Mabuhay 1/2014
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 3.3.2014
Rauhansopimus allekirjoitettiin vihdoin suurimman muslimiryhmän kanssa
Filippiinien hallitus ja muslimikapinallisjärjestö MILF (Moro Islamic Liberation Front) allekirjoittivat joulukuussa Malesiassa rauhansopimuksen. Se tuo muslimeille Filippiinien eteläosiin rajoitetun itsehallinnon.
Sopimuksen on määrä lopettaa neljä vuosikymmentä kestänyt sota, joka on tappanut arviolta yli satatuhatta ihmistä. Rauhanneuvotteluita käytiin yli kymmenen vuoden ajan, joskin ne olivat välillä umpikujassa.
Aseelliset yhteenotot ovat kuitenkin jatkuneet armeijan ja toisen muslimien sissijärjestön MNLF:n välillä muun muassa Mindanaolla. Heti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tammikuun lopulla armeija surmasi kymmeniä muslimitaistelijoita kiivaissa yhteenotoissa. MNLF:n perustaja Nur Misuari on edelleen karkuteillä.
MNLF solmi periaatteellisen rauhansopimuksen hallituksen kanssa jo vuonna 1996, mutta sen muslimien itsehallintoa tukeva sisältö on jäänyt toteuttamatta. Misuari onkin syyttänyt hallitusta siitä, että se ohittaa MILF:in kanssa tehdyllä rauhansopimuksella MNLF:n kanssa tehdyn sopimuksen.
Myös kolmas muslimiryhmittymä Abu Sayyaf on vannonut jatkavansa taisteluita armeijan joukkoja vastaan. Armeija ja ryhmittymä ottivat helmikuun alussa verisesti yhteen.
Jolon saarella tukikohtaansa pitävä Abu Sayaaf on pitänyt hallussaan myös useita panttivankeja.
Erilaisia pienempiä sissijoukkioita on useita. Yksi ryhmittymistä on MILF:istä muutama vuosi sitten eronneen komentaja Ameril Umra Katon johtama BIFF.
MILF:in edustajien mukaan muiden ryhmien jatkama taistelu hallitusta vastaan on turhaa, koska kaikki kriittiset asiat on käsitelty tuoreessa rauhansopimuksessa. Käytännössä ehdotetun uuden muslimien paikallishallinnon on kuitenkin mahdoton toteuttaa rauhansopimusta, elleivät muut ryhmittymät laske aseitaan.
Myöskään kommunistijohtoinen NPA-ryhmittymä ei ole luvannut solmia rauhaa hallituksen kanssa.
NPA:lla on edelleen aseissa satoja sissejä eri puolilla Filippiinejä, vaikka viime aikoina vasemmistoarmeija on ollut melko passiivinen.
Talous kasvaa, samoin köyhyys
Filippiinien kansantalous on päässyt hyvään vauhtiin ja kuuluu nyt Aasian nopeimmin kasvaviin.
Talous kasvoi kansallisen tilastolaitoksen mukaan viime vuonna peräti 7,2 prosenttia, kun edellisvuoden kasvu jäi 6,8 prosenttiin. Suuri osa kasvusta juontui kasvaneesta teollisuustuotannosta.
Taloudellinen kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan tuloerot ovat jatkaneet jyrkkenemistään.
Osa väestöstä on saanut nauttia kasvun hedelmistä, mutta köyhempien kansalaisten olot ovat vain kurjistuneet entisestään. Työttömyys on ollut nousussa ja laskutavasta riippuen noin joka neljäs filippiiniläinen on edelleen ilman työpaikkaa.
Taloutta ovat tukeneet maahan virranneet ulkomaiset investoinnit, jotka ovat luoneet myös uusia työpaikkoja. Muun muassa japanilaiset elektroniikkayritykset ja kiinalaiset tekstiiliyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita laajentamaan tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten Filippiineillä.
Presidentin hallinnosta on myönnetty, ettei kasvu ole juuri hyödyttänyt kaikkein köyhimpiä, kuten maaseutuväestöä. Mielipidetiedusteluissa enemmistö filippiiniläisistä on ollut sitä mieltä, että elämän laatu on heikentynyt kuluneen vuoden aikana.
Hallitus on pyrkinyt korostamaan talouskasvun luomia työpaikkoja. Nämä ovat kuitenkin jakautuneet varsin epätasaisesti.
Laajaa tyytymättömyyttä on herättänyt sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu. Presidentti Gloria Macabagal-Arroyon vuosituhannen alussa esittelemä energiasektorin yksityistäminen ei johtanut suunnitellusti hintojen laskuun.
Myös vanha vitsaus eli sähkökatkot ovat jatkuneet. Helmikuun lopussa sähköt katkesivat miljoonilta Mindanaon saarella asuvilta ihmisiltä. Saarella on ollut viime vuosina usein sähkökatkoja. Alueella on myös säännöstelty sähköä, mikä on hidastanut sen talouden kehitystä.
Presidentti Noynoy Aquinon ilonaiheisiin kuuluu se, että hänen henkilökohtaiset kannatuslukunsa ovat pysyneet toistaiseksi yllättävänkin korkeina. Niitä eivät merkittävästi notkauttaneet edes taifuuni Yolandan heikoksi arvostellut pelastus- ja jälkihoitotoimet. Taifuunin aiheuttamien tuhojen korjaamisen arvioidaan vievän vuosikausia.
Aquinon hallinnon tavoitteena on ollut puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä, mutta tähän mennessä tavoitteen saavuttamisesta on ollut vain vähän merkkejä, sillä edelleen noin neljänneksen väestöstä lasketaan kuuluvaan köyhimpään väestöryhmään.
Helmikuussa presidentti ilmoitti valinneensa 30 köyhintä aluetta erikoistukitoimien kohteeksi.
Näillä alueilla pyritään vauhdittamaan talouden kehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja.
Taifuuni aiheutti tuhoa
Marraskuun alussa Filippiinien keskiosiin iskenyt taifuuni Yolanda aiheutti massiivista tuhoa, joka on vaikuttanut arviolta 15 miljoonan ihmisen elämään.
Hirmumyrsky ja sen synnyttämä aalto eivät osuneet alueen suurimpaan kaupunkiin Cebuun, mutta Leyten saarella sijaitseva Taclobanin 200 000 asukkaan kaupunki tuhoutui melkein kokonaan. On arvioitu, että menee jopa 15 vuotta ennen kuin elämä Taclobanissa palaa samanlaiseksi kuin mitä se oli ennen taifuunia. Vaurioiden korjaamisen on ennakoitu nielevän jopa kuusi miljardia euroa.
Hallituksen toimet myrskyn uhrien tukemiseksi ovat aiheuttaneet arvostelua, sillä esimerkiksi kodittomille rakennetut hätäasunnot ovat osoittautuneet heti alkuun liian pieniksi perheille. Niiden rakentamisen laatua on arvosteltu ja joistakin ovat puuttuneet vessat ja keittiöt. Myös ulkomaisen avun on epäilty ajautuneen vääriin käsiin, vaikka jotkut epäilykset ovatkin osoittautuneet aiheettomiksi.
Taifuunin on arvioitu tuhonneen yli miljoona taloa ja jättäneen jopa neljä miljoonaa ihmistä kodittomiksi. Raunioista on löytynyt aivan viime viikkoihin asti lisää ruumiita.
Kiista Kiinan kanssa
Filippiinien hallituksen välit Kiinan kanssa ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun presidentti Benigno Aquino vertasi Kiinan alueellisia pyrkimyksiä Hitlerin Saksaan. Perusteena oli Kiinan peräänantamattomuus Etelä-Kiinan meren suhteen.
New York Timesille puhuneen Aquinon mukaan Kiinan myötäileminen sen alueellisissa vaatimuksissa olisi yhtä kohtalokasta kuin maailman passiivisuus Hitlerin vallatessa Tshekkoslovakian ennen toista maailmansotaa.
Presidentin hallinnosta tähdennettiin myöhemmin, ettei lausunnon ollut tarkoitusta loukata kiinalaisia. Kommentit ehtivät kuitenkin herättää laajaa huomiota ja suuttumusta kiinalaisissa tiedotusvälineissä.
Viimeksi Filippiinit moitti Kiinan uhkaavia tavoitteita Etelä-Kiinan merellä viime kesänä Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön Aseanin tapaamisessa. Kiinan mukaan syytöksissä ei ollut pohjaa, koska se katsoi Etelä-Kiinan meren kuuluvan itselleen.
Toimittajien murhat jatkuneet
Levottomasta poliittisesta tilanteesta kertovat lukuisat paikallisten journalistien murhat, joiden takana ovat aseistautuneiden joukkioiden johtajat. Amerikkalaisen Human Rights Watchin mukaan Aquinon aikana on saanut surmansa 26 journalistia. Näiden tekojen tekijöistä ketään ei ole saatu oikeuden eteen.
Kasvavan arvostelun takia hallitus tuomitsi selkeäsanaisesti joulukuussa tapahtuneen radiojournalisti Rogelio Batulidin murhan, joka oli saanut laajaa julkisuutta. Konkreettiset toimet väkivallan uhan vähentämiseksi ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi.
Korruptio aisoihin
Viime kesästä lähtien on Filippiinien poliittista keskustelua hallinnut termi pork barrel. Sillä tarkoitetaan kansanedustajille budjetista jaettavaa rahaa, jonka edustaja voi osoittaa oman vaalipiirin kehittämishankkeeseen. Kukin alahuoneen edustaja on saanut ehdottaa haluamalleen kohteelle PDAF-rahaa (Priority Deve-lopment Assistance Fund) 70 miljoonalla pesolla (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja kukin senaattori 200 miljoonalla pesolla (3,3 miljoonaa euroa) vuodessa.
Viime heinäkuussa paljastui systemaattinen PDAF-rahojen petosvyyhti. Liikenainen Janet Lim-Napoles oli perustanut lukuisia valekansalaisjärjestöjä, joiden tileille kansanedustajat olivat vuosien ajan kyenneet kanavoimaan PDAF-rahoja. Rahat jaettiin niin, että kongressiedustajat saivat noin puolet rahasta itselleen.
Napolesin avulla valtiolta huijattiin noin 10 miljardia pesoa (165 miljoonaa euroa) kansalle tarpeellista kehittämisrahaa. Tutkinnan alla ovat senaattorien Bong Revillan, Juan Ponce Enrilen, Jinggoy Estradan, Ferdinand Marcos, Jr:n. ja Gregorio Honasanin sekä ainakin 23 alahuoneen edustajan PDAF-rahojen ohjaukset Napolesin valejärjestöille.
Väärinkäytöksissä on osallisina myös valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, vaikka monissa tapauksissa Napolesin koneisto on yksinkertaisesti väärentänyt papereihin alueellisten vastuuhenkilöiden nimiä. Tosin PDAF-rahoja on väärinkäytetty myös muiden toimijoiden kuin Napolesin avulla.
Presidentti Aquinon maine on rehellisen poliitikon, joka ei ole varastanut itselleen valtion rahoja ja joka on toiminut korruption vähentämiseksi. Toisin oli presidentti Gloria Macapal-Arroyon valtakaudella, kun Gloria lähimpine tukijoineen rohmusi satojen miljoonien omaisuuksia itselleen.
Arroyo nimitti oikeusasiamieheksi Merceditas Gutierrezin ja korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi Renato Coronan varmistamaan sen, että kaikki presidentin lähipiiriä koskevat talousrikossyytteet menevät kumoon. Heidän erottamisensa viroistaan avasi tien Arroyon aikaisten korruptiorikosten tutkimiselle.
PDAF-skandaalin julkitulo synnytti viime elokuussa valtavia korruption vastaisia mielenosoituksia Filippiineillä ja maailmalla filippiinojen keskuudessa, kuten meillä Helsingissäkin. Keskeisenä vaatimuksena oli, että presidentti Aquinon pitäisi poistaa budjetista PDAF-rahat ja muutkin vastaavat budjettikontrollin ulkopuoliset rahastot.
Vaikka presidentti Aquino ei itse taloudellisesti hyödy näistä rahoista, oli hän haluton niistä luopumaan, koska ne ovat tärkeä hallitsemisen väline. Presidentillä on viimeinen valta päättää, mihin edustajan hankkeeseen ja milloin näitä rahoja jaetaan. Sen avulla presidentti voi taivutella kansanedustajia edistä-mään hänen ajamiaan asioita. Itse asiassa Aquino kaksinkertaisti heti valtakautensa alkaessa PDAF:n määrärahat.
Aquino oli halukas vain lopettamaan entisen PDAF:n ja perustamaan tilalle vastaavan rahaston, joka olisi paremmin kontrolloitu. Kansalaisliikkeille tämä ei riittänyt, ja samalle kannalle asettui Korkein oikeus, joka totesi marraskuussa 2013 PDAF:n olevan perustuslain vastainen ja määräsi rahaston välittömästi käyttökieltoon.
PDAF-tutkimukset ovat liittyneet presidentti Arroyon aikana tapahtuneisiin väärinkäytöksiin.
Presidentti Aquino on joutunut nyt puolustuskannalle oman hallintokauden rahastokäytännöistä, kun keskusteluun on nostettu säästyneistä määrärahoista koottu Disbursement Acceleration Program (DAP), joka on presidentin hallinnassa oleva elvytysrahasto kehittämishankkeisiin.
DAP-raha ei ole samalla lailla kiintiöity edustajakohtaisesti kuin PDAF:ssa, joten se on vielä enemmän presidentin harkinnasta kiinni. Erityisesti keskustelua on herättänyt se, että presidentti hyväksyi useiden senaattoreiden hankkeille 50 miljoonan peson rahoituksia siinä vaiheessa, kun presidentille tärkeä oikeuskansleri Coronan erottaminen oli valtakunnanoikeudessa päätettävänä.
Tarkastuksissa on tullut ilmi, että ainakin jonkin verran DAP-rahaa on ohjattu epämääräisille kansalaisjärjestöille.
Ongelmana eivät ole kuitenkaan vain PDAF tai DAP. Ongelmana on koko paternalistinen hallintojärjestelmä alimmalta kylätasolta ylimmälle tasolle, sillä rahanjakovalta on kunkin tason johtajalla. Alemman tason pitää tukea ylempää tasoa, jolloin saa vastavuoroisesti etuja ylhäältä käsin. Tämä näkyy budjetin rakenteessa siten, että noin viidesosa budjetista on presidentin määrärahoja erityisiin tarkoituksiin. Nämä määrärahat eivät ole samalla lailla kongressin päätettävissä kuin mi-nisteriöiden valmistelemat budjetit. Erityismäärärahoista esitetään kongressille vain otsikot ja kokonaissummat, paitsi siihen sisältyvästä 2,3 miljardin euron erästä ennalta määrittelemättömiin menoihin (mm. katastrofit) ei esitetä sitäkään tietoa.
Siten korruption poistamiseksi kongressista ei ole kyse vain pork barrel -rahastoista, vaan koko budjetointijärjestelmän tekemisestä läpinäkyväksi ja presidentin hallinnassa ja harkintavallassa olevien määrärahojen saattamista “normaalin” budjetointimenettelyn puitteisiin.
| Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen. Korruptio aisoihin -artikkelin kirjoitti Pekka Borg. |