Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2020

Duterte irtisanoi puolustussopimus VFA:n

Mabuhay 1/2020

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 28.2.2020

Duterte irtisanoi puolustussopimus VFA:n

Kun Yhdysvaltojen kongressi antoi viisumikiellon filippiiniläisille poliitikoille ja virkamiehille, jotka olivat vastuussa senaattori Leila de Liman vangitsemisesta, irtisanoi presidentti Rodrigo Duterte vastavetona asevoimien yhteistyösopimus VFA:n.

Visiting Forces Agreement VFA on Filippiinien ja Yhdysvaltojen vuonna 1999 solmima sopimus, joka mahdollistaa USA:n joukkojen tilapäisen oleskelun Filippiinien alueella esim. yhteisissä sotaharjoituksissa. Filippiinien senaatti kieltäytyi vuonna 1991 jatkamasta tukikohtasopimusta, jonka takia USA:n oli pakko vetää asejoukkonsa pois Filippiineiltä. VFA on toiminut kiertotienä vaihtuvien amerikkalaisten joukkojen lähes pysyvälle oleskelulle Filippiineillä. Filippiinien asevoimat ovat tätä yhteistyötä halunneet koulutuksen lisäksi myös siksi, että Yhdysvaltain laivaston ja ilmavoimien partiointi toimii turvana Kiinan valtapyrkimyksiä vastaan.

Presidentti Duterte uhkasi irtisanoa VFA:n, ellei senaattori dela Rosan mitätöityä viisumia palauteta. Hänen määräyksestään ulkoministeri Teodoro Locsin sitten toimitti USA:n hallitukselle 11.2.2020 sopimuksen irtisanomisilmoituksen. Sopimuksen voimassaolo päättyy puolen vuoden päästä. Presidentin puhemies Salvador Panelon mukaan Duterten päätökseen vaikutti viisumikiellon lisäksi USA:n epäkunnioittava suhtautuminen Filippiinien oikeusjärjestelmään ja muut Filippiinien suvereenisuuden loukkaukset.

Vaikka Duterte on ystävällisissä suhteissa presidentti Trumpin kanssa, kieltäytyi hän kutsusta osallistua ASEANin kokoukseen Yhdysvalloissa. Samoin hän kielsi kaikkia ministereitään matkustamasta Yhdysvaltoihin.

Kuka päättää kansainvälisistä sopimuksista?
Perustuslain mukaan senaatti hyväksyy kansainväliset sopimukset (treaty) kahden kolmasosan enemmistöllä. Nyt käydään keskustelua siitä, voiko presidentti ilman senaatin hyväksyntää irtisanoa sopimuksen. Presidentin valtaa puoltavat väittävät, että presidentti voi irtisanoa sopimuksen, sillä perustuslaissa mainitaan senaatin valtuuksissa vain sopimuksen hyväksyminen. Osa senaattoreista kuitenkin pitää kiinni siitä, että myös sopimuksen lakkauttaminen edellyttää senaatin päätöstä. He ovat viemässä kysymystä korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

Monet Duterten kannattajat varsinkin asevoimissa eivät ole innoissaan VFA:n lakkauttamisesta. Heidän mielestä amerikkalaisten läsnäolo Länsi-Filippiinien meren (toisella nimellä Etelä-Kiinan meren) saari- ja atollialueella on ainoa merkittävä pelote Kiinan pyrkimyksille ottaa alueita hallintaansa. Tosin USA:kaan ei ole estänyt kiinalaisia rakentamasta tukikohtiaan alueelle. VFA:n vastustajat ovatkin arvioineet, että USA toimii vain omien aluepoliittisten intressiensä mukaan eikä tosi paikan tullen kuitenkaan tulisi Filippiinien alueita puolustamaan.

Loppuuko sotilaallinen yhteistyö?
VFA ei suinkaan ole ainoa sotilaallinen yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Jo vuonna 1951 solmittiin Mutual Defense Treaty, joka velvoittaa ulkovallan hyökätessä kummankin maan tulevan toiselle avuksi.

Käytännön kannalta oleellisempi taitaa olla vuonna 2014 sovittu Enhanced Defense Cooperation Agreement (EDCA). Sopimus antaa USA:n asevoimille oikeuden käyttää tiettyjä armeijan lentokenttiä ja satamia mm. huolto- ja tankkaustarkoituksiin. Filippiinit on sallinut USA:n ilmavoimille viiden lentokentän käytön ja on yhdessä amerikkalaisten kanssa rakentanut kiitoratoja ym. varustuksia näille koneille soveltuviksi (Rappler 31.1.2020). Johdonmukaisuuden nimissä pitäisi kai EDCA:kin lopettaa, mutta sen suhteen Duterte on ollut hiljaa.

Korona talouden kehitystä uhkaamassa?

Maailmalla nopeasti levinnyt koronavirusepidemia on iskenyt myös Filippiineille. Tätä kirjoitettaessa maassa on havaittu kolme tartuntaa ja yksi ihminen on menehtynyt virukseen. Myös Taal-tulivuoren taannoinen purkaus on aiheuttanut suurta vahinkoa ja inhimillistä kärsimystä.

Vielä vuoden alkaessa näytti siltä, että Filippiinien talouskasvu alkaisi jälleen selvästi vauhdittua tänä vuonna. Perusteena ovat maahan tulevat ulkomaiset sijoitukset, suurimmasta osasta talouskasvusta vastaava vahva yksityinen kulutus sekä keskuspankin kevyt rahapolitiikka. Samaan aikaan inflaatio on pysynyt maltillisena eli keskuspankin 2-4 prosentin tavoitehaarukassa.

Keskuspankki laski viime vuoden lopussa ohjauskorkoaan. Koronlasku oli jo kolmas viime vuonna. Keskuspankin pääjohtajan mukaan korkoa voidaan laskea uudelleen, mikäli virusepidemia pahenee. Tähän antaa mahdollisuuden myös kohtuullinen inflaatio.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että Filippiinien hallituksella on varaa elvyttää, mikäli koronaviruksen vaikutukset alkavat näkyä selvästi kansantaloudessa. Viime vuoden talouskasvu jäi alustavien tietojen mukaan 5,9 prosenttiin, mikä on hitainta tahtia kahdeksaan vuoteen. Se oli myös alle hallituksen asettaman tavoitteen, joka oli 6,0-6,5 prosenttia. Tämäkin tahti oli lähinnä kotimaisen kulutuksen ansiota. Tänä vuonna IMF odottaa kasvutahdin kiihtyvän 6,3 prosenttiin.

Aasiassa laajasti edustettuna oleva brittipankki HSBC arvioi puolestaan tammikuussa, että talouden kasvuvauhti yltäisi tänä vuonna 6,4 prosenttiin ja ensi vuonnakin 6,5 prosenttiin. Näissä ennusteissa oletetaan kuitenkin, ettei virus yllä globaaliksi pandemiaksi. Filippiinien hallituksen tavoite kuluvan vuoden talouskasvulle on 6,5-7,5 prosenttia.

Köyhyysongelma
Talouden tahti riippuu paljolti siitä, mikä on koronaviruksen lopullinen vaikutus Filippiinien talouteen. Pitkien alihankintaketjujen ansiosta useat Kaakkois-Aasian maat ovat riippuvaisia Kiinan teollisuuden kysynnästä. Lisäksi virusuhka vaikuttaa turismiin, joka vastaa noin viidestä prosentista maan bruttokansantuotteesta. Suuri osa turisteista on tullut juuri Kiinasta.

Hallitus on pyrkinyt pitämään kasvua yllä suurilla infrastruktuuri-investoinneillaan, joihin kuuluvat Manilan suuret raideliikenneprojektit. Presidentti Rodrigo Duterten 180 miljardiin dollariin yltävän “build, build, build” -ohjelman tarkoitus on poistaa köyhyyttä, joka onkin viime aikoina jonkun verran vähentynyt. Se on kuitenkin edelleen selvästi yleisempää kuin muissa Kaakkois-Aasian maissa. Maataloudessa ja kalastuksen parissa työskentelevistä jopa 70 prosentin arvioidaan lukeutuvan köyhään väestönosaan. Maaseudun köyhyys on ongelma, joka on osoittautunut varsin vaikeaksi ratkaista.

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa kuusi miljoonaa filippiiniläistä köyhyydestä vuoteen 2022 mennessä. Hankkeiden toteutumista on kuitenkin hidastanut budjetin valmistelun myöhästyminen. Budjetti saatiin valmiiksi vasta tämän vuoden alussa kongressin sitkeiden erimielisyyksien takia.

Vaikka filippiiniläisen elinkeinoelämän luottamus on heikentynyt, on se edelleen korkeammalla kuin Kaakkois-Aasiassa keskimäärin. Viime aikoina yhdeksi kasvun esteeksi on noussut koulutetun työvoiman puute, kun aikoinaan juuri tätä seikkaa pidettiin Filippiinien vahvuutena.

Kertakäyttömuoveja kieltoon Filippiineillä

Marraskuussa presidentti Duterte sanoi harkitsevansa kertakäyttöisten muovipussien käytön valtakunnallista kieltoa. Kongressissakin on tehty useampi lakialoite muovinkäytön rajoittamiseksi, mutta toistaiseksi niiden käsittely ei ole edennyt.

Useat kunnat ovat jo näyttäneet suuntaa. Los Baños kielsi jo vuonna 2008 muovipussien ja styroksin käytön elintarvikkeiden pakkaukseen. Monet maan suurimmista kaupungeistakin kuten Quezon City ja Makati ovat kieltäneet kertakäyttömuovit kaupoissa, ravintoloissa, pikaruokaloissa, hotelleissa jne. Asiakkaita kehotetaan ottamaan mukaan omat kestokassit ja säilytysastiat esim. katukeittiön ruoka-annoksille.

National Solid Waste Management Commission kielsi 12.2.2020 kaikilta valtion ja paikallishallinnon yksiköiltä kertakäyttöisten muovituotteiden tarpeettoman käytön. Kielto sisältää muovipussien lisäksi kertakäyttökuppien ja ruokailuvälineiden käytön.

Valtakunnalliseen kyselytutkimukseen vastanneista 71 % oli sitä mieltä, että muovipussien käyttöä pitäisi rajoittaa koko maassa. 68 % olisi valmis ostamaan kierrätettävissä astioissa ruokaöljyä ja maustekastikkeita ja 42 % pesunesteitä ja shampoota yms. (SWS 3.2.2020).

ABS-CBN:n toimilupa uhattuna

Maan suurimman mediayhtiön, ABS-CBN:n toimilupa päättyy toukokuun alussa ja ei ole niin varmaa, että asiasta päättävä kongressi myöntäisi uuden luvan. Keskustelua käydään siitä, että ollaanko nyt vaientamassa kriittisen median sananvapautta.

Presidentti Duterte on useaan otteeseen luvannut pitää huolen siitä, että ABS-CBN:n toiminta lakkaa. Hän on mm. sanonut, että “Teidän toimilupanne päättyy ensi vuonna. Jos odotatte sen uusimista, olen pahoillani. Te olette ulkona. Pidän huolen, että olette ulkona. Jos olisin teidän paikalla, minä myisin sen.” (MB 3.12.2019).

Oppositioäänten hiljentämisen ohella Duterten intressinä on arvioitu olevan, että Lopezin omistajasuku myisi ABS-CBN:n davaolaiselle Dennis Uylle, joka on Duterten tuella noussut parissa vuodessa maan talouseliittiin. Uy on juuri perustanut konserniinsa mediayhtiön, jolta vielä puuttuu varteenotettava tuotantokoneisto.

Näyttämättä jääneet Duterten vaalimainokset
Duterte närkästyi mediayhtiölle erityisesti siitä, että se jätti viime presidentinvaalien alla näyttämättä hänen jo maksamiaan televisiomainoksia, mutta näytti samaan aikaan senaattori Antonio Trillanesin häntä mollaavia mainoksia. Lisäksi ABS-CBN ei edes palauttanut kaikkia maksettuja rahoja näyttämättömistä mainoksista.

Vasta tällä viikolla senaatin kuulemistilaisuudessa ABS-CBN:n johtaja Carlo Katigbak pyysi presidentiltä anteeksi sitä, että yhtiö on loukannut häntä.

Katigbak selvitti, että yhtiö on näyttänyt kaikki Duterten valtakunnalliseen verkkoon tilaamat mainokset, mutta kaikkia alueellisiin verkkoihin toivottuja mainoksia ei kyetty näyttämään. Nimittäin alueellisissa verkoissa sai näyttää vaalimainoksia vain kaksi minuuttia tunnissa ja kampanjan loppuvaiheessa tuli niin paljon tilauksia, että monilta muiltakin ehdokkailta jäi mainoksia näyttämättä. Yhtiön linjana oli, että mainoksia näytettiin tilausjärjestyksessä.

Duterten vaalikampanja oli tilannut ABS-CBN:ltä paikallisia mainoksia 65 miljoonan peson edestä. Katigbakin mukaan mainoksia jäi näyttämättä seitsemän miljoonan edestä ja yhtiö palautti siitä n. neljä miljoonaa välittömästi. Myöhemmin yhtiö yritti palauttaa loput 2,6 miljoonaa pesoa, mutta presidentti ei niitä rahoja enää huolinut.

Presidentti Duterte hyväksyi ABS-CBN:n anteeksipyynnön ja toivoi, että yhtiö lahoittaa ylijääneet rahat johonkin hyväntekeväisyystarkoitukseen.

Ulkomaalaisomistus perustuslain vastaista
Vaalimainosasia on ehkä pyyhitty pöydältä, mutta suurempi periaatteellinen kysymys on, onko ABS-CBN:llä ulkomaalaista omistusta. Nimittäin perustuslain mukaan median pitää olla 100-prosenttisesti filippiiniläisessä omistuksessa.

ABS-CBN:n keräämistä pääomista runsas viidesosa on ABS-CBN Holdings-yhtiöön sijoitettua ulkomaista, lähinnä amerikkalaista ja singaporelaista rahaa. Sijoitukset ovat ns. Filippiinien talletustodistuksina (Philippine Depositary Receipts, PDR). (TMT 12.2.2020)

Kysymys on nyt siitä, pidetäänkö PDR:iä ulkomaisena omistuksena vai ei. Valtionasianajaja (solicitor generalJose Calida on esittänyt korkeimmalle oikeudelle vaatimuksen, että ABS-CBN pitää laittaa toimintakieltoon mm. sillä perusteella, että yhtiöllä on perustuslain vastaisesti ulkomaista omistusta.

ABS-CBN on omassa vastineessaan väittänyt toimineensa lain mukaan, sillä Securities and Exchange Commission (SEC) on hyväksynyt omistusjärjestelyn jo vuonna 1999, kun yhtiö otti PDR:t käyttöön. Näinä vuosina viranomaiset eivät ole missään vaiheessa ilmaisseet, että järjestely olisi lainvastainen. Katigbak totesikin senaatissa, että jos lain tulkinta PDR:n suhteen on muuttunut, yhtiölle pitäisi antaa mahdollisuus korjata investointivälineitään säännösten mukaisiksi.

SEC:n komissaari Ephyro Amatong totesi, että kun PDR:t otettiin käyttöön vuonna 1999, PDR-todistusten haltijoista ei tullut yhtiön omistajia. Keskeinen perustelu sen puolesta, että PDR ei merkitse yhtiön ulkomaista omistusta on, että vaikka haltijat saavat osinkoja, heillä ei ole äänioikeutta yhtiön asioihin.

Kiivainta kampanjaa ABS-CBN:n toimilupaa vastaan käy The Manila Times ja sen kolumnisti Rigoberto Tiglao. Kun aika monet Duterten kannattajatkin ovat kääntyneet tukemaan toimiluvan uusimista, Tiglao nosti esiin, että ABS-CBN:n pääomistaja Eugenio Lopez on USA:n kaksoiskansalainen ja palautti Filippiinien kansalaisuutensa vasta vuonna 2004. Siten hän oli vuodesta 1987 lähtien laiton ulkomaalainen mediatalon omistaja.

Verot maksettu
ABS-CBN:iä on syytetty myös siitä, että se on jättänyt veroja maksamatta. Veroviraston (BIR) edustaja vahvisti senaatin kuulemisessa, ettei yhtiöllä ole verovelkoja ja että se on maksanut vuosina 2016–19 veroja yli 14 miljardia euroa.

Lupakäsittely ei oikein etene
Kongressin edustajainhuoneen tehtävä on päättää median toimiluvista. ABS-CBN on hakenut 25-vuotista jatkoa ja kongressissa on tehty 11 lakialoitetta lupaan liittyen, mutta lupaan nihkeästi suhtautuva puhemies Alan Peter Cayetano ei ole suostunut ottamaan asiaa käsittelyyn.

Senaatissa useimpien mielestä ABS-CBN:n hakemus pitäisi käsitellä hyvissä ajoin ja kun edustajainhuoneessa asia ei etene, senaatti on järjestänyt laajat kuulemisistunnot. Cayetanon on vaikeata hyväksyä, että senaatti sekaantuu alahuoneelle kuuluvaan asiaan.

Kun kongressi ei ehkä ehdi käsittelemään lupahakemusta ajoissa ja kun Calida yrittää saada korkeimman oikeuden pysäyttämään ABS-CBN:n toiminnan, yritetään nyt muilla keinoin varmistaa toiminnan ja työpaikkojen jatkuminen edes tilapäisesti. Mahdollisesti ABS-CBN voi jatkaa niin kauan kuin lupakäsittely on vireillä, mutta se voitaisiin riitauttaa.

Yksi vaihtoehto on, että Kansallinen telekommunikaatiokomissio NTC jatkaisi tilapäisesti toimintalisenssiä vuoteen 2022 asti. Kongressin molemmat salit voivat antaa rinnakkaisen päätöslauselman, joka valtuuttaisi NTC:n antamaan tilapäisen luvan.

Nyt kun presidentin tytär Sara Duterte-Carpiokin tukee vahvasti luvan myöntämistä, tullee ABS-CBN ainakin jonkinlaisen jatkoluvan saamaan.

Lupaa puoltava senaattori Risa Hontiveros kiinnitti kuitenkin huomiota työntekijöiden kohteluun, jonka suhteen yhtiöllä olisi paljon parantamisen varaa. ABS-CBN:n pitäisi vakinaistaa huonommilla ehdoilla työskenteleviä tilapäistyöntekijöitä. Lisäksi yhtiö toimii vihamielisesti ammattijärjestöjen jäseniä kohtaan. ABS-CBN:n 7 000 työntekijästä vain 300 on ammattiliitossa. Yhtiö maksaa liittoon kuulumattomille jopa 50 % korkeampia palkkoja kuin jäsenille.

Duterte kielsi sähkötupakoinnin
Presidentti Rodrigo Duterte kielsi presidentin asetuksella sähkötupakoinnin julkisilla paikoilla ja joukkokulkuneuvoissa. Alle 21-vuotiailta kielletään sähkötupakan tai siihen liittyvien välineiden myynti. Tuotteita ei saa myydä sataa metriä lähempänä kouluja, lasten leikkikenttiä, retkeilymajoja, nuorten harrastustiloja tai muita alueita, joilla nuoret oleskelevat.

Samoin asetus velvoittaa rekisteröimään kaikki sähkötupakkatuotteet ja vain hyväksynnän saaneita tuotteita saa myydä ja markkinoida. Presidentti perustelee päätöstään sillä, että sähkötupakointi on myrkyllistä ja hallituksella on valta ryhtyä kansan terveyttä suojeleviin toimenpiteisiin.

Vesilaitosten yksityistämisen seurauksia

Suomessakin tällä hetkellä ajankohtainen kysymys on julkisten vesilaitosten myyminen yksityisille. Tosin kansalaiset laajasti sitä vastustavat. Tässä asiassa meillä on Filippiinien kokemuksista opittavaa.

Vuonna 1997 Manilan vesihuolto annettiin Maailmanpankin painostamana kahdelle suuryritykselle hoidettavaksi 25-vuotisella sopimuksella. Ayalan oligarkkisuvun hallitsema Manila Water sai hoidettavakseen pääkaupunkiseudun itäisen osan vesihuollon ja läntinen osa on Manuel Pangilinanin hallitseman Maynilad Water Servicesin toimialuetta.

Vesihuoltoa kilpailutettaessa molemmat yhtiöt lupasivat vesimaksujen alenevan. Toisin kävi, ja ensimmäisen 10 vuoden aikana vesi kallistui reaaliarvoltaan 60–90 %, kun yleinen hintaindeksi nousi 19 %. Vuonna 2013 viranomainen määräsi yhtiöt alentamaan veden hintaa. Kun presidentti Fidel Ramosin aikana tehdyt sopimukset sisältävät yhtiöille oikeuden määritellä hinnat niin, että tietty voittoprosentti on niille taattu, yhtiöt veivät asian oikeuteen ja Singaporen kansainvälinen välimiesoikeus määräsi valtion korvaamaan vesiyhtiöille 11 miljardia pesoa tulonmenetyksen korvauksena.

Presidentti Duterte pitää sopimuksia epäreiluina ja sanoi, että hallitus ei tule maksamaan vesiyhtiöille senttiäkään. Duterte sanoi haluavansa nähdä miljardöörejä, eli Ayalan ja Pangilinanin vankilassa, koska syyttää heitä taloudellisesta sabotaasista. Duterte on vaatinut yhtiöitä luopumaan näistä korvausvaatimuksista ja neuvottelemaan uudet reilut sopimukset. Duterte on myös todennut, että yhtiöt eivät voi rahastaa vedestä, joka on yhteistä eikä yhtiöiden omistusta. Yhtiöt ovat vain veden jakelijoita. Molemmat yhtiöt ovatkin luopuneet vaatimasta oikeuden heille myöntämiä korvauksia.

Yhtiöt eivät ole tehneet tilanteen vaatimia investointeja, mutta veden jakelu kasvavalle Manilan seudun väestölle on laajempikin ongelma. Viime vuoden puolella monella Manilan alueella vettä jaettiin asukkaille usein vain pari tuntia vuorokaudessa ja sekin usein yöaikaan. Ei ole helppoa lähteä aamulla tunnin parin ruuhkassa töihin, kun on keskellä yötä joutunut hoitamaan pyykkejä ja käymään suihkussa.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)