Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2018

Perustuslaki täysremontissa

Mabuhay 1/2018

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 16.4.2018

Federalism?

Perustuslaki täysremontissa

Presidentti Duterten keskeisin rakenteellinen muutoshanke on uuden federalistisen perustuslain hyväksyminen. Jo presidentit RamosEstrada ja Macapagal-Arroyo halusivat valtakausillaan muuttaa perustuslakia, mutta ne yritykset kaatuivat vankkaan vastarintaan.

Duterte ilmaisi jo vaalien aikaan tavoitteekseen perustuslain muuttamisen siten, että Filippiineistä tehdään federalistinen liittovaltio. Tavoitteena on Manila-keskeisen vallan murtaminen ja mahdollisimman suuri vallansiirto osavaltioille. Se lisäisi osavaltioiden taloudellisia mahdollisuuksia päättää itse alueensa kehittämisestä. Duterte puoltaa federalistista perustuslakia myös siksi, että se mahdollistaisi autonomisen muslimialueen peruslain toteutuksen (Bangsamoro Basic Law) ja edistäisi siten rauhaa islamilaisen väestön kanssa.

Perustuslain muuttamiseen on kaksi tietä:

1) Constitutional Convention (ConCon), perustuslakia valmisteleva kokous, jonka jäsenet valitaan tai nimetään kongressin päättämällä tavalla. Tämä olisi demokraattisempi ja kansalaisia osallistavampi tapa, mutta presidentti luopui kannattamasta tätä vaihtoehtoa, koska se on kalliimpaa.
2) Constitutional Assembly (ConAss), jossa kongressi ¾:n äänillä järjestäytyy itse perustuslakia valmistelevaksi kokoukseksi. Kustannukset ovat pienempiä, mutta tätä on vastustettu etenkin muiden kuin presidentin tukijoiden syrjäyttämisenä valmistelusta. Kongressin edustajainhuonetta on syytetty pelkäksi Duterten kumileimasimeksi, kun 89 % kansanedustajista on presidentin enemmistöblokissa.

Edustajainhuone jo hyväksyikin omalta osaltaan päätöslauselman ConAss:n perustamisesta ja vielä siten, että edustajainhuone ja senaatti hyväksyisivät yhdessä äänestäen ¾-enemmistöllä esityksen perustuslaiksi. Tämä merkitsisi kriittisemmin valmisteluun suhtautuvan 23-jäsenisen senaatin vaikutusmahdollisuuksien mitätöimistä. Siksi senaatti ei hyväksy muuta kuin molempien huoneiden erillisen äänestyksen, joista molemmissa lakiesitys pitää hyväksyä ¾-enemmistöllä. Todennäköisesti jää korkeimman oikeuden päätettäväksi, miten äänestys kongressissa toteutetaan.

Lopullisesti kansa päättää äänestämällä kongressin perustuslakiesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Jo ensimmäisessä linjapuheessaan kansakunnalle Duterte piti hyvänä mallina Ranskaa, jossa on kaksikamarinen kongressi ja vahva presidentti. Tosin Ranskassa ei ole osavaltioita ja alueiden budjettivaltakin on vähäistä.

Presidentti Duterte ei ole kovin paljoa osallistunut julkiseen keskusteluun perustuslain yksityiskohdista, vaan hän on nimennyt 22 jäsentä konsultatiiviseen komiteaan valmistelemaan ehdotusta uudeksi perustuslaiksi. Komitea ei ole all-male, sillä presidentti nimesi joukkoon yhden naisen.

Komitean tulee luovuttaa ehdotuksensa perustuslaiksi heinäkuussa. Ehdotus on kuitenkin vain pohjatyö kongressin perustuslakia valmistelevalle kokoukselle, jolla on valta tehdä haluamansa mukainen lakiesitys kansanäänestykseen.

Komitea on jo hyväksynyt joitakin peruslinjauksia. Malli tulee olemaan federalistinen. Kongressi pysyy kaksikamarisena, mutta senaattorit valittaisiin nykyisen valtakunnallisen yhteislistan sijaan osavaltiotasolla ja edustajainhuoneen jäsenistä osa valittaisiin suhteellisilla vaaleilla. Sekä presidentin, varapresidentin että kongressin vaalikausi muutettaisiin nelivuotiseksi ja kaikki voitaisiin valita kahdeksi perättäiseksi kaudeksi.

Konsultatiivinen komitea on ehdottamassa myös selkeitä parannuksia demokratian toimivuuteen. Poliittisten klaanien valta erityisesti aluetasolla on melkoinen ongelma. Komitea on ehdottamassa rajoitusta, jonka mukaan vain kaksi lähisukulaista saisi olla samanaikaisesti ehdolla vaaleissa. Komiteassa keskustellaan myös ehdotuksesta, joka kieltää puolueesta toiseen loikkaamisen viiden vuoden aikana valinnasta, mutta toiset komitean jäsenet haluavat rajaksi vain merkityksettömän yhden vuoden. Puolueloikkaukset ovat filippiiniläisen poliittisen järjestelmän keskeinen ongelma. Esim. vuoden 2016 edustajainhuoneen vaaleissa presidentin PDP-Laban sai vain kolme edustajaa, mutta muutaman kuukauden päästä puolueella oli 114 edustajaa.

Sen sijaan etenkin Duterten läheisimmiltä tukipylväiltä kongressissa kuulee autoritääristä järjestelmää vahvistavia ja vallassa olevien poliitikkojen asemaa turvaavia ehdotuksia. Edustajainhuoneen puhemies Pantaleon Alvarez ehdotti tammikuussa koko perustuslain valmistelun hoitamista läpihuutojuttuna niin, että esitys olisi viety jo toukokuussa kansanäänestykseen. Tähän senaatti ei kuitenkaan suostunut. Samoin Alvarez esitti, että siirtymäkauden perusteella luovuttaisiin ensi vuoden kongressivaaleista ja nykyiset edustajat saisivat automaattisesti jatkokauden kongressiin. (PB)

70 % tyytyväisiä presidenttiin

Kansalaiset ovat edelleen hyvin tyytyväisiä presidentti Duterteen. Social Weather Stationin kyselyssä maaliskuussa vastaajista oli 70 % tyytyväisiä ja 14 % tyytymättömiä. Vuoden 2017 maaliskuussa Duterteen tyytyväisiä oli 75 % ja korkeimmillaan tyytyväisten osuus oli 78 % kesäkuussa 2017.

Verrattuna vuoden takaiseen Duterten suosio on maaliskuussa 2018 kasvanut ylimmässä sosiaaliekonomisessa luokassa (ABC=67% -> 72%) ja laskenut suurinta kansanosaa edustavassa välitason luokassa (D=77% -> 70%) sekä alimmassa luokassa (E=71% -> 65%). Vastaavasti tyytymättömyys on lisääntynyt alimmassa sosiaaliekonomisessa luokassa (11% -> 17%). (PB)

Boracay suljetaan

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte on tarttunut kovalla kädellä Boracaylla nopeasti kasvaneeseen turismiin, joka on näkynyt saaren lähivesistöjen saastumisena. Huhtikuun alussa Duterte määräsi saarelle suurta huomiota herättäneen kuuden kuukauden turistikiellon, joka astuu voimaan huhtikuun lopusta alkaen. Kiellon aikana puutteisiin on tarkoitus saada parannus.

Viime vuonna Boracaylla vieraili yli kaksi miljoonaa turistia. Samaan aikaan saaren yhdyskuntahuolto on kuitenkin edelleen puutteellista. Saaren kapasiteetti on suunniteltu 30 000 ihmiselle, mutta käytännössä kuormitus on yli kaksinkertainen. Lisäksi vain puolet asumuksista on yhdistetty jätevesijärjestelmään. Lopuista osa laskee jätevetensä suoraan mereen. Hallituksen mukaan tämä uhkaa jatkossa koko Boracayn turismielinkeinoa.

Duterte on aikaisemmin ollut ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteena siitä, ettei hänen ympäristöpolitiikassaan ole ollut yhtenäistä linjaa. Duterte on pitänyt kuitenkin voimassa kiellon avata uusia avolouhoksia ja on uhannut kieltää saastuttavat avokaivokset kokonaan. Hän on myös kehottanut kaivosyhtiöitä puiden istutuksiin. Kaivoselinkeino on tärkeä työllistäjä, sillä Filippiinit on maailman suurin nikkelin tuottaja ja myös suuri kullan ja kuparin tuottaja. Samaan aikaan kaivosteollisuus on kuitenkin myös suuri saastuttaja. (SN)

Valtion riisivarastot tyhjänä

Valtion ruokavirasto NFA:n riisivarastot ovat tyhjänä, vaikka riisin tuotanto kasvoi 9,4 prosentilla vuonna 2017. NFA:n varastoista on myyty riisiä subventoiduilla hinnoilla, jotta pienituloiselle kansanosalle on voitu turvata ravinnon saanti kohtuulliseen hintaan. NFA selittää varaston tyhjenemistä sillä, että monet viljelijät eivät suostu myymään riisiä NFA:n tarjoamaan 17 peson kilohintaan, kun yksityiset kauppiaat maksavat 18 – 25 pesoa. Nyt pienituloiset joutuvat ostamaan riisinsä markkinoilta yli 10 pesoa kalliimmalla kilohinnalla, mikä merkitsee heille tuntuvaa elinkustannusten nousua.

Perinteisestikin NFA on ostanut täydennykseksi riisiä etenkin Vietnamista ja Thaimaasta. NFA on tuomassa 250 000 megatonnia riisiä, mikä tulee helpottamaan subventoidun riisin saantia. Monet paikalliset viljelijät ovat tyytymättömiä siihen, että kotimaassa riisinoston ylähinta on 17 pesoa kilolta, mutta ulkomailta voidaan ostaa kilo 24 pesolla. (PB)

Tullisota voi tuntua Filippiineilläkin

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen tullikiistely voi vahingoittaa asiantuntijoiden mukaan Kaakkois-Aasian maista eniten Filippiinien taloutta, koska maan viennistä lähes 17 prosenttia on tuotteita, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä Kiinaan. Malesialla vastaava luku on vain 11,4 prosenttia ja Vietnamilla 2,2 prosenttia.

Presidentti Trump aikoo pystyttää tulleja Yhdysvaltoihin tuotaville kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on 100 miljardia dollaria. Kiina on monien Kaakkois-Aasian maiden merkittävin kauppakumppani ja suuri osa sinne vietävistä tuotteista käytetään esimerkiksi kiinalaisessa elektroniikkateollisuudessa.

Kiina on ollut Filippiinien tärkein kauppakumppani viimeisten kahden vuoden ajan. Viime vuonna Filippiinien vienti Kiinaan kasvoi 8,4 prosenttia. Viennistä suurin osa oli erilaisia elektroniikkatuotteita, mutta mukaan mahtuu muun muassa mangoja ja kookosöljyä.

Viennin veto on näkynyt Filippiinien taloudessa, joka kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia. Maailmanpankin mukaan Filippiinit onkin tällä hetkellä nopeimmin kasvava Asean-maa. Aasian kehityspankki on ennakoinut Filippiinien kansantalouden kasvavan tänä vuonna vielä hieman viimevuotista nopeammin eli 6,8 prosenttia.

Taloutta tukee viennin ohella kasvava kotimainen kysyntä, parantuva työllisyys ja hallituksen lisääntyneet infrastruktuuri-investoinnit. Näihin kuuluu teiden, lentokenttien ja rautateiden rakentaminen. Duterten hallinnossa on suunniteltu suuria investointeja etenkin turismin vauhdittamiseksi. Turismin lasketaan kannattelevan jopa viittä miljoonaa työpaikkaa Filippiineillä. (SN)

Duterte Kiinassa

Presidentti Duterte teki keväällä kolmannen vierailunsa Kiinaan. Tarkoituksena oli lämmittää kauppasuhteita, kun kiistely Etelä-Kiinan meren saarialueista on uhannut viilentää niitä. Samaan aikaan kun Duterte on lähestynyt Kiinaa, ovat suhteet perinteiseen kumppaniin Yhdysvaltoihin viilentyneet. Sen sijaan suhteet Yhdysvaltain läheiseen Aasian-liittolaiseen eli Japaniin ovat nyt lämpimät.

Duterten aikana Kiinasta Filippiineille suunnatut investoinnit ovat moninkertaistuneet, vaikka ne ovat edelleen selvästi pienemmät kuin Yhdysvalloista Filippiineille suuntautuvat investoinnit. Filippiinien taloudelle ovat tärkeitä myös Kiinasta Filippiineille saapuvat turistit, joiden määrä on kasvussa.

Palattuaan Duterte kertoi saaneensa Kiinasta yhdeksän miljardin dollarin edestä investointisopimuksia, jotka luovat 10 000 työpaikkaa. Sopimukset liittyvät muun muassa maatalouteen, energiasektoriin, lääketeollisuuteen ja rakentamiseen. Yksi sopimus liittyy filippiiniläisten englanninkielen opettajien palkkaamiseen Kiinaan.

Uusi yhteistyön muoto liittyy öljynporaukseen, sillä Etelä-Kiinan meren alla sijaitsevat suuret öljyvarannot, joita molemmat maat haluavat päästä hyödyntämään. Maat sopivat maaliskuussa yhteisistä kaasun- ja öljynetsintäprojekteista. (SN)

Varapresidenttien äänet tarkistukseen

Liberaalipuolueen Leni Robredo voitti vuoden 2016 varapresidentin vaaleissa Ferdinand ?Bongbong? Marcosin vain 200 000 äänellä. Marcos on väittänyt, että Robredo voitti vilpillä ja siten hänen vaatimuksestaan 9.4. aloitettiin osittainen manuaalinen tarkistuslaskenta kolmessa provinssissa. (PB)

Huumesodan heiluriliikkeitä

Hallituksen virallisen lähteen mukaan (#RealNumberPH) Duterten kaudella 1.7.2016–17.1.2018 kuoli viranomaisten huumeoperaatioissa 3 987 epäiltyä. Lisäksi on poliisioperaatioiden ulkopuolella tapahtuneita huumeisiin liittyneitä henkirikoksia, joiden määrästä ei tilastoja ole esitetty. Senaatin presidentti Pimentelin PNP:ltä saaman tiedon mukaan syyskuun 2017 loppuun mennessä näitä henkirikoksia oli 2 290 ja poliisioperaatioissa kuolleet mukaan lukien yhteensä ainakin 6 277 huumesodassa tapettua. Ihmisoikeusjärjestöjen arvion mukaan huumesodassa tapettuja on noin kaksi kertaa enemmän.

Aivan niin tolkutonta tappamista ei kuitenkaan nyt ole kuin Duterten ensimmäisellä puolivuotiskaudella. Varsinkin poliisin (PNP) toimissa on tullut julkisuuteen niin selviä väärinkäytöksiä ja puolustuskyvyttömien teloituksia, että presidentin on pitänyt kahteen otteeseen keskeyttää koko poliisin huumekampanja.

Lokakuussa Duterte päätti siirtää vastuun huumerikollisuuden vastaisesta toiminnasta poliisilta valtion huumeviranomainen PDEA:lle (Philippine Drug Enforcement Agency). PDEA on luvannut operaatioissaan pitää tiukasti kiinni ihmisoikeuksista ja että se ei syyllisty laittomiin teloituksiin. Erot luvuissa PNP:n operaatioihin verrattuna ovat selviä. Ajalla 11.10.- 4.12.2017 PDEA:n tekemässä 2 161 huumeoperaatiossa ammuttiin ?vain? yksi epäilty.

Joulukuun alussa Duterte määräsi PNP:n ja NBI:n (National Bureau of Investigation) jälleen palaamaan huumeidenvastaiseen taisteluun, kuitenkin PDEA:n koordinoinnin alaisena. PNP:n paluu on heti johtanut kuolleiden määrän kasvuun, 12 032 operaatiossa tapettii 207 epäiltyä. Verrattuna vuoteen 2016 tämä on vähän, mutta selvästi enemmän kuin PDEA:n operaatioissa.

Osittain poliisin toimintaa selittää se, että mm. Duterten arvion mukaan 9 000 poliisia toimii huumebisneksessä. Joitakin satoja poliiseja on sillä perusteella erotettukin. Toisaalta poliisit ovat tottuneet siihen, että he voivat virkatehtävissä roheasti käyttää väkivaltaa ilman pelkoa oikeudellisesta vastuusta.

Näiden lähes 4 000:n etenkin poliisin operaatioissa kuolleen tapauksia ei ole tutkittu poliisiorganisaation ulkopuolella. Poliisin yleinen vastaus on, että epäillyt rikolliset kuolivat tehdessään uhkaavaa vastarintaa poliisille. Kaksi uhrien omaisia edustavaa lakimiesjärjestöä vaati poliisia luovuttamaan näiden tapausten dokumentteja tutkittavaksi. Poliisin vastustuksesta huolimatta korkein oikeus päätti, että PNP:n on luovutettava sille pyydetyt tiedot kaikista n. 4 000 tapauksesta. (PB)

Huumepomojen syytteitä kumoon

Suurimpia moraalisia tappioita hallituksen huumesodassa oli yleisen syyttäjän päätös luopua syytteistä maan suurimpia huumerikollisia vastaan riittämättömän näytön perusteella. Joukossa oli mm. Peter LimPeter Co ja Kerwin Espinosa. Syyttäjän mukaan poliisin (Criminal Investigation and Detection Group) asiakirja oli huonosti valmisteltu ja perusteltu. Asiasta syntyneen kohun seurauksena Duterten läheinen opiskeluaikainen ystävä, oikeusministeri Vitalino Aquirre, joutui eroamaan tehtävästään.

Samaan aikaan kymmeniä tuhansia pelkkään huumeiden käyttöön syyllistyneitä on virunut jo toista vuotta ylitäysissä vankiloissa. Toisaalta senaattori Leila de Limaakin on pidetty jo vuosi vankilassa ilman kunnon syytettä. (PB)

Aquino syytteeseen Dengvaxia-kaupoista

Senaattori Richard Gordonin johtama komitea esittää syytteiden nostamista presidentti Noynoy Aquinoa, hänen kabinettinsa terveysministeri Janette Garinia ja budjettiministeri Florencio Abadia vastaan Dengvaxia-rokotteen ostamisesta ja 830 000 lapsen rokottamisesta riittämättömästi tutkitulla aineella.

Terveysministeriö toteaa, että rokote on mahdollisesti aiheuttanut 62 lapsen kuoleman. Toistaiseksi asiantuntijaryhmä on tutkinut 14 rokotuksen saanutta kuolemantapausta, joista sen arvion mukaan kolme lasta on kuollut dengueen.

Aquinon hallitus osti Dengvaxia-rokotteita ranskalaiselta Sanofi-Pasteurilta 3,5 miljardilla pesolla. Nyt rokotteiden käyttö on lopetettu ja hallitus valmistelee syytteen nostamista myös Sanofi-Pasteuria vastaan.

Dengue on Filippiineillä yleinen tappava tauti. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana on todettu 11 000 sairaustapausta ja ainakin 51 on kuollut dengueen.

Korkeimman oikeuden puheenjohtajakin syytteeseen

Kongressissa on vireillä korkeimman oikeuden puheenjohtaja Maria Lourdes Serenon erottaminen valtakunnanoikeudessa. Häntä on syytetty siitä, että hän on muuttanut alaistensa päätösehdotuksia, on puuttunut oikeuden jäsenten henkilövalintoihin, on ylläpitänyt huonoa ilmapiiriä kollegiossa, tehnyt kalliita virkamatkoja ym. – mutta ovatko nämä riittäviä perusteita erottamistuomiolle valtakunnanoikeudessa?

Lisäksi häntä on syytetty siitä, että virkaan valittaessa hän ei ole toimittanut vaadittuja varallisuusselvityksiään (SALN). Nyt yleisen syyttäjän toimisto on löytänyt selvitykset yhdeksältä vuodelta, jotka mahdollisesti riittävät osoittamaan, että hän ei ole ansainnut ilmoittamattomia tuloja. Korkeimmassa oikeudessa työskentelyn vuosilta hän on jättänyt selvityksen joka vuosi.
Sereno on ollut huonoissa väleissä presidentin kanssa alusta lähtien. Duterte varoitti heti valtaan päästyään kongressia ja oikeuslaitosta asettumisesta hänen huumesotaansa vastaan. Kun Duterte vaati saamallaan huumerikollisten listalla olevien juristien antautumista poliisille, Sereno kehotti juristeja olemaan noudattamatta ohjetta. Serenon mukaan perustuslaillisen vallanjaon mukaan presidentillä ei ole valtaa oikeuslaitokseen ja siten Sereno kehotti ko. juristeja ilmoittautumaan korkeimmalle oikeudelle. (PB)

Mediaa lakkautettavaksi? – Rappler

Valtion arvopaperikomissio on määrännyt Rappler-verkkolehden toimiluvan lakkautettavaksi. Filippiinien perustuslain mukaan maassa toimivien tiedotusvälineiden tulee olla 100-prosenttisesti filippiiniläisten omistamia. Komission mukaan Rappler on kiertänyt säännöstä, kun se on ottanut vastaan Omidyar Networkiltä miljoona dollaria ja antanut sitä vastaan osakkeen sijaan talletustodistuksen (Philippine Depositary Receipt).

Vaikka Omidyarilla ei ole suoraa omistusta, sillä on kuitenkin käytännössä veto-oikeus kaikkiin oleellisiin muutoksiin. Määräyksen seurauksena Omidyar päätti lahjoittaa talletuksensa Rapplerille ja luopui mahdollisuudestaan vaikuttaa mediayhtiön päätöksiin. Toimilupakysymys ratkennee lopullisesti oikeusistuimissa.

Rappler on ollut tiukasti kriittinen monissa asioissa, etenkin huumesodan kysymyksissä. Presidentti Duterte on uhkaillut Rapplerin lisäksi myös Inquirerin ja ABS-CBN:n toimilupien lakkauttamisella. (PB)

Mabuhay-tiedotteen laativat: Sami Noponen (SN) ja Pekka Borg (PB).