Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2015

Indonesialaisen pommimiehen jahdissa surmattiin 44 poliisia

Mabuhay 1/2015

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 26.2.2015

Indonesialaisen pommimiehen jahdissa surmattiin 44 poliisia

Poliisin erikoisyksikkö onnistui tammikuun operaatiossaan tappamaan ääri-islamilaisen pommiasiantuntija Marwanin, mutta hintana oli 64 poliisin, 18 BIFF- ja MILF-sissin ja viiden siviilin kuolema. Riskinä on, että selkkausta käytetään tekosyynä koko autonomisen muslimialueen rauhanprosessin kaatamiseen.

Jemaah Islamiyah -terroristijärjestön johtava pommiasiantuntija Zulkifli bin Hir, kutsumanimeltään Marwan piileksi Filippiineillä kymmenisen vuotta. Indonesialainen oli vastuussa muun muassa Balin kahteen yökerhoon vuonna 2002 tehdyistä pommihyökkäyksistä, joissa kuoli yli 200 henkilöä.

Viime aikoina Marwan oleili BIFF-liikkeen (Bangsamoro Islamic Freedom Fighters) suojissa. BIFF on Moro Islamic Liberation Front -liikkeestä (MILF) eronnut ryhmä, joka ei ole hyväksynyt MILF:n ja Filippiinien hallituksen tekemää rauhansopimusta, jonka pohjalta Etelä-Filippiineille perustettaisiin itsenäisen muslimivaltion sijaan vain muslimien autonominen alue.

Filippiinien poliisin erikoisyksikkö (Special Action Force, SAF) on tehnyt vuosien mittaan useamman epäonnistuneen yrityksen Marwanin kiinniottamiseksi. SAF onnistui kuitenkin yllätysiskulla tappamaan Marwanin Mamasapanossa, Maguindanaon provinssissa tammikuun lopussa.

Poliisin tavoitteena oli tappaa myös Marwanin lähin filippiiniläinen avustajan, Abdul Basit Usman, joka kuitenkin onnistui haavoittuneena pakenemaan. Muutoin hyökkäys epäonnistui täysin. Puhjenneessa taistelussa sissejä vastaan kuoli yhteensä 44 SAF:n ja vähintään 18 MILF:n ja BIFF:n taistelijaa sekä viisi siviiliä.

Nyt käydään keskustelua siitä, kenen vastuulla tuhoisa isku on – virheitä tehtiin monella taholla. Operaatio oli valmisteltu erittäin salassa. Päätöksenteosta näyttävät vastanneen viime syksynä viranhoidosta korruptiotutkinnan takia vapautettu Filippiinien poliisin johtaja Alan Purisima ja SAF-joukkojen komentaja Getulio Napeñas.

Purisimalla ei siis olisi pitänyt enää olla minkäänlaista toimintavaltaa SAF:n suhteen. Myös presidentti Aquino osallistui ainakin yleisen tason päätöksentekoon. Vielä ei ole selkeätä kuvaa siitä, kuinka tietoinen presidentti oli tapahtumista operaation kuluessa ja miten hän ylipäällikkönä vaikutti tilanteen pelastamiseen. Ei edes puolustusministeriä ja Filippiinien armeijan johtoa informoitu etukäteen suunnitelmista.

Myöskään armeijan Maguindanaon alueen johdolle ei kerrottu hankkeesta, koska Napeñas ei luottanut suunnitelman pysymiseen salassa. Tällä oli vakavat seuraukset siinä vaiheessa, kun operaatioon osallistuneet kaksi SAF-yksikköä jäivät taistelussa alakynteen ja mottiin eivätkä saaneet ajoissa tukea armeijalta.

Filippiinien hallituksen ja MILF:n sopimuksen mukaan hallituksen asevoimat koordinoivat etukäteen MILF:n kanssa kaikki muslimialueella tehtävät sotilaalliset toimet, kuten terrorisminvastaiset iskut. SAF rikkoi sopimusta salaamalla operaation myös MILF:ltä, koska MILF:n piiristä joku olisi mahdollisesti voinut varoittaa ennakolta Marwania, kuten ilmeisesti edellisissä operaatioissa oli käynyt. MILF:n mukaan koko yhteenottoa SAF-yksiköiden kanssa ei olisi tapahtunut, jos isku olisi annettu heille tiedoksi. MILF syyllistyi kuitenkin osaltaan puolustautumisen kannalta tarpeettomiin raakuuksiin. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt video, jossa MILF-soturi ampuu puolustuskyvyttömän maassa makaavan poliisin, ja todennäköisesti vastaavia tapauksia on enemmänkin.

Vielä vaikeammaksi kuvion tekee Amerikan yhteys. Yhdysvallat on pitänyt Marwania yhtenä vaarallisimmista terroristijohtajista ja on luvannut viiden miljoonan dollarin palkkion Marwanin löytämiseen johtavasta vihjeestä. Inquirer-lehden raportin mukaan (6.2.2015) USA rahoitti koko Marwan-operaation.

Zamboangan alueella on pysyvästi amerikkalaisia sotilasneuvonantajia, jotka kouluttivat ennakolta SAF-joukkoja iskun suorittamiseen. Taistelualueella nähtiin oletettavasti amerikkalaisten miehittämätön tiedustelulennokki. Maguindanaossa oli ilmeisesti myös amerikkalaisia seuraamassa operaation kulkua. Myöhemmin USA:n asevoimien helikopteri kuljetti loukkaantuneita ja kuolleita taistelualueelta. Helikopteri vei myös Marwanilta leikatun sormen, josta varmistettiin DNA-testillä Marwanin henkilöllisyys.

1970-luvulta lähtien muslimien ja Filippiinien hallituksen välisissä taisteluissa on kuollut vähintään 100 000 ihmistä. Nyt MILF:n ja hallituksen neuvottelijat ovat saaneet aikaan sopimuksen autonomisen alueen perustamisesta, ja sen edellytyksenä on, että kongressi hyväksyy alueen perustuslain (Bangsamoro Basic Law, BBL). Tämä ikävä tapaus on asettanut uhanalaiseksi koko BBL:n hyväksymisen ja tulee varmasti ainakin hidastamaan prosessia.

Esimerkiksi entinen presidentti Joseph Estrada on esittänyt, että unohdetaan sopimukset ja aloitetaan täysimittainen sota MILF:n tuhoamiseksi. Marwan-operaatio tuli kalliiksi, mutta rauhanomaisesta ratkaisusta poikkeaminen tulisi merkitsemään aivan eri mittaluokassa kuolemaa ja kärsimystä. (Pekka Borg)

Poliisin mielivalta jatkuu

Poliisin laiton väkivalta on edelleen yleistä Filippiineillä, arvioi Amnesty International. Järjestön julkistaman raportin mukaan vuonna 2013 raportoitiin yhteensä 75 välivaltatapausta. Näin siitä huolimatta, että Filippiinit on hyväksynyt kidutuksen ja laittoman väkivallan kieltäviä kansainvälisiä sopimuksia.

Amnestyn kampanja “Stop Torture” kohdistuu viiteen maahan, joista yksi on Filippiinit. Above the Law: Police Torture in the Philippines -maaraportin mukaan poliisin laittomuuksien kohteeksi joutuu etenkin köyhempi väestö, joka jouduttuaan pidätetyksi voi joutua myös kidutetuksi.

Käytettyihin menetelmiin kuuluvat muun muassa sähköshokit ja valeteloitukset. Usein vääryyksien kohde ei uskalla valittaa kohtelustaan.

– Poliisi käyttäytyy kuin se olisi lain yläpuolella, toteaa Amnestyn tutkija Hazel Galang-Folli.

Amnesty korostaa, että vaikka kiduttamisen kieltävä laki hyväksyttiin Filippiineillä jo vuonna 2009, yhtään poliisia ei ole tähän asti tuomittu väärinkäytöksistä.

Ihmisoikeustilanne presidenttikauden lähetessä loppuaan

Filippiinien lähihistorian suurimman ihmisoikeustaistelun, –EDSA-vallankumouksen –sanotaan ruumiillistuneen Benigno Jr. Aquinoon ja Corazon Aquinoon. Ei siis ihme, että pariskunnan pojan Benigno “Noynoy” Aquino III:n noustessa valtaan vajaa viisi vuotta sitten Filippiinien kansalaisyhteiskunnassa oltiin toiveikkaita.

Lainsäädännön tasolla Filippiineillä onkin kiistämättä otettu harppauksia eteenpäin Noynoyn valtakaudella. Väestöpolitiikkaa toteuttava laki eli Reproductive Health Law sekä tahdonvastaisia katoamisia ja etenkin ihmisoikeusloukkausten uhrien tunnustamista ja vahinkojen korvaamista koskevat lait ovat tärkeitä etappeja Filippiinien lainsäädännön kehityksessä kansainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaiseksi.

Valtion julkaisemien tilastojen mukaan ihmisoikeustilanne on parantunut myös käytännössä. Kuitenkin esimerkiksi köyhien ja työttömien tilanteen hienoinen paraneminen selittyy suurelta osin tilastoteknisillä seikoilla. Uusien määritelmien mukaan esimerkiksi työttömäksi ei lueta ihmistä, joka aktiivisesti etsii töitä, ja köyhyysrajaa on käytännössä laskettu.

Aquino III:n hallinto on jatkanut niin kutsuttua aggressiivista kehityspolitiikkaa, jossa perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kuten oikeus ruokaan ja asuntoon jäävät usein kehityksen puskutraktorien alle. Heikoimmassa asemassa ovat niin maaseutujen kuin kaupunkienkin köyhät sekä syrjäisten alueiden alkuperäiskansat.

Hallinnon toimet ruohonjuuritason “lainvalvonnassa” vallitsevan väkivallan kulttuurin kitkemiseksi ovat myös jääneet vaillinaisiksi. Tästä karmaiseva esimerkki on viime vuonna Binanin kaupungin poliisilaitokselta löydetty “wheel of torture”, jota poliisi käytti rikoksista epäiltyjen kiduttamiseen.

Filippiinien poliisivoimia pidetään edelleen myös maan korruptoituneimpana instituutiona. Noynoyn vaali-lauseena käyttämä hypoteesi “ei korruptiota -– ei köyhiä” ei tullut lähemmäksi konkretiaa hänenkään valtakautensa aikana.

Tärkeimmäksi ihmisoikeusasiaksi valtakunnassa on kuitenkin jälleen noussut kysymys sodasta ja rauhasta. Noynoyn hallinnon suurimmaksi saavutukseksi povattu rauha Mindanaon kapinallisryhmittymän kanssa Bangsamoro-alueen perustuslain myötä näyttää Mamasapanon tapahtumien myötä olevan kariutumassa. Presidentin edustamista arvoista huolestuttava ja kansalaisiakin suututtanut esimerkki oli Noynoyn poisjäänti Mamasapanon vainajien vastaanottotilaisuudesta uuden Mitsubishi-tehtaan avajaisten vuoksi. (Joonas Rundgren)

Kuva: Marites Maquezin ja Rosario Loreton tapaus on esimerkki ihmisoikeuksien polkemisesta, josta kärsivät etenkin köyhät ja syrjäisten alueiden alkuperäiskansat. Lue lisää sivulta http://www.tfdp.net/.

Vasemmisto rauhanneuvotteluihin?

Pitkään jumissa olleet rauhanneuvottelut hallituksen ja vasemmistoryhmittymä NDF:n välillä saattavat käynnistyä uudelleen. Kommunistipuolueen perustaja ja sen ideologinen taustavaikuttaja Jose Maria Sison antoi viime vuoden lopulla lausunnon, jonka mukaan neuvottelujen aloittaminen uudelleen olisi periaatteessa mahdollista alkuvuodesta. Vielä ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään.

Kommunistien aseellinen siipi NPA on käynyt sissisotaa hallitusta vastaan jo 45 vuoden ajan. Se on vaatinut jopa yli 40 000 ihmisen hengen. Sissien määrä on kutistunut muutamaan tuhanteen, kun 1980-luvun puolivälissä aseissa oli vielä 25 000 miestä.

Sison on itse ollut jo pitkään maanpaossa Hollannissa ja rauhanneuvottelut ovat olleet katkonaisia jo vuodesta 2004 lähtien. Edellisen kerran ne katkesivat keväällä 2011. Tämän jälkeen ajoittaiset armeijan ja sissien väliset yhteenotot ovat jatkuneet, viimeksi helmikuun puolivälissä.

Sisonin mukaan on hyvin epävarmaa, päästäänkö lähivuosina lähelle lopullista rauhansopimusta, vaikka neuvottelut alkaisivatkin uudelleen. Tästä huolimatta osapuolet voisivat sopia ainakin tulitauosta sekä sosiaalisista ja taloudellisista uudistuksista, jotka ovat olleet NDF:n vaatimuksia.

Paavin vierailu veti väkeä

Katolisen kirkon johtajan Paavi Franciscuksen vierailu Filippiineillä tammikuussa keräsi Manilassa suuria kansanjoukkoja. Paavia vastaanottamaan kertyi eri laskujen mukaan jopa miljoona filippiiniläistä. Franciscuksen viisipäiväinen vierailu oli kolmas paavin vierailu Filippiineillä vuoden 1970 jälkeen.

Vierailulle antoivat leimansa massiiviset turvatoimet ja Manilan liikennejärjestelyt, jotka kuitenkin pahoja ruuhkia lukuun ottamatta sujuivat suuremmitta ongelmitta. Poliisi ilmoitti varanneensa järjestelyihin 25 000 miestä. Julkisissa puheissaan Franciscus varoitti filippiiniläisiä muun muassa maastamuuton ja ulkomailla työskentelyn perheille aiheuttamista paineista. Hän puuttui myös hallintoa vaivaavaan korruptioon ja esitti vaatimuksen sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämisestä.

Myrsky keskeytti paavin vierailun hirmumyrsky Yolanda/Hayanin tuhoalueilla Taclobanissa, missä myrsky surmasi reilu vuosi sitten 7000 ihmistä. Paavin lähtöpäivän ulkoilmamessuun Manilan Luneta-puistoon kokoontui viisi miljoonaa ihmistä.

Filippiinien talous kasvaa

Hallituksen ilonaiheena on ollut viime aikoina Filippiinien ripeä talouskasvu. Filippiinit on hyötynyt varsinkin ulkomaisista investoinneista. Nämä ovat vauhdittaneet muun muassa elektroniikkateollisuutta. Pääkaupunki Manilassa talouden elpyminen on näkynyt pörssin ennätyslukemina ja lukuisina uusina rakennusprojekteina.

Viime vuoden loka-joulukuussa Filippiinien talous kasvoi 6,9 prosentin vuosivauhtia. Taustalla ovat lisääntyneet julkiset investoinnit sekä teollisuustuotannon kasvu. Myös maatalouden tuotannossa oli loppuvuonna virkistymistä. Peson kurssi on vahvistunut viime aikoina selvästi dollariin nähden samaan aikaan kun Filippiinejä perinteisesti vaivannut inflaatio on pysynyt kohtuullisesti aisoissa.

Aasian kehityspankki odottaa Filippiinien talouskasvun yltävän tänä vuonna 6,4 prosenttiin, kun se viime vuonna kasvoi 6,1 prosenttia. Tämä olisi alueen nopeinta tahtia Kiinan jälkeen. Joidenkin asiantuntijakommenttien mukaan Filippiinit on muuttunut “Aasian sairaasta miehestä” nyt “Aasian tiikeriksi”.

Kasvun hedelmät jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti ja suuri osa filippiiniläisistä joutuu sinnittelemään edelleen köyhyysrajalla. Hallituksen mukaan köyhyysrajan alapuolella on edelleen 28 prosenttia filippiiniläisistä. Myös työttömyys ja sosiaalinen epätasa-arvo ovat vaikea ongelma. Yhdysvaltain työministeriö listasi taannoin tuotteita, joita tuotetaan Filippiineillä edelleen lapsityövoimalla. Joukossa olivat riisi, kumi ja banaanit.

Ulkomaisia investointeja jarruttavat puolestaan puutteellinen infrastruktuuri ja energian saatavuus. Nämä ovat Filippiinejä perinteisesti vaivanneita ongelmia, samoin kuin ympäristön vakava saastuminen.

Sierra Madren vuoriston agta-kansan kylissä talouskasvu ei vielä paljon näy. (Kuva: Joonas Rundgren)

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen.

Muut kirjoittajat ovat Pekka Borg ja Joonas Rundgren.