Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2002

Mabuhay 1/2002

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 22.2.2002

Gloria vuoden presidenttinä – kritiikki lisääntyy

Tammikuussa vuosi sitten People Power 2 -kansanliike pakotti Joseph Estradan luopumaan vallasta ja nosti varapresidentti Gloria Macapagal Arroyon (GMA) tilalle. Estrada on vangittuna, mutta oikeudenkäynti häntä vastaan ei ole edes kunnolla käynnistynyt. Tosin kritiikki nykyistä presidenttiä kohtaan lisääntyy niin köyhien kuin rikkaidenkin keskuudessa. Vuosi sitten kansa odotti Glorian saavan nopeasti aikaan suuren muutoksen.

Gallupeissa GMA saa vielä puolen kansan kannatuksen, mutta suunta on ollut alaspäin. Köyhät syyttävät Gloriaa siitä, että heidän elinoloissaan ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Myös GMA:n vierailut slummeissa, joissa hän syö köyhien kanssa samaa ruokaa käsin kameroiden loisteessa, on aiheuttanut ikäviä rinnastuksia Estradan tyyliin.

Sotilaiden piiristä on kuulunut myös vakavasti otettavia vallankaappaushuhuja. Osa upseeristoa on valmiita toimintaan sopivassa tilanteessa, ja jo puheet kaappauksesta riittävät painostamaan sotilaille etuuksia ja lisää valtaa. Toisaalta Glorian asemaa ovat horjuttaneet jopa hänen lähimmät puoluetoverinsa. Jopa entinen presidentti Ramos on kritisoinut Gloriaa siitä, että hänen ei pitäisi nyt valmistautua vuoden 2004 vaaleihin, vaan keskittyä laittamaan maan taloutta kuntoon. Tosin on epäilty Ramosin itse haikailevan paluuta presidentiksi vuonna 2004 ja sama motiivi on ehkä muidenkin johtavien puoluetoverien puheiden takana.

Yksi ristiriitoja aiheuttava tekijä presidentin linjassa on hänen pyrkimyksensä maksaa poliittista kiitollisuudenvelkaansa kaikille Estradaa kaatamassa olleille ryhmittymille. Tässä rintamassa oli niin köyhiä kuin yläluokkaakin, mutta suurissa asioissa GMA on perinteiseen filippiiniläiseen tyyliin valinnut eliitin intressit. Ekonomistina hän on noudattanut samaa uusliberalistista talouspolitiikka kuin muissakin maissa. Maattomien maatyöläisten tarpeet ovat siinä jääneet toissijaisiksi.

Uudelta hallinnolta on myös odotettu, että se kykenisi palauttamaan rauhan maahan ja lopettamaan ihmiskaappaukset. Suomessa tunnetaan vain Abu Sayyaf, mutta monet muut rikollisryhmittymät tekevät jatkuvasti sitä enemmän kidnappauksia.

Heti syyskuun 11. päivän jälkeen presidentti Arroyo julisti antavansa täydellisen tuen USA:n terrorisminvastaiselle taistelulle. Kun GMA kutsui USA:n 660 sotilasta yhteisiin “6 kuukauden sotaharjoituksiin” Filippiineille, syntyi tästä melkoinen perustuslaillinen keskustelu. Lain mukaan vain senaatin ratifioimalla sopimuksella voidaan hyväksyä ulkomaalaisten joukkojen pitempiaikainen oleskelu maassa. Ulkoministeri, lakimies Teofisto Guingona piti hänen ohitseen valmisteltua sopimusluonnosta sotaharjoituksista perustuslain vastaisena ja oli julkisesti presidentin kanssa eri mieltä.

Tässä asiassa GMA on saanut kyselyissä enemmistön tuen kansalta, joka uskoo USA:n sotilasmahdin kykenevän tuhoamaan Abu Sayyafin lopullisesti. Kriittiset kansalaisjärjestöt kuitenkin vastustavat USA:n sotilaiden tuloa, koska pelkkien harjoitusten sijaan Filippiineistä ehkä ollaan taas tekemässä tukikohtaa USA:n globaalien etujen ajamisessa.

Gloria ei ole täyttänyt niitä suuria odotuksia, joita hänelle asetettiin. Toisaalta maan talous ei ole huonontunut vuodessa ja se on varmasti paljon paremmassa kunnossa kuin jos Estradan kausi olisi jatkunut. Korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset eivät poistuneet Estradan lähdön myötä, mutta siinä suhteessa on palattu “Filippiineille normaaliin tasoon”.

Maassa tyypilliseen tapaan ratkaisuksi ongelmiin on jälleen esitetty presidentin vaihtamista joko uudella kansannousulla tai sotilasvallankaappauksella. Toiset nykypolitiikkaa arvostelevat kansalaisjärjestöt korostavat, että yhteiskunnan demokraattisia rakenteita ei vahvisteta kansannousuilla joka käänteessä, vaan toimimalla linjan muuttamiseksi. (Pekka Borg)

Amerikkalaiset Mindanaolla

Yhdysvaltain vihreiden barettien ja muiden armeijan joukkojen saapuminen Basilanin saarelle on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Amerikkalaisjoukkojen poistumisesta on vasta kymmenkunta vuotta ja pelot uusien tukikohtien rakentamisesta ovat suuria. Abu Sayyafin joukot pitävät yhä Basilanilla vankeinaan amerikkalaista pariskuntaa, Martin ja Gracia Burnhamia.

Amerikkalaisten on kerrottu tulevan kouluttamaan paikallisia joukkoja vuosittaisten Balitakan-sotaharjoitusten ajaksi, joten heillä on oikeus vain itsepuolustukseen. Käytännössä yhdysvaltalaiset ovat toimineet varsin omapäisesti. Oppositiossa joukkojen pelätään jäävän maahan, vaikka viimeinenkin panttivanki olisi vapautettu. Amerikkalaiset vakuuttavat poistuvansa maasta alle vuodessa.

Läsnäoloa pidetään perustuslain vastaisena, koska sen on puolustussopimuksen mukaan mahdollista vain ulkoisen sotilaallisen uhkan oloissa ja nyt kohde on maan rajojen sisäpuolella. GMA:n mukaan kyse on yhteistyöstä kansainvälisten terroristien häätämiseksi. Maailman talousneuvoston kokouksessa New Yorkissa presidentti julisti, että Filippiinien tukikohdat ovat periaatteessa avoimia myös muille maille, jotka taistelevat terrorismia vastaan.

Yhdysvaltain senaattori Sam Brownbackin sekä joidenkin amerikkalaisten tiedotusvälineiden esittämät arvelut, että USA laajentaisi terrorisminvastaista sotaansa Irakin sijaan Filippiineille, ovat saaneet opposition senaattorit raivoihinsa. Senaatin kansainvälisten suhteiden komiteaa johtavan Blas Oplen mukaan amerikkalaisten läsnäoloa ei voida oikeuttaa Visiting Forces -sopimuksen pohjalta, kuten GMA on esittänyt. GMA on yrittänyt vaimentaa kritiikkiä ilmoittamalla, etteivät amerikkalaiset missään oloissa osallistu suoraan taisteluun. Sotaharjoituksen ääriviivat piirtävässä “Terms of Reference” -sopimuksessa todetaan, että amerikkalaiset toimivat filippiiniläisten alaisuudessa.

Yhdysvaltalaiset ovat todenneet olevan mahdollista, että sotilaita kuolee Abu Sayyafin pommi-iskuissa kuukausia kestävässä sotaharjoituksessa. Myös kommunistien NPA on varoittanut, että se pitää amerikkalaisia sopivina iskujen kohteina, jos nämä tulevat NPA:n alueelle. Toistaiseksi mitään ei ole sattunut.

Filippiinien talouskasvu ylitti odotukset

Filippiinien kansantalous näyttää kestäneen viime kuukausien taantuman muuhun Kaakkois-Aasiaan verrattuna keskimääräistä paremmin. Viranomaisten mukaan kasvu ylsi viime vuonna 3,4 prosenttiin. Viennin ja teollisuustuotannon yleisen alamäen korvasi telekommunikaation ja maatalouden kohtuullinen veto. Kasvu pysyi yllä myös loppuvuodesta.

Näin ollen lähtökohdat tälle vuodelle ovat olosuhteisiin nähden suotuisat. Hallituksen tavoite tämän vuoden kasvuksi on 4,0-4,5 prosenttia, mutta esimerkiksi investointipankki Goldman Sachs uskoo vain 2,0-2,5 prosentin kasvuun. Hallitus yrittää pitää kiinni 3,1 prosentin suuruisesta budjettivajeesta, mutta tässä on kova työ, sillä veropohjan laajentaminen olisi välttämätöntä sosiaalisten reformien rahoittamiseksi. Aasian kehityspankin mukaan talouden kasvun pitäisi olla noin kaksinkertainen, jotta köyhyyttä saataisiin vähennettyä. Pankki on varannut tälle vuodelle 349 miljoonaa dollaria projekteihin, jotka liittyvät muun muassa metsätalouteen, koulutukseen sekä infrastruktuuriin.

Taloudellinen menestys onkin varsin kaksijakoista: viime vuonna noin 60 000 työntekijää menetti työnsä konkurssien takia. Virallisesti joka kymmenes filippiiniläinen on työtön, mutta käytännössä luku on suurempi. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan enemmistö filippiiniläisistä pitää itseään köyhänä ja odottaa tilanteen pahenevan kuluvan vuoden aikana. Maaseudulla työväestön kurjistuminen on jatkunut. Hallinnon “rakkikoirana” tunnettu senaattori Panfilo Lacson haluaa Macapagal-Arroyon kuitenkin jatkavan kautensa loppuun, koska jatkuvat vallanvaihdokset eivät ole hyväksi taloudelle.

Presidentin viimeisiin saavutuksiin kuuluu “roskapankin” pystyttäminen investointipankki Lehman Brothersin avulla. Filippiiniläispankkien lyhentämättömien lainojen määrän arvioidaan nousevan yhdeksään miljardiin dollariin. Tämän tehtävän lisäksi rahasto sijoittaisi muun muassa asuinprojekteihin sekä muihin hallinnon hyväksi katsomiin hankkeisiin.

Keskuspankki odottaa peson asettuvan tänä vuonna 52 peson tuntumaan dollariin nähden, kun kansainväliset sijoitukset alkavat taas palailla maahan. Filippiiniläisyhtiöihin tehdyt sijoitukset laskivat viime vuonna 39,2 miljardiin pesoon vuoden 2000 84,7 miljardista pesosta. Erityisesti sijoittajat tuntuivat väistävän teollisuuden tuotantoyrityksiin satsaamista.

Nur Misuari aiheuttaa yhä ongelmia

Virastaan poistettu Mindanaon kuvernööri Nur Misuari aiheuttaa viranomaisille monenlaisia huolia. Uudeksi kuvernööriksi valittu ja kansainvälistä apua kuuluttava Parouk Hussin on syyttänyt edeltäjäänsä ilmeisen aiheellisesti varojen tuhlailusta ja korruptiosta. Misuaria kannattavien joukkojen on epäilty syyllistyneen milloin mihinkin, kuten pommien valmistukseen ja terrori-iskujen suunnitteluun Manilassa. Hallituksen joukkojen ja Misuarin sissikannattajien välisissä taisteluissa on kuollut Mindanaolla kymmeniä. Myönteiseen antiin kuuluu, että hallitus on edennyt neuvotteluissa MILF:in kanssa tulitaukoasteelle.

Vuonna 1996 rauhansopimuksen myötä virkaansa astunut MNLF:n entinen johtaja Misuari luopui rauhansuunnitelmasta marraskuussa ennen paikallisvaaleja ja johti hyökkäyksiä armeijaa vastaan. Syntyneessä kahakassa Sulussa kuoli 100 henkeä. Misuari pakeni myötämielisesti suhtautuneeseen Malesiaan, missä hänet pidätettiin. Misuarin kannattajat hyökkäsivät muun muassa hallituksen rakennukseen Zamboangassa. GMA syyttää Misuaria yhteyksistä kansainvälisiin terroristeihin, kuten Bin Laden -yhteyksistään tunnettuun Abu Sayyafiin. Suoria todisteita ei kuitenkaan ole löytynyt. Misuari siirrettiin tammikuun alussa Malesiasta vankeuteen Manilan lähelle. Misuari pitää Hussinin valintaa laittomana ja itseään yhä Mindanaon autonomisen alueen johtajana. Misuarin oikeudenmukaista kohtelua ovat vaatineet myös monet maltillisten muslimien järjestöt.

Hallitus vaatii korvauksia kanadalaisilta

GMA:n hallinto aikoo vaatia korvauksia kanadalaisyritys Placer Domelta, jonka kaivoksella vuonna 1996 sattunut onnettomuus aiheutti mittavia ympäristövahinkoja Boac-joella sekä Calancan-lahdella. Noin 300 miljoonaa tonnia kaivosjätettä ajautui jokeen, kun Marcopper Miningin jäteallas petti. Kanadalaiset omistavat yhtiöstä 40 prosenttia.13 miljoonaan dollariin nousevien korvausvaateiden on tarkoitus toimia myös esimerkkinä muille samalla alalla toimiville yrityksille.

Riisiterassit pelastettava

International Union for Conservation of Nature (IUCN) ja International Council of Monuments and Sites (Icomos) -järjestöjen mukaan Luzonin saarella sijaitsevat Ifugaon riisiterassit ovat vaarassa menettää World Heritage -statuksensa kymmenen vuoden kuluessa, jos terassien rappeutumista ei estetä. Riisiterassit liitettiin osaksi maailman perintöä vuonna 1995, ja nyt valvomaton kehitys alueella sekä kansainvälisen avun puute uhkaavat niiden säilymistä.

Viime syyskuussa järjestöt suorittivat tarkastuksen ja evaluoinnin Ifugaon riisiterassien hoidon ja suojelun etenemisestä. Raportti evaluoinnin tuloksista julkaistiin Unesco World Heritage Centerin 25:ssä Extraordinary Bureau Session -tapaamisessa Helsingissä viime joulukuun alussa. Raportti sisältää evaluoinnin tuloksia sekä suosituksia Filippiinien hallitukselle pitkän tähtäimen suojelusuunnitelman laatimiseksi.

Tällä hetkellä Ifugaon alueelta puuttuu järjestelmällinen seurantaohjelma sekä kattava riisiterassien hoitosuunnitelma. Tämä tekee terassien suojelun ja kestävän kehityksen alueella mahdottomaksi. Lisäksi alkuperäinen Ifugao Terraces Commission on korvattu uudella työryhmällä, mikä raportin mukaan on osoitus heikentyneestä poliittisesta sitoumuksesta ja alueen arvostuksen puutteesta osana kansainvälisesti merkittävää World Heritage -listaa. IUCN ja Icomos suosittelevatkin Filippiinien hallitukselle pysyvän ja tehokkaan elimen perustamista koordinoimaan ja johtamaan toimenpiteitä Ifugaon riisiterassien rappeutumisen estämiseksi. Tutkimuksessa suositellaan myös uuden evaluoinnin suorittamista tänä vuonna osana kuuden vuoden suojelusuunnitelmaa sekä hoitosuunnitelman laadintaa kansainvälisessä workshopissa. Raportissa kehotetaan lisäksi paikallista matkailualaa kehittämään kulkuyhteyksiä Manilasta riisiterasseille sekä yhdistämään terassien keskeiset suojelualueet helppokulkuiseksi verkostoksi.

Icomos ja IUCN toteavat, että riisiterasseilla on huomattava kansainvälinen merkitys ympäristönsuunnittelun kannalta, sillä ne ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka luonnonarvot voidaan punoa yhteen kestävällä tavalla. James Cariao, Ifugaon historian tutkija, varoitti jo muutamia vuosia sitten, että riisiterassit häviävät tämän vuosituhannen alkupuoliskolla, jos mitään ei tehdä niiden pelastamiseksi. Myös Banauen pormestari, Tito A. Candelario, on pyytänyt apua rappeutuvien riisiterassien säilyttämiseksi. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka aiheuttaa riisipeltojen rappeutumisen, on vesialtaiden tuhoutuminen.

“Banauen toimeentuloa ylläpitävä järjestelmä on vaarassa. Tiheät ylämaan metsät, jotka aikaisemmin suojelivat terassien vesialtaita, ovat vähitellen häviämässä”, kertoo Candelario. Lisäksi kastelujärjestelmät ja kanaalit, jotka elättivät vuoristoalueen maatiloja vuosien ajan, tuhoutuivat Pohjois-Luzonia ravistelleessa maanjäristyksessä heinäkuussa 1990. (Anna Piskonen)


Toimittaja: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2001

Mabuhay 2/2001

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 20.8.2001

Filippiinien presidentin tehtäviin kuuluu esittää poliittinen linjaohjelma kongressille niin sanotussa State of the Nation -puheessa, jonka Gloria Magapacal-Arroyo piti heinäkuun lopussa. Siinä hän perusti hallintonsa legitiimisyyden suoraan vuosisadan vaihteen vallankumouksesta periytyväksi. Hän muistutti myös molemmista Edsa-kumouksista. Magapacal-Arroyo katsoo tehtäväkseen välittää köyhien ja rikkaiden välistä kuilua, mutta mainitsi myös budjettivajeen ja neljään miljoonaan kohonneen työttömyyden.

Puheen toimenpideosa oli varsinaista hengennostatusta. Presidentin mukaan Filippiinien tulevaisuus lepää vapaan markkinatalouden, tasapuolisten maanviljelysuudistusten ja köyhien huomioon ottamisen varassa. Neljäs osa on moraalisen tason kohottaminen. Tätä Magapacal-Arroyo nimittää köyhyyden vastaiseksi ohjelmakseen. Koulumaksujen alentaminen ja koulujen rakentaminen auttavat nuorten nousussa köyhyydestä.

Köyhyyden karkottamiseen tarvitaan työpaikkoja ja tämän takia myös ulkomaiset investoinnit ovat tervetulleita. Suuria toiveita kohdistuu kommunikaatioteollisuuteen, koska tässä filippiiniläisten vahva englanninkielen taito on suureksi avuksi. Filippiinien on tarkoitus seurata Intiaa, josta on tullut ohjelmistoteollisuuden vahva tekijä. Presidentin mukaan Filippiinit voi uuden teknologian avulla tehdä samanlaisen hypyn tulevaisuuteen kuin Kiina viime vuosikymmenen lopussa. Magapacal-Arroyon mukaan myös kalastus ja maatalous voivat tuottaa hallituksen ohjelman avulla vuoden kuluessa miljoona uutta työpaikkaa. Kansainvälisen talouden yskiessä on tuettava erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Puheessa viitattiin myös rakenteellisiin uudistuksiin, jotka ovat alkaneet energiasektorilta. Hän ei kuitenkaan suoraan maininnut huomiota herättänyttä kansallisen energiayhtiön Napocorin pilkkomista, vaikka viittasikin lakiuudistukseen sekä tavoitteeseen alentaa energian hintaa. Myös telekommunikaatioyhteydet ja tiestö varsinkin turistikohteisiin on uudistettava, samoin kuin Manilan julkinen liikenne. Maatalouteen on saatava jälleen investointeja, korruptiosta ja työnantajan ja työntekijän vastakohtaisuudesta on päästävä eroon. Samoin byrokratiaa on tarkoitus vähentää hallinnossa rajusti. Poliisin on terästäydyttävä taistelussa lisääntynyttä rikollisuutta vastaan. Rauhanponnisteluja jatketaan niin kommunistien kuin muslimienkin kanssa.

Magapacal-Arroy onnistui viittaamaan lähes kaikkiin Filippiinejä vaivaaviin ongelmiin. Osansa saivat myös pankkisektori, pesolla keinottelijat ja rahan pesijät. Asuntolainamarkkinoita on uudistettava ja finanssimarkkinoiden vakaus palautettava.

Ulkopoliittisessa osassa presidentti viittasi Yhdysvaltoihin ja Japaniin Filippiinien tärkeimpinä kumppaneina, joiden kanssa vahvistetaan poliittisia ja taloudellisia suhteita.

Ohjelman kustannukset jäivät mietityttämään kuulijoita. Presidentti lupasi muun muassa sijoittaa 20 miljardia pesoa köyhien asunto-ohjelmaan, 20 miljardia maatalouteen ja 500 miljoonaa pesoa konfliktien vaivaaman Mindanaon kehittämiseen. Lehdistössä kysyttiin aiheellisesti, mistä tällaiset varat tulevat. Opposition senaattorin Edgardo Angaran mukaan presidentin ohjelma nielee kokonaisuudessaan 500 miljardia pesoa. Budjettivaje nousee tänä vuonna 140 miljardiin pesoon ja lähivuosina sitä olisi tarkoitus kutistaa eikä laajentaa. Samaan aikaan talouden ongelmat ovat jatkuneet. Esimerkiksi vienti laski kesäkuussa ennätysmäiset 25 prosenttia edellisestä vuodesta, mikä oli pahin notkahdus sitten 1970-luvun.

Magapacal-Arroyolla on siten paljon ongelmia ratkaistavanaan, ennen kuin hän pääsee kamppailemaan ehdokkuudesta myös vuonna 2004, kuten hän on jo ehtinyt lupaamaan. Hän on kuitenkin torjunut ehdotuksen poikkeuslaista, jolla virkakautta jatkettaisiin suoraan vuoteen 2007.

Abu Sayyafin johtaja syytteeseen Manilan pommeista

Viime joulukuussa Manilassa tapahtuneista pommi-iskuista aiotaan syyttää Abu Sayyafin johtajaa Hector Janjalani, joka lennätettiin elokuun lopussa pääkaupunkiin. Samaan aikaan hallituksen joukot ovat jatkaneet kahden amerikkalaisen ja kahden filippiiniläisen etsimistä Basilanin saarelta. Abu Sayyaf kaappasi heidät toukokuun lopulla. Abu Sayyaf kaappasi Basilanilla myös 30 kyläläistä elokuun alussa. Osa vangeista vapautettiin myöhemmin, osa surmattiin, mikä johti armeijan toiminnan kiihtymiseen.

Hallituksen toiminta johti elokuun lopulla Basilanilla lähes kahdenkymmenen siviilin kuolemaan, kun armeija tulitti Abu Sayyafin sissien sijaan tavallisia kyläläisiä, syyttää 23 vuotta hallitusta vastaan taistellut MILF-ryhmä. Yli 12000 sissiä käsittävän MILF:in mukaan kyseessä oli jo toinen kerta, kun hallitus rikkoi elokuun alussa Kuala Lumpurissa solmittua aselepoa.

Hallituksen kanssa viisi vuotta sitten rauhan tehneestä MNLF-ryhmästä aikoinaan eronnut MILF on tähän asti jatkanut sitkeästi taisteluaan. Elokuun alussa näytti hetken aikaa siltä, että nämä kaksi ryhmää onnistuisivat jälleen yhdistymään. MNLF ilmoitti kuitenkin, ettei sillä voi olla yhteistä sellaisen ryhmän kanssa, joka tähtää täyteen itsenäisyyteen. MNLF:n pitkäaikainen johtaja Nur Misuari on muslimien autonomisen alueen (ARMM) kuvernööri. “On vaikea sitoa kissaa ja koiraa hännistään kiinni ja pakottaa näitä samaan suuntaan”, kommentoi MNLF:n kristittyä siipeä edustava Misuarin luottomies Absalom Cervesa. Niinpä sopimuksessa sovittiin vain yhteisesiintymisestä joissakin kansainvälisissä tilaisuuksissa, rauhanneuvotteluja käydään erikseen.

Hallituksen käsitys ryhmien yhdistymisestä oli toinen. Se onnistui syrjäyttämään Misuarin alueen rauhankomitean johdosta ja tilalle valittiin MNLF:n pääsihteeri Muslimin Sema. Misuari syytti hallitusta hankkeesta hajoittaa MNLF. Varsinaisia rauhanneuvotteluja on määrä käydä syyskuussa. Kuala Lumpurin neuvottelujen saavutuksiin kuuluivat myös Mindanaon ja Malesian väliset suorat lennot sekä kaasuputkiyhteys kahden maan välille. Neuvotteluja isännöivät Malesian lisäksi Indonesia ja Libya.

Elokuussa pidetyssä kansanäänestyksessä hallitus tarjoutui laajentamaan muslimien autonomisen itsehallintoalueen (ARMM) piiriin 23 prosenttia Filippiinien pinta-alasta, mutta Etelä-Filippiineillä enemmistö oli ei-äänillä. Taustalla olivat Mindanaon ja Palawanin kristityt, jotka suhtautuvat hankkeeseen epäillen. ARMM:n piiriin kuuluvat Sulu, Lanao del Sur, Maguindanao ja Tawi-tawi. MILF boikotoi äänestystä ja ilmaisi tyytyväisyytensä ei-äänien voitosta, koska sen mukaan autonomia ei ole ratkaisu muslimien ongelmiin. Myös MNLF:ssä kehoitettiin äänestäjiä jäämään kotiin. Lähes 11 maakunnan ja 14 kaupungin lähes viidestä miljoonasta äänioikeutetusta vain noin kaksi miljoonaa äänesti, ja heistä suurin osa oli kristittyjä. Kymmenessä maakunnassa ja kaikissa kaupungeissa on kristitty enemmistö. Äänestämättömyyden syy oli myös tietämättömyys ja joissakin paikoissa huono sää esti äänestysmateriaalin jakamisen. Hallituksen mukaan lopulta vain Basilan ja Marawi äänestivät selvästi ARMM:ään liittymisen puolesta, mutta tämänkin vaalituloksen luotettavuutta on epäilty julkisuudessa.

Mayon-tulivuori purkautui kahdesti

Filippiineillä tapahtui kesällä jälleen uusi tulivuoren purkaus. Kesäkuun 23. päivänä 2001 Legazpi Cityn läheisyydessä oleva Mayon tulivuori purkautui syösten savua ja tuhkaa yli 10 kilometrin korkeuteen.
32 000 ihmistä evakuoitiin 16 kriisikeskukseen. Purkauksen vuoksi myös PALin lentoja peruttiin usean päivän ajaksi.

Myöhemmin 26. heinäkuuta Mayon purkautui uudelleen ja jälleen 8 500 perhettä evakuoitiin vaaravyöhykkeeltä. Tämä purkaus oli vielä kesäkuista voimakkaampi. Raskasta savuista tuhkaa ja kiviä laskeutui tuulen mukana jopa 60 km päähän peittäen muutamia kaupunkeja ja lukuisia kyliä. Mayon sijaitsee 325 km Manilasta luoteeseen ja se on purkautunut 400 vuoden aikana 49 kertaa. Pahin purkaus oli vuonna 1814, kun 1200 ihmistä kuoli ja koko kaupunki tuhoutui vulkaaniseen tuhkaan ja laavaan.

Muusikko Freddie Aguilar pidätetty

Kuuluisa ja suosittu laulaja ja säveltäjä Freddie Aguilar pidätettiin 4.6.2001 epäiltynä laittomasta levytyksestä uudelle levy-yhtiölleen. Muusikon entinen levy-yhtiö BAMI nosti syytteen, sillä Aguilar on tehnyt uuden päällekkäisen sopimuksen Star Cinema -yhtiön kanssa. BAMI väittää edelleen pitävänsä hallussaan levytyssopimusta ja julkaisuoikeutta mm. huippusuosittuun Anak-kappaleeseen, jonka Aguilar sävelsi v. 1978. Aguilar kielsi syytteet tekijänoikeuslain rikkomisesta.

Estrada oikeuteen lokakuussa

Vuoden alussa kansannousun tuloksena väistynyt presidentti Joseph Estrada on tulossa oikeuden eteen näillä näkymin lokakuussa. Estradan väärinkäytösten tutkinnassa on ilmennyt, että hän on ilmeisesti aikaisemman poliisivoimien päällikön, senaattori Panfilo “Ping” Lacson Juniorin avulla ohjannut ulkomaisille tileille satoja miljoonia dollareita vuodesta 1996 lähtien. Syytökset ovat raskaita, sillä Lacson oli kaiken muun lisäksi presidentin rikoksenvastaisen erikoisryhmän päällikkö. Rahat ovat kertyneet muun muassa huumekaupasta ja kidnappauksista. Lacson on kiistänyt kaiken.

Armeijan tiedustelupalvelun ja poliisin tutkintaryhmän mukaan Citibankin ja Bank of American tileillä Kanadassa, Hongkongissa ja Yhdysvalloissa on lähes miljardi dollaria. Tutkimukset on tehty yhdessä Yhdysvaltain viranomaisten kanssa, mutta Estradan ja hänen lähipiirinsä laittomasti keräämien varojen suuruus on vielä epäselvää. Omaisuuden määrästä kertoo se, että Lacsonilla ja hänen vaimollaan oli pelkästään Kaliforniassa useita kiinteistöjä. Tutkintaa on vaikeuttanut se, että kaikista pankkitileistä ei ole saatu pitäviä dokumentteja, mihin Estradan puolustus on tarttunut. Yhdysvaltain viranomaiset ovat kuitenkin jäljittäneet osan tileistä. Samoin Lacsonin rooli huume kaupassa on tutkimusten alla. Jutun käsittelyä vaikeuttaa luotettavien todistajien puute.

Estrada väitti itse vielä pari vuotta sitten, että hänen varallisuutensa nettoarvo oli vain 35 miljoonaa pesoa. Nyt on käynyt ilmi, että pelkästään hänen osakeomistustensa arvo kymmenissä yrityksissä kohoaa miljardeihin pesoihin. Estrada vastasi häntä ja Lacsonia koskeviin rahanpesusyytöksiin aikomalla haastaa armeijan tiedustelupäällikön Victor Corpuksen ja paikallisen Daily Inquirer-sanomalehden oikeuteen. Estradan taitavat asianajajat ovat turvautuneet melko yllättäviinkin vetoihin. Esimerkiksi perustellessaan sitä, ettei Estradan tarvitse tulla alustaviin oikeudenkäynteihin, he pohjautuivat lakiin, jota sovellettiin Benigno Aquinoon 1970-luvulla!

Vaalitulos selvitetty

Filippiinien toukokuisten kongressivaalien tuloksen selvittely tarkistuslaskemisineen kesti lähes koko kesän. Yksi syy tähän on hidas käsinlaskenta, vaikka Magapacal-Arroyo onkin jo luvannut ensi töikseen tietokoneistaa järjestelmän. Vaaleissa valittiin kongressin jäsenet kolmivuotiskaudeksi ja 13 senaatin 24 jäsenestä. Lisäksi valittiin esimerkiksi kaupunkien pormestareita.

Senaattiin valittiin 13 Gloria Magapacal-Arroyon hallitusta tukevaa ja 5 opposition edustajaa. Uusia senaattoreita kuvailtiin värikkääksi joukoksi. Oppositiosta valittiin Lacsonin lisäksi esimerkiksi Estradan vaimo Luisa Ejercito ja lukuisia vallankaappausyrityksiä johtanut eversti “Gringo” Honasan. Mukana oli myös vanhoja tekijöitä, kuten Juan Flavier ja Sergio Osmena. Kongressissa rynnivät Lakas ja People Power-koalitio sekä Estradan Labanin kanssa yhteistyötä tehnyt Nationalist Peoples Coalition. Vaalien tulosta värittävät, kuten ennenkin, eri osapuolten syytökset väärinkäytöksistä ja vilpistä.

Pakkaa sekoittaa vielä perustuslain säännös, jonka mukaan 20 prosenttia kongressin edustajahuoneen jäsenistä valitaan puoluelistajärjestelmällä ja lisäksi puolueen tulee edustaa marginalisoituneita sektoreita. Uudistuksen tarkoitus oli tuoda eliittien organisoimaan puoluejärjestelmään demokraattisia piirteitä ja helpottaa uusien puolueiden mukaantuloa, mikä on vaikeaa valittaessa kultakin alueelta vain yksi edustaja. Puolue voi saada puoluelistan kautta maksimissaan kolme edustajaa ja saadakseen edes yhden sen on saatava vähintään kaksi prosenttia puolueäänistä.

Korkein oikeus päätti, että vain kolme yli 2 % äänistä saanutta puoluetta edusti marginalisoituneita sektoreita. Kongressiin hyväksyttiin Bayan Munasta legendaarinen vasemmistolaisen NDF:n johtaja Satur Ocampo, ammattiyhdistysjohtaja Crispin Beltran ja Gabriela-naisjärjestön pääsihteeri Liza Masa.

Edellisen kongressin selkeästi arvostetuin puoluelistaedustaja Etta Rosales demokraattista vasemmiston Akbayan-puolueesta uusi paikkansa ja Luzonin talonpoikaispuolue Butilista edustajapaikan sai Benjamin Cruz.

Tulikärpänen – filippiiniläisiä novelleja

Filippiinit-seura julkaisi keväällä yhteistyössä Kääntöpiirin kanssa kaikkien aikojen ensimmäisen suomennoksen filippiiniläiskirjallisuudesta. Kääntämiseen osallistui viisi seuran jäsentä sekä yksi filippiiniläinen maahanmuuttaja. Kirja ja sen julkistamisseminaari, jossa vierailivat Filippiineiltä kirjailija Lakambini Sitoy ja professori Edna Zapanta-Manlapaz, saivat paljon myönteistä huomiota lehdistössä. Tulikärpänen-kokoelma sisältää novelleja ja romaaninkatkelmia kolmeltatoista naiskirjailijalta 1920-luvulta nykypäiviin. Kirjailijat edustavat eri sukupolvia ja elämänpiirejä kotimaassa ja siirtolaisina.

Lue novellikokoelmasta lisää.


Toimittaja: Sami Noponen