkin arvioineet, että USA toimii vain omien aluepoliittisten intressiensä mukaan eikä tosi paikan tullen kuitenkaan tulisi Filippiinien alueita puolustamaan.

Loppuuko sotilaallinen yhteistyö?
VFA ei suinkaan ole ainoa sotilaallinen yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Jo vuonna 1951 solmittiin Mutual Defense Treaty, joka velvoittaa ulkovallan hyökätessä kummankin maan tulevan toiselle avuksi.

Käytännön kannalta oleellisempi taitaa olla vuonna 2014 sovittu Enhanced Defense Cooperation Agreement (EDCA). Sopimus antaa USA:n asevoimille oikeuden käyttää tiettyjä armeijan lentokenttiä ja satamia mm. huolto- ja tankkaustarkoituksiin. Filippiinit on sallinut USA:n ilmavoimille viiden lentokentän käytön ja on yhdessä amerikkalaisten kanssa rakentanut kiitoratoja ym. varustuksia näille koneille soveltuviksi (Rappler 31.1.2020). Johdonmukaisuuden nimissä pitäisi kai EDCA:kin lopettaa, mutta sen suhteen Duterte on ollut hiljaa.

Korona talouden kehitystä uhkaamassa?

Maailmalla nopeasti levinnyt koronavirusepidemia on iskenyt myös Filippiineille. Tätä kirjoitettaessa maassa on havaittu kolme tartuntaa ja yksi ihminen on menehtynyt virukseen. Myös Taal-tulivuoren taannoinen purkaus on aiheuttanut suurta vahinkoa ja inhimillistä kärsimystä.

Vielä vuoden alkaessa näytti siltä, että Filippiinien talouskasvu alkaisi jälleen selvästi vauhdittua tänä vuonna. Perusteena ovat maahan tulevat ulkomaiset sijoitukset, suurimmasta osasta talouskasvusta vastaava vahva yksityinen kulutus sekä keskuspankin kevyt rahapolitiikka. Samaan aikaan inflaatio on pysynyt maltillisena eli keskuspankin 2-4 prosentin tavoitehaarukassa.

Keskuspankki laski viime vuoden lopussa ohjauskorkoaan. Koronlasku oli jo kolmas viime vuonna. Keskuspankin pääjohtajan mukaan korkoa voidaan laskea uudelleen, mikäli virusepidemia pahenee. Tähän antaa mahdollisuuden myös kohtuullinen inflaatio.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että Filippiinien hallituksella on varaa elvyttää, mikäli koronaviruksen vaikutukset alkavat näkyä selvästi kansantaloudessa. Viime vuoden talouskasvu jäi alustavien tietojen mukaan 5,9 prosenttiin, mikä on hitainta tahtia kahdeksaan vuoteen. Se oli myös alle hallituksen asettaman tavoitteen, joka oli 6,0-6,5 prosenttia. Tämäkin tahti oli lähinnä kotimaisen kulutuksen ansiota. Tänä vuonna IMF odottaa kasvutahdin kiihtyvän 6,3 prosenttiin.

Aasiassa laajasti edustettuna oleva brittipankki HSBC arvioi puolestaan tammikuussa, että talouden kasvuvauhti yltäisi tänä vuonna 6,4 prosenttiin ja ensi vuonnakin 6,5 prosenttiin. Näissä ennusteissa oletetaan kuitenkin, ettei virus yllä globaaliksi pandemiaksi. Filippiinien hallituksen tavoite kuluvan vuoden talouskasvulle on 6,5-7,5 prosenttia.

Köyhyysongelma
Talouden tahti riippuu paljolti siitä, mikä on koronaviruksen lopullinen vaikutus Filippiinien talouteen. Pitkien alihankintaketjujen ansiosta useat Kaakkois-Aasian maat ovat riippuvaisia Kiinan teollisuuden kysynnästä. Lisäksi virusuhka vaikuttaa turismiin, joka vastaa noin viidestä prosentista maan bruttokansantuotteesta. Suuri osa turisteista on tullut juuri Kiinasta.

Hallitus on pyrkinyt pitämään kasvua yllä suurilla infrastruktuuri-investoinneillaan, joihin kuuluvat Manilan suuret raideliikenneprojektit. Presidentti Rodrigo Duterten 180 miljardiin dollariin yltävän ”build, build, build” -ohjelman tarkoitus on poistaa köyhyyttä, joka onkin viime aikoina jonkun verran vähentynyt. Se on kuitenkin edelleen selvästi yleisempää kuin muissa Kaakkois-Aasian maissa. Maataloudessa ja kalastuksen parissa työskentelevistä jopa 70 prosentin arvioidaan lukeutuvan köyhään väestönosaan. Maaseudun köyhyys on ongelma, joka on osoittautunut varsin vaikeaksi ratkaista.

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa kuusi miljoonaa filippiiniläistä köyhyydestä vuoteen 2022 mennessä. Hankkeiden toteutumista on kuitenkin hidastanut budjetin valmistelun myöhästyminen. Budjetti saatiin valmiiksi vasta tämän vuoden alussa kongressin sitkeiden erimielisyyksien takia.

Vaikka filippiiniläisen elinkeinoelämän luottamus on heikentynyt, on se edelleen korkeammalla kuin Kaakkois-Aasiassa keskimäärin. Viime aikoina yhdeksi kasvun esteeksi on noussut koulutetun työvoiman puute, kun aikoinaan juuri tätä seikkaa pidettiin Filippiinien vahvuutena.

Kertakäyttömuoveja kieltoon Filippiineillä

Marraskuussa presidentti Duterte sanoi harkitsevansa kertakäyttöisten muovipussien käytön valtakunnallista kieltoa. Kongressissakin on tehty useampi lakialoite muovinkäytön rajoittamiseksi, mutta toistaiseksi niiden käsittely ei ole edennyt.

Useat kunnat ovat jo näyttäneet suuntaa. Los Baños kielsi jo vuonna 2008 muovipussien ja styroksin käytön elintarvikkeiden pakkaukseen. Monet maan suurimmista kaupungeistakin kuten Quezon City ja Makati ovat kieltäneet kertakäyttömuovit kaupoissa, ravintoloissa, pikaruokaloissa, hotelleissa jne. Asiakkaita kehotetaan ottamaan mukaan omat kestokassit ja säilytysastiat esim. katukeittiön ruoka-annoksille.

National Solid Waste Management Commission kielsi 12.2.2020 kaikilta valtion ja paikallishallinnon yksiköiltä kertakäyttöisten muovituotteiden tarpeettoman käytön. Kielto sisältää muovipussien lisäksi kertakäyttökuppien ja ruokailuvälineiden käytön.

Valtakunnalliseen kyselytutkimukseen vastanneista 71 % oli sitä mieltä, että muovipussien käyttöä pitäisi rajoittaa koko maassa. 68 % olisi valmis ostamaan kierrätettävissä astioissa ruokaöljyä ja maustekastikkeita ja 42 % pesunesteitä ja shampoota yms. (SWS 3.2.2020).

ABS-CBN:n toimilupa uhattuna

Maan suurimman mediayhtiön, ABS-CBN:n toimilupa päättyy toukokuun alussa ja ei ole niin varmaa, että asiasta päättävä kongressi myöntäisi uuden luvan. Keskustelua käydään siitä, että ollaanko nyt vaientamassa kriittisen median sananvapautta.

Presidentti Duterte on useaan otteeseen luvannut pitää huolen siitä, että ABS-CBN:n toiminta lakkaa. Hän on mm. sanonut, että ”Teidän toimilupanne päättyy ensi vuonna. Jos odotatte sen uusimista, olen pahoillani. Te olette ulkona. Pidän huolen, että olette ulkona. Jos olisin teidän paikalla, minä myisin sen.” (MB 3.12.2019).

Oppositioäänten hiljentämisen ohella Duterten intressinä on arvioitu olevan, että Lopezin omistajasuku myisi ABS-CBN:n davaolaiselle Dennis Uylle, joka on Duterten tuella noussut parissa vuodessa maan talouseliittiin. Uy on juuri perustanut konserniinsa mediayhtiön, jolta vielä puuttuu varteenotettava tuotantokoneisto.

Näyttämättä jääneet Duterten vaalimainokset
Duterte närkästyi mediayhtiölle erityisesti siitä, että se jätti viime presidentinvaalien alla näyttämättä hänen jo maksamiaan televisiomainoksia, mutta näytti samaan aikaan senaattori Antonio Trillanesin häntä mollaavia mainoksia. Lisäksi ABS-CBN ei edes palauttanut kaikkia maksettuja rahoja näyttämättömistä mainoksista.

Vasta tällä viikolla senaatin kuulemistilaisuudessa ABS-CBN:n johtaja Carlo Katigbak pyysi presidentiltä anteeksi sitä, että yhtiö on loukannut häntä.

Katigbak selvitti, että yhtiö on näyttänyt kaikki Duterten valtakunnalliseen verkkoon tilaamat mainokset, mutta kaikkia alueellisiin verkkoihin toivottuja mainoksia ei kyetty näyttämään. Nimittäin alueellisissa verkoissa sai näyttää vaalimainoksia vain kaksi minuuttia tunnissa ja kampanjan loppuvaiheessa tuli niin paljon tilauksia, että monilta muiltakin ehdokkailta jäi mainoksia näyttämättä. Yhtiön linjana oli, että mainoksia näytettiin tilausjärjestyksessä.

Duterten vaalikampanja oli tilannut ABS-CBN:ltä paikallisia mainoksia 65 miljoonan peson edestä. Katigbakin mukaan mainoksia jäi näyttämättä seitsemän miljoonan edestä ja yhtiö palautti siitä n. neljä miljoonaa välittömästi. Myöhemmin yhtiö yritti palauttaa loput 2,6 miljoonaa pesoa, mutta presidentti ei niitä rahoja enää huolinut.

Presidentti Duterte hyväksyi ABS-CBN:n anteeksipyynnön ja toivoi, että yhtiö lahoittaa ylijääneet rahat johonkin hyväntekeväisyystarkoitukseen.

Ulkomaalaisomistus perustuslain vastaista
Vaalimainosasia on ehkä pyyhitty pöydältä, mutta suurempi periaatteellinen kysymys on, onko ABS-CBN:llä ulkomaalaista omistusta. Nimittäin perustuslain mukaan median pitää olla 100-prosenttisesti filippiiniläisessä omistuksessa.

ABS-CBN:n keräämistä pääomista runsas viidesosa on ABS-CBN Holdings-yhtiöön sijoitettua ulkomaista, lähinnä amerikkalaista ja singaporelaista rahaa. Sijoitukset ovat ns. Filippiinien talletustodistuksina (Philippine Depositary Receipts, PDR). (TMT 12.2.2020)

Kysymys on nyt siitä, pidetäänkö PDR:iä ulkomaisena omistuksena vai ei. Valtionasianajaja (solicitor general) Jose Calida on esittänyt korkeimmalle oikeudelle vaatimuksen, että ABS-CBN pitää laittaa toimintakieltoon mm. sillä perusteella, että yhtiöllä on perustuslain vastaisesti ulkomaista omistusta.

ABS-CBN on omassa vastineessaan väittänyt toimineensa lain mukaan, sillä Securities and Exchange Commission (SEC) on hyväksynyt omistusjärjestelyn jo vuonna 1999, kun yhtiö otti PDR:t käyttöön. Näinä vuosina viranomaiset eivät ole missään vaiheessa ilmaisseet, että järjestely olisi lainvastainen. Katigbak totesikin senaatissa, että jos lain tulkinta PDR:n suhteen on muuttunut, yhtiölle pitäisi antaa mahdollisuus korjata investointivälineitään säännösten mukaisiksi.

SEC:n komissaari Ephyro Amatong totesi, että kun PDR:t otettiin käyttöön vuonna 1999, PDR-todistusten haltijoista ei tullut yhtiön omistajia. Keskeinen perustelu sen puolesta, että PDR ei merkitse yhtiön ulkomaista omistusta on, että vaikka haltijat saavat osinkoja, heillä ei ole äänioikeutta yhtiön asioihin.

Kiivainta kampanjaa ABS-CBN:n toimilupaa vastaan käy The Manila Times ja sen kolumnisti Rigoberto Tiglao. Kun aika monet Duterten kannattajatkin ovat kääntyneet tukemaan toimiluvan uusimista, Tiglao nosti esiin, että ABS-CBN:n pääomistaja Eugenio Lopez on USA:n kaksoiskansalainen ja palautti Filippiinien kansalaisuutensa vasta vuonna 2004. Siten hän oli vuodesta 1987 lähtien laiton ulkomaalainen mediatalon omistaja.

Verot maksettu
ABS-CBN:iä on syytetty myös siitä, että se on jättänyt veroja maksamatta. Veroviraston (BIR) edustaja vahvisti senaatin kuulemisessa, ettei yhtiöllä ole verovelkoja ja että se on maksanut vuosina 2016–19 veroja yli 14 miljardia euroa.

Lupakäsittely ei oikein etene
Kongressin edustajainhuoneen tehtävä on päättää median toimiluvista. ABS-CBN on hakenut 25-vuotista jatkoa ja kongressissa on tehty 11 lakialoitetta lupaan liittyen, mutta lupaan nihkeästi suhtautuva puhemies Alan Peter Cayetano ei ole suostunut ottamaan asiaa käsittelyyn.

Senaatissa useimpien mielestä ABS-CBN:n hakemus pitäisi käsitellä hyvissä ajoin ja kun edustajainhuoneessa asia ei etene, senaatti on järjestänyt laajat kuulemisistunnot. Cayetanon on vaikeata hyväksyä, että senaatti sekaantuu alahuoneelle kuuluvaan asiaan.

Kun kongressi ei ehkä ehdi käsittelemään lupahakemusta ajoissa ja kun Calida yrittää saada korkeimman oikeuden pysäyttämään ABS-CBN:n toiminnan, yritetään nyt muilla keinoin varmistaa toiminnan ja työpaikkojen jatkuminen edes tilapäisesti. Mahdollisesti ABS-CBN voi jatkaa niin kauan kuin lupakäsittely on vireillä, mutta se voitaisiin riitauttaa.

Yksi vaihtoehto on, että Kansallinen telekommunikaatiokomissio NTC jatkaisi tilapäisesti toimintalisenssiä vuoteen 2022 asti. Kongressin molemmat salit voivat antaa rinnakkaisen päätöslauselman, joka valtuuttaisi NTC:n antamaan tilapäisen luvan.

Nyt kun presidentin tytär Sara Duterte-Carpiokin tukee vahvasti luvan myöntämistä, tullee ABS-CBN ainakin jonkinlaisen jatkoluvan saamaan.

Lupaa puoltava senaattori Risa Hontiveros kiinnitti kuitenkin huomiota työntekijöiden kohteluun, jonka suhteen yhtiöllä olisi paljon parantamisen varaa. ABS-CBN:n pitäisi vakinaistaa huonommilla ehdoilla työskenteleviä tilapäistyöntekijöitä. Lisäksi yhtiö toimii vihamielisesti ammattijärjestöjen jäseniä kohtaan. ABS-CBN:n 7 000 työntekijästä vain 300 on ammattiliitossa. Yhtiö maksaa liittoon kuulumattomille jopa 50 % korkeampia palkkoja kuin jäsenille.

Duterte kielsi sähkötupakoinnin
Presidentti Rodrigo Duterte kielsi presidentin asetuksella sähkötupakoinnin julkisilla paikoilla ja joukkokulkuneuvoissa. Alle 21-vuotiailta kielletään sähkötupakan tai siihen liittyvien välineiden myynti. Tuotteita ei saa myydä sataa metriä lähempänä kouluja, lasten leikkikenttiä, retkeilymajoja, nuorten harrastustiloja tai muita alueita, joilla nuoret oleskelevat.

Samoin asetus velvoittaa rekisteröimään kaikki sähkötupakkatuotteet ja vain hyväksynnän saaneita tuotteita saa myydä ja markkinoida. Presidentti perustelee päätöstään sillä, että sähkötupakointi on myrkyllistä ja hallituksella on valta ryhtyä kansan terveyttä suojeleviin toimenpiteisiin.

Vesilaitosten yksityistämisen seurauksia

Suomessakin tällä hetkellä ajankohtainen kysymys on julkisten vesilaitosten myyminen yksityisille. Tosin kansalaiset laajasti sitä vastustavat. Tässä asiassa meillä on Filippiinien kokemuksista opittavaa.

Vuonna 1997 Manilan vesihuolto annettiin Maailmanpankin painostamana kahdelle suuryritykselle hoidettavaksi 25-vuotisella sopimuksella. Ayalan oligarkkisuvun hallitsema Manila Water sai hoidettavakseen pääkaupunkiseudun itäisen osan vesihuollon ja läntinen osa on Manuel Pangilinanin hallitseman Maynilad Water Servicesin toimialuetta.

Vesihuoltoa kilpailutettaessa molemmat yhtiöt lupasivat vesimaksujen alenevan. Toisin kävi, ja ensimmäisen 10 vuoden aikana vesi kallistui reaaliarvoltaan 60–90 %, kun yleinen hintaindeksi nousi 19 %. Vuonna 2013 viranomainen määräsi yhtiöt alentamaan veden hintaa. Kun presidentti Fidel Ramosin aikana tehdyt sopimukset sisältävät yhtiöille oikeuden määritellä hinnat niin, että tietty voittoprosentti on niille taattu, yhtiöt veivät asian oikeuteen ja Singaporen kansainvälinen välimiesoikeus määräsi valtion korvaamaan vesiyhtiöille 11 miljardia pesoa tulonmenetyksen korvauksena.

Presidentti Duterte pitää sopimuksia epäreiluina ja sanoi, että hallitus ei tule maksamaan vesiyhtiöille senttiäkään. Duterte sanoi haluavansa nähdä miljardöörejä, eli Ayalan ja Pangilinanin vankilassa, koska syyttää heitä taloudellisesta sabotaasista. Duterte on vaatinut yhtiöitä luopumaan näistä korvausvaatimuksista ja neuvottelemaan uudet reilut sopimukset. Duterte on myös todennut, että yhtiöt eivät voi rahastaa vedestä, joka on yhteistä eikä yhtiöiden omistusta. Yhtiöt ovat vain veden jakelijoita. Molemmat yhtiöt ovatkin luopuneet vaatimasta oikeuden heille myöntämiä korvauksia.

Yhtiöt eivät ole tehneet tilanteen vaatimia investointeja, mutta veden jakelu kasvavalle Manilan seudun väestölle on laajempikin ongelma. Viime vuoden puolella monella Manilan alueella vettä jaettiin asukkaille usein vain pari tuntia vuorokaudessa ja sekin usein yöaikaan. Ei ole helppoa lähteä aamulla tunnin parin ruuhkassa töihin, kun on keskellä yötä joutunut hoitamaan pyykkejä ja käymään suihkussa.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Uutistiedote

Mabuhay 1/2019

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 15.10.2019

Mabuhay 1/2019

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 15.10.2019

Duterte Putinin vieraana – tehdäänkö ydinvoimakaupat?

Presidentti Rodrigo Duterte oli lokakuun alussa viisipäiväisellä valtiovierailulla Venäjällä. Presidentti Vladimir Putin oli kutsunut hänet mm. Sotshiin Valdai-keskusteluklubiin puhumaan maailmanjärjestyksestä idän näkökulmasta.

Maiden välinen kauppa on ollut vähäistä, mutta viime vuonna se kaksinkertaistui 1,4 miljardiin dollariin. Matkan aikana allekirjoitettiin 10 yhteistyösopimusta. Niistä huomiota herättävin oli sopimus, jolla yhdessä selvitetään edellytyksiä rakentaa venäläisiä ydinvoimaloita Filippiineille.

Presidentti Ferdinand Marcosin kaudella 1980-luvulla amerikkalainen Westinghouse rakensi Bataanin rannalle ydinvoimalan, joka ei ole toiminut päivääkään. Kymmenet tuhannet tankkeja pelkäämättömät marssijat ja Bataanin provinssin hiljentäneet lakkoilijat pakottivat diktaattorinkin luopumaan ydinvoimalan käyttöönotosta, ja viimeisen niitin suunnitelmille antoi Tshernobylin onnettomuus. Westinghouse kuitenkin lähetti kahden miljardin dollarin laskun. Kansalaisliikkeet vaativat velkojen mitätöimistä, koska hankintaan liittyi huomattavasti korruptiota.

Jo silloin erityinen syy vastustaa ydinvoimaa oli Filippiinien sijainti maanjäristysherkällä alueella ja kuten Fukushiman tsunami osoitti, sellaiset riskit eivät ole vähentyneet. Tosin energiaministeriön virkamiehet väittävät, että Filippiineillä ydinvoimalan turvallisuus on paljon paremmin hoidettu kuin Japanissa.

Duterte tapasi myös öljy-yhtiö Rosneftin johtoa. Keskustelun teemana oli mahdollinen yhtiölle myönnettävä lupa öljyn etsimiseen ja poraamiseen Filippiinien merialueilla. Ongelmana on, että Kiina pitää samoja vesiä omana alueenaan. Toisaalta venäläisellä Gazpromilla on jo porauslauttoja Vietnamin alueella, jota Kiina myös väittää omakseen. Kiina on diplomaattisesti huomauttanut alueensa loukkauksesta, mutta ei ole estänyt venäläisten poraustoimintaa.

Perinteiseen tapaan presidentti tapasi Venäjällä asuvia filippiinoja, joita on nyt 6 700. Kulttuuriyhteistyöhön liittyen Moskovassa järjestettiin filippiiniläinen kulttuurigaala, jossa oli esiintymässä Madrigal Singers ja Bayanihan Dance Company.

Myös puolustusyhteistyötä

Presidentti Duterten ensimmäinen Venäjän-vierailu toukokuussa 2017 päättyi ennenaikaisesti kun Maute-ryhmän islamistit valtasivat samaan aikaan Marawin kaupungin. Putin lupasi Filippiineille tukea terrorisminvastaiseen taisteluun.

Maat allekirjoittivat jo vuonna 2017 keskinäisen sopimuksen puolustusyhteistyöstä, ja sen jälkeen molempien maiden kansalliset turvallisuusneuvostot ovat tavanneet säännöllisesti. Venäjä lahjoitti Marawin kriisin aikana Filippiineille käsiaseita ja kuljetuskalustoa, ja sittemmin Duterte on ilmoittanut suunnitelmista ostaa Venäjältä aseita, kuten helikoptereita ja pienoissukellusveneitä. Yhdysvallat ei tätä hyväksy ja sen ulko- ja puolustusministerit ovatkin varoittaneet Filippiinejä sanktioilla. Presidentti Duterte on kuitenkin tietoisesti halunnut vähentää Filippiinien riippuvuutta Yhdysvalloista tiivistämällä suhteita Kiinan ja Venäjän, mutta muidenkin lähivaltioiden kanssa.

Kiista varapresidentin vaalituloksesta jatkuu

Vuoden 2016 varapresidentin vaaleissa hävinnyt Ferdinand ”Bongbong” Marcos Jr. teki väittämänsä vaalivilpin perusteella valituksen tuloslaskennasta. Sen perusteella päätettiin laskea äänet uudelleen kolmessa Marcosin valitsemassa provinssissa. Korkeimman oikeuden jäsen Alfredo Caguioa sai tehtäväksi laatia tuloksista raportin. Marcosin ja Leni Robredon välinen ääniero ei laskennassa pienentynyt, joten Caguioa kannatti sen perusteella Marcosin valitusten hylkäämistä.

Presidentin vaalituomioistuimena (PET) toimiva korkeimman oikeuden enemmistö päätti kuitenkin 15.10.2019 jatkaa valitusprosessia siten, että raportti julkistettiin osallisille ja annettiin heille 20 päivää aikaa esittää huomautuksensa. Robredon mukaan Marcosin kaikki valitukset pitäisi hylätä, koska PET:n aiempien säännösten mukaan valitus hylätään, jos valittujen pilottialueiden uudelleenlaskennassa ei ilmene oleellisia tuloksiin vaikuttavia tekijöitä.

Raportin ja osapuolten vastausten perusteella PET päättää, tehdäänkö ääntenlasku vielä kaikissa muissakin 22 provinssissa ja 5 kaupungissa, jotka sisältyvät Marcosin valitukseen. Marcos on myös vaatinut äänien totaalista hylkäämistä Lanao del Surin, Basilanin ja Maguindanaon provinsseissa terrorismin ja häirinnän perusteella. Jos näiden kolmen provinssin tulokset nollattaisiin, Marcos voittaisi vaalit.

Talouskasvu hieman hidastunut

Pitkään vahvasti kasvanut Filippiinien talous on osoittanut viime aikoina hidastumisen merkkejä. Suurelta osin tämä johtuu Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan vaikutuksista, jotka näkyvät myös muissa Aasian maissa. Maailmanpankin lisäksi myös Aasian kehityspankki on laskenut Filippiinejä koskevaa kasvuennustettaan.

Talouskasvun ennakoidaan nyt jäävän tänä vuonna alle kuuden prosentin, kun hallituksen tavoite on ollut 6-7 prosenttia. Viime vuonna talous kasvoi 6,2 prosenttia. Maailmanpankin arvion mukaan tämä johtuu maailmantalouden hidastumisesta ja kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta, jotka molemmat jarruttavat sekä vientikysyntää että investointeja.

Talouskasvu olisi tärkeää työllisyyden lisäämisessä, joka taas on avainasioita köyhyyden vastaisessa kamppailussa. Siinä ei juurikaan ole viime aikoina edistytty. Köyhyyden vähentäminen on yksi presidentti Rodrigo Duterten vaalilupauksista. Yhden viidestä arvioidaan elävän Filippiineillä äärimmäisessä köyhyydessä, joka on yleistä varsinkin maaseudulla.

Samaan aikaan inflaatio on hidastunut viime vuoden lukemista, jolloin se kävi pahimmillaan lähellä seitsemää prosenttia. Elokuussa kuluttajahintojen vuosinousu jäi selvästi alle kahden prosentin. Tämä ja talouskasvun hidastuminen ovat saaneet Filippiinien keskuspankin laskemaan ohjauskorkoaan tänä vuonna jo kolme kertaa. Koronlaskujen arvioidaan myös jatkuvan.

Inflaation hidastuminen on hyviä uutisia presidentin hallinnolle, sillä elintarvikkeiden kallistuminen on iskenyt pahasti köyhimpien filippiiniläisten kukkaroon. Inflaation hidastuminen on näkynyt myös peson kurssissa, joka on vahvistunut sen jälkeen kun peso kävi viime vuonna alimmillaan dollariin nähden yli kymmeneen vuoteen.

Duterte hakee investointeja

Talouden tukena ovat edelleen erilaiset investointihankkeet, joiden vaikutuksen arvioidaan näkyvän myös ensi vuonna. Presidentti Duterten liikkeelle panemat rata- ja tiehankkeet ovat suurimpia vuosikausiin. Niiden taustalla on pitkälti Kiinasta saatu miljardien dollarien rahoitus. Toisaalta Duterte on myös torjunut rahoitusta EU:sta, jos sen ehtona on ollut maan ihmisoikeustilanteen paraneminen.

Pidemmällä aikavälillä monet tutkijat uskovat, että Filippiinien taloudella on kohtuullisen hyvät kasvuedellytykset tulevalla vuosikymmenellä. Yksi selitys tähän on suhteellisen halpa työvoima. Samaan aikaan kun palkat ovat nousseet Kiinassa sekä Kaakkois-Aasian maissa, ovat ne pysyneet Filippiineillä yhä alhaisina.

Yksi hallinnon uudistuksista kohdistuu verotukseen, jossa Duterte aikoo karsia erilaisia erivapauksia. Yksi sovituista TRAIN-nimen alla tehtävistä uudistuksista kohdistuu arvonlisäveroon, jolla valtio kerää lisätuloja. Alkoholin ja kiinteistöjen verotusta aiotaan kiristää. Verouudistuksen avulla Duterte aikoo vähentää köyhyyttä, kun valtion keräämiä tuloja käytetään terveydenhoitoon ja koulutukseen sekä sosiaalisiin uudistuksiin.

Toisaalta Duterten on varottava säikäyttämästä maahan kaivattuja ulkomaisia sijoittajia, joiden houkutteluun veroporkkanaa on käytetty. Syyskuussa kongressi hyväksyi lain, joka alentaa yritysten yhteisöveron asteittain nykyisestä 30 prosentista 20 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Investointeja on saatu Kiinan lisäksi etenkin Yhdysvalloista, Japanista ja Singaporesta. Esimerkiksi Indonesiaan tulevien ulkomaisten investointien määrä on kuitenkin edelleen moninkertainen Filippiineihin nähden, joten kirittävää riittää.

San Fernando näyttää jätehuollon mallia

San Fernandon kaupunki Pampangasta näyttää, että kaupunki voi Filippiineilläkin huolehtia jätteistään. Vielä vuonna 2013 meni 85 % kaupungin jätteistä lajittelematta sekajätteisiin, mutta nyt enää 20 %. Kaupunkiin perustettiin 103 jätteiden lajittelu- ja keräyspistettä, mikä säästi 60 000 tonnia sekajätettä vuodessa.

Tähän on päästy kotitalouksien, kaupunginosien, koulujen ja yritysten yhteistyöllä ja jatkuvalla lainvalvonnalla.

Kaupunki kielsi alueellaan muovipussien jakamisen. Tämäkin on merkittävää, sillä Filippiinit on maailman merien kolmanneksi suurin roskaaja.

San Fernandossa kuluu kiinteisiin kaatopaikkajätteisiin entisen 70 miljoonan peson sijaan enää 12 miljoonaa ja säästyneitä varoja on käytetty koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Universaali terveydenhuoltolaki voimaan

Terveysministeri Francisco Duque allekirjoitti universaalin terveydenhuoltolain sovellusohjeet. Vuonna 2015 oli jo 92 % kansalaisista PhilHealthin terveysvakuutuksen piirissä, mutta lain myötä turva laajeni kaikkiin kansalaisiin. Työssäkäyvät maksavat PhilHealthille lakisääteistä vakuutusmaksua, mutta tulottomien ym. osalta valtio huolehtii maksusta.

Laki kattaa niin ehkäisevän, hoitavan, kuntouttavan kuin palliatiivisenkin terveydenhuollon. Siihen sisältyy myös hammashoito ja mielenterveyshoito. Köyhille ja eristyneillä alueilla asuville luvataan prioriteettiasemaa hoitoon pääsyssä.

PhilHealth ei ole palvelun tuottaja, vaan on sen rahoittaja, joka ostaa palveluita julkisten lisäksi yksityisiltä tuottajilta. Henkilöllä on oikeus valita tuottaja ja vastuuhenkilö, joka tarvittaessa koordinoi palveluita. Laitavasemmalta väitetään, että laki merkitsee julkisen terveydenhuollon kehittämisen sijaan vain palveluiden yksityistämistä.

Peruspalvelut ovat potilaalle ilmaisia, mutta lisäpalveluista potilas joutuu maksamaan. Myös yksityisten sairaaloiden pitää varata vähintään 10 % vuodepaikoista maksuttomille asiakkaille.

Terveyden hoitaminen ei kuitenkaan ole ilmaista, sillä varsinkin lääkkeisiin voi kulua rahaa. Vuonna 2017 kaikista terveydenhuollon menoista ihmiset maksoivat itse 54,5 %, mutta tämä sisältää varakkaampien ostamat terveyspalvelut. Lain tavoitteena on pudottaa henkilöiden maksama osuus alle puoleen.

Riittääkö hoitohenkilökuntaa?

Myös Filippiineillä julkisella terveydenhuollolla on vaikeuksia saada riittävästi hoitohenkilökuntaa, kun suuri osa koulutetuista lähtee parempien palkkojen perään ulkomaille. Tähän ongelmaan laki puuttuu kahdella tavalla.

Ensinnäkin valtion stipendeillä terveysammatteihin opiskelevat velvoitetaan työskentelemään julkisella sektorilla vähintään kolme vuotta. Jos he jatkavat pitempään, heille maksetaan kannustusrahaa.

Toisaalta kaikille terveysammattilaisille luvataan julkisella sektorilla pysyvät työsuhteet ja kilpailukykyiset palkat. Kilpailukykyisestä tasosta varmasti vielä väännetään kättä, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat kauhistelleet, että tämä asettaa heillekin paineita työehtojen ja palkkojen nostamiseen.

Terveysministeri Duque on jo muistuttanut, että budjetti ei riitä lain täysimääräiseen toteuttamiseen heti vuonna 2020. Toiminta aloitetaan erilaisia malleja kokeillen 33 alueella. Palveluiden rahoitus riippuu siitäkin, kuinka hyvin alkoholin ja tupakan ”syntiveroilla” ja pelaamisella saadaan kansalta kerättyä rahaa.

Dengue ja tuhkarokko tappavat

Ensin myönteinen uutinen: WHO:n mukaan malariariski on vähentynyt oleellisesti Filippiineillä. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on vuorilla eläviä alkuperäiskansojen asukkaita, joista valtaosa asuu Palawanilla.

Sen sijaan hyttysten tartuttamaan dengueen on sairastunut tänä vuonna 14.9.2019 mennessä 307 704 ihmistä ja kuolleita on jo 1 247. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden sairastuneiden määrä on yli kaksinkertaistunut (142 783 tapausta). Kuolleista 38 % oli 5–9-vuotiaita lapsia.

Toinen epidemiaksi levinnyt tauti on tuhkarokko, johon terveysministeriön mukaan on elokuuhun mennessä sairastunut 40 782 henkilöä ja 551 on kuollut tautiin.

Terveysministeriön tiedotteen mukaan Filippiineillä on todettu kurkkumätää tämän vuoden tammi-syyskuussa 167 henkilöllä, joista 40 on kuollut. Myös poliota on todettu Filippiineillä ensimmäistä kertaa vuoden 1993 jälkeen, kun syys-lokakuussa on kahdella lapsella varmistettu polio.

Rokotuspelko vaikuttaa

Näiden tautien leviämiseen on vaikuttanut rokotussuojan heikkeneminen yleisen rokotuspelon takia. Erityisesti luottamusta rokotuksiin on vähentänyt ns. Dengvaxia-kriisi. Presidentti Aquinon kauden lopulla hallitus osti ranskalaiselta Sanofi-lääketehtaalta 3,5 miljardilla pesolla dengue-kuumeen vastaista Dengvaxia-rokotetta, joilla rokotettiin yli 700 000 koululaista.

Marraskuussa 2017 Sanofi raportoi uutena pitkäaikaisseurannan tuloksena, että rokote voi pahentaa taudin vaikutuksia lapsilla, jotka eivät ole aiemmin altistuneet denguelle. Pian julkistettiinkin väitteitä, että Dengvaxia-rokotuksen saaneita lapsia on kuollut rokotteen takia. Tästä ei kuitenkaan ole toistaiseksi kiistatonta näyttöä, ja asian käsittelyä vaikeuttaa rokotekysymyksen voimakas politisoituminen. Dengvaxia-ohjelman väitettiin olevan liberaalien vaalitemppu. Toisaalta nykyhallituksen tukijoiden nostamat syytteet presidentti Aquinoa, silloista terveysministeri Janette Garinia ym. vastaan kuulostavat poliittisesti tarkoitushakuisilta.

Sekä polion että tuhkarokon rokotesuoja on laskenut noin kahteen kolmasosaan väestöstä, kun turvallinen taso olisi 95 %. Nyt terveysministeriö on käynnistänyt näkyvän kampanjan rokotusten puolesta ja hankki rokotteita noin 10 miljoonalle koululaiselle. Dengvaxia ei kuitenkaan ole saanut myyntilupaa.

Panelo jeepillä töihin

Manilan seudulla on jatkuvasti keskusteltu liikennejärjestelyiden toimimattomuudesta ja kriisistä. Presidentin puhemies Salvador Panelo kiisti kriisin, koska julkisia kulkuneuvoja edelleen liikkuu. Siksi hänet haastettiin kerrankin matkustamaan julkisilla töihin Malancañangiin ja näkemään, millaisia ovat työläisten päivittäiset työmatkat.

Panelo otti haasteen vastaan ja lähti Metro-Manilan itäreunalta Marikinasta aamulla klo 5:15 runsaan 15 kilometrin työmatkalleen. Hän kulki neljällä jeepillä ja viimeisen pätkän Malacañangiin hän liftasi moottoripyörän kyydissä. Aikaa kului 4 tuntia!

Puhemies myönsi, että liikkuminen pääkaupunkiseudulla on kansalaisille raskasta. Hän kehui filippiiniläisille ominaista luovaa luonnetta, jonka ansiosta ihmiset vain sopeutuvat välttämättömyyksiin vaikeissakin tilanteissa.

20 % vangeista kuolee vuosittain

New Bilibid-vankilan sairaalan johtaja Ernesto Tamayo totesi senaatin kuulemisessa, että vuosittain kuolee noin 20 % suljettujen osastojen vangeista. NBP-vankilassa on noin 26 000 vankia, vaikka vankila on suunniteltu vain noin 4 300 vangille. Tilan ahtauden takia vankeja kuolee etenkin tarttuviin tauteihin kuten tuberkuloosiin, mutta myös puukotuksiin ym. väkivaltaan. Hygieniaolot ovat surkeat ja Tamayon mukaan yhdellä sairaalaosastolla ei ole edes toimivia suihkuja. Vangit voivat peseytyä vain tynnyreihin kerätyllä vedellä.

Myös ravinnon määrä ja huono laatu vaikuttavat vankien terveydentilaan. Kongressin hyväksymän budjetin mukaan vankien päivän ravintoon oli varattu 60 pesoa, mutta esim. naisvankilassa käytettiin kilpailutuksen tuloksena vain 39 pesoa (68 senttiä/pv) vankien ruokintaan. Senaatti antoi huomautuksen, että sen hyväksymä summa tulee käyttää kokonaan vankien hyväksi.

Vankilaviranomaiset olivat senaatissa kuultavana, kun todistajanlausuntojen mukaan huumepomot ym. rahakkaat vangit kykenivät ostamaan itselle pitemmän oleskelun vankilan sairaalaosastolla. Niillä olot ovat parempia kuin vankilaosastolla. Lisäksi on lausuntoja, että huumepomot ovat kyenneet käymään huumekauppaa sairaalasta käsin. Samoin vankilaviranomaisia on syytteessä siitä, että he ovat järjestäneet rahaa vastaan vangeille ennenaikaisia vapautumisia hyvän käytöksen perusteella.

Toukokuussa 2018 Filippiineillä oli 188 278 vankia valtion vankiloissa, sisältäen tutkintavangit. Vertailun vuoksi toukokuussa 2018 Suomessa oli 2 956 vankia.

Poliisiylijohtaja Albayalde luovuttaa

Poliisiylijohtaja Oscar Albayalde päätti 14.10. kovan painostuksen jälkeen luopua viranhoidostaan vain viikkoja ennen eläköitymistään.

Vuonna 2013 Albayalde oli Pampangan provinssin poliisipäällikkö, kun 13 hänen alaisenaan toiminutta poliisia ryhtyi myymään huumeratsiassa takavarikoituja huumeita. Albayalde ja useampi todistaja ovat olleet senaatin kuultavana siitä, yrittikö Albayalde vaikuttaa alaistensa tutkintaan. Nykyinen huumevirasto PDEA:n johtaja ja silloinen Albayalden esimies Aaron Aquino kertoi, että Albayalde esitti puhelinkeskustelussa, että syytettyjen poliisien erottamisesta luovuttaisiin.

Marraskuun 2013 ratsiassa poliisit takavarikoivat korealaisen Johnson Leen talosta noin 200 kiloa metamfetamiinia, mutta ilmoittivat vain 38 kilon takavarikoinnista. Sitten nämä ns. Ninja-poliisit kauppasivat edelleen noin 160 kiloa huumetta. Lisäksi väitetään, että poliisit antoivat Leen paeta 50 miljoonan peson korvausta vastaan.

Oikeusministeri on päättänyt avata epäiltyjen poliisien tutkinnan uudelleen.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)