Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2003

Mabuhay 2/2003

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 17.9.2003

Vallankaappausyrityksen jälkiselvittelyt

Filippiineillä heinäkuun lopussa tapahtuneen vallankaappausyrityksen selvittelyt jatkuvat edelleen. Hallituksen mukaan sotilaskaappaajat aikoivat myös murhata presidentin, mutta tyytyivät sitten osoittamaan mieltään Manilan liikekeskustassa. Hallituksen mukaan itsehillintään vaikutti myös viranomaisten perillepääsy suunnitelmista. Laajempi operaatio oli tarkoitus toteuttaa vasta elokuun alussa.

Sadat pommeilla ja tuliaseilla varustetut kapinalliset vaativat presidentin, puolustusministeri Angelo Reyesin sekä armeijan tiedustelupäällikön Victor Corpusin eroa. Kapina päättyi tuloksettomana vuorokauden jälkeen sotilaiden luovuttaessa. Tässä suhteessa se poikkesi menneiden vuosikymmenien kapinoista, joissa menetettiin runsaasti ihmishenkiä. Hallituksen kannalta oli ironista, että kapinalliset käyttivät Yhdysvaltain antiterrorismikampanjassaan Filippiineille luovuttamia aseita.

Kapinan epäonnistumisen syinä pidetään liian kunniahimoisia suunnitelmia, joihin kuului presidentinpalatsin ja armeijan johtokeskuksen sekä lentokentän valtaaminen. Tähän olisi tarvittu kolmensadan kapinoitsijan lisäksi myös muiden armeijayksiköiden liittyminen mukaan, mutta nyt kaappaus keskittyi keskusta-alueelle. Se ei myöskään onnistunut saamaan taakseen siviiliväestön tukea. Kapinoitsijoiden oli tarkoitus pystyttää 15-jäseninen “Kansallisen elpymisen neuvosto”, joka olisi toteuttanut uutta politiikkaa. Siihen olisi kuulunut rauhantilan saavuttaminen sekä sosiaalinen tasa-arvoisuus ja hallinnon tehokkuuden parantaminen. Kapinoitsijat syyttivät kirjelmässään presidentin hallintoa aikomuksesta pystyttää poikkeustila sekä pyrkimyksestä lavastaa pommiiskuja eri puolilla Manilaa. Näistä olisi syytetty ääriryhmittymiä.

Aikaisemmissa kapinayrityksissä jo presidentti Corazon Aquinon aikana kunnostautunut senaattori Gregorio “Gringo” Honasan oli yksi vallankaappausyrityksen aivoista. Hän on itse kiistänyt osallisuutensa. Viranomaisten syytteet tarkentuivat, kun esiin nousi tähtitodistaja majuri Perfecto Ragil, joka kertoi olleensa paikalla, kun Honasan suunnitteli kaappausta armeijan upseerien kanssa. Todistajan mukaan juuri Honasan kehotti upseereja turvautumaan aseisiin, koska tavoitteita ei koskaan saavutettaisi demokraattisin keinoin. Honasanin asemaa ei parantanut se, että sanomalehti Inquirerin lähteiden mukaan hänelle luovutettuja armeijan aseita on löytynyt jälkeenpäin Abu Sayaafin sissien käsistä.

Kaappauksen jälkiselvittely jatkuu edelleen eikä sen saamasta kannatuksesta armeijan keskuudessa tunnu olevan kenelläkään tarkkaa tietoa. Osa syytettyinä olleista upseereista vapautettiin kuitenkin melko pian. Presidentti lopetti poikkeustilan kaksi viikkoa kaappauksen jälkeen. Tähän vaikutti muun muassa opposition arvostelu. Poikkeustilan nopean lopettamisen kannalla olivat myös elinkeinoelämän edustajat, jotka korostivat epävarmuuden vähentävän investointeja Filippiineille. Kapinalliset saavuttivat kuitenkin yhden tavoitteensa, kun puolustusministeri Reyes erosi tehtävästään elo-syyskuun vaihteessa. 58-vuotiasta Reyesiä pidettiin myös vasemmiston NDF:n piirissä rauhanneuvottelujen esteenä. Samoin muslimien MILF tervehti Reyesin eroa ilolla, vaikka järjestöstä korostettiinkin ettei se ollut vaatinut puolustusministerin lähtöä.

Syyksi eroonsa Reyes selitti kritiikin hallintoa kohtaan. Kapinalliset syyttivät häntä korruptiosta sekä aseiden myymisestä kapinallisille. Presidentin vanhoihin tukijoihin kuulunut Reyes varoitti, että kapina oli vain yksi ilmaus “laajemmista voimista”, jotka pyrkivät hajottamaan armeijan ja kumoamaan vallitsevan demokratian. Myös presidenttiä etukäteen kaappausuhkasta varoittanut Corpus erosi tehtävästään tyynnyttääkseen arvostelua.

Entinen presidentti Fidel Ramos on kehottanut Gloria Macapagal-Arroyoa (GMA) pyörtämään aiemman päätöksensä ja asettumaan ehdolle ensi toukokuun presidentinvaaleissa. Ramoksen mukaan GMA osoitti pätevyytensä kaappausyrityksen käsittelyssä. Ramos ja GMA kuuluvat samaan valtapitävään Lakas-koalitioon. GMA ilmoittanee mahdollisesta ehdokkuudestaan pikapuoliin, sillä takaraja ilmoittautumiselle on joulukuun puoliväli. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan hänellä olisi vankkaa kannatusta myös jatkokaudelle. GMA:n aviopuolisoa Jose Miguel Arroyoa on syytetty sekä rahanpesusta että uskottomuudesta, mutta tämä ei näytä syöneen presidentin kannatusta.

Toinen gallupeissa johtava presidenttiehdokas on senaattori Noli De Castro. Yksi mielenkiintoisimmista esiin nousseista nimistä on San Miguel -suuryhtymää luotsaava Eduardo Cojuangco Jr. Hän oli ehdolla vuoden 1992 vaaleissa, mutta ei saanut tällöin kannatusta. Cojuangco on luvannut ilmoittaa mahdollisesta ehdokkuudestaan syyskuun loppuun mennessä.

MILF-johtajan kuolema

Yksi muslimien merkittävimmän sissijärjestön eli MILF:in puheenjohtaja Salamat Hashim kuoli heinäkuussa sydänkohtaukseen. Järjestö vakuutti kuitenkin, että Hashimin seuraaja on sitoutunut rauhanprosessin jatkamiseen. Hallitus ja kaksi vuosikymmentä Mindanaolla taistellut MILF ovat sopineet tulitauosta. MILF:in sotilasjohtaja Al Haj Ebra-him Murad on astunut Hashimin tilalle. Rauhanneuvottelut on tarkoitus aloittaa lokakuussa Kuala Lumpurissa. Etukäteen vaikeimmiksi pulmakohdiksi on povattu maanomistusta sekä muslimien itsehallintoa.

Hallituksen ja MILF:in välejä on kiristänyt terroristiksi luetun Fathur Rohman al-Ghozin metsästys. Hän oli kärsimässä 17 vuoden vankeusrangaistusta Manilan viime joulukuun pommituksista, mutta onnistui pakenemaan heinäkuussa kahden Abu Sayyafin edustajan kanssa. Hallitus epäilee, että MILF piilottelee al-Ghozia eteläisissä maakunnissa.
.
Hallituksen pr-saavutuksiin kuuluu aikaisemman MILF:in tukikohdan Camp Abubakarin muuttaminen maanviljelyksen käyttöön Mindanaolla. Maatalousministeri Luis Lorenzon mukaan uusi maatalouskeskus osoittaa, että “kapina ja laittomuus” pyyhkäistään pian pois eteläisistä provinsseista.

Hallituksen lainanotto jatkuu

Filippiinien talous kasvoi vain 0,1 prosentilla vuoden toisella neljänneksellä eli huhtikuusta kesäkuuhun. Tämä oli pettymys markkinoille, sillä luku jäi selvästi odotuksista. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote supistui puolella prosentilla, joten suhdanteet kohenivat hiukan. Vuoden takaiseen verrattuna maatalouden tuotanto oli suurin piirtein samalla tasolla, mutta teollisuustuotannon tahti jäi selvästi jälkeen. Toinen peräkkäinen miinusneljännes olisi merkinnyt sitä, että talous olisi pudonnut virallisten määritelmien mukaan taantumaan. Kun otetaan huomioon ulkofilippiiniläisten kotimaahansa lähettämät valuuttatulot, nousee toisen neljänneksen kasvu jo 4,5 prosenttiin.

Hallituksen tavoitteena on yli neljän prosentin kasvu tänä vuonna, mutta tämä riippuu myös poliittisen tasapainon säilymisestä. Lisäksi tarvitaan taloudellisia uudistuksia. Esimerkiksi Aasian kehityspankki on varoittanut, että tavoitetta ei saavuteta, mikäli uusia shokkeja ilmenee. Vallankaappausyritys näkyi peson kurssissa sekä pörssissä. Dollari on maksanut kaappauksen jälkeen keskimäärin 55 pesoa. Keskuspankki onkin ryhtynyt toimiin dollariostojen rajoittamiseksi.

Huolimatta kirkastuneista talousnäkymistä Filippiinien hallitus joutuu turvautumaan massiiviseen lainanottoon budjettivajeen sekä korkojenmaksun takia. Ensi vuoden vajeen paikkaamiseen tarvitaan 412 miljardin peson edestä lainoja. Kongressissa tämä on herättänyt huolestumista. Hallitus on korostanut, että budjettivaje on pysynyt asetettujen raamien sisällä.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ulkomaisen velan määrä ylsi 55,8 miljardiin dollariin, missä on nousua 4,5 prosenttia vuoden takaisesta. 1980-luvun “velkakriisin” vuosina velan määrä oli vasta 25 miljardia dollaria. Erään laskelman mukaan valtiovelka on jo 44000 pesoa jokaista filippiiniläistä kohden. Perimmäinen syy hallituksen krooniseen kassakriisiin löytyy verojärjestelmän heikkouksista. Hallitus on yrittänyt paikata tilannetta esittämällä tupakalle ja alkoholille uusia valmisteveroja.

Kansalaisjärjestöt ovat korostaneet, että veropohjan kapeus on syynä koulutusjärjestelmän heikkouksiin. Koulutuksen puute on taas esteenä köyhimmän väestönosan olojen parantumiselle. Hallituksen uusin veto tässä on C-GMA-ohjelma, jossa uusia luokkahuoneita kerätään eri järjestöjen lahjoitusten avulla. Kunnianhimoisena tavoitteena on kerätä rahaa kymmeneentuhanteen luokkahuoneeseen ensi kesään mennessä. Varoja on haalittu myös ulkofilippiiniläisiltä. Näiden edustajien mukaan hallitus tunnustaa kampanjallaan vain vero- ja budjettipolitiikkansa epäonnistumisen.

Laki kaksoiskansalaisuudesta voimaan

Presidentti allekirjoitti elokuun lopussa lain, joka sallii ulkomaiden kansalaisten säilyttää myös Filippiinien kansalaisuuden. Tällä kaksoiskansalaisuudella on merkitystä esimerkiksi vaaleissa. Magapacalin mukaan kansainvälinen suuntaus on kohti kaksoiskansalaisuuden sallimista. Myös Filippiinien passiin oikeutetut alle 18-vuotiaat lapset saavat Filippiinien kansalaisuuden.

Uudella lailla on myös taloudellista merkitystä. Se antaa ulkomaille muuttaneilla paremmat mahdollisuudet tehdä pysyviä investointeja Filippiineille. Esimerkiksi oikeus ostaa maata on varattu Filippiinien kansalaisille. Tämä oli yksi lain läpiviemisen ponnin puhtaasti humanitaaristen seikkojen ohella. Presidentin mukaan ulkofilippiiniläisistä on tullut taloudellisesti entistä tärkeämpiä, sillä näiden vuosittain kotiin lähettämät kahdeksan miljardia dollaria pönkittävät kansantaloutta, joka tarvitsee kipeästi valuuttatuloja.

Aiemmin tänä vuonna hallinto hyväksyi lain, jonka mukaan myös ulkomailla asuvat filippiiniläiset pääsevät äänestämään valtiollisissa vaaleissa. Tällä voi olla suurtakin merkitystä esimerkiksi ensi toukokuun presidentinvaaleissa, sillä joidenkin laskelmien mukaan jopa kymmenesosa äänestäjäkunnasta koostuu ulkomailla äänestävistä. Skeptikoiden mukaan hallinto ei huolehdi tarpeeksi käytännön järjestelyistä, kuten äänestyslappujen lähettämisestä, jotta äänestysprosentti pääsisi nousemaan kovinkaan suureksi.

Raha ratkaisee myös lapsikaupassa

Lapsikaupalla tarkoitetaan alle 18-vuotiaan henkilön rekrytointia, välittämistä ja kuljetusta hänen oikeuksiaan riistävään ja vaaralliseen työhön käyttämällä hyväksi uhkailua, petosta, huijausta, sieppausta, rekrytoijan valta-asemaa tai rahallista korvausta. Lyhyesti sanottuna lapsikaupan uhri on jokainen alle 18-vuotias henkilö, joka on välitetty ja kuljetettu työhön vaarallisiin olosuhteisiin, vaikka se olisi tapahtunut lapsen tai hänen perheensä suostumuksella.

Filippiineillä lapsikauppa ei ole uusi ilmiö, vaan jo espanjalaisten aikana lapsia lähetettiin työskentelemään kodin ulkopuolelle usein vaikeisiin ja vaarallisiin olosuhteisiin. Espanjalaisten siirtomaakaudella oli tavallista, että köyhistä oloista tulevat lapset työskentelivät suurviljelmillä, kotiapulaisina, rakennustyömailla apulaisina, pyykkäreinä pesuloissa tai myyjinä. Köyhyyden pakottamina perheet lähettivät lapsensa työhön kodin ulkopuolelle tai heidät pakotettiin työskentelemään ilman palkkaa siirtomaaisännille korvauksena lainoista tai maatilkuista, joita nämä olivat myöntäneet paikallisille asukkaille.

Lasten työskentely on juurtunut niin syvälle kulttuuriin, että usein yhteisöjen tasolla traditiota ei osata kyseenalaistaa. Perinne yhdistettynä köyhyyteen ja alhaiseen koulutustasoon tekee monesta filippiiniläisestä lapsesta ja nuoresta helpon ihmiskaupan kohteen. Tyypillisessä tapauksessa laiton rekrytoija lähestyy perhettä tai lasta, tarjoaa työtä esimerkiksi kotiapulaisena luotettavassa kaupunkilaisperheessä, lupaa maksaa etukäteen osan palkasta ja tehdäkseen tarjouksestaan houkuttelevamman lupaa, että uusi työnantaja huolehtii lapsen koulunkäynnistä.

Todellisuus määränpäässä on kuitenkin usein toisenlainen. Suuri osa lapsikaupan uhreista myydään työskentelemään vaarallisiin ja lasten oikeuksia riistäviin olosuhteisiin prostituoiduiksi tai rakennus-, kaivos- ja tehdastyöläisiksi pienellä palkalla tai ilman palkkaa. Tavallista on, että lapset joutuvat niin henkisen kuin fyysisenkin väkivallan kohteeksi: he kokevat uhkailua ja suoranaista väkivaltaa, heitä kielletään pitämästä yhteyttä kotiinsa, ruoka on usein riittämätöntä ja yksipuolista. Heidät pakotetaan työskentelemään ympäripyöreitä päiviä ja usein öiseen aikaan. Erityisesti prostituoituina työskentelevät lapset on aivopesty valehtelemaan ikänsä sillä valheellisella perusteella, että heidät vangitaan rikollisina, jos he kertovat oikean ikänsä.

Lapsikauppa Filippiineillä tapahtuu pitkälti maan sisällä ja suuntautuu maaseudulta suuriin kaupunkeihin kuten Manilaan ja Cebu Cityyn. Lapsia myydään myös baareihin, hieromalaitoksiin ja bordelleihin maan rajojen ulkopuolelle. Erityisesti viime aikoina sodan rikkomalta Mindanaolta on tullut hälyttäviä tietoja, joiden mukaan nuoria naisia ja lapsia kaupataan Malesiaan ja Indonesiaan prostituoiduiksi.

Vielä ei tiedetä, mikä osuus järjestäytyneellä rikollisuudella on lapsikaupassa Filippiineillä. Kiinni saadut ja pidätetyt laittomat rekrytoijat ovat usein itse myös köyhistä oloista tulevia henkilöitä, jotka ovat löytäneet kannattavan bisneksen tai ovat saattaneet itse työskennellä alalla. Usein he ovat lasten tai heidän perheidensä sukulaisia tai muita tuttuja. Isot kalat uivat kuitenkin vielä vapaina ja ovat toistaiseksi onnistuneet livahtamaan lain kouran ulottumattomiin.

Vaikeaksi lapsikaupan hallinnan tekee kaikkialla rehottava korruptio. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi bordellit ja karaokebaarit ovat poliisin suojeluksessa tai että tuomioistuimet ovat valmiita sovittelemaan tapauksia rahallista korvausta vastaan.

Vaikka tilanne vaikuttaa toivottomalta, on lapsikaupan torjunnassa otettu isoja askeleita eteenpäin. Presidentti Arroyo allekirjoitti toukokuussa ihmiskaupan kieltävän lain (Anti-Trafficking in Persons Act No. 9208), joka velvoittaa hallituksen konkreettisiin toimenpiteisiin ihmiskauppaa vastaan. Lain julkistamisen jälkeen kansalaisjärjestöt järjestäytyivät kansallisella tasolla ja muodostivat omista, hallituksen ja yksityissektorin edustajista koostuvan elimen ihmiskaupan kitkemiseksi. Myös kansainväliset kehitysapuorganisaatiot kuten UNICEF ja ILO-Ipec ovat keskittäneet voimavarojaan lapsikaupan vähentämiseksi.

(Anna Piskonen)

Toimittanut: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2003

Mabuhay 1/2003

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 1.4.2003

Tuki Yhdysvalloille

Ennen Irakin sotaa tehtyjen mielipidemittausten mukaan lähes puolet filippiiniläisistä halusi maansa pysyvän puolueettomana Yhdysvaltain ja Irakin välisessä konfliktissa.

Toisaalta vain pieni osa halusi, että Yhdysvaltoja olisi suoranaisesti kritisoitu sen omaksuman ulkopolitiikan takia.

Filippiinit liittyi kuitenkin mukaan Yhdysvaltain Irakin vastaiseen rintamaan. Tätä presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA) perusteli sillä, että pahinta mitä voisi tapahtua, olisi että Irakin joukkotuhoaseet päätyisivät muslimisissien MILF:in taikka Abu Sayyafin käsiin. Näillä on hänen mukaansa myös al-Qaida-yhteyksiä. GMA on vaatinut tasapuolisuuden vuoksi myös toista “pahan akselin” valtiota eli Pohjois-Koreaa luopumaan ydinaseistaan.

Sodan syttyessä joukko Irakin kansalaisia pidätettiin ja heitä kuulusteltiin epäilystä järjestää Manilassa pommi-iskuja. Hallitus on samoin karkottanut irakilaisia diplomaatteja Filippiineiltä näiden epäilyttävän toiminnan takia. Konkreettisiin hankkeisiin kuuluu myös sadan filippiiniläisen poliisimiehen kouluttaminen mahdollisiksi rauhanturvaajiksi sodanjälkeisessä Irakissa, vaikka varsinaisia sotajoukkoja rintamalle ei aiota lähettää. Ulkoministeri Blas Ople ehti jo kuvailemaan amerikkalaisten ja brittien hallitsemaa Irakia hyviksi markkinoiksi filippiiniläisten yritysten ja siirtotyöläisten kannalta.

Terrorisminvastainen taistelu on jakanut kansaa. Sen nimissä Filippiinien hallitus on valinnut paikkansa niiden maiden joukossa, jotka antavat täyden tukensa Yhdysvaltain toimille Irakissa. Katolista kirkkoa johtava kardinaali Sin kehotti presidenttiä tukemaan Bushin sijasta paavia, mutta syvästä katolisuudestaan huolimatta tässä asiassa liittolaisuus Yhdysvaltain kanssa painoi presidentin vaakakupissa enemmän.

Yhtenä perusteena amerikkalaisten sotatoimien tukemiselle on Bushin Filippiineille lupaama laaja sotilaallinen apu. Yhteisenä intressinä on pidetty Abu Sayyafin likvidointia osana kansainvälistä terroriverkostoa. Etelä-Filippiineillä on jo parisataa amerikkalaista sotilasneuvonantajaa kouluttamassa filippiiniläisiä joukkoja.

Filippiinien ja Yhdysvaltain asevoimat suunnittelivat Balikatan 03-1 -sotaharjoitusten järjestämistä Abu Sayyafin ydinalueella Jolossa. Molempien maiden viranomaisten lausunnot amerikkalaisten joukkojen roolista poikkesivat kuitenkin täysin toisistaan.

Filippiinien hallituksen mukaan amerikkalaiset osallistuvat vain neuvonantajana sotaharjoituksiin, mutta esim. valkoisen talon tiedottaja Ari Fleisher totesi, että amerikkalaiset sotilaat ovat osallistumassa suoraan taistelutoimiin Abu Sayyafia vastaan.

Filippiineillä esitettiin runsaasti vastalauseita sille, että toisen valtion sotilaiden annettaisiin osallistua taisteluihin ilman perustuslain edellyttämää senaatin ratifiointia. Toisaalta Mindanaon autonomisen muslimialueen johto ihmetteli, mitä autonomiaa se on, että alueelle ollaan tuomassa amerikkalaisia sotilaita edes keskustelematta autonomisen alueen edustajien kanssa. Laajan vastustuksen takia presidentti päätti, että sotaharjoitusta ei pidetä Jolossa, vaan jollakin rauhallisemmalla alueella. Hallitus on kuitenkin jatkanut neuvotteluja amerikkalaisten kanssa yhteisten “antiterrorististen” toimien suunnittelusta.

NPA:n Kintatar murhattu

Kommunistisen puolueen aseellisen siiven NPA:n entisen johtajan Romulo Kintatarin murha Quezon Cityssa sijaitsevassa ravintolassa on herättänyt keskustelua puolueen sisäisistä ristiriidoista. Kintatarin surmasivat omat puoluetoverit, jotka myöhemmin julkisuuteen tulleessa tiedotteessa syyttivät tätä muun muassa kidnappauksista sekä näyttelijä Nida Blancan murhasta pari vuotta sitten. Viime aikoina Kintatar oli kunnostautunut muun muassa välittäjänä radikaalien kaupunkisissien RPA-Alex Boncayao Brigaden ja hallituksen välisissä rauhanneuvotteluissa.

Käytännössä Kintatar sai kuitenkin kuolemantuomion jo kymmenkunta vuotta sitten, kun hänen välinsä vasemmiston johtajaan Jose Maria Sisoniin rikkoutuivat.

Murhaa julkisuuteen annetussa lausunnossa selvittänyt kommunistien puhemies Gregorio “Ka Roger” Rosal sanoi, että Kintatarin rikoksista suurin oli Sisonin toukokuussa 2000 epäonnistunut murhayritys, jonka pääsuunnittelija Kintatar oli.

Lehdistössä murhaa on pidetty puolueen yrityksenä saavuttaa hovikelpoisuutta Yhdysvaltain sekä EU:n silmissä, kun rikkomuksia suorittanut Kintatar on poissa pelistä. Useat kymmenet Kintatarin maan alle painuneet toverit ovat olleet murhasta raivoissaan ja vannoneet kostoa. Myös Kintatarin vaimo on kiistänyt “kansantuomioistuimessa” luetut syytteet perättöminä.

NPA:n yhteyksistä Irakiin, Pohjois-Koreaan sekä Libyaan on ollut jälleen julkista keskustelua, samoin kuin sissien rahanpesusta. Tämä luo painetta kommunisteille radikaaleihin toimiin julkisivunsa kiillottamiseksi.

Samaan aikaan hallituksen ja vasemmiston kattojärjestön NDF:n välisiä neuvotteluja on yritetty aloitella uudestaan, mutta hallituksen pääneuvottelijan Silvestre Bellon mukaan Hollannissa käydyt tunnustelut eivät ole johtaneet mihinkään. Kommunistien johtaja Jose Maria Sison on sanonut vasemmiston olevan valmiina rauhanneuvotteluihin ja syyttänyt Utrechtissa käytyjen tunnustelujen karilleajosta hallitusta. Sisonin asemaa ei helpota myös hollantilaisviranomaisten suhtautumisen muuttuminen aikaisempaa nyreämmäksi.

Vasemmisto on loukkaantunut hallituksen asenteesta, jonka mukaan sillä olisi yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Hallituksen uusin päänsärky on kommunistien ilmoitus, että he alkavat yhteistyöhön muslimisissien MILF:in kanssa, mikä käytännössä on ollut Etelä-Filippiineillä arkipäivää jo pidemmän aikaa. MILF itse on tällaiset yhteydet kieltänyt.

Sota aktivoitunut Mindanaolla

Viime kuukausina on Mindanaolla räjäytetty julkisilla paikoilla lukuisia pommeja, jotka ovat tappaneet kymmeniä siviilejä. Armeija pitää vastuullisena islamilaista vapautusrintama MILF:iä, joka on kiistänyt syyllistyneensä tekoihin. Lisäksi armeija on syyttänyt MILF:iä yhteyksistä al-Qaidaan ainakin Jemaah Islamia -järjestön kautta, jonka indonesialaisia jäseniä on Filippiineillä pidätetty. MILF on nämäkin yhteydet kiistänyt.

Helmikuussa armeija valtasi yli 3000 miehen voimin MILF:n Buliokin tukikohdan Pohjois-Cotabatossa. Hallituksen mukaan hyökkäys ei suuntautunut MILF:iä vastaan, vaan MILF:n suojissa piilottelevaa, kidnappauksiin syyllistynyttä Pentagon-rikollisjoukkiota vastaan. Pentagonista ei näkynyt jälkeäkään ja valtauksen jälkeen armeijan komentaja, kenraali Dionisio Santiago myönsi hyökkäyksen kohteena olleen nimenomaan MILF:n, jonka voimistuminen alueella haluttiin estää.

Buliokissa oli armeijan mukaan MILF:n johtaja Salamat Hashimin komentokeskus. Hallitus on puhunut myös rauhanneuvotteluiden jatkamisesta MILF:n kanssa ja tavoitteena ehkä onkin pakottaa heikennetty MILF hyväksymään hallituksen asettamat ehdot.

Seuraavina päivinä MILF:n sissit järjestivät eri puolilla Mindanaoa vastahyökkäyksiä armeijan partioita vastaan ja ainakin parikymmentä sotilasta kuoli väijytyksissä. Helmikuun taisteluissa kuoli satakunta sissiä. Jälleen toistasataatuhatta siviiliä joutui pakenemaan kodeistaan evakuointileireille, joissa maaliskuun loppuun mennessä oli kuollut tauteihin 23 ihmistä. Heistä 20 oli lähinnä tuhkarokkoon ja hengitystiesairauksiin kuolleita lapsia. Presidentti on valittanut uhrien suurta määrää, mutta ilmoitti jatkavansa sotilaallisia toimia, koska enemmistö (kristityistä) Mindanaon asukkaista kannattaa sotilaallista ratkaisua.

Helmikuun lopulla räjäytettiin eri puolilla Mindanaoa lukuisia sähkömuuntajia ja sähkölinjoja siten, että 90 prosentilta Mindanaon 18 miljoonaisesta väestöltä katkesivat sähköt. Armeija syytti MILF:ia, joka kiisti hyökkäävänsä siviilikohteisiin. Pian yksi Abu Sayyafin johtajista (Hamsiraji Sali) ilmoitti, että he ovat perustaneet uuden, todellisen Abu Sayyafin, joka ei nyt kaappaa ihmisiä vaan pyrkii sabotoimaan Mindanaon taloutta. Ryhmä uhosi tuhoavansa kaikki Mindanaon voimalinjat. Hän sanoi, että monet uuden ryhmän jäsenistä ovat entisiä MILF:n taistelijoita. Armeija ei edes halua ottaa todesta jotakin uutta ryhmää, sillä se haluaa oikeutuksen jatkaa sotaa nimenomaan voimakkainta muslimijärjestöä, MILF:iä vastaan.

Maaliskuun alussa presidentti määräsi armeijan tuhoamaan Abu Sayyafin 90 päivässä. Sotilaat eivät ole kyenneet vuosienkaan aikana Abu Sayyafia nujertamaan, joten käsky tuskin johtaa nytkään tuloksiin.

Aivan maaliskuun lopulla näytti siltä, että MILF:in ja hallituksen välit olisivat taas lämpenemässä. Järjestö ja hallitus antoivat yhteisen julkilausuman, jossa ne ilmoittivat palaavansa neuvottelupöytään ja pyrkivänsä rajoittamaan keskinäistä kahakointia. Tämän toteutumiseen voi kuitenkin suhtautua epäilyksellä. Jo seuraavana päivänä MILF:in sissit hyökkäsivät Mindanaolla kylään ja ottivat kuusi siviiliä panttivangeiksi verisen taistelun jälkeen. Puolustusministeri Angelo Reyesin mukaan armeija aikookin jahdata sissejä rauhanneuvotteluista huolimatta, jos nämä jatkavat iskujaan.

Macapagal ei enää presidentiksi

Vuodenvaihteessa Gloria Macapagal-Arroyo ilmoitti, että hän ei asetu enää ehdolle presidentinvaaleissa vuonna 2004. Hän perusteli päätöstään sillä, että kansakunta on nyt sosiaalisesti ja poliittisesti syvästi jakautunut ja hän on ollut jakautumista aiheuttaneissa tapahtumissa yksi avainhenkilöistä. Hän arvioi poliittisten pyrkimystensä vain ylläpitävän ristiriitoja.

Luopumalla presidenttikilvasta GMA toteaa voivansa rauhassa keskittyä kansallisesti tärkeänä pitämiensä asioiden ajamiseen. Viime vuonna muun muassa entinen presidentti Ramos kritisoi, että hän on keskittynyt liiaksi vuoden 2004 oman vaalikampanjansa ajamiseen, mutta nyt GMA veti jalat alta tämänlaisilta spekulaatioilta. Tosin ilmeisesti ehdokkuudesta luopumiseen vaikutti kansansuosion jatkuva aleneminen gallup-kyselyissä. Näytti todennäköiseltä, että hän tulisi häviämään vaalit.

Presidentti Magapagal-Arroyo kertoo haluavansa loppukaudellaan ainakin voimistaa taloutta, luoda lisää työpaikkoja ja vähentää korruptiota. Hän haluaa myös tasata sosiaalisia eroja ja turvata rehelliset vaalit vuonna 2004. Presidentti esitti myös kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamista, jossa olisi mukana oppositio ja kapinallisryhmittymätkin. Ehdotus ei kuitenkaan saavuttanut suosiota.

Ulkofilippiiniläisten äänestyslaki

Jo viisitoista vuotta vireillä ollut hanke ulkomailla olevien filippiiniläisten äänestysoikeudesta toteutui, kun presidentti allekirjoitti tätä koskevan lain helmikuussa. Uusi laki sallii ulkomailla asuvien yli seitsemän miljoonan filippiiniläisen äänestää ensi vuoden vaaleissa. Ongelmana on vielä hankkeen kustannusten kattaminen, johon voidaan tarvita lisäbudjetin apua.

Samoin hankaluutena on ulkomailla asuvien henkilöllisyyden ja äänestysoikeuden tarkistaminen. Ulkofilippiiniläisten täytyy itse käydä rekisteröitymässä konsulaateissa. Myös postiäänestys on mahdollinen tietyissä maissa, kunhan väärinkäytösten estämiseen keksitään keinot. Julkisuudessa on ihmetelty, kuinka väärinkäytökset pystytään estämään, kun ulkomailla oleskelevien filippiiniläisten määrästä ei oikein kellään tunnu olevan tarkkaa käsitystä.

Manilan vesiongelma pahenee

Muutama vuosi sitten tehty Manilan vesihuollon yksityistäminen ei ole onnistunut ratkaisemaan kaupungin ongelmia. Eri puolilla Manilaa asuvan tilanne voi poiketa täysin. Keskustassa voi saada yllin kyllin vettä muutamalla dollarilla kuussa, mutta laitakaupungilla täytyy turvautua pulloveteen. Vuonna 1997 Maailmanpankin neuvosta tehty yksityistämisen piti parantaa veden saatavuutta, mutta käytännössä on tapahtunut päinvastoin. Vesimaksut ovat nousseet, kun yhtiöt ovat valittaneet, etteivät ne pysty nykyisillä taksoilla huolehtimaan velvoitteistaan.

Hallitus jakoi kaupungin itä- ja länsiosan sektoreihin, joiden huollosta vastaavat Lopez- sekä Ayala-yhtiöt yhdessä ulkomaisten partnereiden kanssa. Molemmilta sektoreilta löytyy edelleen runsaasti niitä, joilla ei ole minkäänlaista vesihuoltoa. Myös viemäröinnissä ja jätehuollossa ongelmat ovat yhä suuria.

Viimeisin ehdotus viranomaisilta oli, että kaupunkilaisten pitäisi huuhdella biojätteensä alas vessasta. Tähän huomautettiin, että Manilan ikivanha viemärijärjestelmä ei tahdo kestää nykyistäkään kuormitusta. Tuloksena voisi olla vain massiivinen tukos.

Kolmasosa väestöstä ilman puhdasta juomavettä

Ympäristöministeriön mukaan ainakin 25 miljoonaa filippiinoa elää ilman puhdasta juomavettä. Jos vesistöjä ei kyetä suojelemaan nykyistä paremmin, tulee 30 vuoden sisällä olemaan ongelmia vesivarojen riittävyyden kanssa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt yhdessä kastelujärjestelmistä vastaavien viranomaisten kanssa ohjelman makean veden varojen suojelemiseksi.

Ympäristön tila kehno

Maailman talousneuvoston tilaamassa tutkimuksessa verrattiin 142 maan ympäristön tilaa. Tutkimuksessa käytetyn ympäristön kestävyysindeksin mukaan Suomi oli ykkössijalla, kun Filippiinien sijoitus oli 117.

Erityisen huonot arvosanat Filippiinit sai luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen osalta. Samoin ympäristöhallintoa pidettiin huonona.

Toisaalta EU:n ytimessä oleva Belgia sijoittui vielä huonommin sijalle 125.

Toimittanut: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2002

Mabuhay 2/2002

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 7.10.2002

Presidentti vaihtoi ulkoministeriään

Presidentti Macapagal-Arroyon ja ulkoministeri Teofisto Guingonan välille syntynyt luottamuskriisi johti heinäkuussa ulkoministerin eroon hallituksesta. Kriisin pelättiin johtavan jo hallitsevan Lakas-NUCD-liittouman repeytymiseen. Asian arkuutta lisäävät lähestymässä olevat vuoden 2004 vaalit. Presidentin tylyys ulkoministerilleen on aiheuttanut tyytymättömyyttä ja joidenkin arvioiden mukaan osa puolueesta suunnittelisi ryhmittymistä jonkun muun lipunkantajan taakse. Lakasin johdosta on kuitenkin vakuutettu, että presidentin takana oleva koalitio pysyy koossa.

74-vuotias Guingona ei juuri kommentoinut lähtöään, koska katsoi sen vain kärjistävän kriisiä. Hänelle tarjottiin nimellisesti myös virkaa presidentin ulkopoliittisena neuvonantajana. Eron taustalla oli huhuja presidentti Fidel Ramoksen aikaisen ulkoministerin Roberto Romulon johtaman poliittisen ryhmän kähminnästä ulkoministeriössä.

Guingona ei ole ollut myöskään amerikkalaisten suosiossa, koska hän otti vastustavan kannan Yhdysvaltain ja Filippiinien yhteisiin Balikatan-sotaharjoituksiin. Guingona äänesti kymmenen vuotta sitten senaattorina Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon jatkamista vastaan.

Guingonan tilalle presidentti valitsi oppositiosta toisen veteraanin, senaattori Blas Oplen, joskin muitakin ehdokasnimiä esiintyi julkisuudessa. Guingonan kanssa samanikäinen Ople on johtanut pitkään senaatin ulkoasiainvaliokuntaa. Hänen kokemuksensa hallinnosta juontuu jo Marcoksen aikoihin, jolloin hän palveli vuosina 1967-1986 työministerinä. Oplen hallituksen riveihin siirtymisen myötä senaatin poliittinen tasapaino kallistui presidentin taakse.

Useat kansalaisjärjestöt ilmaisivat tyytymättömyytensä “vanhaa kaartia” edustavan Oplen valintaan. Ople on Guingonasta poiketen julistanut avoimesti olevansa amerikkalaismyönteinen. Guingona taas sanoi lähtiessään, että toivoisi filippiiniläisten tulevan toimeen omillaan eikä kehittävän riippuvuutta amerikkalaisten avusta. Guingona näkee Yhdysvaltain kasvavassa läsnäolossa viitteitä paluusta Marcoksen aikoihin, vaikka kielsikin toisaalta kuuluvansa vasemmiston tukijoihin.

Filippiiniläisiä jo 80 miljoonaa

Hallitsematon väestönkasvu on edelleen suuri ongelma, vaikka perhesuunnittelu on ollut jo pitkään viranomaisten asialistalla. Hallituksen väestökomission mukaan filippiiniläisten lukumäärä yltää nyt noin 80 miljoonaan. Tämä oikeuttaa 14. sijaan maailmassa. Filippiiniläisistä lähes puolet eli 40 prosenttia voidaan luokitella köyhiksi. Tämä merkitsee, että heidän päivittäiset tulonsa jäävät alle hallituksen määrittelemän köyhyysrajan eli 38 peson.

Niinpä halukkuus muuttaa Filippiineiltä muualle on edelleen suurta. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin viidennes maassa asuvista olisi halukas lähtemään ulkomaille työntekoon. Päivittäin Filippiineiltä lähteekin yli 2500 henkeä. Tämän vuoden rohkaisevista kasvuluvuista huolimatta talous ei ole luonut tarpeeksi työpaikkoja. Työttömyys tosin oli syksyä kohden laskussa. Erityisesti palvelualat, koulut ja terveyssektori työllistivät alkuvuotta paremmin. Heinäkuussa työttömiä oli virallisesti 11,5 prosenttia, mutta työtä vailla olevien todellista määrää on mahdoton arvioida.

Köyhyys näkyy myös tyytymättömyytenä hallinnon toimintaan. Riippumattoman tutkimuslaitoksen Social Weather Stationsin mukaan vain yksi kolmesta filippiiniläisestä oli kesällä tyytyväinen demokratian ja hallinnon toimivuuteen maassaan. Lukema on alhaisin sitten vuoden 1992, jolloin SWS alkoi tekemään tämäntyyppisiä mielipidetutkimuksia. Parhaimmillaan seitsemän kymmenestä filippiiniläisestä on ollut tyytyväinen demokratian toimivuuteen. Lukemat osuvat presidentti Fidel Ramoksen hallintokauden alkuun ja loppuun.

Mielipidemittausten mukaan Macapagal-Arroyon kannatus on vajonnut pohjalukemiin. Elokuun alussa tehdyn kyselyn mukaan hän olisi hävinnyt vaaleissa sekä opetusministeri Raul Rocolle että entiselle presidentin Joseph Estradalle. Jälkimmäinen innostui tuloksesta niin, että ilmoitti lainopillisten neuvoantajiensa tutkivan, voisiko hän alkaa kampanjoida uudelleen presidentiksi!

Pian tämän jälkeen Macapagal-Arroyon hallinto ilmoitti aloittavansa Rocoa koskevat tutkimukset epäillystä korruptiosta. Roco erosi tällaisesta kohtelusta sydämistyneenä hallituksesta.

Macapagal-Arroyon kannalta on kiusallista, että myös naiset ovat tyytymättömiä lunastamattomiin lupauksiin. Nämä koskivat parannuksia muun muassa asuntotilanteessa sekä työllisyydessä. Presidentti itse on luottavainen ja totesi syksyllä, että ainoa ryhmä, joka ei ole hänen takanaan ovat “punaiset”. Presidentti on yrittänyt kohentaa julkista kuvaansa lisäämällä varoja julkiseen asuntotuotantoon. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa kannatusluvut ovat taas hiukan kohentuneet.

Uudet sotaharjoitukset

Amerikkalaisten läsnäolo Filippiineillä ei päättynytkään Balikatan-sotaharjoituksiin heinäkuussa. Parin sadan sotilaan joukko jäi maahan ja uusi, entistä laajempi terrorisminvastainen operaatio alkaa lokakuussa. Armeijan mukaan yhdysvaltalaiset sotilaalliset neuvonantajat viipyvät saarilla jopa yhdeksän kuukautta ja tällä kertaa myös Basilanin ulkopuolella, kuten Jololla. Yhdysvaltain kongressi on myöntänyt Filippiinien sotilaalliseen avustamiseen 55 miljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin mitä presidentti George W. Bush alunperin esitti. Tästä merkittävä osa on suunnattu taisteluun kommunistisissejä vastaan.

Kongressissa presidentin ilmoitusta sotilaallisen yhteistyön jatkamisesta tervehdittiin hämmennyksellä. Useissa puheenvuoroissa kritisoitiin selvän takarajan puuttumista amerikkalaisten läsnäololle sekä sitä, että amerikkalaiset saavat tuoda kalustoaan maahan. Amerikkalaisten tukikohtien perustaminen ei ole sallittua vuoden 1991 sopimuksen nojalla.

Tähän asti amerikkalaisten sotilaallinen aktiviteetti on rajoittunut Abu Sayyafin sissien kanssa käytyyn hajanaiseen laukauksenvaihtoon ja Zamboangassa Abu Sayyafin pommi-iskussa kuolleeseen sotilaaseen. Yhdysvallat on kuitenkin laajentanut vihollistensa piiriä, sillä ulkoministeri Colin Powellin vierailtua kesällä Filippiineillä, julisti Yhdysvallat kommunistisen puolueen ja sen sotilaallisen siiven NPA:n terroristijärjestöiksi.

Powell pyysi myös Hollannin hallitusta jäädyttämään vasemmiston järjestösiiven NDF:n varat Hollannissa. Hollannin viranomaiset lopettivat kommunistien maanpaossa olevan johtajan Jose Sisonin sosiaaliavustusten maksamisen ja jäädyttivät tämän pankkitilin. Myös Kanada julisti tämän jälkeen NDF:n ja NPA:n terroristijärjestöiksi ja jäädytti näiden varat. Sison katsoi kaiken takana olevan Macapagal-Arroyon hallinnon ja syytti Yhdysvaltoja “valtioterrorismista”. Tästä huolimatta NDF:n ja hallituksen välisiä rauhanneuvotteluja on syksyllä elvytelty.

Kuolemantuomiot jäihin

Elokuussa Amnesty International pyysi lähettämään presidentti Macapagal-Arroyolle vetoomuksia, joissa häntä kehotettiin estämään kolmen raiskauksista kuolemantuomion saaneen tuomioiden täytäntöönpanon. Amnestyn vetoomus lähetettiin myös Filippiinit-seuran sähköpostilistalla oleville jäsenille ja kansainvälinen kampanja tuotti tulosta: presidentti päätti lykätä tuomioiden täytäntöönpanoa kolmella kuukaudella.

Asiaan vaikutti myös se, että oikeuden määräämä täytäntöönpanopäivä osui katolisen kirkon johtajan, kardinaali Sinin syntymäpäivän aattoon, eikä syvästi katolinen Macapagal halunnut pilata arvostamansa kardinaalin juhlaa. Katolinen kirkko on ankarasti vastustanut kuolemantuomioita, vaikka kansan suuri enemmistö niitä haluaakin.

Presidentti Ramos otti valtakaudellaan kuolemantuomiot jälleen käyttöön, mutta niistä ensimmäiset pantiin täytäntöön Estradan kaudella. Seitsemän myrkkypiikeillä toteutetun tuomion jälkeen Estrada kuitenkin keskeytti täytäntöönpanot, kun vaarassa oli myös Estradan itsensä joutuminen kuolemaan tuomituksi. Presidentti Macapagal lupasi vuoden 2002 alussa rikkaiden kiinalaisten järjestölle ottaa kuolemantuomiot jälleen käyttöön etenkin kidnappausten lakkauttamiseksi.

Filippiinonkiinalaisten liikemiesten perheenjäsenet ovat yleinen kidnappausten kohde ja näissä syylliset eivät suinkaan ole etelän muslimeja, vaan usein entisten poliisien ja sotilaiden johtamia rikollisjengejä.

Nyt kongressissa on käsiteltävänä lakiesityksiä kuolemantuomioiden lakkauttamisesta, ja presidentti päätti keskeyttää kaikki kuolemantuomioiden täytäntöönpanot siksi aikaa kunnes lakiesitysten käsittely on kesken. Filippiineillä on toista tuhatta kuolemantuomion jo saanutta odottamassa tuomioiden täytäntöönpanoa.

Talous jälleen kasvussa

Vaikka Macapagal-Arroyon kannatus sekä omassa puolueessa että kansan keskuudessa horjuu, on hallinnolla jäljellä yksi ilonaihe. Talous näyttää kääntyneen nousuun ja kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia, kovinta vauhtia viiteen vuoteen. Sekä maatalous että vientisektori elpyivät. Esimerkiksi puolijohteiden vienti piristyi selvästi ja myös palvelusektorilla on vetoa. Hallitus arvioi viennin kasvavan vähintään neljä prosenttia tänä vuonna, mutta joissakin arvioissa on povattu jopa kymmenyksen kasvua.

Myös Filippiinejä kroonisesti vaivannut vaihtotaseen vaje kääntyi vuoden alkupuoliskolla plussalle. Toisellakin neljänneksellä talouden kasvu oli 4,5 prosenttia. Heinäkuun State of the Nation -puheessaan presidentti arvioi Filippiinien talouden olevan parhaimmassa kunnossa koko Kaakkois-Aasiassa.

Kriitikkojen mukaan talouden kasvu johtui kuitenkin lähinnä ulkoisista tekijöistä, kuten lisääntyneistä ulkomaisista sijoituksista sekä Yhdysvaltain orastavasta elpymisestä. Samaten ulkomailla asuvien filippiiniläisten rahansiirrot kotimaahan ovat olleet kasvussa. Sen sijaan tuotantosektorin kasvu oli vuoden alkukuukausina varsin ohutta ja konkurssit olivat yleisiä.

Kriitikot muistuttavat myös ratkaisemattomista ongelmista, kuten työttömyydestä ja budjettivajeesta, joka ylitti jo heinäkuussa koko vuodelle asetetun tavoitteen. Kasvavan budjettivajeen sekä muun muassa Mindanaon jälleen kiristyneen tilanteen takia dollarilla on saanut välillä jo yli 52 pesoa. Tosin valuuttakurssit ovat heiluneet myös muissa Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa.

Keskuspankin ilonaiheena on kuitenkin suhteellisen alhainen inflaatio, joka oli syyskuussa vain 2,9 prosenttia. Tämä antaa mahdollisuuden alentaa korkoja talouden vauhdin lisäämiseksi. Tosin ne ovat jo nykyiselläänkin kymmenen vuoden alhaisimmilla tasoilla.

Malesian karkotukset keskeytyivät

Malesian ja Filippiinien välit kiristyivät kesällä, kun Malesia alkoi karkottaa massamitassa maassa olevia laittomia siirtolaisia. Karkotukset loppuivat vasta syyskuussa pääministeri Mahathir Mohamadin sekä Macapagal-Arroyon neuvottelujen jälkeen. Ulkoministeri Oplen huomio heräsi, kun Malesia lastasi sata filippiiniläistä pieneen kalastusalukseen ja lähetti nämä takaisin kohti kotia.

Karkotettujen mukaan kohtelu ei ollut asianmukaista. Malesialaisten viranomaisten kerrottiin muun muassa käyttävän koiria filippiiniläisten jahtaamiseen. Malesia kiristi huhtikuussa maassa oleskelua koskevia lakejaan ja viranomaisten huhuttiin suunnittelevan jopa satojen tuhansien filippiiniläisten ja myös indonesialaisten karkotuksia. Syyskuun loppuun mennessä filippiiniläisiä oli karkotettu jo kolmisenkymmentätuhatta.

Osa maasta lähtevistä haettiin Sabahista laivaston aluksilla ja he saapuivat Filippiineille melko huonokuntoisina. Monet olivat asuneet Sabahissa jo vuosikymmeniä. Paikalliset työnantajat valittivat, että heidän on vaikea täyttää tilauksia ilman ulkopuolista työvoimaa. Useat työnantajat olivatkin valmiita maksamaan Filippiinien viranomaisille, jotta nämä olisivat lähettäneet Malesiassa oleville kansalaisille tarpeelliset dokumentit.

Malesian kannalta kiusallisia ovat syytökset raiskauksista Sabahin laittomien siirtolaisten kokoamiskeskuksissa sekä kertomukset poliisien hyväksikäyttämistä naisista. Tämä johti kansalaisjärjestöjen mielenilmauksiin ja hallituksen puuttumiseen asiaan. Filippiineiltä kehotettiin Malesiaa parantamaan erityisesti naisten ja lasten oloja. Filippiiniläisiä prostituoituja on ollut Malesiassa jo vuosikymmeniä ja heidän kohtelunsa on ollut yleensä kurjaa.

Toimittanut: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2002

Mabuhay 1/2002

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 22.2.2002

Gloria vuoden presidenttinä – kritiikki lisääntyy

Tammikuussa vuosi sitten People Power 2 -kansanliike pakotti Joseph Estradan luopumaan vallasta ja nosti varapresidentti Gloria Macapagal Arroyon (GMA) tilalle. Estrada on vangittuna, mutta oikeudenkäynti häntä vastaan ei ole edes kunnolla käynnistynyt. Tosin kritiikki nykyistä presidenttiä kohtaan lisääntyy niin köyhien kuin rikkaidenkin keskuudessa. Vuosi sitten kansa odotti Glorian saavan nopeasti aikaan suuren muutoksen.

Gallupeissa GMA saa vielä puolen kansan kannatuksen, mutta suunta on ollut alaspäin. Köyhät syyttävät Gloriaa siitä, että heidän elinoloissaan ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Myös GMA:n vierailut slummeissa, joissa hän syö köyhien kanssa samaa ruokaa käsin kameroiden loisteessa, on aiheuttanut ikäviä rinnastuksia Estradan tyyliin.

Sotilaiden piiristä on kuulunut myös vakavasti otettavia vallankaappaushuhuja. Osa upseeristoa on valmiita toimintaan sopivassa tilanteessa, ja jo puheet kaappauksesta riittävät painostamaan sotilaille etuuksia ja lisää valtaa. Toisaalta Glorian asemaa ovat horjuttaneet jopa hänen lähimmät puoluetoverinsa. Jopa entinen presidentti Ramos on kritisoinut Gloriaa siitä, että hänen ei pitäisi nyt valmistautua vuoden 2004 vaaleihin, vaan keskittyä laittamaan maan taloutta kuntoon. Tosin on epäilty Ramosin itse haikailevan paluuta presidentiksi vuonna 2004 ja sama motiivi on ehkä muidenkin johtavien puoluetoverien puheiden takana.

Yksi ristiriitoja aiheuttava tekijä presidentin linjassa on hänen pyrkimyksensä maksaa poliittista kiitollisuudenvelkaansa kaikille Estradaa kaatamassa olleille ryhmittymille. Tässä rintamassa oli niin köyhiä kuin yläluokkaakin, mutta suurissa asioissa GMA on perinteiseen filippiiniläiseen tyyliin valinnut eliitin intressit. Ekonomistina hän on noudattanut samaa uusliberalistista talouspolitiikka kuin muissakin maissa. Maattomien maatyöläisten tarpeet ovat siinä jääneet toissijaisiksi.

Uudelta hallinnolta on myös odotettu, että se kykenisi palauttamaan rauhan maahan ja lopettamaan ihmiskaappaukset. Suomessa tunnetaan vain Abu Sayyaf, mutta monet muut rikollisryhmittymät tekevät jatkuvasti sitä enemmän kidnappauksia.

Heti syyskuun 11. päivän jälkeen presidentti Arroyo julisti antavansa täydellisen tuen USA:n terrorisminvastaiselle taistelulle. Kun GMA kutsui USA:n 660 sotilasta yhteisiin “6 kuukauden sotaharjoituksiin” Filippiineille, syntyi tästä melkoinen perustuslaillinen keskustelu. Lain mukaan vain senaatin ratifioimalla sopimuksella voidaan hyväksyä ulkomaalaisten joukkojen pitempiaikainen oleskelu maassa. Ulkoministeri, lakimies Teofisto Guingona piti hänen ohitseen valmisteltua sopimusluonnosta sotaharjoituksista perustuslain vastaisena ja oli julkisesti presidentin kanssa eri mieltä.

Tässä asiassa GMA on saanut kyselyissä enemmistön tuen kansalta, joka uskoo USA:n sotilasmahdin kykenevän tuhoamaan Abu Sayyafin lopullisesti. Kriittiset kansalaisjärjestöt kuitenkin vastustavat USA:n sotilaiden tuloa, koska pelkkien harjoitusten sijaan Filippiineistä ehkä ollaan taas tekemässä tukikohtaa USA:n globaalien etujen ajamisessa.

Gloria ei ole täyttänyt niitä suuria odotuksia, joita hänelle asetettiin. Toisaalta maan talous ei ole huonontunut vuodessa ja se on varmasti paljon paremmassa kunnossa kuin jos Estradan kausi olisi jatkunut. Korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset eivät poistuneet Estradan lähdön myötä, mutta siinä suhteessa on palattu “Filippiineille normaaliin tasoon”.

Maassa tyypilliseen tapaan ratkaisuksi ongelmiin on jälleen esitetty presidentin vaihtamista joko uudella kansannousulla tai sotilasvallankaappauksella. Toiset nykypolitiikkaa arvostelevat kansalaisjärjestöt korostavat, että yhteiskunnan demokraattisia rakenteita ei vahvisteta kansannousuilla joka käänteessä, vaan toimimalla linjan muuttamiseksi. (Pekka Borg)

Amerikkalaiset Mindanaolla

Yhdysvaltain vihreiden barettien ja muiden armeijan joukkojen saapuminen Basilanin saarelle on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Amerikkalaisjoukkojen poistumisesta on vasta kymmenkunta vuotta ja pelot uusien tukikohtien rakentamisesta ovat suuria. Abu Sayyafin joukot pitävät yhä Basilanilla vankeinaan amerikkalaista pariskuntaa, Martin ja Gracia Burnhamia.

Amerikkalaisten on kerrottu tulevan kouluttamaan paikallisia joukkoja vuosittaisten Balitakan-sotaharjoitusten ajaksi, joten heillä on oikeus vain itsepuolustukseen. Käytännössä yhdysvaltalaiset ovat toimineet varsin omapäisesti. Oppositiossa joukkojen pelätään jäävän maahan, vaikka viimeinenkin panttivanki olisi vapautettu. Amerikkalaiset vakuuttavat poistuvansa maasta alle vuodessa.

Läsnäoloa pidetään perustuslain vastaisena, koska sen on puolustussopimuksen mukaan mahdollista vain ulkoisen sotilaallisen uhkan oloissa ja nyt kohde on maan rajojen sisäpuolella. GMA:n mukaan kyse on yhteistyöstä kansainvälisten terroristien häätämiseksi. Maailman talousneuvoston kokouksessa New Yorkissa presidentti julisti, että Filippiinien tukikohdat ovat periaatteessa avoimia myös muille maille, jotka taistelevat terrorismia vastaan.

Yhdysvaltain senaattori Sam Brownbackin sekä joidenkin amerikkalaisten tiedotusvälineiden esittämät arvelut, että USA laajentaisi terrorisminvastaista sotaansa Irakin sijaan Filippiineille, ovat saaneet opposition senaattorit raivoihinsa. Senaatin kansainvälisten suhteiden komiteaa johtavan Blas Oplen mukaan amerikkalaisten läsnäoloa ei voida oikeuttaa Visiting Forces -sopimuksen pohjalta, kuten GMA on esittänyt. GMA on yrittänyt vaimentaa kritiikkiä ilmoittamalla, etteivät amerikkalaiset missään oloissa osallistu suoraan taisteluun. Sotaharjoituksen ääriviivat piirtävässä “Terms of Reference” -sopimuksessa todetaan, että amerikkalaiset toimivat filippiiniläisten alaisuudessa.

Yhdysvaltalaiset ovat todenneet olevan mahdollista, että sotilaita kuolee Abu Sayyafin pommi-iskuissa kuukausia kestävässä sotaharjoituksessa. Myös kommunistien NPA on varoittanut, että se pitää amerikkalaisia sopivina iskujen kohteina, jos nämä tulevat NPA:n alueelle. Toistaiseksi mitään ei ole sattunut.

Filippiinien talouskasvu ylitti odotukset

Filippiinien kansantalous näyttää kestäneen viime kuukausien taantuman muuhun Kaakkois-Aasiaan verrattuna keskimääräistä paremmin. Viranomaisten mukaan kasvu ylsi viime vuonna 3,4 prosenttiin. Viennin ja teollisuustuotannon yleisen alamäen korvasi telekommunikaation ja maatalouden kohtuullinen veto. Kasvu pysyi yllä myös loppuvuodesta.

Näin ollen lähtökohdat tälle vuodelle ovat olosuhteisiin nähden suotuisat. Hallituksen tavoite tämän vuoden kasvuksi on 4,0-4,5 prosenttia, mutta esimerkiksi investointipankki Goldman Sachs uskoo vain 2,0-2,5 prosentin kasvuun. Hallitus yrittää pitää kiinni 3,1 prosentin suuruisesta budjettivajeesta, mutta tässä on kova työ, sillä veropohjan laajentaminen olisi välttämätöntä sosiaalisten reformien rahoittamiseksi. Aasian kehityspankin mukaan talouden kasvun pitäisi olla noin kaksinkertainen, jotta köyhyyttä saataisiin vähennettyä. Pankki on varannut tälle vuodelle 349 miljoonaa dollaria projekteihin, jotka liittyvät muun muassa metsätalouteen, koulutukseen sekä infrastruktuuriin.

Taloudellinen menestys onkin varsin kaksijakoista: viime vuonna noin 60 000 työntekijää menetti työnsä konkurssien takia. Virallisesti joka kymmenes filippiiniläinen on työtön, mutta käytännössä luku on suurempi. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan enemmistö filippiiniläisistä pitää itseään köyhänä ja odottaa tilanteen pahenevan kuluvan vuoden aikana. Maaseudulla työväestön kurjistuminen on jatkunut. Hallinnon “rakkikoirana” tunnettu senaattori Panfilo Lacson haluaa Macapagal-Arroyon kuitenkin jatkavan kautensa loppuun, koska jatkuvat vallanvaihdokset eivät ole hyväksi taloudelle.

Presidentin viimeisiin saavutuksiin kuuluu “roskapankin” pystyttäminen investointipankki Lehman Brothersin avulla. Filippiiniläispankkien lyhentämättömien lainojen määrän arvioidaan nousevan yhdeksään miljardiin dollariin. Tämän tehtävän lisäksi rahasto sijoittaisi muun muassa asuinprojekteihin sekä muihin hallinnon hyväksi katsomiin hankkeisiin.

Keskuspankki odottaa peson asettuvan tänä vuonna 52 peson tuntumaan dollariin nähden, kun kansainväliset sijoitukset alkavat taas palailla maahan. Filippiiniläisyhtiöihin tehdyt sijoitukset laskivat viime vuonna 39,2 miljardiin pesoon vuoden 2000 84,7 miljardista pesosta. Erityisesti sijoittajat tuntuivat väistävän teollisuuden tuotantoyrityksiin satsaamista.

Nur Misuari aiheuttaa yhä ongelmia

Virastaan poistettu Mindanaon kuvernööri Nur Misuari aiheuttaa viranomaisille monenlaisia huolia. Uudeksi kuvernööriksi valittu ja kansainvälistä apua kuuluttava Parouk Hussin on syyttänyt edeltäjäänsä ilmeisen aiheellisesti varojen tuhlailusta ja korruptiosta. Misuaria kannattavien joukkojen on epäilty syyllistyneen milloin mihinkin, kuten pommien valmistukseen ja terrori-iskujen suunnitteluun Manilassa. Hallituksen joukkojen ja Misuarin sissikannattajien välisissä taisteluissa on kuollut Mindanaolla kymmeniä. Myönteiseen antiin kuuluu, että hallitus on edennyt neuvotteluissa MILF:in kanssa tulitaukoasteelle.

Vuonna 1996 rauhansopimuksen myötä virkaansa astunut MNLF:n entinen johtaja Misuari luopui rauhansuunnitelmasta marraskuussa ennen paikallisvaaleja ja johti hyökkäyksiä armeijaa vastaan. Syntyneessä kahakassa Sulussa kuoli 100 henkeä. Misuari pakeni myötämielisesti suhtautuneeseen Malesiaan, missä hänet pidätettiin. Misuarin kannattajat hyökkäsivät muun muassa hallituksen rakennukseen Zamboangassa. GMA syyttää Misuaria yhteyksistä kansainvälisiin terroristeihin, kuten Bin Laden -yhteyksistään tunnettuun Abu Sayyafiin. Suoria todisteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Misuari siirrettiin tammikuun alussa Malesiasta vankeuteen Manilan lähelle. Misuari pitää Hussinin valintaa laittomana ja itseään yhä Mindanaon autonomisen alueen johtajana. Misuarin oikeudenmukaista kohtelua ovat vaatineet myös monet maltillisten muslimien järjestöt.

Hallitus vaatii korvauksia kanadalaisilta

GMA:n hallinto aikoo vaatia korvauksia kanadalaisyritys Placer Domelta, jonka kaivoksella vuonna 1996 sattunut onnettomuus aiheutti mittavia ympäristövahinkoja Boac-joella sekä Calancan-lahdella. Noin 300 miljoonaa tonnia kaivosjätettä ajautui jokeen, kun Marcopper Miningin jäteallas petti. Kanadalaiset omistavat yhtiöstä 40 prosenttia.13 miljoonaan dollariin nousevien korvausvaateiden on tarkoitus toimia myös esimerkkinä muille samalla alalla toimiville yrityksille.

Riisiterassit pelastettava

International Union for Conservation of Nature (IUCN) ja International Council of Monuments and Sites (Icomos) -järjestöjen mukaan Luzonin saarella sijaitsevat Ifugaon riisiterassit ovat vaarassa menettää World Heritage -statuksensa kymmenen vuoden kuluessa, jos terassien rappeutumista ei estetä. Riisiterassit liitettiin osaksi maailman perintöä vuonna 1995, ja nyt valvomaton kehitys alueella sekä kansainvälisen avun puute uhkaavat niiden säilymistä.

Viime syyskuussa järjestöt suorittivat tarkastuksen ja evaluoinnin Ifugaon riisiterassien hoidon ja suojelun etenemisestä. Raportti evaluoinnin tuloksista julkaistiin Unesco World Heritage Centerin 25:ssä Extraordinary Bureau Session -tapaamisessa Helsingissä viime joulukuun alussa. Raportti sisältää evaluoinnin tuloksia sekä suosituksia Filippiinien hallitukselle pitkän tähtäimen suojelusuunnitelman laatimiseksi.

Tällä hetkellä Ifugaon alueelta puuttuu järjestelmällinen seurantaohjelma sekä kattava riisiterassien hoitosuunnitelma. Tämä tekee terassien suojelun ja kestävän kehityksen alueella mahdottomaksi. Lisäksi alkuperäinen Ifugao Terraces Commission on korvattu uudella työryhmällä, mikä raportin mukaan on osoitus heikentyneestä poliittisesta sitoumuksesta ja alueen arvostuksen puutteesta osana kansainvälisesti merkittävää World Heritage -listaa. IUCN ja Icomos suosittelevatkin Filippiinien hallitukselle pysyvän ja tehokkaan elimen perustamista koordinoimaan ja johtamaan toimenpiteitä Ifugaon riisiterassien rappeutumisen estämiseksi. Tutkimuksessa suositellaan myös uuden evaluoinnin suorittamista tänä vuonna osana kuuden vuoden suojelusuunnitelmaa sekä hoitosuunnitelman laadintaa kansainvälisessä workshopissa. Raportissa kehotetaan lisäksi paikallista matkailualaa kehittämään kulkuyhteyksiä Manilasta riisiterasseille sekä yhdistämään terassien keskeiset suojelualueet helppokulkuiseksi verkostoksi.

Icomos ja IUCN toteavat, että riisiterasseilla on huomattava kansainvälinen merkitys ympäristönsuunnittelun kannalta, sillä ne ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka luonnonarvot voidaan punoa yhteen kestävällä tavalla. James Cariao, Ifugaon historian tutkija, varoitti jo muutamia vuosia sitten, että riisiterassit häviävät tämän vuosituhannen alkupuoliskolla, jos mitään ei tehdä niiden pelastamiseksi. Myös Banauen pormestari, Tito A. Candelario, on pyytänyt apua rappeutuvien riisiterassien säilyttämiseksi. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka aiheuttaa riisipeltojen rappeutumisen, on vesialtaiden tuhoutuminen.

“Banauen toimeentuloa ylläpitävä järjestelmä on vaarassa. Tiheät ylämaan metsät, jotka aikaisemmin suojelivat terassien vesialtaita, ovat vähitellen häviämässä”, kertoo Candelario. Lisäksi kastelujärjestelmät ja kanaalit, jotka elättivät vuoristoalueen maatiloja vuosien ajan, tuhoutuivat Pohjois-Luzonia ravistelleessa maanjäristyksessä heinäkuussa 1990. (Anna Piskonen)


Toimittaja: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2001

Mabuhay 2/2001

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 20.8.2001

Filippiinien presidentin tehtäviin kuuluu esittää poliittinen linjaohjelma kongressille niin sanotussa State of the Nation -puheessa, jonka Gloria Magapacal-Arroyo piti heinäkuun lopussa. Siinä hän perusti hallintonsa legitiimisyyden suoraan vuosisadan vaihteen vallankumouksesta periytyväksi. Hän muistutti myös molemmista Edsa-kumouksista. Magapacal-Arroyo katsoo tehtäväkseen välittää köyhien ja rikkaiden välistä kuilua, mutta mainitsi myös budjettivajeen ja neljään miljoonaan kohonneen työttömyyden.

Puheen toimenpideosa oli varsinaista hengennostatusta. Presidentin mukaan Filippiinien tulevaisuus lepää vapaan markkinatalouden, tasapuolisten maanviljelysuudistusten ja köyhien huomioon ottamisen varassa. Neljäs osa on moraalisen tason kohottaminen. Tätä Magapacal-Arroyo nimittää köyhyyden vastaiseksi ohjelmakseen. Koulumaksujen alentaminen ja koulujen rakentaminen auttavat nuorten nousussa köyhyydestä.

Köyhyyden karkottamiseen tarvitaan työpaikkoja ja tämän takia myös ulkomaiset investoinnit ovat tervetulleita. Suuria toiveita kohdistuu kommunikaatioteollisuuteen, koska tässä filippiiniläisten vahva englanninkielen taito on suureksi avuksi. Filippiinien on tarkoitus seurata Intiaa, josta on tullut ohjelmistoteollisuuden vahva tekijä. Presidentin mukaan Filippiinit voi uuden teknologian avulla tehdä samanlaisen hypyn tulevaisuuteen kuin Kiina viime vuosikymmenen lopussa. Magapacal-Arroyon mukaan myös kalastus ja maatalous voivat tuottaa hallituksen ohjelman avulla vuoden kuluessa miljoona uutta työpaikkaa. Kansainvälisen talouden yskiessä on tuettava erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Puheessa viitattiin myös rakenteellisiin uudistuksiin, jotka ovat alkaneet energiasektorilta. Hän ei kuitenkaan suoraan maininnut huomiota herättänyttä kansallisen energiayhtiön Napocorin pilkkomista, vaikka viittasikin lakiuudistukseen sekä tavoitteeseen alentaa energian hintaa. Myös telekommunikaatioyhteydet ja tiestö varsinkin turistikohteisiin on uudistettava, samoin kuin Manilan julkinen liikenne. Maatalouteen on saatava jälleen investointeja, korruptiosta ja työnantajan ja työntekijän vastakohtaisuudesta on päästävä eroon. Samoin byrokratiaa on tarkoitus vähentää hallinnossa rajusti. Poliisin on terästäydyttävä taistelussa lisääntynyttä rikollisuutta vastaan. Rauhanponnisteluja jatketaan niin kommunistien kuin muslimienkin kanssa.

Magapacal-Arroy onnistui viittaamaan lähes kaikkiin Filippiinejä vaivaaviin ongelmiin. Osansa saivat myös pankkisektori, pesolla keinottelijat ja rahan pesijät. Asuntolainamarkkinoita on uudistettava ja finanssimarkkinoiden vakaus palautettava.

Ulkopoliittisessa osassa presidentti viittasi Yhdysvaltoihin ja Japaniin Filippiinien tärkeimpinä kumppaneina, joiden kanssa vahvistetaan poliittisia ja taloudellisia suhteita.

Ohjelman kustannukset jäivät mietityttämään kuulijoita. Presidentti lupasi muun muassa sijoittaa 20 miljardia pesoa köyhien asunto-ohjelmaan, 20 miljardia maatalouteen ja 500 miljoonaa pesoa konfliktien vaivaaman Mindanaon kehittämiseen. Lehdistössä kysyttiin aiheellisesti, mistä tällaiset varat tulevat. Opposition senaattorin Edgardo Angaran mukaan presidentin ohjelma nielee kokonaisuudessaan 500 miljardia pesoa. Budjettivaje nousee tänä vuonna 140 miljardiin pesoon ja lähivuosina sitä olisi tarkoitus kutistaa eikä laajentaa. Samaan aikaan talouden ongelmat ovat jatkuneet. Esimerkiksi vienti laski kesäkuussa ennätysmäiset 25 prosenttia edellisestä vuodesta, mikä oli pahin notkahdus sitten 1970-luvun.

Magapacal-Arroyolla on siten paljon ongelmia ratkaistavanaan, ennen kuin hän pääsee kamppailemaan ehdokkuudesta myös vuonna 2004, kuten hän on jo ehtinyt lupaamaan. Hän on kuitenkin torjunut ehdotuksen poikkeuslaista, jolla virkakautta jatkettaisiin suoraan vuoteen 2007.

Abu Sayyafin johtaja syytteeseen Manilan pommeista

Viime joulukuussa Manilassa tapahtuneista pommi-iskuista aiotaan syyttää Abu Sayyafin johtajaa Hector Janjalani, joka lennätettiin elokuun lopussa pääkaupunkiin. Samaan aikaan hallituksen joukot ovat jatkaneet kahden amerikkalaisen ja kahden filippiiniläisen etsimistä Basilanin saarelta. Abu Sayyaf kaappasi heidät toukokuun lopulla. Abu Sayyaf kaappasi Basilanilla myös 30 kyläläistä elokuun alussa. Osa vangeista vapautettiin myöhemmin, osa surmattiin, mikä johti armeijan toiminnan kiihtymiseen.

Hallituksen toiminta johti elokuun lopulla Basilanilla lähes kahdenkymmenen siviilin kuolemaan, kun armeija tulitti Abu Sayyafin sissien sijaan tavallisia kyläläisiä, syyttää 23 vuotta hallitusta vastaan taistellut MILF-ryhmä. Yli 12000 sissiä käsittävän MILF:in mukaan kyseessä oli jo toinen kerta, kun hallitus rikkoi elokuun alussa Kuala Lumpurissa solmittua aselepoa.

Hallituksen kanssa viisi vuotta sitten rauhan tehneestä MNLF-ryhmästä aikoinaan eronnut MILF on tähän asti jatkanut sitkeästi taisteluaan. Elokuun alussa näytti hetken aikaa siltä, että nämä kaksi ryhmää onnistuisivat jälleen yhdistymään. MNLF ilmoitti kuitenkin, ettei sillä voi olla yhteistä sellaisen ryhmän kanssa, joka tähtää täyteen itsenäisyyteen. MNLF:n pitkäaikainen johtaja Nur Misuari on muslimien autonomisen alueen (ARMM) kuvernööri. “On vaikea sitoa kissaa ja koiraa hännistään kiinni ja pakottaa näitä samaan suuntaan”, kommentoi MNLF:n kristittyä siipeä edustava Misuarin luottomies Absalom Cervesa. Niinpä sopimuksessa sovittiin vain yhteisesiintymisestä joissakin kansainvälisissä tilaisuuksissa, rauhanneuvotteluja käydään erikseen.

Hallituksen käsitys ryhmien yhdistymisestä oli toinen. Se onnistui syrjäyttämään Misuarin alueen rauhankomitean johdosta ja tilalle valittiin MNLF:n pääsihteeri Muslimin Sema. Misuari syytti hallitusta hankkeesta hajoittaa MNLF. Varsinaisia rauhanneuvotteluja on määrä käydä syyskuussa. Kuala Lumpurin neuvottelujen saavutuksiin kuuluivat myös Mindanaon ja Malesian väliset suorat lennot sekä kaasuputkiyhteys kahden maan välille. Neuvotteluja isännöivät Malesian lisäksi Indonesia ja Libya.

Elokuussa pidetyssä kansanäänestyksessä hallitus tarjoutui laajentamaan muslimien autonomisen itsehallintoalueen (ARMM) piiriin 23 prosenttia Filippiinien pinta-alasta, mutta Etelä-Filippiineillä enemmistö oli ei-äänillä. Taustalla olivat Mindanaon ja Palawanin kristityt, jotka suhtautuvat hankkeeseen epäillen. ARMM:n piiriin kuuluvat Sulu, Lanao del Sur, Maguindanao ja Tawi-tawi. MILF boikotoi äänestystä ja ilmaisi tyytyväisyytensä ei-äänien voitosta, koska sen mukaan autonomia ei ole ratkaisu muslimien ongelmiin. Myös MNLF:ssä kehoitettiin äänestäjiä jäämään kotiin. Lähes 11 maakunnan ja 14 kaupungin lähes viidestä miljoonasta äänioikeutetusta vain noin kaksi miljoonaa äänesti, ja heistä suurin osa oli kristittyjä. Kymmenessä maakunnassa ja kaikissa kaupungeissa on kristitty enemmistö. Äänestämättömyyden syy oli myös tietämättömyys ja joissakin paikoissa huono sää esti äänestysmateriaalin jakamisen. Hallituksen mukaan lopulta vain Basilan ja Marawi äänestivät selvästi ARMM:ään liittymisen puolesta, mutta tämänkin vaalituloksen luotettavuutta on epäilty julkisuudessa.

Mayon-tulivuori purkautui kahdesti

Filippiineillä tapahtui kesällä jälleen uusi tulivuoren purkaus. Kesäkuun 23. päivänä 2001 Legazpi Cityn läheisyydessä oleva Mayon tulivuori purkautui syösten savua ja tuhkaa yli 10 kilometrin korkeuteen.
32 000 ihmistä evakuoitiin 16 kriisikeskukseen. Purkauksen vuoksi myös PALin lentoja peruttiin usean päivän ajaksi.

Myöhemmin 26. heinäkuuta Mayon purkautui uudelleen ja jälleen 8 500 perhettä evakuoitiin vaaravyöhykkeeltä. Tämä purkaus oli vielä kesäkuista voimakkaampi. Raskasta savuista tuhkaa ja kiviä laskeutui tuulen mukana jopa 60 km päähän peittäen muutamia kaupunkeja ja lukuisia kyliä. Mayon sijaitsee 325 km Manilasta luoteeseen ja se on purkautunut 400 vuoden aikana 49 kertaa. Pahin purkaus oli vuonna 1814, kun 1200 ihmistä kuoli ja koko kaupunki tuhoutui vulkaaniseen tuhkaan ja laavaan.

Muusikko Freddie Aguilar pidätetty

Kuuluisa ja suosittu laulaja ja säveltäjä Freddie Aguilar pidätettiin 4.6.2001 epäiltynä laittomasta levytyksestä uudelle levy-yhtiölleen. Muusikon entinen levy-yhtiö BAMI nosti syytteen, sillä Aguilar on tehnyt uuden päällekkäisen sopimuksen Star Cinema -yhtiön kanssa. BAMI väittää edelleen pitävänsä hallussaan levytyssopimusta ja julkaisuoikeutta mm. huippusuosittuun Anak-kappaleeseen, jonka Aguilar sävelsi v. 1978. Aguilar kielsi syytteet tekijänoikeuslain rikkomisesta.

Estrada oikeuteen lokakuussa

Vuoden alussa kansannousun tuloksena väistynyt presidentti Joseph Estrada on tulossa oikeuden eteen näillä näkymin lokakuussa. Estradan väärinkäytösten tutkinnassa on ilmennyt, että hän on ilmeisesti aikaisemman poliisivoimien päällikön, senaattori Panfilo “Ping” Lacson Juniorin avulla ohjannut ulkomaisille tileille satoja miljoonia dollareita vuodesta 1996 lähtien. Syytökset ovat raskaita, sillä Lacson oli kaiken muun lisäksi presidentin rikoksenvastaisen erikoisryhmän päällikkö. Rahat ovat kertyneet muun muassa huumekaupasta ja kidnappauksista. Lacson on kiistänyt kaiken.

Armeijan tiedustelupalvelun ja poliisin tutkintaryhmän mukaan Citibankin ja Bank of American tileillä Kanadassa, Hongkongissa ja Yhdysvalloissa on lähes miljardi dollaria. Tutkimukset on tehty yhdessä Yhdysvaltain viranomaisten kanssa, mutta Estradan ja hänen lähipiirinsä laittomasti keräämien varojen suuruus on vielä epäselvää. Omaisuuden määrästä kertoo se, että Lacsonilla ja hänen vaimollaan oli pelkästään Kaliforniassa useita kiinteistöjä. Tutkintaa on vaikeuttanut se, että kaikista pankkitileistä ei ole saatu pitäviä dokumentteja, mihin Estradan puolustus on tarttunut. Yhdysvaltain viranomaiset ovat kuitenkin jäljittäneet osan tileistä. Samoin Lacsonin rooli huume kaupassa on tutkimusten alla. Jutun käsittelyä vaikeuttaa luotettavien todistajien puute.

Estrada väitti itse vielä pari vuotta sitten, että hänen varallisuutensa nettoarvo oli vain 35 miljoonaa pesoa. Nyt on käynyt ilmi, että pelkästään hänen osakeomistustensa arvo kymmenissä yrityksissä kohoaa miljardeihin pesoihin. Estrada vastasi häntä ja Lacsonia koskeviin rahanpesusyytöksiin aikomalla haastaa armeijan tiedustelupäällikön Victor Corpuksen ja paikallisen Daily Inquirer-sanomalehden oikeuteen. Estradan taitavat asianajajat ovat turvautuneet melko yllättäviinkin vetoihin. Esimerkiksi perustellessaan sitä, ettei Estradan tarvitse tulla alustaviin oikeudenkäynteihin, he pohjautuivat lakiin, jota sovellettiin Benigno Aquinoon 1970-luvulla!

Vaalitulos selvitetty

Filippiinien toukokuisten kongressivaalien tuloksen selvittely tarkistuslaskemisineen kesti lähes koko kesän. Yksi syy tähän on hidas käsinlaskenta, vaikka Magapacal-Arroyo onkin jo luvannut ensi töikseen tietokoneistaa järjestelmän. Vaaleissa valittiin kongressin jäsenet kolmivuotiskaudeksi ja 13 senaatin 24 jäsenestä. Lisäksi valittiin esimerkiksi kaupunkien pormestareita.

Senaattiin valittiin 13 Gloria Magapacal-Arroyon hallitusta tukevaa ja 5 opposition edustajaa. Uusia senaattoreita kuvailtiin värikkääksi joukoksi. Oppositiosta valittiin Lacsonin lisäksi esimerkiksi Estradan vaimo Luisa Ejercito ja lukuisia vallankaappausyrityksiä johtanut eversti “Gringo” Honasan. Mukana oli myös vanhoja tekijöitä, kuten Juan Flavier ja Sergio Osmena. Kongressissa rynnivät Lakas ja People Power-koalitio sekä Estradan Labanin kanssa yhteistyötä tehnyt Nationalist Peoples Coalition. Vaalien tulosta värittävät, kuten ennenkin, eri osapuolten syytökset väärinkäytöksistä ja vilpistä.

Pakkaa sekoittaa vielä perustuslain säännös, jonka mukaan 20 prosenttia kongressin edustajahuoneen jäsenistä valitaan puoluelistajärjestelmällä ja lisäksi puolueen tulee edustaa marginalisoituneita sektoreita. Uudistuksen tarkoitus oli tuoda eliittien organisoimaan puoluejärjestelmään demokraattisia piirteitä ja helpottaa uusien puolueiden mukaantuloa, mikä on vaikeaa valittaessa kultakin alueelta vain yksi edustaja. Puolue voi saada puoluelistan kautta maksimissaan kolme edustajaa ja saadakseen edes yhden sen on saatava vähintään kaksi prosenttia puolueäänistä.

Korkein oikeus päätti, että vain kolme yli 2 % äänistä saanutta puoluetta edusti marginalisoituneita sektoreita. Kongressiin hyväksyttiin Bayan Munasta legendaarinen vasemmistolaisen NDF:n johtaja Satur Ocampo, ammattiyhdistysjohtaja Crispin Beltran ja Gabriela-naisjärjestön pääsihteeri Liza Masa.

Edellisen kongressin selkeästi arvostetuin puoluelistaedustaja Etta Rosales demokraattista vasemmiston Akbayan-puolueesta uusi paikkansa ja Luzonin talonpoikaispuolue Butilista edustajapaikan sai Benjamin Cruz.

Tulikärpänen – filippiiniläisiä novelleja

Filippiinit-seura julkaisi keväällä yhteistyössä Kääntöpiirin kanssa kaikkien aikojen ensimmäisen suomennoksen filippiiniläiskirjallisuudesta. Kääntämiseen osallistui viisi seuran jäsentä sekä yksi filippiiniläinen maahanmuuttaja. Kirja ja sen julkistamisseminaari, jossa vierailivat Filippiineiltä kirjailija Lakambini Sitoy ja professori Edna Zapanta-Manlapaz, saivat paljon myönteistä huomiota lehdistössä. Tulikärpänen-kokoelma sisältää novelleja ja romaaninkatkelmia kolmeltatoista naiskirjailijalta 1920-luvulta nykypäiviin. Kirjailijat edustavat eri sukupolvia ja elämänpiirejä kotimaassa ja siirtolaisina.

Lue novellikokoelmasta lisää.


Toimittaja: Sami Noponen