Kategoria: Uutistiedote

Mabuhay 2/2018

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 11.11.2018

Runsaat kaksi vuotta Duterten presidenttikautta

Tämä on hieman erilainen Mabuhay-tiedote kuin yleensä. Rodrigo Duterte on nyt ollut yli kaksi vuotta presidenttinä ja esitämme vähän laajemman katsauksen tähänastisen kauden tuloksiin. Monta teemaa jää tässä vielä käsittelemättäkin.

Presidentti Duterten talouspolitiikka ”dutertenomics”

Presidentti Rodrigo Duterten reilut kaksi vuotta kestäneen hallintokauden aikana Filippiinien talouskasvu on kiihtynyt, mutta kasvun hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti. Vireä talouskasvu on näkynyt kuitenkin Duterten kannatuksessa, joka on pysynyt yllättävänkin vahvana, ihmisoikeusloukkauksista ja mielivaltaisuuksista huolimatta. Duterte on luvannut asettaa talouskasvun ja toisaalta myös ympäristön politiikassaan etusijalle. Näitä vaalilupauksia hän on yrittänyt lunastaa.

Filippiinien talouskasvu on viime aikoina yltänyt samalla tasolle alueen mahtivaltion Kiinan kanssa. Tärkeä rooli on ollut ulkomaisilla investoinneilla, joiden lisääntyminen on näkynyt erilaisina uusina teollisuushankkeina. Pääosa investoinneista on tullut Singaporesta, Hongkongista, Kiinasta, Luxemburgista ja Yhdysvalloista, joka on Filippiinien vanha liittolainen. ASEAN-kokouksessa lokakuun puolivälissä Duterte kehuskeli Filippiinien talouskasvulla, joka on hänen mukaansa vain kiihtymässä. Uhkia ovat hänen mukaansa lähinnä kansainvälisen kaupan jännitteet ja kasvava protektionismi.

Talouskasvua ovat pitäneet yllä myös Duterten laajat infrastruktuurihankkeet. Niiden rahoittamiseen on yritetty laajentaa veropohjaa ja tehostaa verojen keräämistä, mikä on ollut pitkään yksi Filippiinien kansantalouden heikoista kohdista. Tämän TRAIN-nimen saaneen uudistuksen myötä verotuksen painopistettä on siirretty tuloverotuksesta muun muassa polttoaine- ja ajoneuvoverotuksen suuntaan. Myös tupakkaa ja virvoitusjuomia on verotettu aiempaa ankarammin. Vastapainoksi tuloverotusta on kevennetty.

Duterte on luvannut investoida jopa 150 miljardia dollaria muun muassa teiden, lentokenttien ja rautateiden kohentamiseen. Näiden huono kunto on ollut jo pitkään talouskasvun ja investointien esteenä. Kriitikkojen mukaan julkiset rakennusprojektit ovat kuitenkin edenneet varsin hitaasti. Samaan aikaan maan kasvava budjettivaje uhkaa julkisen talouden tasapainoa.

”Dutertenomics”-nimen saanut politiikka on kerännyt paljon arvostelua. Duterten talouspolitiikka ei ole vielä onnistunut vähentämään köyhyyttä, joka on Filippiineillä yleisempi ongelma kuin esimerkiksi Vietnamissa. Yhden viidestä filippiiniläisestä lasketaan edelleen jäävän köyhyysrajan alapuolelle. Tämän takia Duterten talouslinjaa on kuvattu lähinnä neoliberaaliksi.

Viime aikoina hallinnon huolenaiheena on ollut myös inflaation kiihtyminen. Kiihtyvä inflaatio jarruttaa kotimaista kulutusta ja uhkaa karkottaa ulkomaisia investoijia. Elokuussa vuosi-inflaatio ylsi korkeimmilleen vuosikausiin eli 6,4 prosenttiin. Keskuspankki on taistellut tätä vastaan koronnostoilla.

Duterte on löytänyt syyllisen hintaralliin Trumpin Yhdysvalloista, jonka keskuspankki on hänen mukaansa kiihdyttänyt inflaatiota eri puolilla maailmaa nostamalla korkojaan. Todellinen syy on kuitenkin Filippiinien kiristynyt verotus, joka on vauhdittanut hintojen nousua ja heikentänyt samalla peson kurssia. Tämä on vajonnut 12 vuoden pohjalukemiin dollariin nähden, mikä on nostanut selvästi etenkin ulkomailta tuotujen elintarvikkeiden ja raakaöljyn hintoja.

Kiihtyvä inflaatio on näkynyt myös peruselintarvikkeiden kallistumisena. Polttoaineiden hinnannousulla on laajoja vaikutuksia, kun joukkoliikenteen taksat ovat nousseet, mikä rokottaa varsinkin suurkaupunkien laitamilla asuvia työmatkalaisia. Duterte on pitkälti riippuvainen heidän tuestaan, sillä suurin osa presidentin kannattajakunnasta muodostuu suurkaupunkien köyhistä.

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi syksyllä, että hallitus tulee todennäköisesti jäämään kasvutavoitteestaan, joka on 7-8 prosentin talouskasvu tänä vuonna. Duterte onkin joutunut hakemaan neuvoja aikaisemmalta presidentiltä Gloria Macapagal-Arroyolta, joka on koulutukseltaan ekonomisti.

Hänen presidenttikaudellaan 2001-–2010 tehdyt uudistukset ovat osaltaan viime vuosien talouskasvun taustalla, vaikka Macapagal-Arroyo muistetaan enemmän hallinnon korruptiosta ja siitä, että hänen kaudellaan Filippiinien velkaantuneisuus lisääntyi selvästi. Filippiinit lukeutuu nykyisin niihin maihin, joita Yhdysvaltain korkotason nousu uhkaa, koska suuri osa velasta on dollarimääräistä.

Hyvinvointi ja toimeentulo

Köyhyys

Kattavimman kuvan köyhyyden muutoksista antaisi kolmen vuoden välein tehtävä tulo- ja kulutustutkimus (FIES), jota varten haastatellaan jopa 180 000 perhettä. Vuonna 2015 perheistä 16,5 % ja henkilöistä 21,6 % alitti tuloiltaan virallisen köyhyysrajan. Valitettavasti Duterten kaudesta kertova ensimmäinen tutkimus valmistuu vasta ensi vuonna.

Toinen tapa mitata köyhyyttä on pyytää haastateltavaa itse arvioimaan, onko perhe köyhä vai ei. Vaikka köyhyysrajan mukaisten tulojen pitäisi viranomaisten mielestä riittää tarpeellisimpiin elinkustannuksiin, on itsensä köyhäksi kokevia perheitä kaksi kertaa enemmän kuin köyhyysrajan alittaneita. SWS:n kesäkuussa 2016 haastattelemista perheistä 45 % piti itseään köyhänä ja tämän vuoden kesäkuussa osuus nousi 48 prosenttiin. Syyskuussa 2018 itseään köyhänä pitäneitä oli 52 %.

Samassa haastattelussa kysyttiin myös, oliko perhe viimeisen kolmen kuukauden aikana kokenut nälkää siksi, että ei ollut mitään syötävää. Kesäkuussa 2016 perheistä 15,2 % vastasi, että oli kokenut nälkää, mutta kesäkuussa 2018 määrä oli pudonnut 9,4 prosenttiin. Syyskuussa nälkää kokeneiden määrä taas nousi 13,3 prosenttiin, mitä selittää inflaation nopeutuminen ja etenkin riisin hinnan nousu.

Työttömiä oli heinäkuussa 2016 Duterten kauden alkaessa 5,4 % työvoimasta ja täsmälleen saman verran heinäkuussa 2018. Lisäksi 17 % työvoimasta oli alityöllistyneitä. Tosin runsaat puolet lisää työtä hakevista alityöllistyneistä teki työtä yli 40 tuntia viikossa. Työvoimaosuus on laskenut samalla ajanjaksolla 63,2 prosentista 60,1 prosenttiin.

Toimeentuloturva ja terveyspalvelut

Hallitus on pyrkinyt parantamaan pienituloisimpien asemaa, mutta toimet eivät riitä köyhyyden vähentämiseen. 4,4 miljoonaa pienituloisinta perhettä saa ns. 4Ps-ohjelman (Pantawid Pamilyang Pilipino Programme) mukaista avustusta elinkustannuksiinsa. 4Ps-avustusten saajia oli lähes yhtä paljon jo Aquinon kaudella, mutta Duterten hallitus on lisännyt tukeen 600 peson kuukausittaisen riisiavustuksen. Hallituksen verouudistus (TRAIN) on nostanut elinkustannuksia ja niitä kompensoidaan 10 miljoonalle vähätuloiselle kotitaloudelle 200–300 peson kuukausittaisella avustuksella.

Yli kaksi miljoonaa eläkeläistä (SSS) sai viime vuonna 1000 peson korotuksen kuukausieläkkeeseensä. Myös vammaisten henkilöiden toimeentuloa on parannettu mm. myöntämällä heille arvonlisäveron alennuksia ja korottamalla omaishoidon tukea.

Pian koko kansa on sairausvakuutuksen piirissä, joka sisältää perusterveydenhuoltoa kaikille. Vuonna 2015 vakuutus kattoi 92 % väestöstä ja 94 % heinäkuussa 2018 (PhilHealth). Viimeistään kongressissa juuri hyväksyttävänä oleva laki universaalista terveydenhuollosta lupaa jokaiselle kansalaiselle ilmaiset tai edulliset terveydenhuollon peruspalvelut. Tosin palvelut ovat suppeampia kuin mihin olemme Suomessa tottuneet ja varsinkin syrjäisillä seuduilla tuskin kyetään palveluita järjestämään.

Toinen hoitoon pääsyä parantava laki velvoittaa sairaalan antamaan tarpeellisen ensihoidon, vaikka henkilöllä ei olisikaan rahaa hoidon maksamiseen. Myös ilmaista lääkkeiden jakamista köyhimmille on lisätty. Merkittävä uudistus on äitiysloman pidentäminen 105 päivään.

Presidentti Dutertelle voi antaa pisteet siitä, että hän on panostanut seksuaaliterveyslain (reproductive health) täytäntöönpanoon ja perhesuunnitteluun, vaikka konservatiiviset tahot ovat kiivaasti sitä vastustaneetkin. Terveyden edistämisen kannalta saavutus on myös vuonna 2017 hyväksytty laki, joka kieltää julkisissa tiloissa polttamisen. Tupakka- ja alkoholiverojen nostaminen vaikuttaa samaan suuntaan.

Koulutus

Koulutus on tärkeä työllistymisen ja hyvinvoinnin edellytys. Viime vuosikymmenellä koulutuksessa mentiin jopa takapakkia. Koulujen määrärahoja oppilasta kohden pienennettiin, kouluakäyvien prosenttiosuus laski ja jopa lukutaitoisten osuus väheni. Filippiinit oli Namibian ja Djiboutin ohella ainoa maa maailmassa, jossa oli vain 10-luokkainen koulu. Jo Aquinon kaudella käynnistettiin suuri koulureformi, kun vuonna 2013 päätettiin siirtyä 12-vuotiseen peruskouluun. Ns. K-12-uudistukseen liittyy myös vuoden 2011 varhaiskasvatuslaki, jonka mukaan kaikille lapsille on järjestettävä yksivuotinen esikoulu. Duterten kaudella on huomattavasti lisätty rahoitusta koulutusuudistuksen toteutukseen.

Esikouluun osallistui viime vuonna jo 84 % ikäluokasta. Ensimmäiset 1,2 miljoonaa oppilasta valmistui tänä vuonna 12. luokalta. Kun yhdessä ikäluokassa on noin 1,9 miljoonaa henkilöä, tarkoittaisi tämä, että noin 60 % ikäluokasta olisi suorittanut 12-vuotisen koulun. Jatkossa yliopistoon pääsy edellyttää 12. luokan todistusta.

Iloinen uutinen monelle opiskelijalle oli, että valtion yliopistoista ja collegeista poistettiin lukukausimaksut. Tosin kriitikot ovat arvostelleet, että siitä hyötyvät eniten hyvätuloiset opiskelijat, sillä vain pieni vähemmistö valtion yliopistojen opiskelijoista tulee köyhistä perheistä. Heidän mielestään olisi oikeudenmukaisempaa antaa stipendejä ym. tukea suoraan pienituloisille opiskelijoille, joista sitä paitsi suuri osa opiskelee huonotasoisissa yksityisissä oppilaitoksissa.

Demokratia ja hallitseminen

Filippiinien perustuslaissa on määritellyt lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja oikeuslaitoksen väliset valtasuhteet ja kansalaisten oikeudet demokratian parhaiden perinteiden mukaisesti. Käytännössä valta on kuitenkin omia etujaan ajavan taloudellisen eliitin ja poliittisten klaanien käsissä. Eliitin ja kansan enemmistön välinen kuilu on jyrkentynyt ja aiheuttanut tyytymättömyyttä poliittiseen hallintatapaan.

Tutkijatohtori Bonn Juegon (Jyväskylän yliopisto) arvion mukaan Duterten voitto oli seurausta 30-vuotisen liberaali-demokraattisen ”Edsa-tasavallan” kriisiytymisestä ja kyvyttömyydestä rakentaa sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Duterte voitti esiintymällä vahvana ja rehellisenä, kansan kieltä puhuvana johtajana, joka kykenee murtamaan vanhan Manilan eliitin vallan. Vaalien jälkeen vielä kasvanut kansan tuki on antanut hänelle laajat valtuudet oman muutospolitiikkansa läpivientiin.

Presidentti tarvitsee tuekseen kongressin edustajainhuoneen enemmistön. Filippiinien poliittisessa perinteessä se on helppoa, koska omat etunsa turvatakseen edustajat aina hakeutuvat voittaneen presidentin puolelle. Vaaleissa Duterten puolue PDP-Laban sai 3 paikkaa, mutta muutaman viikon jälkeen puolueeseen liittyi 111 takkinsa kääntänyttä lisää. Suurin osa muistakin puolueista halusi hallitusrintamaan, jolloin kohta presidentin takana oli lähes 90 % edustajista. Senaatissakin hallituksella on kolmen neljäsosan enemmistö, mutta senaatti on perinteisesti äänestänyt itsenäisesti, usein Dutertenkin esityksiä vastaan.

Myös oikeuslaitoksen tuki on tarpeen, varsinkin kun Duterten hiljaisesti tukemat toimintatavat välillä ylittävät lain puitteet. Presidentti varoitti heti valtaan päästyään oikeuslaitosta asettumasta hänen huumesotansa esteeksi. Duterte on jo saanut pääosin myötämielisen korkeimman oikeuden. Hänen taustatuellaan saatiin erotettua korkeimman oikeuden hankalaksi koettu puheenjohtaja Maria Lourdes Sereno, jopa perustuslain vastaisesti ilman syytettä valtakunnanoikeudessa.

Dutertelle erityisen tärkeätä on poliisin ja asevoimien tuki. Hän nimittikin ensi töikseen poliisin (PNP) johtoon Davaon huumesotaa johtaneet poliisipäälliköt, joihin hän voi täysin luottaa. Hän nimitti ensimmäisen virkavuotensa aikana 59 asevoimien (AFP) tai PNP:n kenraalia tai everstiä korkeisiin siviilivirkoihin ja toisena vuonna tahti on pysynyt samana.

Kun presidentti on mm. korruption takia erottanut ministeriöiden, virastojen tai valtion yritysten johtajia, on hän valinnut tilalle sotilaita. Duterte on perustellut upseerien nimittämistä sillä, että hän luottaa sotilasorganisaation kurinalaisuuteen ja kykyyn johtaa. Usein sotilasjohtajilla ei ole tarpeellista substanssiosaamista ja voidaan kysyä, miksi sosiaali- ja ympäristöministereiksi piti nimetä evp-kenraalit.

Autoritäärisyys lisääntyy

Edellisiin presidenttikausiin verrattuna Duterten hallintoa on leimannut pyrkimys aggressiivisesti vaimentaa oman politiikan toteuttamista haittaavat soraäänet. Senaatissa vankin vastustaja, senaattori Leila de Lima, on virunut jo toista vuotta vankilassa epämääräisellä syytteellä huumekauppaan osallisuudesta. Tyypilliseen tapaan asia ei ole vieläkään edennyt oikeuden käsittelyyn, mutta onpahan hän poissa senaatista. Presidentti on myös yrittänyt saada vangituksi toisen äänekkään senaattorin, Antonio Trillanesin. Trillanes syyllistyi aikoinaan vallankaappausyritykseen Macapagal-Arroyoa vastaan, mutta nyt Duterte peruutti presidentti Aquinon aikanaan hänelle myöntämän armahduksen arkistoista puuttuvien hakemuspapereiden perusteella.

Duterten syytetoimille on tyypillistä, että hän kohdistaa ne valikoidusti vastustajiinsa. Trillanesin kanssa samasta kapinasta armahdettiin mm. evp-kapteeni Nicanor Faeldon, jonka Duterte nimitti 2016 tullin johtoon. Tullissa korruptoituneet käytännöt ovat yleisiä ja Faeldonia pidettiin osavastuullisena. Duterte hyväksyi Faeldonin erohakemuksen, vaikka piti häntä rehellisenä ja nimittikin hänet vankilaviraston johtajaksi. Duterte nimitti juuri informaatio- ja viestintäteknologian ministeriksi evp-eversti Gringo Honasanin, jonka voi sanoa olevan kaikkien kapinoiden äiti. Hän johti 1986 Marcosin kaatanutta Edsa-vallankumousta ja ainakin neljää Cory Aquinon vastaista kaappausyritystä.

Duterte on myös uhannut sulkea kriittisiä tiedotusvälineitä, kuten Inquirer, ABS-CBN ja Rappler. Tarkoitushakuisesti aina löytyy jokin syy, jolla voidaan nostaa valikoiden syytteitä kriittisiä ääniä vastaan. Duterten yltiökannattajissa on myös väkeä, jotka levittävät sosiaalisessa mediassa vihamielistä ja usein valheellista ilmapiiriä ”keltaisia” vastaan.

Entä diktatuuri?

On epäilty, että Duterte olisi siirtymässä kohti diktatuuria. Hänhän on kehunut diktaattori Marcosia Filippiinien parhaaksi presidentiksi. Kun Isisin kanssa liittoutunut Mauten asejoukko valtasi Marawin kaupungin, julisti hän koko Mindanaon alueelle sotatilan. Hän totesi haastattelussa, että ”Marcosin sotatilalaki oli erittäin hyvä” (Philstar 24.5.2017). Tosin tätä sotatilaa ei voi suoraan verrata Marcosin aikaan, sillä nyt kansalaisoikeuksia on rajoitettu vähemmän.

Presidentin esityksestä on sotatilaa Mindanaolla jatkettu tämän vuoden loppuun asti ja parhaillaan harkitaan sen jatkamista jälleen vuodella. Armeijalla on normaalistikin laajat toimintavaltuudet ja se on taistellut vuosikymmeniä islamistiryhmiä vastaan ilman sotatilasäännöksiä. Voi kysyä, onko perusteltua pitää koko Mindanaota jatkuvassa sotatilassa. Duterte on pari kertaa vilauttanut mahdollisuutta laajentaa sotatilaa koko maahan, heikkenevän NPA:n uhan varjolla. Hän on myös leimannut laillisesti toimivia vasemmistolaisia kansalaisjärjestöjä kommunistien peiteorganisaatioiksi, jotka siten olisivat asevoimien toiminnan oikeutettuja kohteita. Jos näin tehdään, ollaan jo aika lähellä marcosilaista diktatuuria.

Duterte totesi yhdessä puheessaan, että ”Te sanotte diktaattori; no, olen todella diktaattori. Ellei minusta tule diktaattoria, mitään ei tapahdu tälle maalle.” (PDI 8.2.2018) Duterte ei kuitenkaan ole diktaattori eikä hänen pyrkimyksiään ohjaa vallanhimo. Sitaatti kuvastaa Duterten ajattelua ennemminkin niin, että hän haluaa toteuttaa sellaisen yhteiskunnallisen muutoksen, jonka hän uskoo olevan Filippiineille välttämätöntä. Hän uskoo muutoksen voivan tapahtua Filippiinien kurittomassa kulttuurissa vain autoritäärisen johdon avulla.

Enemmän kuin Marcos, Duterten esikuvana taitaa olla Singaporen Lee Kuan Yew, joka sai kovalla kurilla maahan järjestyksen ja taloudellisen nousun. Voi kuitenkin olla, että Duterte uskoo, kuten suuri osa kansastakin, että vain hän kykenee tätä muutosta johtamaan. Ainakaan Davaon kaupungin pormestariutta hän ei itsensä lisäksi ole melkein 30 vuoteen suostunut jakamaan kuin Sara-tyttärelleen, joka on autoritäärisyydessä isänsä luokkaa.

Hyvät hallintotavat etenevät

Presidentti Duterten ensimmäisiä hyviä tekoja oli yksinkertaistaa hallintoa ja vaatia virkamiehiltä hyvää ja nopeaa palvelua. Monista lupien hakumenettelyistä on poistettu ylimääräisiä vaiheita ja hakemukset tulee käsitellä 3–20 päivässä vaativuudesta riippuen. Yrityksen käynnistämisen lupahakemus pitää saada hoidettua yhdessä toimistossa ja yhtenäistetyllä lomakkeella. Tärkeä on myös huonoa tai virheellistä palvelua saaneille osoitettu puhelinnumero, jota kautta saa valituksen nopeasti käsittelyyn. Samoin puhelimen kautta voi ilmoittaa virkailijan yrityksistä rahastaa. Uudet käytännöt ovat lyhentäneet jonoja ja käsittelyaikoja ja samalla ne ehkäisevät korruptiota.

Korruptioon liittyen presidentti on erottanut runsaasti johtavissa tehtävissäkin olleita. Tosin joitakin korruptiosta epäiltyjä hän on kierrättänyt toisiin samantasoisiin tehtäviin. Korruptio on kuitenkin niin syvälle juurtunutta, että Duterte on jo pari kertaa tuskastuneena uhannut laittaa hanskat naulaan, kun luotettujenkin piiristä löytyy aina uusia tapauksia.

Federalismi

Presidentti Duterten keskeinen vaalilupaus on muuttaa Filippiinien perustuslaki federalistiseksi. Valtaa ja resursseja halutaan pois Manilan eliitiltä suoraan provinssien päätettäväksi.

Perustuslain uudistus on niin iso kokonaisuus, että siihen on parempi palata toisessa yhteydessä. Lyhyesti todeten presidentin asettama konsultatiivinen komitea luovutti viime heinäkuussa lakiluonnoksen, jonka presidentti välitti kongressille keskusteltavaksi.

Federalismin hyödyistä ja haitoista voi olla montaa mieltä, mutta demokratian kannalta huolestuttava on esitys siirtymäajan hallinnosta vuoteen 2022 asti. Siirtymäajalle korkein valta on keskitetty presidentille ja hänen valitsemalleen 10-henkiselle siirtymävaiheen komitealle.

Pulse Asian haastattelututkimuksessa kesäkuussa 2018 vain 18 % vastaajista oli sitä mieltä, että perustuslakia pitäisi nyt muuttaa. Osuus on jopa laskenut viime maaliskuusta. Vain 28 % kannatti nyt siirtymistä federalistiseen järjestelmään. Tosin tietoisuus järjestelmämuutoksesta on vähäistä, sillä vain 31 % arvioi tietävänsä riittävästi ehdotuksen sisällöstä.

Huumesota

Filippiineillä on vakava huumeongelma ja siksi on perusteltua, että presidentti Duterte haluaa määrätietoisesti poistaa sen. Ennen vaaleja hän lupasi lakkauttaa huumerikollisuuden 3–6 kuukaudessa vaikka tappamalla rikolliset, jotka eivät antaudu. Niinpä kesällä 2016 hän määräsi poliisin ennennäkemättömään huumesotaan, etenkin kaupunkien köyhien asuinalueilla. Aika pian hän kuitenkin joutui toteamaan, että tuskin edes hänen presidenttikautensa riittää huumekaupan hävittämiseen.

Vähän luvuista: Poliisin (PNP) tilastojen mukaan Duterten ensimmäisen vuoden aikana Filippiineillä tehtiin 14 264 henkirikosta (11 605 Aquinon viimeisenä vuonna). Heinäkuusta 2017 alkaneen vuoden aikana henkirikosten määrä laski 9 874:ään. On erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka suuri osa henkirikoksista liittyy huumeisiin. PNP:n antaman toisen tilaston mukaan ajalla 1.7.2016-4.6.2018 tehtiin 23 327 henkirikosta, joista 2 649 liittyi huumeisiin ja 10 594 muihin motiiveihin. Lopuista tapauksista motiivia ei ole tiedossa (ABS-CBN 13.6.2018). Poliisin arvion mukaan siis vain toistakymmentä prosenttia henkirikoksista liittyisi huumeisiin.

Nämä kahden vuoden runsaat 24 000 henkirikosta eivät sisällä viranomaisten ”laillisissa huumeoperaatioissa” kuollutta 4 410 epäiltyä rikollista. Edellisen kohdan tilastoon liittäen kahdessa vuodessa on tapettu ainakin 7 000 huumerikollista, joista valtaosa on vain huumeiden käyttäjiä tai pienimuotoisia välittäjiä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvioineet huumesodan uhrien määrän paljon suuremmaksi, 12 000-20 000 hengeksi. Niiden mukaan on myös todistajanlausuntoja siitä, että poliisi on käyttänyt palkkiomurhaajia, jotka ovat käyneet ampumassa toimeksiannon mukaisesti listalla mainittuja huumehenkilöitä.

Huumesodalla on kuitenkin ollut erilaisia vaiheita. Alkuvaiheessa aseita käytettiin herkästi, kun presidenttikin siihen rohkaisi ja vakuutti, että hän ei päästä operaatioissa rikollisia tappaneita poliiseja tai sotilaita vankilaan. Vuonna 2017 Duterte joutui kahteenkin kertaan keskeyttämään operaatiot, kun poliiseja syyllistyi mm. korealaisen liikemiehen kiristämiseen ja murhaan ja alaikäisten poikien lahtaukseen kameroiden edessä. Poliisin maine on huumesodassa ryvettynyt ja Duterte arvioi, että jopa 9000 poliisia on mukana huumebisneksessä.

Lokakuussa 2017 Duterte päättikin siirtää vastuun huumerikollisuuden vastaisesta toiminnasta poliisilta valtion huumeviranomaiselle, PDEA:lle (Philippine Drug Enforcement Agency). PDEA osoitti, että huumerikoksia vastaan voidaan toimia kunnioittaen ihmisoikeuksia ja syyllistymättä laittomiin teloituksiin. Vajaan kahden kuukauden aikana, kun PDEA:lla oli yksin toimintavaltuudet, sen 2 161 huumekaupan vastaisessa operaatiossa pidätettiin 750 epäiltyä ja ”vain” yksi epäilty oli ammuttu. (PDI 5.12.2017) Duterten mielestä huumekampanja eteni kuitenkin liian hitaasti, joten hän määräsi PNP:n ja NBI:n (National Bureau of Investigation) jälleen osallistumaan huumeidenvastaiseen taisteluun PDEA:n koordinoinnin alaisena. Poliisin mukaantulon jälkeen tapot huumeoperaatioissa ovat jälleen jokapäiväisiä, vaikka ei samassa mittakaavassa kuin vuonna 2016.

Huumesodassa on valitettavasti tapettu tuhansia korkeintaan minimaaliseen rikokseen syyllistyneitä ja syyttömiäkin. Operaatioissa on laittomasti teloitettu ihmisiä, joita ei ole edes ehditty todeta oikeudessa syyllisiksi.

Massiivisilla operaatioilla on tietysti saatu tuloksiakin. Kahdessa vuodessa on takavarikoitu yli 2 700 kiloa metamfetamiinia ja muitakin huumeita. Tapettujen ja vankilaan pistettyjen tuhansien huumekauppiaiden lisäksi 12 laboratoriota on tuhottu ja 209 huumeluolaa suljettu. Silti huumeita on markkinoilla ja maahan salakuljetettuja aineita on saatavilla. Nyt keskustelua herättävä tapaus on, kenen avustuksella tullin läpi pääsi kulkemaan 1,6 tonnin erä metamfetamiinia.

Onko ihmisoikeuksilla väliä?

Professori Randy David esitti kolumnissaan (PDI 10.12.2017), mikä erottaa presidentti Duterten ja ihmisoikeusliikkeen käsityksiä ihmisoikeuksista. Dutertelle huumekampanjan tappamiset ovat hinta joka pitää maksaa, jotta voidaan suojella kansalaisten oikeuksia elää huumeettomassa yhteiskunnassa. Huumerikollisten oikeuksien sijaan tärkeätä on rikollisten uhrien oikeuksien turvaaminen. Lainkuuliaisten kansalaisten hyvää yhteisöä on suojeltava poikkeavilta yksilöiltä. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, joka on jakautunut sisäpuolisiin ja ulkopuolisiin. Presidentti Duterte on kysynyt, ovatko huumeongelmaiset ihmisiä (PDI 28.8.2016). Tarvitseeko heidän ihmisoikeuksistaan sitten välittää?

Universaali ihmisoikeuskäsitys lähtee siitä, että kaikki ihmiset ovat yhteiskunnan samanarvoisia jäseniä. Valtion tehtävänä on suojella kaikkien kansalaisten elämää, niin rikosten uhrien kuin rikoksiin syyllistyneidenkin. Rikoksen uhrin tulee saada tarvitsemansa tuki ja suojelu sekä korvausta rikoksentekijältä tai yhteiskunnalta, vaikka usein mikään korvaus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa. Rikoksesta epäillyn pitää saada reilu oikeudenkäynti ja lainmukainen tuomio. Parasta rikollisuuden ennaltaehkäisyä onkin kehittää reilua yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana, oikeusjärjestelmä toimii ja taloudelliset, sosiaaliset ym. perusoikeudet ovat turvattuina.

Filippiinien suurimpia ongelmia onkin oikeusjärjestelmän toimimattomuus. Vakavia rikoksia ei tutkita ja niistä ei seuraa tuomioita. Jos oikeuslaitos ei toimi, aletaan pitää hyväksyttävänä sitä, että rikolliseksi leimattuja rangaistaan vaikka oman käden oikeudella, laittomin keinoin.

Filippiinien ihmisoikeusongelmat eivät tietenkään rajoitu vain huumesotaan tai Duterten kauteen. Maassa tapetaan vuosittain kymmeniä talonpoikais- ja ammattijärjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen aktiiveja unohtamatta ihmisoikeusjärjestöjen toimijoita. Vain muutamassa maailman maassa tapetaan enemmän toimittajia kuin Filippiineillä ja Duterten kaudella on tapettu myös 34 lakimiestä.

Rauhanprosessi

Rauha MILF:n kanssa

Duterten suurimpia saavutuksia on rauhansopimuksen tekeminen islamilaisen vapautusliike MILF:n kanssa. Presidentti oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että kongressi hyväksyi muslimien autonomisen alueen peruslain (Bangsamoro Organic Law), joka antaa laajan itsehallinnon muslimienemmistöisille alueille. Ensi tammikuussa asukkaat päättävät kansanäänestyksellä, mitkä alueet liittyvät Bangsamoro-alueeseen.

Muslimien itsemääräämisoikeus parantaa oleellisesti rauhan mahdollisuuksia Etelä-Filippiineillä. Varmasti on edelleen ryhmittymiä, joille itsehallinto ei kelpaa. Toisen merkittävän vapautusliikkeen, MNLF:n yksi siipi on asettunut tukemaan Bangsamoro-lakia. Toinen, Nur Misuarin siipi ei ole halunnut ottaa selkeästi asiaan kantaa. On myös MILF:sta eronneita ryhmiä, jotka vastustavat sopimusta. Usein kantaan vaikuttavat johtajien henkilökohtaiset valtapyrkimykset.

On myös Abu Sayyafin kaltaisia rikollis-/terroristiryhmiä, joille tuskin kelpaa mikään hallitus. Abu Sayyafkin koostuu monista itsenäisistä ryhmistä, joista toiset keskittyvät enemmän rikolliseen rahankeruuseen ja toiset ideologisemmin suuntautuneet pyrkivät islamilaisen valtion perustamiseen.

NDF:n kanssa ei rauhaa

Toiveet rauhansopimuksesta Kommunistisen puolueen (CPP) johtaman NDF:n (Kansandemokraattinen rintama) kanssa sen sijaan ovat kuihtuneet. Alussa toiveet rauhansopimuksesta olivat lupaavampia kuin koskaan. CPP:n perustaja ja johtaja Joma Sison oli 60-luvulla yliopistossa Duterten opettaja ja Duterte oli jopa mukana kommunistisessa nuorisoliitossa. Duterte tarjosi Sisonille mahdollisuutta nimetä neljä ministeriä hänen kabinettiinsa ja hän lupasi hyvän tahdon eleenä vapauttaa vankilassa istuvat toverit. Tosin ilmeisesti armeijan vastustuksen takia vain muutama vapautettiin ja ministeritkin on jo heivattu hallituksesta ulos.

Neuvottelut etenivät lupaavasti jopa radikaaleihin taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin yhteiskunnassa. Neuvotteluihin tuli kuitenkin toistuvasti katkoja, kun Duterte toivoi aselepoa ja CPP:n sissiarmeija NPA teki toistuvia iskuja, erityisesti Mindanaolla. Toisaalta armeijakin partioi provosoivasti ”NPA:n hallitsemilla alueilla”. Myöhemmin tilanne johti Sisonin ja Duterten välillä niin rankkaan toistensa henkilökohtaiseen solvaamiseen, että he tuskin enää samaan pöytään mahtuvat.

Vielä viime kesäkuussa oli sovittu neuvotteluiden jatkamisesta heinäkuussa. Duterte kuitenkin yllättäen peruutti neuvottelut ja asetti NDF:lle uusia, mahdottomia ennakkoehtoja. NDF:n olisi pitänyt heti lopettaa kaikki aseellinen taistelu, siirtää taistelijansa ”reservaatteihin”, luopua veronkeruustaan ja suostua neuvottelijoille turvallisten maiden sijaan neuvotteluihin Filippiineillä.

Rauhanneuvotteluiden kaatumiselle löytynee suurempiakin syitä kuin Duterten pettymys prosessiin. Talouselämän ja maanomistajien piirissä on varmasti vastustusta sopimukselle, joka olisi puuttunut heidän omaisuuksiinsa ym. taloudellisiin intresseihinsä. Asevoimien johto oli kesäkuussa voimakkaasti tukemassa Duterten päätöstä lakkauttaa neuvottelut. Duterte on uhonnut, että NPA on lyöty kevääseen 2019 mennessä. Se tuskin toteutuu, mutta ehkä asevoimat on laskenut, että taistelemalla saadaan parempi tulos heikentynyttä NPA:ta vastaan kuin rauhanneuvotteluilla.

Toisaalta Sisonkin uskoo 50 vuoden taistelujen jälkeenkin maolaiseen pitkän marssin strategiaan, jossa rauhanneuvottelut ovat vain taktinen välivaihe matkalla kohti aseellisen vallankumouksen voittoa.

Ympäristö

Aluksi Duterte vastusti Pariisin ilmastosopimusta ja aikoi peruuttaa Filippiinien sitoutumisen sopimukseen. Hän katsoi sen epäreilusti rajoittavan kehitysmaan teollisuuden rakentamista. Asiantuntijat ja hallituskumppanit saivat kuitenkin vakuutettua hänelle, että Filippiinit tulee hyötymään taloudellisestikin sopimuksessa pysymisestä, joten hän muutti mieltään.

Toisaalta Duterte on ollut vankka tuhoisan kaivostoiminnan vastustaja ja niinpä hän valitsi ympäristöministeriksi kaivosaktivisti Gina Lopezin. Lopez teetätti ympäristövaikutusten arviointia kaivoksissa ja lakkautti niiden perusteella ainakin 26 kaivoksen toiminnan. Teollisuuspiirit lobbasivat kiivaasti Lopezia vastaan ja niinpä kongressin nimityskomitea ei vahvistanut Lopezin nimitystä ministeriksi. Liberaali oppositio oli kyllä hänen tukenaan, mutta nimenomaan presidentin tukijat estivät nimityksen.

Presidentti Duterte on edelleen puheissaan uhkaillut kaivosteollisuutta toiminnan lakkauttamisella jos he eivät pidä huolta ympäristöstä. Hän on todennut, että valtio saa noin 70 miljardia pesoa (1,2 mrd. euroa) tuloa kaivosteollisuudesta, mutta saman rahan voi saada muistakin lähteistä. Toisaalta samaan aikaan ympäristö- ja luonnonvaraministeriö on ehdottanut uusien kaivosten avaamista lisätulojen saamiseksi.

Presidentin päätös sulkea turistisaari Boracay puoleksi vuodeksi ympäristövahinkojen korjaamiseksi on herättänyt kansainvälistäkin huomiota. Kun pienellä saarella on ollut vuosittain kaksi miljoonaa turistia, jätteet on laskettu veteen, rannat roskattu ja on rakennettu rantaviivallekin säädöksistä välittämättä, on tosi tarpeellista kunnostaa ympäristö vaikka pakolla. Nyt saaren rasitusta pyritään rajoittamaan ja toivottavasti pidetään huolta, että entiseen menoon ei palata. Filippiineillä on lukuisia muitakin kohteita, kuten El Nido ja Puerto Galera, jotka vaatisivat kunnostusta puhumattakaan siitä, että saataisiin estettyä villiä menoa uusissa kohteissa.

Ulkopolitiikka

Filippiinit oli vuoden ASEAN:in puheenjohtajamaana ja presidentti oli puheenjohtajana aktiivinen toimija. ASEAN:in huippukokouksessa noudatettiin jäsenmaiden perinteistä toistensa asioihin puuttumattomuuden linjaa. Kokous ei esim. ottanut kantaa satojen tuhansien rohingojen väkivaltaiseen häätämiseen mailtaan Myanmarissa. Usealla ASEAN-maalla on Kiinan kanssa riitaa Etelä-Kiinan meren riuttojen tai saarien hallinnasta, mutta siitäkään ei tehty suurempaa numeroa. Maat sopivat vain siitä, että neuvotellaan Kiinan kanssa menettelytavoista, miten asiassa edetään.

Duterte on suhtautunut nihkeästi Yhdysvaltoihin ja sen rooliin Filippiineillä. Mm. Davaon pormestarina ollessaan hän kielsi USA:n laivaston tulemisen sotaharjoituksiin Davaon alueelle. Erityisesti Obamaan hänellä oli viileät suhteet, kun tämä arvosteli Filippiinien huumesotaa. Trumpin kanssa asiat sujuvat paremmin, kun molemmilla on yhtäläinen puhetyyli ja kun Trump ei Dutertea arvostele. Trump on jopa kehunut Filippiinien huumesotaa. Duterte on uhannut, että Filippiineillä lähes pysyvästi sotaharjoituksissa olevien amerikkalaisjoukkojen pitää poistua maasta, mutta AFP:lla on niin vankka suhde Yhdysvaltoihin, että Duterten on vaan hyväksyttävä sotilaallinen apu ja yhteistyö.

Suhde EU:iin on Dutertelle vaikea, kun EU:n edustajat ovat tuoneet esiin ihmisoikeuskysymyksiä. Hän on sillä perusteella kieltänyt joiltakin hankkeilta EU:sta tulevan avustuksen vastaanottamisen.

Yhdysvaltojen sijaan Duterte on tiivistänyt liittolaissuhteitaan Kiinaan ja Venäjään. Suhteissa Kiinaan taustalla hiertää kiista Länsi-Filippiinien meren (Etelä-Kiinan meri) saarten omistuksista. YK:n pysyvä välitystuomioistuin ratkaisi heinäkuussa 2016 asian Filippiinien hyväksi. Kiina on ilmoittanut, että se ei päätöstä kunnioita ja on rakentanut alueelle keinosaaria ja tukikohtia. Ennen vaaleja Duterte lupasi, että hän ajaa vesiskootterilla saarille ja pystyttää sinne Filippiinien lipun. Presidenttinä hän on kuitenkin todennut, että ei kykene ryhtymään sotaan Kiinan kanssa ja pyrkii tarjoamalla läheistä yhteistyötä luomaan olosuhteet, jossa välitystuomioistuimen päätös voidaan joskus ottaa puheeksi.

Presidentti onkin hankkinut Kiinalta miljardien investointeja ja lainoja etenkin Filippiinien suuriin infrastruktuurihankkeisiin. Kriitikot pelkäävät, että tämä lisää huomattavasti lainakuormaa ja Kiinan määräysvaltaa Filippiinien taloudessa. Harva uskoo, että hyvällä tahdollakaan Kiina luopuisi valtaamistaan strategisesti tärkeistä saarialueista.

Duterte on kaupankäynnin laajentamisen lisäksi päättänyt ostaa aseita Venäjältä. Yhdysvalloille tämä ei sovi ja sen ministerit ovatkin lähettäneet Manilaan kirjeitä taivutellakseen hallitusta luopumaan kaupoista. Duterte sanoi, että hän ei tarvitse amerikkalaisten F-16-hävittäjiä, hän tarvitsee helikoptereita ym. kapinallisten vastaiseen taisteluun soveltuvaa.

Duterten suosio pysyy

Oli Duterten politiikasta mitä mieltä tahansa, niin hänellä on Filippiinien kansan vankka tuki takanaan. SWS:n syyskuisessa kyselyssä 70 % oli hänen toimintaansa tyytyväisiä ja 16 % tyytymättömiä.

Pulse Asian haastatteluissa vastaajia pyydettiin valitsemaan hallitukselle kolme tärkeintä tehtävää ja sitten arvioimaan, hyväksyvätkö he hallituksen saavutukset niiden suhteen. Vastaajat pitivät tärkeimpinä tehtäviä, joissa he arvioivat tulokset heikoiksi. Tärkeimpänä tehtävänä pidettiin inflaation hillintää, jossa suhteessa vain 27 prosentin mielestä tulos on hyväksyttävä. Toiseksi tärkeintä oli työntekijöiden palkkojen nousu, jonka suhteen 53 % oli tyytyväisiä. Kolmanneksi tärkeintä oli köyhyyden vähentäminen, johon tyytyväisiä oli 39 %. Kaikista tyytyväisimpiä vastaajat olivat rikollisuuden vastaiseen toimintaan (83 % ), jonka kuitenkin vain 23 % nimesi yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Pääasialliset lähteet

The Duterte Administration: Key Accomplishments July 2016 – July 2018.
http://newsinfo.inquirer.net/files/2018/07/1532219914458628.pdf

Juego, Bonn (2018) The Philippines 2017: Duterte-led Authoritarian Populism and Its Liberal-Democratic Roots. Asia Maior. Vol. XXVIII/2017.
https://www.asiamaior.org/the-journal/asia-maior-vol-xxviii-2017/the-philippines-2017-duterte-led-authoritarian-populism-and-its-liberal-democratic-roots.html

The Manila Times. https://www.manilatimes.net/

Philippine Daily Inquirer. https://www.inquirer.net

PhilHealth. 2017 Stats & Charts https://www.philhealth.gov.ph/about_us/statsncharts/rohing

Philippine Statistics Authority. 2015 Full Year Official Poverty Statistics of the Philippines.
https://psa.gov.ph/sites/default/files/2015%20Full%20Year%20Official%20Poverty%20Statistics%20of%20the%20Philippines%20Publication.pdf

Philippine Statistics Authority. Labor Force Survey.
https://psa.gov.ph/statistics/survey/labor-and-employment/labor-force-survey

Philippine Statistics Authority. Philippines in Figures.
https://psa.gov.ph/content/philippines-figures-0

President?s Report to the People 2016 – 2018.
https://pcoo.gov.ph/downloads/2018-PRP-RRD.pdf

Rappler. https://www.rappler.com/

World Bank. https://www.worldbank.org/

World Education News Reviews (2018) Education in the Philippines.
https://wenr.wes.org/2018/03/education-in-the-philippines

Mabuhay 1/2018

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 16.4.2018

Perustuslaki täysremontissa

Presidentti Duterten keskeisin rakenteellinen muutoshanke on uuden federalistisen perustuslain hyväksyminen. Jo presidentit Ramos, Estrada ja Macapagal-Arroyo halusivat valtakausillaan muuttaa perustuslakia, mutta ne yritykset kaatuivat vankkaan vastarintaan.

Duterte ilmaisi jo vaalien aikaan tavoitteekseen perustuslain muuttamisen siten, että Filippiineistä tehdään federalistinen liittovaltio. Tavoitteena on Manila-keskeisen vallan murtaminen ja mahdollisimman suuri vallansiirto osavaltioille. Se lisäisi osavaltioiden taloudellisia mahdollisuuksia päättää itse alueensa kehittämisestä. Duterte puoltaa federalistista perustuslakia myös siksi, että se mahdollistaisi autonomisen muslimialueen peruslain toteutuksen (Bangsamoro Basic Law) ja edistäisi siten rauhaa islamilaisen väestön kanssa.

Perustuslain muuttamiseen on kaksi tietä:

1) Constitutional Convention (ConCon), perustuslakia valmisteleva kokous, jonka jäsenet valitaan tai nimetään kongressin päättämällä tavalla. Tämä olisi demokraattisempi ja kansalaisia osallistavampi tapa, mutta presidentti luopui kannattamasta tätä vaihtoehtoa, koska se on kalliimpaa.
2) Constitutional Assembly (ConAss), jossa kongressi ¾:n äänillä järjestäytyy itse perustuslakia valmistelevaksi kokoukseksi. Kustannukset ovat pienempiä, mutta tätä on vastustettu etenkin muiden kuin presidentin tukijoiden syrjäyttämisenä valmistelusta. Kongressin edustajainhuonetta on syytetty pelkäksi Duterten kumileimasimeksi, kun 89 % kansanedustajista on presidentin enemmistöblokissa.

Edustajainhuone jo hyväksyikin omalta osaltaan päätöslauselman ConAss:n perustamisesta ja vielä siten, että edustajainhuone ja senaatti hyväksyisivät yhdessä äänestäen ¾-enemmistöllä esityksen perustuslaiksi. Tämä merkitsisi kriittisemmin valmisteluun suhtautuvan 23-jäsenisen senaatin vaikutusmahdollisuuksien mitätöimistä. Siksi senaatti ei hyväksy muuta kuin molempien huoneiden erillisen äänestyksen, joista molemmissa lakiesitys pitää hyväksyä ¾-enemmistöllä. Todennäköisesti jää korkeimman oikeuden päätettäväksi, miten äänestys kongressissa toteutetaan.

Lopullisesti kansa päättää äänestämällä kongressin perustuslakiesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Jo ensimmäisessä linjapuheessaan kansakunnalle Duterte piti hyvänä mallina Ranskaa, jossa on kaksikamarinen kongressi ja vahva presidentti. Tosin Ranskassa ei ole osavaltioita ja alueiden budjettivaltakin on vähäistä.

Presidentti Duterte ei ole kovin paljoa osallistunut julkiseen keskusteluun perustuslain yksityiskohdista, vaan hän on nimennyt 22 jäsentä konsultatiiviseen komiteaan valmistelemaan ehdotusta uudeksi perustuslaiksi. Komitea ei ole all-male, sillä presidentti nimesi joukkoon yhden naisen.

Komitean tulee luovuttaa ehdotuksensa perustuslaiksi heinäkuussa. Ehdotus on kuitenkin vain pohjatyö kongressin perustuslakia valmistelevalle kokoukselle, jolla on valta tehdä haluamansa mukainen lakiesitys kansanäänestykseen.

Komitea on jo hyväksynyt joitakin peruslinjauksia. Malli tulee olemaan federalistinen. Kongressi pysyy kaksikamarisena, mutta senaattorit valittaisiin nykyisen valtakunnallisen yhteislistan sijaan osavaltiotasolla ja edustajainhuoneen jäsenistä osa valittaisiin suhteellisilla vaaleilla. Sekä presidentin, varapresidentin että kongressin vaalikausi muutettaisiin nelivuotiseksi ja kaikki voitaisiin valita kahdeksi perättäiseksi kaudeksi.

Konsultatiivinen komitea on ehdottamassa myös selkeitä parannuksia demokratian toimivuuteen. Poliittisten klaanien valta erityisesti aluetasolla on melkoinen ongelma. Komitea on ehdottamassa rajoitusta, jonka mukaan vain kaksi lähisukulaista saisi olla samanaikaisesti ehdolla vaaleissa. Komiteassa keskustellaan myös ehdotuksesta, joka kieltää puolueesta toiseen loikkaamisen viiden vuoden aikana valinnasta, mutta toiset komitean jäsenet haluavat rajaksi vain merkityksettömän yhden vuoden. Puolueloikkaukset ovat filippiiniläisen poliittisen järjestelmän keskeinen ongelma. Esim. vuoden 2016 edustajainhuoneen vaaleissa presidentin PDP-Laban sai vain kolme edustajaa, mutta muutaman kuukauden päästä puolueella oli 114 edustajaa.

Sen sijaan etenkin Duterten läheisimmiltä tukipylväiltä kongressissa kuulee autoritääristä järjestelmää vahvistavia ja vallassa olevien poliitikkojen asemaa turvaavia ehdotuksia. Edustajainhuoneen puhemies Pantaleon Alvarez ehdotti tammikuussa koko perustuslain valmistelun hoitamista läpihuutojuttuna niin, että esitys olisi viety jo toukokuussa kansanäänestykseen. Tähän senaatti ei kuitenkaan suostunut. Samoin Alvarez esitti, että siirtymäkauden perusteella luovuttaisiin ensi vuoden kongressivaaleista ja nykyiset edustajat saisivat automaattisesti jatkokauden kongressiin. (PB)

70 % tyytyväisiä presidenttiin

Kansalaiset ovat edelleen hyvin tyytyväisiä presidentti Duterteen. Social Weather Stationin kyselyssä maaliskuussa vastaajista oli 70 % tyytyväisiä ja 14 % tyytymättömiä. Vuoden 2017 maaliskuussa Duterteen tyytyväisiä oli 75 % ja korkeimmillaan tyytyväisten osuus oli 78 % kesäkuussa 2017.

Verrattuna vuoden takaiseen Duterten suosio on maaliskuussa 2018 kasvanut ylimmässä sosiaaliekonomisessa luokassa (ABC=67% -> 72%) ja laskenut suurinta kansanosaa edustavassa välitason luokassa (D=77% -> 70%) sekä alimmassa luokassa (E=71% -> 65%). Vastaavasti tyytymättömyys on lisääntynyt alimmassa sosiaaliekonomisessa luokassa (11% -> 17%). (PB)

Boracay suljetaan

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte on tarttunut kovalla kädellä Boracaylla nopeasti kasvaneeseen turismiin, joka on näkynyt saaren lähivesistöjen saastumisena. Huhtikuun alussa Duterte määräsi saarelle suurta huomiota herättäneen kuuden kuukauden turistikiellon, joka astuu voimaan huhtikuun lopusta alkaen. Kiellon aikana puutteisiin on tarkoitus saada parannus.

Viime vuonna Boracaylla vieraili yli kaksi miljoonaa turistia. Samaan aikaan saaren yhdyskuntahuolto on kuitenkin edelleen puutteellista. Saaren kapasiteetti on suunniteltu 30 000 ihmiselle, mutta käytännössä kuormitus on yli kaksinkertainen. Lisäksi vain puolet asumuksista on yhdistetty jätevesijärjestelmään. Lopuista osa laskee jätevetensä suoraan mereen. Hallituksen mukaan tämä uhkaa jatkossa koko Boracayn turismielinkeinoa.

Duterte on aikaisemmin ollut ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteena siitä, ettei hänen ympäristöpolitiikassaan ole ollut yhtenäistä linjaa. Duterte on pitänyt kuitenkin voimassa kiellon avata uusia avolouhoksia ja on uhannut kieltää saastuttavat avokaivokset kokonaan. Hän on myös kehottanut kaivosyhtiöitä puiden istutuksiin. Kaivoselinkeino on tärkeä työllistäjä, sillä Filippiinit on maailman suurin nikkelin tuottaja ja myös suuri kullan ja kuparin tuottaja. Samaan aikaan kaivosteollisuus on kuitenkin myös suuri saastuttaja. (SN)

Valtion riisivarastot tyhjänä

Valtion ruokavirasto NFA:n riisivarastot ovat tyhjänä, vaikka riisin tuotanto kasvoi 9,4 prosentilla vuonna 2017. NFA:n varastoista on myyty riisiä subventoiduilla hinnoilla, jotta pienituloiselle kansanosalle on voitu turvata ravinnon saanti kohtuulliseen hintaan. NFA selittää varaston tyhjenemistä sillä, että monet viljelijät eivät suostu myymään riisiä NFA:n tarjoamaan 17 peson kilohintaan, kun yksityiset kauppiaat maksavat 18 – 25 pesoa. Nyt pienituloiset joutuvat ostamaan riisinsä markkinoilta yli 10 pesoa kalliimmalla kilohinnalla, mikä merkitsee heille tuntuvaa elinkustannusten nousua.

Perinteisestikin NFA on ostanut täydennykseksi riisiä etenkin Vietnamista ja Thaimaasta. NFA on tuomassa 250 000 megatonnia riisiä, mikä tulee helpottamaan subventoidun riisin saantia. Monet paikalliset viljelijät ovat tyytymättömiä siihen, että kotimaassa riisinoston ylähinta on 17 pesoa kilolta, mutta ulkomailta voidaan ostaa kilo 24 pesolla. (PB)

Tullisota voi tuntua Filippiineilläkin

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen tullikiistely voi vahingoittaa asiantuntijoiden mukaan Kaakkois-Aasian maista eniten Filippiinien taloutta, koska maan viennistä lähes 17 prosenttia on tuotteita, jotka ovat tavalla tai toisella yhteydessä Kiinaan. Malesialla vastaava luku on vain 11,4 prosenttia ja Vietnamilla 2,2 prosenttia.

Presidentti Trump aikoo pystyttää tulleja Yhdysvaltoihin tuotaville kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on 100 miljardia dollaria. Kiina on monien Kaakkois-Aasian maiden merkittävin kauppakumppani ja suuri osa sinne vietävistä tuotteista käytetään esimerkiksi kiinalaisessa elektroniikkateollisuudessa.

Kiina on ollut Filippiinien tärkein kauppakumppani viimeisten kahden vuoden ajan. Viime vuonna Filippiinien vienti Kiinaan kasvoi 8,4 prosenttia. Viennistä suurin osa oli erilaisia elektroniikkatuotteita, mutta mukaan mahtuu muun muassa mangoja ja kookosöljyä.

Viennin veto on näkynyt Filippiinien taloudessa, joka kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia. Maailmanpankin mukaan Filippiinit onkin tällä hetkellä nopeimmin kasvava Asean-maa. Aasian kehityspankki on ennakoinut Filippiinien kansantalouden kasvavan tänä vuonna vielä hieman viimevuotista nopeammin eli 6,8 prosenttia.

Taloutta tukee viennin ohella kasvava kotimainen kysyntä, parantuva työllisyys ja hallituksen lisääntyneet infrastruktuuri-investoinnit. Näihin kuuluu teiden, lentokenttien ja rautateiden rakentaminen. Duterten hallinnossa on suunniteltu suuria investointeja etenkin turismin vauhdittamiseksi. Turismin lasketaan kannattelevan jopa viittä miljoonaa työpaikkaa Filippiineillä. (SN)

Duterte Kiinassa

Presidentti Duterte teki keväällä kolmannen vierailunsa Kiinaan. Tarkoituksena oli lämmittää kauppasuhteita, kun kiistely Etelä-Kiinan meren saarialueista on uhannut viilentää niitä. Samaan aikaan kun Duterte on lähestynyt Kiinaa, ovat suhteet perinteiseen kumppaniin Yhdysvaltoihin viilentyneet. Sen sijaan suhteet Yhdysvaltain läheiseen Aasian-liittolaiseen eli Japaniin ovat nyt lämpimät.

Duterten aikana Kiinasta Filippiineille suunnatut investoinnit ovat moninkertaistuneet, vaikka ne ovat edelleen selvästi pienemmät kuin Yhdysvalloista Filippiineille suuntautuvat investoinnit. Filippiinien taloudelle ovat tärkeitä myös Kiinasta Filippiineille saapuvat turistit, joiden määrä on kasvussa.

Palattuaan Duterte kertoi saaneensa Kiinasta yhdeksän miljardin dollarin edestä investointisopimuksia, jotka luovat 10 000 työpaikkaa. Sopimukset liittyvät muun muassa maatalouteen, energiasektoriin, lääketeollisuuteen ja rakentamiseen. Yksi sopimus liittyy filippiiniläisten englanninkielen opettajien palkkaamiseen Kiinaan.

Uusi yhteistyön muoto liittyy öljynporaukseen, sillä Etelä-Kiinan meren alla sijaitsevat suuret öljyvarannot, joita molemmat maat haluavat päästä hyödyntämään. Maat sopivat maaliskuussa yhteisistä kaasun- ja öljynetsintäprojekteista. (SN)

Varapresidenttien äänet tarkistukseen

Liberaalipuolueen Leni Robredo voitti vuoden 2016 varapresidentin vaaleissa Ferdinand ?Bongbong? Marcosin vain 200 000 äänellä. Marcos on väittänyt, että Robredo voitti vilpillä ja siten hänen vaatimuksestaan 9.4. aloitettiin osittainen manuaalinen tarkistuslaskenta kolmessa provinssissa. (PB)

Huumesodan heiluriliikkeitä

Hallituksen virallisen lähteen mukaan (#RealNumberPH) Duterten kaudella 1.7.2016–17.1.2018 kuoli viranomaisten huumeoperaatioissa 3 987 epäiltyä. Lisäksi on poliisioperaatioiden ulkopuolella tapahtuneita huumeisiin liittyneitä henkirikoksia, joiden määrästä ei tilastoja ole esitetty. Senaatin presidentti Pimentelin PNP:ltä saaman tiedon mukaan syyskuun 2017 loppuun mennessä näitä henkirikoksia oli 2 290 ja poliisioperaatioissa kuolleet mukaan lukien yhteensä ainakin 6 277 huumesodassa tapettua. Ihmisoikeusjärjestöjen arvion mukaan huumesodassa tapettuja on noin kaksi kertaa enemmän.

Aivan niin tolkutonta tappamista ei kuitenkaan nyt ole kuin Duterten ensimmäisellä puolivuotiskaudella. Varsinkin poliisin (PNP) toimissa on tullut julkisuuteen niin selviä väärinkäytöksiä ja puolustuskyvyttömien teloituksia, että presidentin on pitänyt kahteen otteeseen keskeyttää koko poliisin huumekampanja.

Lokakuussa Duterte päätti siirtää vastuun huumerikollisuuden vastaisesta toiminnasta poliisilta valtion huumeviranomainen PDEA:lle (Philippine Drug Enforcement Agency). PDEA on luvannut operaatioissaan pitää tiukasti kiinni ihmisoikeuksista ja että se ei syyllisty laittomiin teloituksiin. Erot luvuissa PNP:n operaatioihin verrattuna ovat selviä. Ajalla 11.10.- 4.12.2017 PDEA:n tekemässä 2 161 huumeoperaatiossa ammuttiin ?vain? yksi epäilty.

Joulukuun alussa Duterte määräsi PNP:n ja NBI:n (National Bureau of Investigation) jälleen palaamaan huumeidenvastaiseen taisteluun, kuitenkin PDEA:n koordinoinnin alaisena. PNP:n paluu on heti johtanut kuolleiden määrän kasvuun, 12 032 operaatiossa tapettii 207 epäiltyä. Verrattuna vuoteen 2016 tämä on vähän, mutta selvästi enemmän kuin PDEA:n operaatioissa.

Osittain poliisin toimintaa selittää se, että mm. Duterten arvion mukaan 9 000 poliisia toimii huumebisneksessä. Joitakin satoja poliiseja on sillä perusteella erotettukin. Toisaalta poliisit ovat tottuneet siihen, että he voivat virkatehtävissä roheasti käyttää väkivaltaa ilman pelkoa oikeudellisesta vastuusta.

Näiden lähes 4 000:n etenkin poliisin operaatioissa kuolleen tapauksia ei ole tutkittu poliisiorganisaation ulkopuolella. Poliisin yleinen vastaus on, että epäillyt rikolliset kuolivat tehdessään uhkaavaa vastarintaa poliisille. Kaksi uhrien omaisia edustavaa lakimiesjärjestöä vaati poliisia luovuttamaan näiden tapausten dokumentteja tutkittavaksi. Poliisin vastustuksesta huolimatta korkein oikeus päätti, että PNP:n on luovutettava sille pyydetyt tiedot kaikista n. 4 000 tapauksesta. (PB)

Huumepomojen syytteitä kumoon

Suurimpia moraalisia tappioita hallituksen huumesodassa oli yleisen syyttäjän päätös luopua syytteistä maan suurimpia huumerikollisia vastaan riittämättömän näytön perusteella. Joukossa oli mm. Peter Lim, Peter Co ja Kerwin Espinosa. Syyttäjän mukaan poliisin (Criminal Investigation and Detection Group) asiakirja oli huonosti valmisteltu ja perusteltu. Asiasta syntyneen kohun seurauksena Duterten läheinen opiskeluaikainen ystävä, oikeusministeri Vitalino Aquirre, joutui eroamaan tehtävästään.

Samaan aikaan kymmeniä tuhansia pelkkään huumeiden käyttöön syyllistyneitä on virunut jo toista vuotta ylitäysissä vankiloissa. Toisaalta senaattori Leila de Limaakin on pidetty jo vuosi vankilassa ilman kunnon syytettä. (PB)

Aquino syytteeseen Dengvaxia-kaupoista

Senaattori Richard Gordonin johtama komitea esittää syytteiden nostamista presidentti Noynoy Aquinoa, hänen kabinettinsa terveysministeri Janette Garinia ja budjettiministeri Florencio Abadia vastaan Dengvaxia-rokotteen ostamisesta ja 830 000 lapsen rokottamisesta riittämättömästi tutkitulla aineella.

Terveysministeriö toteaa, että rokote on mahdollisesti aiheuttanut 62 lapsen kuoleman. Toistaiseksi asiantuntijaryhmä on tutkinut 14 rokotuksen saanutta kuolemantapausta, joista sen arvion mukaan kolme lasta on kuollut dengueen.

Aquinon hallitus osti Dengvaxia-rokotteita ranskalaiselta Sanofi-Pasteurilta 3,5 miljardilla pesolla. Nyt rokotteiden käyttö on lopetettu ja hallitus valmistelee syytteen nostamista myös Sanofi-Pasteuria vastaan.

Dengue on Filippiineillä yleinen tappava tauti. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana on todettu 11 000 sairaustapausta ja ainakin 51 on kuollut dengueen.

Korkeimman oikeuden puheenjohtajakin syytteeseen

Kongressissa on vireillä korkeimman oikeuden puheenjohtaja Maria Lourdes Serenon erottaminen valtakunnanoikeudessa. Häntä on syytetty siitä, että hän on muuttanut alaistensa päätösehdotuksia, on puuttunut oikeuden jäsenten henkilövalintoihin, on ylläpitänyt huonoa ilmapiiriä kollegiossa, tehnyt kalliita virkamatkoja ym. – mutta ovatko nämä riittäviä perusteita erottamistuomiolle valtakunnanoikeudessa?

Lisäksi häntä on syytetty siitä, että virkaan valittaessa hän ei ole toimittanut vaadittuja varallisuusselvityksiään (SALN). Nyt yleisen syyttäjän toimisto on löytänyt selvitykset yhdeksältä vuodelta, jotka mahdollisesti riittävät osoittamaan, että hän ei ole ansainnut ilmoittamattomia tuloja. Korkeimmassa oikeudessa työskentelyn vuosilta hän on jättänyt selvityksen joka vuosi.
Sereno on ollut huonoissa väleissä presidentin kanssa alusta lähtien. Duterte varoitti heti valtaan päästyään kongressia ja oikeuslaitosta asettumisesta hänen huumesotaansa vastaan. Kun Duterte vaati saamallaan huumerikollisten listalla olevien juristien antautumista poliisille, Sereno kehotti juristeja olemaan noudattamatta ohjetta. Serenon mukaan perustuslaillisen vallanjaon mukaan presidentillä ei ole valtaa oikeuslaitokseen ja siten Sereno kehotti ko. juristeja ilmoittautumaan korkeimmalle oikeudelle. (PB)

Mediaa lakkautettavaksi? – Rappler

Valtion arvopaperikomissio on määrännyt Rappler-verkkolehden toimiluvan lakkautettavaksi. Filippiinien perustuslain mukaan maassa toimivien tiedotusvälineiden tulee olla 100-prosenttisesti filippiiniläisten omistamia. Komission mukaan Rappler on kiertänyt säännöstä, kun se on ottanut vastaan Omidyar Networkiltä miljoona dollaria ja antanut sitä vastaan osakkeen sijaan talletustodistuksen (Philippine Depositary Receipt).

Vaikka Omidyarilla ei ole suoraa omistusta, sillä on kuitenkin käytännössä veto-oikeus kaikkiin oleellisiin muutoksiin. Määräyksen seurauksena Omidyar päätti lahjoittaa talletuksensa Rapplerille ja luopui mahdollisuudestaan vaikuttaa mediayhtiön päätöksiin. Toimilupakysymys ratkennee lopullisesti oikeusistuimissa.

Rappler on ollut tiukasti kriittinen monissa asioissa, etenkin huumesodan kysymyksissä. Presidentti Duterte on uhkaillut Rapplerin lisäksi myös Inquirerin ja ABS-CBN:n toimilupien lakkauttamisella. (PB)

Mabuhay-tiedotteen laativat: Sami Noponen (SN) ja Pekka Borg (PB).

Mabuhay 2/2017

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 10.10.2017

Marawi kohta vapautettu

Mauten ja Abu Sayyafin ISIS-suuntautuneet ryhmät onnistuivat toukokuussa yllätyshyökkäyksellä valtaamaan suuren osan Marawin kaupungista Mindanaolla. Kaupungin 200 000 asukasta ja monet lähiseuduiltakin joutuivat pakenemaan kodeistaan. Aiemmin islamistisissit vetäytyivät iskujen jälkeen turva-alueilleen, mutta nyt he jäivät sitkeästi paikalleen puolustautumaan viimeiseen henkeen asti. Taisteluissa on kuollut syyskuun loppuun mennessä 749 terroristia ja jäljellä heitä on enää joitakin kymmeniä. Myös 155 sotilasta ja 47 siviiliä on kuollut. Armeija saanee parissa viikossa vapautettua terroristien pitämät viimeiset korttelit, vaikka siviilipanttivankien turvallisuus hidastaa toimintaa.

Marawi on pahasti tuhoutunut ja erityisesti ilmavoimien pommitukset ovat jättäneet jälkeensä raunioita. Suurena huolena on majoituksen ja huollon järjestäminen palaaville asukkaille. Presidentti Rodrigo Duterten arvion mukaan jälleenrakennukseen voi kulua miljardi dollaria.

Sotatila Mindanaolla

Marawin taistelujen alettua Duterte julisti koko Mindanaon alueelle sotatilan kahdeksi kuukaudeksi. Sotatila on diktatuurin kokeneella Filippiineillä herkkä asia, joten monet kysyivät, eikö sotatila esim. Lanaon alueella olisi riittänyt. Oppositio kritisoi Duterten tukijoiden (P. Alvarez) ehdotusta hyväksyä sotatila kongressissa pelkkänä ilmoitusasiana ilman erillistä istuntokäsittelyä. Näin kongressi luovuttaisi perustuslaillista valtaansa presidentille.

Kun taistelut Marawissa jatkuivat, hyväksyi kongressi presidentin esityksestä sotatilan jatkamisen Mindanaolla vuoden loppuun asti. Ihmisoikeuksista huolestuneet ovat kysyneet, onko riskiä, että presidentti laajentaakin jollakin syyllä sotatilan valtakunnalliseksi.

Bangsamoro Basic Law kongressissa

Hallituksen ja vapautusliike MILF:n rauhanneuvotteluissa sovittiin morojen itsehallintoalueen perustamisesta. Presidentti Duterte nimesi komission (Bangsamoro Transition Commission) tekemään sopimuksen pohjalta esityksen itsehallintoalueen peruslaiksi (Bangsamoro Basic Law, BBL). Komissiossa oli 11 MILF:n ja 10 hallituksen edustajaa. Sopimuksen kattavuuden laajentamiseksi hallitus antoi kiintiöstään kolme paikkaa MNLF-vapautusliikkeen edustajille.

MILF ja hallitus nimesivät komissioon myös alueen alkuperäiskansoista jäsenet, jotka eivät kuitenkaan ole alkuperäiskansojen itse valitsemia edustajia. Siten alkuperäiskansoille elintärkeät intressit (esim. yhteisöllinen maanomistus) todennäköisesti jäävät laissa huomioon ottamatta.

BBL voisi toteutuessaan lopettaa vuosikymmeniä kestäneen konfliktin, joka on joidenkin arvioiden mukaan vaatinut 120 000 uhria. Sissisota on merkinnyt myös Filippiinien yli viidelle miljoonalle muslimille heikompaa talouskehitystä kuin saarivaltion pohjoisosissa. Presidentti Duterte antoi lakiesityksen kongressille hyväksyttäväksi ja totesi, että BBL luo perustan todelliselle ja kestävälle rauhalle Mindanaossa (PDI 17.7.2017). Mindanaon uskonnollisten johtajien (Bishops-Ulama Conference) kokous arvioi, että BBL on vahva perusta ekstremismin estämisessä.

Presidentin suosituksista huolimatta lain hyväksyntä ei ole läpihuutojuttu. Esim. senaatin presidentti Koko Pimentel (myös PDB-Laban-puolueen presidentti) totesi, että lakiluonnos sisältää säädöksiä, joita kongressissa vastustettiin perustuslain vastaisina jo Aquinon aikaisessa BBL-esityksessä. Tosin tilanne on siinä mielessä erilainen, että Duterte on sisällyttämässä BBL:n rakenteita uuteen federalistiseen perustuslakiin.

Filippiinien talous yhä kasvussa

Filippiinien talouskasvu on jatkunut edelleen ripeänä. Presidentti Rodrigo Duterten väkivaltainen politiikka ja synkät puheet ovat saaneet ulkomailla paljon huomiota, mutta kasvava poliittinen sekasorto ei vielä näy maan taloudessa. Valtaosasta kasvusta vastaava kotimainen kulutus ja jatkuvasti paisuva palvelusektori ovat pitäneet talouden vireänä.

Kaikki tämä on siivittänyt talouden kasvun seitsemän prosentin tuntumaan. Viime vuonna Filippiinien bruttokansantuote kasvoi 6,8 prosenttia. Tänä vuonna tahti on jatkunut lähes samana. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kasvu oli 6,4 prosenttia ja huhti-kesäkuussa 6,5 prosenttia vuotta aikaisempaan verrattuna.

Vientisektoreista etenkin elektroniikkateollisuus on pitänyt pyörät pyörimässä, samoin kuin erilaisten komponenttien tuotanto. Presidentin elvytyspolitiikkaan kuuluvat myös laajat infrastruktuurihankkeet, joihin lukeutuu uusien teiden, rautateiden ja satamien rakentaminen.

Filippiinien kansantalouden lasketaan olevan kymmenen nopeimmin kasvavan joukossa tänä vuonna, kertoo Maailmanpankin julkaisema selvitys. Sen mukaan Filippiinien talous hyötyy alhaisesta inflaatiosta ja myös maan julkinen velka on pysynyt toistaiseksi siedettävällä tasolla. Varoittava signaali on lähinnä kiihtyvä inflaatio ja peson kurssi, joka vajosi loppukesästä 11 vuoden pohjalukemiin dollariin nähden. Kurssiin vaikuttaa kuitenkin geopolitiikka, sillä Pohjois-Korean ydin-ja ohjuskokeet ovat aiheuttaneet ulkomaisissa sijoittajissa huolestuneisuutta.

Luottoluokittaja Moody?s arvioi, että kapinallisia vastaan etelässä käytävä sota ja Duterten aseellinen kampanja huumeita vastaan muodostavat kehitykselle riskin, mutta nämä eivät todennäköisesti onnistu hidastamaan taloutta merkittävästi. Muslimikapinallisten sotilaallinen vahvistuminen voi kuitenkin jatkuessaan heikentää sekä ulkomaisten että kotimaisten sijoittajien luottamusta.

Suomesta Filippiineille

Yhä useammat länsimaiset yritykset ulkoistavat palveluitaan Filippiineille. Palvelusektorin vetovoimaa kuvastaa se, että Posti päätti keväällä siirtää tunnistamattomien osoitetietojen käsittelyn Helsingin ja Kuopion lajittelukeskuksista Hollannin postin kautta Filippiineille. Suomessa vierailikin keväällä Filippiinien kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen Board of Investmentin edustajia kertomassa maan tarjoamista eduista ja kannustimista ulkomaisille yrityksille.

Suomen suurlähetystö Manilassa suljettiin osana valtion säästötoimia jo muutama vuosi sitten eikä maassa ole enää myöskään Finpron toimistoa. Manilassa toimii kuitenkin Filippiinien pohjoismainen kauppakamari. Suurimpia Filippiineillä toimivia suomalaisyhtiöitä ovat pörssiyhtiöt Nokia, Tieto, Wärtsilä, Kone ja Metso, minkä lisäksi maassa on lukuisia pienempiä yrityksiä.

Lukukausimaksut poistettiin valtion korkeakouluista

Presidentti Duterte vahvisti lain, jonka mukaan valtion yliopistoista ja korkeakouluista lakkautetaan lukukausimaksut. Maksuvapaus tulee voimaan vuonna 2018. (PDI 4.8.2017)

Tupakointi julkisilla paikoilla kiellettiin

Presidentti Duterte hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin tupakointi julkisissa tiloissa. Vuonna 2015 Filippiineillä poltti päivittäin 43 % miehistä ja 9 % naisista.

Tyytyväisyys Duterteen hieman laskussa

Social Weather Stationsin syyskuisessa kyselyssä 67 % vastaajista oli tyytyväisiä ja 19 % tyytymättömiä presidentti Duterten toimintaan. Verrattuna kesäkuuhun tyytyväisten määrä oli laskenut 11 prosentilla ja tyytymättömien määrä kasvanut 7 prosentilla. Nettotyytyväisyys (= tyytyväiset – tyytymättömät) oli syyskuussa 48 % kun se oli kesäkuussa vielä 66 %.

Kannatuksen lasku ensihuuman jälkeen on tavanomaista. Varteenotettavaa Duterten politiikan suhteen on, että köyhimmät ja matalimmin koulutetut olivat vähiten tyytyväisiä presidentin saavutuksiin. Ilmeisesti pienituloisimpien asema ei ole vuodessa parantunut heidän odotustensa mukaisesti. (SWS 8.10.2017)

Rauhanneuvottelut NDF:n kanssa jäässä

Rauhanneuvottelut kommunistien poliittisen organisaation NDF:n kanssa olivat vielä keväällä paremmassa vauhdissa kuin koskaan 50 vuotta jatkuneiden sissitaisteluiden aikana. Neuvotteluissa käsiteltiin todella radikaalia sopimusluonnosta sosiaalisista ja taloudellisista reformeista (CASER). Kun edeltävissä maareformeissa maattomat ovat joutuneet maksamaan heille luovutetusta maasta, jaettaisiin jatkossa maattomille talonpojille maata ilmaiseksi. Esitys sisältää myös kansallisen teollistamisohjelman, joka edistäisi erityisesti paikallisen tuotannon syntymistä ja rajoittaisi kansainvälisten kartellien valtaa.

Duterte on vaatinut, että neuvottelujen ajaksi sovitaan tulitauosta. NDF:n armeija NPA ei ole val-mis luopumaan aseista ja niiden käytöstä ennen kuin sopimukseen on päästy. Toisaalta hallituksen joukot ärsyttävät toimimalla myös ?NPA:n hallitsemilla? alueilla. Heinäkuussa Duterte turhautui NPA:n toistuviin hyökkäyksiin sotilaita, tuotantolaitoksia ym. vastaan ja lakkautti neuvottelut. Osittain ongelmana on, että vaikka NDF:n todellinen johtaja Joma Sison on kehottanut NPA:n yksiköitä välttämään yhteenottoja, eivät kaikki yksiköt välttämättä ole täysin liikkeen johdon hallinnassa.

Tilanne ajautui umpikujaan varsinkin sen jälkeen, kun Duterte ja Sison laukoivat henkilökohtaisia loukkauksia toisiaan kohtaan. Duterte mm. kehotti vanhaa ja syöpää sairastavaa Sisonia tekemään itsemurhan ja Sison suositteli Dutertelle psykiatrin vastaanottoa. Vaikka tilanne on lukossa, on pieni mahdollisuus, että neuvottelut jälleen jossain vaiheessa jatkuisivatkin. Nimittäin uhkauksistaan huolimatta Duterte ei ole virallisesti julistanut neuvotteluita päättyneeksi.

Vasemmisto ulos hallituksesta

Duterte nimitti vuosi sitten hallitukseensa kommunistien suosituksesta sosiaaliministeriksi Judy Taguiwalon ja maareformiministeriksi Rafael Marianon. He joutuivat kuitenkin luopumaan tehtävistään, kun kongressin nimitysvaliokunta kieltäytyi toistamiseen vahvistamasta heitä virkoihin. Opposition liberaalit äänestivät presidentin ehdokkaan Taguiwalon puolesta, mutta Dutertea kannattava valiokunnan enemmistö äänesti Taguiwalon nimitystä vastaan.

Tämän seurauksena kongressin vasemmistolainen Makabayan-ryhmä ilmoitti, että se eroaa kongressin enemmistöryhmästä. Kun nimitysvaliokunta jätti jo aiemmin vahvistamatta kaivosteollisuuden vastustaman Gina Lopezin nimityksen ympäristöministeriksi, on hallituksen kokonpano kaventunut lähinnä Duterten luottokavereiden, upseereiden ja bisnesmaailman edustajien hallitukseksi.

Murhat lisääntyneet, muu rikollisuus vähentynyt

Rikostilastojen seuranta Filippiineillä on hankalaa, sillä verkossa ei ole saatavissa vertailukelpoiselta ajalta lukuja. Poliisi (PNP) julkaisee tarpeen mukaan tilastoja, jotka voivat päättyä mihin tahansa kuukaudenpäivään. Filippiinien virallinen tilastoviranomainen (PSA) kyllä julkaisee systemaattisesti vuositilastoja, jotka ilmestyvät viiveellä.

PSA:n tuoreen vuosikirjan mukaan vuonna 2016 ilmoitettiin 584 733 rikosta, mikä on 13,5 % vähemmän kuin vuonna 2015. Väkivaltarikokset yhteensä vähenivät 19 prosentilla, mutta murhia tehtiin 18 % enemmän vuonna 2016 (11 385 kpl) kuin vuonna 2015 (9 643). Erityisen paljon väheni ilmoitettujen omaisuusrikosten määrä (-37 %).

Rappler (8.12.2017) on tehnyt poliisin kuukausitilastojen perusteella vertailun Aquinon viimeisen vuoden ja Duterten ensimmäisen vuoden rikostilastoista (heinäkuu-kesäkuu). Murhia ja muita henkirikoksia tehtiin Duterten ensimmäisen 12 kuukauden aikana 23 % enemmän kuin Aquinon 12 viimeisen kuun aikana, mutta muut rikosilmoitukset vähenivät.

Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkirikosten määrä tosin väheni viime syyspuoleen verrattuna. Huumepoliisien tekemä korealaisen liikemiehen murha sai Duterten tammikuussa tilapäisesti keskeyttämään poliisin ?Double Barrel? -operaation, jota maaliskuussa jatkettiin hieman muokattuna.

PNP:n esittämiä lukuja on vaikea vertailla, kun henkirikosten erittelyssä käsitteet vaihtuvat usein. PNP:n puhehenkilö Dionardo Carlosin mukaan Duterten kaudella 15.9.2017 mennessä on kirjattu 15 911 henkirikosta, joista noin 6 000 on selvitetty ja 9 782 on selvityksen alla. (PDI 28.9.2017) Hän ei kuitenkaan esittänyt, ketkä tappoihin tai murhiin ovat syyllistyneet, mutta valtaosa hänen arvionsa mukaan ei liity huumeisiin. Aiemmin poliisi on nimenomaan korostanut, että huumerikolliset ja -jengit ovat suurimpia syyllisiä tappoihin.

Poliisin on ilmoitettu tappaneen huumeoperaatioissa noin 3 800 henkilöä

Huumesota uudelle tasolle?

Poliisi tappoi vain kolmessa päivässä 58 epäiltyä huumerikollista. Ensin poliisin provinssinlaajuisessa operaatiossa Bulacanissa tapettiin 32 henkilöä ja sitten Suur-Manilan alueella 26 henkilöä. Vaikeata uskoa, että he kaikki olisivat tehneet pidätystilanteissa ylivoimaiselle poliisille aseellista vastarintaa. Presidentti Duterte osoitti tukeaan operaatioille: ?Bulacanissa kuoli 32 massiivisessa ratsiassa. Se on hyvä. Voisimme tappaa toiset 32 joka päivä. Niin ehkä voisimme vähentää sitä, mikä tätä maata vaivaa.? (PDI 16.8.2017)

Loppumaton tappaminen on kuitenkin ruvennut herättämään tyytymättömyyttä jopa Duterten liittolaisten keskuudessa. Vaikka PNP on pyrkinyt siivoamaan riveistään rikollisia elementtejä, ilmenee jatkuvasti tapauksia, joissa huumeoperaatioissa on tapettu epäiltyjä ilman vastarintaa. Nyt huumesodan symboliksi on noussut teinipoika Kian delos Santosin tapaus. PNP:n oman tutkimusyksikkö NBI:n mukaan poliisit ampuivat säälimättä puolustuskyvyttömän, jo maassa makaavan Kianin.

Social Weather Stationsin kyselyssä 63 % vastaajista totesi, että on huumekaupasta epäiltyjä, jotka olivat jo antautuneet, mutta jotka kuitenkin tapettiin. 54 prosentin mielestä monet poliisin tappamista eivät taistelleet poliisia vastaan. Samoin 17 % sanoi tuntevansa jonkun, joka on tapettu poliisin huumeoperaatioissa (Oplan Tokahang), vaikka he eivät olleet huumeiden välittäjiä. (SWS 27.9.2017)

Senaatissa hallitusenemmistöönkin kuuluvat senaattorit antoivat kannanoton poliisin laittomia teloituksia vastaan. PNP ilmoitti muuttavansa kurssia huumeidenvastaisessa taistelussa. Huumeiden käyttäjät yritetään pitää hengissä ja heille tarjotaan päihdekuntoutusta poliisin omassa LIFT-kuntoutusohjelmassa.

Vankilat pullistelevat

Heinäkuun lopussa Filippiinien 466 vankilassa oli yhteensä 145 678 vankia. Paikkamäärään nähden vankeja oli kuusinkertainen määrä. Kaksi kolmasosaa (100 504) oli vangittuna huumeiden käytön tai muun huumerikoksen takia. (PDI 11.9.2017)

Kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg.

Mabuhay 1/2017

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 14.3.2017

Enemmistö tyytyväisiä Duterteen

Kansalla on edelleen vahva luottamus Duterteen. Social Weather Stationsin (SWS) joulukuun kyselyn mukaan 77 % vastaajista oli tyytyväisiä ja 13 % tyytymättömiä presidentti Duterten toimintaan. Nettotyytyväisyysaste 63 % oli samansuuruinen kuin Noynoy Aquinolla presidenttikautensa samassa vaiheessa marraskuussa 2010 (64 %). Alueellisesti tyytyväisyysaste oli korkein Mindanaolla (74%), vaikka tyytyväisyys laski siellä syyskuusta 11 prosenttiyksiköllä. Manilan seudulla nettotyytyväisyys oli 59 %.

Enemmistö kansalaisista oli kaikissa tuloluokissa tyytyväisiä Duterteen. Tyytyväisimpiä Duterteen olivat korkeasti koulutetut ja vähiten tyytyväisiä korkeintaan perusasteen suorittaneet. (SWS 17.12.-16).

Pulse Asian (PA 17.1.-17) kyselyssä joulukuussa 2016 pyydettiin vastaajaa nimeämään, mitkä olivat hänen kolme kiireellisintä henkilökohtaista huolen aihettaan. Yleisimmät huolet olivat terveys (63 %), turvattu työsuhde ja hyvä toimeentulo (44 %). Vakavan rikoksen uhriksi joutuminen oli huolenaiheena viidennellä sijalla (38 %). Tulosten mukaan teemakohtaisesti nettotyytyväisyys hallituksen toimintaan oli rikosten torjunnassa 80 %, luonnonkatastrofien uhrien tarpeisiin vastaamisessa 78 % ja korruptionvastaisessa taistelussa 68 %. Köyhyyttä vähentäviin toimiin nettotyytyväisyys oli vain 35 %. (PB)

Filippiinien talous ripeässä kasvussa

Filippiinien talouskasvu kuuluu tällä hetkellä ripeimpiin Aasiassa ja maa ohittaa Kiinankin kasvuluvut. Vaikka presidentiksi viime vuonna valitun Rodrigo Duterten populistisen politiikan ennakoitiin johtavan ulkomaisen pääoman pakenemiseen, ei näin ole ainakaan tähän asti käynyt.

Tuoreimpien lukujen mukaan talouskasvu ylsi viime vuonna noin seitsemään prosenttiin. Maailmanpankin tammikuussa antaman arvion mukaan Filippiinien talous kasvaisi tänä vuonna 6,9 prosenttia ja ensi vuonna kasvu kiihtyisi 7,0 prosenttiin. Tällä kasvutahdilla Filippiinit kuuluu Kaakkois-Aasian maiden kärkipäähän. Kansantalouden huolenaiheisiin kuuluvat lähinnä lievästi kiihtynyt inflaatio sekä peson epävakaa vaihtokurssi.

Kasvua ovat tukeneet ulkomaiset investoinnit sekä ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten kotimaahan lähettämät varat, jotka ovat perinteisesti tuoneet maahan pääomia. Useat ulkomaiset yritykset ovat huomanneet Filippiinien kielitaitoisen työvoiman ja ulkoistaneet viime aikoina maahan palvelujaan, kuten puhelinkeskuksia. Duterte on puolestaan pyrkinyt höllentämään yritysten ulkomaalaisomistusta koskevia rajoituksia.

Maailmanpankki huomauttaa, että Filippiinien infrastruktuurissa, kuten lentokentissä ja satamissa on edelleen paljon parantamisen varaa. Lisäksi viime vuosien talouskasvu on keskittynyt pitkälti suurimpiin kaupunkeihin, kuten Manilaan ja Cebuun, mikä on merkinnyt ruuhkautumista sekä kiinteistöjen hintojen ja vuokrien kohoamista. Varakkaille on tarjolla entistä monipuolisempia palveluita. Manilaan on kohonnut oma kolossaalinen ”Trump-Tower”, joka on varattu niille, joilla on varaa maksaa huoneistostaan. Rakennusbuumia on seurannut tosin jo paikoittainen ylitarjonta liiketilasta.

Samaan aikaan neljännes väestöstä on edelleen ilman sähköä. Hallituksen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota tällaisiin välttämättömiin investointeihin, Maailmanpankki huomauttaa. Filippiinien kuluvan vuoden budjetista neljännes onkin varattu rapautuvan infrastruktuurin parantamiseen.

Huolimatta siitä, että Filippiinit on edelleen Kiinan kanssa erimielinen Etelä-Kiinan meren saarien hallinnasta, on Filippiinit Duterten johdolla lämmittänyt kauppasuhteitaan läntiseen naapuriinsa. Duterte vieraili lokakuussa sekä Kiinassa että Japanissa. Samaan aikaan hän on ottanut etäisyyttä Filippiinien perinteiseen kumppaniin Yhdysvaltoihin.

Kiina ja Filippiinit ilmoittivat tammikuussa sopineensa yhteensä 3,7 miljardin dollarin yhteisistä hankkeista, jotka tähtäävät köyhimmän väestönosan olojen parantamiseen. Myös suurimman Filippiineille sijoittavan ulkomaisen investoijan eli Japanin ennakoidaan lisäävän panostuksiaan.

Duterten omaksuma kova linja taistelussa huumeita vastaan voi kuitenkin jatkuessaan karkottaa maasta ulkomaisia investoijia. Duterte myönsi jo vaalikampanjassaan, ettei talouspolitiikka kuulu hänen vahvimpiin alueisiinsa, vaan pääasia on rikollisuuden kitkeminen.

Arvostelijoiden mukaan Duterte on vain jatkanut edeltäjiensä neoliberalistista linjaa, johon kuuluu rikkaiden suosiminen köyhien kustannuksella. Tämä näkyy esimerkiksi veropolitiikassa, jossa ajetaan lävitse suuria verohelpotuksia yrityksille, kun taas vähiten ansaitsevien verotus ehdotusten mukaan kiristyisi. Duterte ei ole onnistunut vaalilupaustensa mukaisesti kaventamaan rikkaiden ja köyhien välistä ammottavaa kuilua. (SN)

Nikkelikaivoksia suljetaan

Suuri osa maailman nikkelituotannosta sijaitsee Filippiineillä, missä on useita ympäristöä saastuttavia nikkelikaivoksia. Filippiinien lasketaan tuottavan nykyisin jopa neljänneksen maailman nikkelistä. Määrä on kasvanut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nikkelirikastetta on viety etenkin Kiinaan, missä sitä käytetään teräksen valmistukseen. Kiinan kasvava rakentaminen on puolestaan merkinnyt teräkselle viime vuosina lähes pohjatonta markkinaa.

Nyt tuotanto uhkaa kuitenkin supistua selvästi, sillä ympäristöministeri Gina Lopez on määrännyt osan kaivoksista suljettavaksi. Lopez kertoi helmikuussa, että yhteensä 23 maan 41 metalleja tuottavasta kaivoksesta on pistettävä kiinni. Näistä suurin osa tuottaa juuri nikkeliä. Lopezin mukaan kaivosten päästöt ovat muun muassa saastuttaneet niiden läheisyydessä sijaitsevia jokia.

Lopezilla on takanaan presidentti Duterten tuki. Nikkelintuottajat ovat kuitenkin vieneet asian vetoomustuomioistuimeen, jotta saisivat jatkaa toimintaansa entisellään. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun kaivosteollisuuden päästöjä yritetään saada kuriin. Aikaisemmin myös presidentti Benigno Aquino yritti saada saastuttavien kaivosten määrää karsittua, mutta ei onnistunut tässä alan kiivaan vastustuksen takia. (SN)

Köyhyyden muutokset

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on, että köyhyys alenee 14 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. 21,6 prosentilla väestöstä tulot alittivat vuonna 2015 virallisen köyhyysrajan. Nopean taloudellisen kasvun tukemana köyhien osuus väheni jo edellisellä hallituskaudella huomattavasti (2009 köyhiä oli 26,3 %). (Philippine Development Plan 2017–2022)

Tulonjakotilastot valmistuvat viiveellä, joten lyhyen jakson köyhyyden muutoksia voidaan seurata vain kyselyaineistoilla. Yhtenä mittarina käytetään vastaajien omaa arviota perheensä köyhyydestä. Kun SWS:n kyselyssä joulukuussa 2015 piti 50 % vastaajista perhettään köyhänä, niin joulukuussa 2016 näin vastasi ”vain” 44 %. Syyskuussa 2016 köyhiä perheitä oli 42 %. (SWS 18.1.-17)

Syvää köyhyyttä kuvaa paremmin kysymys, onko perhe edeltävän kolmen kuukauden aikana kärsinyt nälkää, kun perheellä ei ollut lainkaan ruokaa. Vähintään kerran nälkää kokeneita perheitä oli 11,7 % joulukuussa 2015, 10,6 % syyskuussa 2016 ja 13,9 % joulukuussa 2016 (SWS 26.1.-17). Yksi mahdollinen selitys nälän kokemisen lisääntymiselle voi olla loppuvuoden taifuunit ja ehkä myös työttömyyden hetkellinen kasvu. (PB)

Rauhanneuvottelut käyntiin?

Presidentti Duterte kertoi maaliskuun alussa olevansa valmis aloittamaan rauhanneuvottelut uudelleen kommunistien aseellisen siiven eli NPA:n ja sen poliittisen organisaation eli NDF:n kanssa. Neuvottelut on sovittu aloitettavaksi uudelleen huhtikuussa Oslossa. Duterte korosti kuitenkin, että mikäli aselepo saataisiin uudelleen solmittua, ei hyökkäyksiä armeijaa vastaan enää siedettäisi.

Aiemmin Duterte oli todennut, ettei hän odota rauhaa solmittavan kommunistien kanssa ”tämän sukupolven aikana”. Rauhanneuvotteluiden kommunistien kanssa piti olla yksi Duterten presidenttikauden tärkeimmistä asiakohdista. Hyvän tahdon eleenä Duterte vapautti kommunisteja viime elokuussa vankilasta, mikä sai neuvottelijoilta kiitosta.

Rauhanneuvottelut alkoivat loppukesästä Oslosta. Viime syksynä solmittu aselepo ei kuitenkaan kestänyt, vaan sissit aloittivat hyökkäykset sotilaita vastaan uudelleen. Tämä johti neuvottelujen katkeamiseen helmikuussa.

Neuvotteluja kommunistikapinallisten kanssa on käyty vaihtelevalla menestyksellä jo vuodesta 1986 lähtien, eikä pysyvää läpimurtoa ole saavutettu. Hallituksen joukkojen ja vasemmistosissien välisissä yhteenotoissa on kuollut vuosien varrella tuhansia ihmisiä, myös sivullisia. (SN)
 

Rikollisuus vähentynyt, murhat lisääntyneet

Virallisia rikostilastoja on julkaistu vasta vuodelta 2014, ja sen jälkeisestä ajasta on käytettävissä vain poliisin erinäisissä tilaisuuksissa antamia kuukausitilastoihin perustuvia lukuja. Ne ovat oikeastaan lukuja rikosilmoituksista ennen kuin oikeus on ottanut kantaa syyllisyyteen. Poliisin tilastojen mukaan rikollisuus väheni heinä-marraskuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan 12,4 prosentilla ja vakavampaa rikollisuutta kuvaava indeksirikosten määrä väheni 31,7 prosentilla. Kuitenkin murhien määrä kasvoi 51 %, vaikka muiden henkirikosten määrä aleni 1,6 %. Raiskausten määrä aleni 11,7 %. (CNN 21.12.-16) Tosin varsinkin raiskausten osalta luvut eivät kerro, kuinka paljon muutosta todellisuudessa on tapahtunut, sillä tutkimusten mukaan Pohjoismaissakin poliisille ilmoitetaan vain noin kymmenesosa raiskauksista. Filippiineillä raiskauksia ja monia muitakin rikoksia jää suurempi osuus ilmoittamatta kuin meillä.

Kyselymenetelmillä saadaan paremmin tietoa sellaisen rikollisuuden yleisyydestä, josta ei ole rikosilmoituksia tehty. SWS:n joulukuun 2016 rikosuhritutkimuksessa kysyttiin, onko yksikään perheenjäsen joutunut rikoksen kohteeksi viimeisen kuuden kuukauden aikana. Vastaajista 4,9 % oli ollut rikoksen uhrina, kun vuotta aiemmin uhreja oli 8,4 %. Erityisesti omaisuusrikosten kohteeksi joutuneiden osuus väheni oleellisesti (8,1% -> 4,5%). Fyysistä väkivaltaa puolen vuoden aikana kokeneiden osuus kasvoi hieman (0,6% -> 0,7%). Rikollisuuden väheneminen ei kuitenkaan ole vain viime vuoden ilmiö, vaan vuosikymmeniä jatkunut trendi. SWS on tehnyt säännöllisesti rikosuhrikyselyitä jo 1980-luvun lopulta lähtien ja kun 80-luvun lopulla kolmasosalla väestöstä joku perheenjäsen oli viimeisen puolen vuoden aikana joutunut rikoksen uhriksi, on nyt päästy reippaasti alle 10 prosentin tasolle. (SWS 31.1.-17)

Vastaajista 88 %:n mielestä huumeongelma asuinalueella on vähentynyt Duterten aikana ja 85 % oli tyytyväisiä huumeidenvastaisen kampanjan tuloksiin. Kuitenkin 94 prosentin mielestä on tärkeätä, että huume-epäillyt pidätetään hengissä. Jopa 78 % pelkäsi, että hän itse tai hänen tuntemansa henkilö joutuu huumesodan laittomien teloitusten kohteeksi. (SWS 21.12.-16) (PB)

Poliisin huumesota koetuksella mutta jatkuu

Duterte asetti ykköstehtäväkseen huumerikollisuuden lakkauttamisen. Tähän mennessä sodassa huumerikollisia vastaan on tapettu noin 8000 henkilöä, joista noin 2500 poliisioperaatioissa. Loput ovat pääosin huppupäisten ”vigilantejen” teloitusiskuja. Niistä suuri osa on rikollisjengien välienselvittelyä, mutta on ilmeistä näyttöä siitä, että teloituksia on tehty myös poliisin toimeksiannosta.

Pitkään on käyty keskustelua siitä, mikä on presidentin ja poliisin vastuu tuhansien tappamisesta. Presidentti on toistuvasti uhannut tappaa rikolliset ja on vakuutellut huumesotaan osallistuville poliiseille, että heidän ei tarvitse pelätä vankilatuomioita, sillä hän kantaa vastuun operaatioista.

Sadat omaiset ovat valittaneet, että poliisi on ampunut heidän puolisonsa tai isänsä, vaikka tämä ei osoittanut vastarintaa pidätystilanteessa. Näiden slummien köyhien ihmisten esiin tuomat näytöt on jätetty tutkimatta, kun poliisin oma raportti sanoo epäillyn osoittaneen uhkaavaa vastarintaa.

Vasta kun rikospoliisit kävivät vankilassa ampumassa huumekaupasta epäillyn leyteläisen pormestari Rolando Espinosan, syntyi vakavampaa keskustelua poliisin toiminnan uskottavuudesta. Espinosa oli itse hakeutunut poliisille vankilaan turvaan, koska pelkäsi tulevansa tapetuksi. Vankilaan tullut rikospoliisin 15-henkinen ryhmä väitti, että Espinosa olisi sellissään ensin ampunut poliisia kohti. Poliisin tutkimusyksikkö NBI:n raportin mukaan poliisi murhasi Espinosan. Hämmästyttävää on, että tämän jälkeenkin presidentti Duterte sanoi uskovansa enemmän ri-kospoliisin selitykseen ja vastustavansa epäiltyjen poliisien vangitsemista (PDI 7.12.-16).

Vielä pahempi isku poliisin huumekampanjalle oli, kun huumepoliisi tappoi poliisin päämajassa Camp Cramessa korealaisen liikemies Jee Ick-Joon, vaikka Jeen vaimo oli maksanut 5 miljoonan peson lunnasrahat vapauttamisesta. Kansainvälinen skandaali oli Dutertellekin liikaa ja hän syytti, että lähes 40 % poliiseista on korruptoituneita.

Tapauksen seurauksena poliisi keskeytti huumeoperaationsa ja päätti ryhtyä omien riviensä puhdistamiseen rikollisista aineksista. Huumepoliisiyksiköt lakkautettiin ja huumeoperaatiot päätettiin keskittää vain uusille perustettaville erityisyksiköille (PNP Drug Enforcement Group). Ryhmään valikoidaan vain poliiseja, joiden taustat on tutkittu. Poliisi on jo palannut jatkamaan huumesotaa.

Edellä todetun perusteella ei ole uskottavaa, että kaikki poliisin tekemät parituhatta tappoa olisivat tapahtuneet pakottavissa itsepuolustustilanteissa. Kuitenkaan ainoatakaan poliisia ei ole Duterten aikana asetettu syytteeseen laittomista teloituksista. Lisäksi useiden lausuntojen mukaan poliisi on ollut organisoimassa vigilantejen tekemiä epäiltyjen palkkamurhia. (mm. Amnesty Internationalin raportti ”If you are poor, you are killed”) (PB)

Davao Death Squad ja Duterte

Syksyn kovimpia keskusteluita on ollut davaolaisen senoripoliisi Arturo Lascañasin ja hänen alaisenaan toimineen Edgar Matobaton senaatin kuulemisissa esittämät lausunnot, joiden mukaan he olivat Davao Death Squadissa (DDS) tappamassa satoja huume- ym. rikollisia. Tapettavien nimet tulivat pormestari Duterten listalta. Lascañasin todistusarvoa on haluttu kiistää sillä, että ollessaan jo syksyllä senaatin kuultavana, hän kiisti koko DDS:n olemassaolon. Hän sanoo pelänneensä silloin oman ja läheistensä hengen puolesta eikä uskaltanut puhua totta. Joka tapauksessa noina vuosina tapettiin kuolemanpartioille tyypilliseen tapaan ainakin 1 400 rikollista ja katulasta ja Davaon poliisi ei selvittänyt ainoatakaan niistä. (PB)

Leila de Lima vankilaan

Toinen yhtä kuuma aihe on Duterten näkyvimmän kriitikon, senaattori Leila De Liman vangitseminen huumekaupasta syytettynä. Valtion ihmisoikeuskomission johtajana toimiessaan de Lima käynnisti tutkimukset DDS:n tekemistä tapoista ja myös Duterten osuudesta siihen.
Duterte syyttää De Limaa siitä, että hän oikeusministerinä ei estänyt vankiloista käsin toimivaa suurimittaista huumekauppaa, vaan keräsi huumeloordeilta miljoonia pesoja vaalirahastoonsa. Syytteen mukaan rahat kävi keräämässä hänen autonkuljettajansa Ronnie Dayan. Näyttöä rahankulusta ei ole. Varmaa näyttöä on vain siitä, että Dayan oli De Liman rakastaja ja että he viettivät aikaa Dayanin talossa, joka on autonkuljettajan palkkoihin nähden suuri. Duterte on pyrkinyt prosessissa mahdollisimman paljon julkisesti nöyryyttämään De Limaa henkilönä ja naisena. (PB)

Kuolemantuomio palaamassa

Filippiinien kongressin edustajainhuone hyväksyi 7.3.2017 lakiesityksen kuolemantuomion käyttöönotosta huumerikoksissa äänin 217–-57. Presidentti Duterte on halunnut kuolemantuomion mahdollisimman nopeasti käyttöön. Kuten yleensä, presidentti voi aina olla varma enemmistön tuesta edustajainhuoneessa. Lakia vastustaneet kansanedustajat syyttivätkin edustajainhuoneen johtoa siitä, että riittävää keskustelua aloitteesta ei sallittu. Lisäksi puhemies Pantaleon Alvarez uhkasi, että jokainen lakialoitetta vastaan äänestänyt erotetaan edustajainhuoneen valiokuntien vastuutehtävistä, mikä esti monia omasta poliittisesta urastaan kiinnostuneita edustajia äänestämästä omantuntonsa mukaan.

Presidentti Duterte kysyi, miksi lakiin ei sisällytetty kuolemantuomiota myös raiskauksesta ja ryöstöstä. Alvarez lupasikin, että sellainen lakialoite tullaan tekemään.

Kuolemantuomion käyttöönotto edellyttää myös senaatin hyväksyntää. Vaikka senaatissakin enemmistö on hallitusrintamassa, ei kuolemantuomion hyväksyntä ole siellä läpihuutojuttu. Jos senaatti kuolemantuomion hyväksyy, on lakiesitys varmasti erilainen kuin edustajainhuoneen hyväksymä. Sen jälkeen kongressin molempien kamarien esityksistä pitää neuvotella yhteen sovitettu esitys, jonka molemmat kamarit hyväksyvät.

Filippiinit-seura ja Filippiinien ihmisoikeusliike vastustavat kuolemantuomion käyttöönottoa. (PB)

9-vuotiaat tuomiolle rikoksista

Voi vain ihmetellä, minkälaiseen ihmiskäsitykseen perustuu presidenttiä lähellä olevien kongressiedustajien lakialoite, jonka mukaan rikosvasuun ikärajaa esitetään alennettavaksi yhdeksään vuoteen. Edustajainhuoneessa aloite voidaan hyväksyäkin, mutta oletettavasti senaatissa ei kaikkien kansainvälisten sopimusten vastainen aloite mene sellaisenaan läpi. Duterten kabinetissakin mm. sosiaaliministeri vastustaa ikärajan alentamista.
Nytkin Filippiineillä on sijoitettu alaikäisiä samoihin vankiloihin tuhansien aikuisten vankien kanssa. (PB)

Duterte edistää seksuaaliterveyttä

Aquinon kaudella katolinen kirkko ja konservatiiviset poliitikot tekivät kaikkensa vesittääkseen seksuaaliterveyslain (Reproductive Health Law) hyväksynnän ja toimeenpanon. Duterte on huomattavasti lisännyt perhesuunnittelun palveluita ympäri maata ja parantanut pienituloistenkin mahdollisuuksia modernien ehkäisymenetelmien käyttöön. Samoin kouluissa on lisätty seksuaaliterveyden koulutusta ja neuvontaa. Duterte on rohkeasti murtanut kirkon poliittista valtaa väestökysymyksissä ja monet lakia vastustaneet ovatkin nyt Duterten tukijoina. (PB)

Kirjoittajat: Sami Noponen (SN) ja Pekka Borg (PB).

Mabuhay 1/2016

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 25.2.2016

Vaalit 9.5.2016

Toukokuussa valitaan Filippiineillä presidentti kuuden vuoden kaudeksi. Vaaleissa on mukana viisi ehdokasta.

Filippiinien vaaleissa 9. toukokuuta äänestäjä valitsee presidentin lisäksi varapresidentin, kongressin alahuoneen alueellisen kansanedustajan ja puoluelistan edustajan, 12 senaattoria, provinssin kuvernöörin ja vara-kuvernöörin, provinssin valtuuston jäsenet, pormestarin, varapormestarin ja kunnanvaltuuston jäsenet.

Alla on lyhyet kuvaukset presidenttiehdokkaista helmikuun galluptulosten (SWS) mukaisessa järjestyksessä. Suluissa on esitettynä ehdokkaiden puolue ja gallupin mukainen ääniosuus.

Jejomar Binay

Varapresidentti Jejomar Binay (United Nationalist Alliance 29 %) oli Marcosin diktatuurin aikana aktiivinen ihmisoikeusjuristi. Sen seurauksena presidentti Corazon Aquino nosti Binayn Makatin kaupunginjohtajaksi. Siitä lähtien Binayn klaani on pitänyt valtaa Makatissa, sillä kun Binay ei lakisääteisten kausirajoitusten takia voinut jatkaa pormestarina, laittoi hän seuraajakseen ensin vaimonsa ja sitten poikansa, joka tosin korruptiosyytteiden vuoksi joutui luopumaan viranhoidosta. Makati on koko Filippiinien talouselämän rahakas keskus ja Jejomar Binay on käyttänyt asemaansa huomattavan varallisuuden kasaamiseen itselleen. Myös hän on syytettynä esimerkiksi ylihinnoiteltuihin rakennushankkeisiin liittyvästä korruptiosta.

Kampanjassaan Binay lupaa samoja asioita, joita oikeastaan kaikki ehdokkaat lupaavat: poistaa köyhyyden, luoda työpaikkoja, lisätä tukea maataloudelle, lisätä koulutusta ja sosiaalipalveluita ja laittaa rikollisuuden kuriin.

Suhteessa Kiinaan Binay on ehdottanut omanlaistaan ratkaisua. Kun kaikki merkittävät poliittiset tahot ovat jyrkästi vastustaneet Kiinan yksipuolisia aluevaltauksia Etelä-Kiinan merellä ja vaatineet Kiinaa poistamaan asevoimansa kiistanalaisilta saarilta, niin Binay on ehdottanut alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä yhteistä bisneskumppanuutta Kiinan kanssa.

Grace Poe

Senaattori Grace Poe (riippumaton 24 %) oli vielä joulukuussa gallupeissa johdossa, vaikka hänen oikeutensa olla ehdokkaana ei ole vielä varmistunut. Lain mukaan presidenttiehdokkaan pitää olla syntyperäinen filippiiniläinen, joka on asunut maassa vähintään viimeiset 10 vuotta. Poe on löytölapsi, jonka tunnetut näyttelijät Susan Roces ja Ferdinand Poe (presidenttiehdokkaana vuonna 2004) adoptoivat. Perhe muutti aikoinaan Yhdysvaltoihin, josta Grace Poe palasi noin 10 vuotta sitten takaisin. Korkeimpaan oikeuteen on tehty valituksia, jonka mukaan löytölapsen filippiiniläisyydestä ei ole näyttöä ja toisaalta Poe on antanut ristiriitaisia tietoja Filippiineille paluun ajankohdasta.

Poe on ollut vasta vuodesta 2013 lähtien poliittisessa luottamustehtävässä senaattorina ja kilpailijoiden keskeisin argumentti häntä vastaan on vähäinen poliittinen kokemus. Senaatissa Poe oli edistämässä informaatiovapauden laki-ehdotusta, joka parantaisi toteutuessaan vallan-käytön läpinäkyvyyttä ja vaikeuttaisi korruptiota. Suomalaisittain kiinnostavaa on, että Poe on esittänyt maahan ilmaista kouluruokailua.

Rodrigo Duterte

Räväköistä puheistaan tunnettu Davaon pormestari Rodrigo Duterte (PDP-Laban 24 %) on saanut vaalikeskusteluissa myrskyisiä tunnelmia aikaan. Suuri kohu syntyi siitä, kun Duterte manaili paavia juututtuaan tämän viimevuotisen vierailun yhteydessä viideksi tunniksi liikenneruuhkaan. Katolisessa maassa tämä aiheutti ymmärrettävästi vastalauseiden aallon, vaikka Duterte selitteli myöhemmin sanomisiaan. Naistenmiehenä tunnettu Duterte on jo 70-vuotias, mutta tämä ei estä häntä kommentoimasta naisten ulkonäköä ja kehumasta nuoruuden saavutuksillaan.

Duterte on luvannut, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän lopettaa rikollisuuden Filippiineillä 3–6 kuukaudessa tappamalla rikolliset. Jo vuodesta 1988 lähtien hän on ollut 22 vuotta Davaon pormestarina ja hän kehuskelee myös omilla surmatöillään. Hän on rohkaissut kuolemanpartioita tappamaan ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan (Human Rights Watch) ainakin 1000 pääosin pikkurikollista, huumeiden käyttäjää ja jopa katulapsia. Myös Davaon poliisi on toiminut yhteistyössä näiden kuolemanpartioiden kanssa.

Duterte totesi vaalitilaisuudessa, että Ferdinand Marcos oli paras presidentti, mitä Filippiineillä on ollut ja että hän muokkaisi hallintoaan Marcosin mallin mukaan. Hänen mukaansa Marcos ei koskaan pidättäytynyt voimankäytöstä hallitakseen maata. Duterte kehuu, että sotatilan ensimmäisinä vuosina Filippiinit oli ”puhdas”. Duterten mukaan hän tulee Marcosin tapaan käyttämään armeijaa ja poliisia rikollisuuden poistamisessa. Lisäksi Duterte lupasi, että huumerikolliset tullaan hirttämään julkisesti.

Tunnettu kansalaisaktivisti ja professori Walden Bello on kommentoinut Duterten mahdollista valintaa, että se olisi kuin ”ihmisoikeuksista piittaamattoman Marcosin hallinnon toinen tuleminen”. Mielenkiintoista on se, että Duterte edustaa PDP-Labania eli diktaattori Marcosia vastaan järjestäytynyttä puoluetta, jonka riveistä on lähtöisin myös Marcosia vastustanut Corazon Aquino.

Rautaisen vallankäytön lisäksi Duterte haluaa lakkauttaa Manila-keskeisen hallinnon ja siirtyä federalistiseen malliin.

Mar Roxas

Mar Roxas (Liberal Party 18 %) on Filippiinien perinteistä poliittista eliittiä. Hänen isoisänsä oli 1940-luvulla maan presidentti ja myös isä oli senaattori. Roxas lähtee siinä mielessä vahvasta asemasta vaaleihin, että hän on hallitsevan liberaalipuolueen presidenttiehdokas. Hän on entinen senaattori ja on toiminut kahdeksan vuotta kauppa-, liikenne- ja sisäministerien tehtävissä.

Siten hänellä on runsaasti kokemusta valtion asioiden hoidosta ja hän kykenisi varmasti asiallisesti hoitamaan virkaan kuuluvat tehtävät. Toistaiseksi Roxasin kannatus on jäänyt vähäisemmäksi kuin muilla kärkiehdokkailla. Hän on melko vaisu ja tavallisesta kansalaisesta etäisen tuntuinen esiintyjä.

On jäänyt epäselväksi, miten hänen linjansa poikkeaisi presidentti Aquinon linjasta. Roxas kyllä hyötyy Aquinon antamasta tuesta, mutta toisaalta monet äänestäjät epäilevät, että Roxas ei ole valmis irtautumaan Aquinon ylläpitämistä käytännöistä, joihin kansalaiset laajasti ovat tyytymättömiä. Näitä ovat budjetista tulevat mahtavat rahastot, joita presidentti käyttää erilaisiin hankkeisiin alistamatta niitä kongressin päätettäväksi. Se on osa poliittista korruptiota ja vallankäyttöä, jossa presidentti muun muassa jakaa kansanedustajille miljoonia euroja saadakseen läpi oman linjan mukaisia päätöksiä.

Miriam Defensor-Santiago

Senaattori Miriam Defensor-Santiago (People’s Reform Party 4 %) on pitkän linjan poliitikko, joka on työskennellyt valtion-hallinnossa jo 1970-luvulla ja oli presidenttiehdokkaanakin jo vuonna 1992. Gallupit ovat osoittaneet hänelle vain muutaman prosentin kannatusta, joten hänen mahdollisuutensa tulla valituksi ovat vähäisiä. Santiago on sairastanut syöpää, minkä on arveltu osaltaan pelottaneen äänestäjiä. Tilannetta ei paranna, että hänen varapresidenttiehdokkaansa on diktaattori Marcosin poika Bongbong Marcos.

Kautta vuosikymmenien Defensor-Santiago on ollut tunnettu politiikassa räväköistä ja kriittisistä kannanotoista, jotka ovat myös hyvin laaja-alaisia, sillä hänellä on monipuolinen asiantuntemus yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kärkiteemoina hänellä on ollut hyvän, rehellisen hallinnon ja lakien toimeenpanon edistäminen. Hän on ollut aloitteellinen myös naisten asemaa parantavien ja seksuaaliterveyttä koskevien lakien läpiviennissä.

(Kirjoittajat: Pekka Borg & Sami Noponen)

Talous kasvussa

Toisin kuin Suomen, Filippiinien talous kasvaa edelleen vauhdilla. Viime vuonna talous kasvoi hallituksen tilaston mukaan 5,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisen vuoden 6,1 prosenttia. Hallitus oli tavoitellut viime vuodelle peräti 7–8 prosentin kasvua.

Samaan aikaan paisuu myös maan ulkomaisen velan taakka. Suhteessa bruttokansantuotteeseen velan määrä on kuitenkin edelleen alempi kuin Suomella. Luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) ilmoittikin pitävänsä Filippiinien kansantalouden näkymiä suhteellisen valoisina, jos nykyisen presidentin Benigno Aquino III:n seuraaja pitää kiinni aloitetuista uudistuksista.

Jarruna on ollut lähinnä supistunut vienti, mikä johtuu pitkälti Kiinan ja muiden lähialueen maiden talouskasvun hidastumisesta. Filippiinien talouden kasvusta on pitänyt huolta vahva kotimainen kysyntä sekä ulkomailla työskentelevien kotimaahan lähettämät valuuttavirrat, jotka ovat paisuttaneet Filippiinien valuuttavarannot ennätyksellisen suuriksi. S&P ennakoi Filippiineille 5,7 prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle, mistä kasvu kiihtyy ensi vuonna edelleen 5,9 prosenttiin.

Kasvun hedelmät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä suoranaisesta nälästä kärsivien perheiden määrä on ollut selvässä nousussa. SWS-tutkimuslaitoksen loppuvuonna tekemän kyselyn mukaan Filippiineillä oli myös 9,1 miljoonaa työtöntä.

Muslimien itsehallinto jäissä

Muslimien ja armeijan väliset yhteenotot Etelä-Filippiineillä ovat viime aikoina taas lisääntyneet, mikä uhkaa romuttaa alueen rauhanprosessin. Rauhaa on hierottu yhteensä jo yli 17 vuoden ajan. Muslimien ja Filippiinien hallituksen välisissä taisteluissa on kuollut vuosikymmenien mittaan vähintään satatuhatta ihmistä.

Viime vuonna kapinallisryhmittymä MILF:n (Moro Islamic Liberation Front) ja hallituksen neuvottelijat saivat aikaan sopimuksen muslimien autonomisen alueen perustamisesta, mikä on ollut kapinallisten pitkäaikainen tavoite. Vielä vaadittaisiin kongressin hyväksyntä alueen perustuslaille (Bangsamoro Basic Law, BBL). Hyväksyntä on siirtynyt siirtymistään, mihin ovat vaikuttaneet viime vuoden yhteenotot, joissa oli osallisena myös MILF:in sissejä. Pahimmassa yhteenotossa kuoli 44 hallituksen sotilasta. Käytännössä BBL:n ja MILF:in aseistariisunnan pitäisi kulkea käsi kädessä.

Myönteinen uutinen oli, kun MILF:in ja hallituksen neuvottelijat saivat alkuvuonna Malesian Kuala Lumpurissa käytyjen neuvottelujen tuloksena sovittua voimassa olevan tulitauon pidentämisestä ensi vuoden maaliskuulle. Neuvottelijat ilmaisivat huolensa siitä, että islamin radikalisoituminen voisi kärjistää tilannetta Etelä-Filippiineillä.

MILF onkin luopunut osasta aseistaan, mutta MIL:istä eronnut radikaali BIFF (Bangsamoro Islamic Freedom Fighters) on jatkanut iskujaan. BIFF ei ole hyväksynyt Filippiinien hallituksen tarjoamaa rauhansopimusta ja on jatkanut hyökkäyksiään myös hallituksen tukijoiksi epäilemiään siviilejä vastaan.

Myös kidnappauksistaan kuulu, Sulun saarella tukikohtaansa pitävä Abu Sayyaf -ryhmä on edelleen aktiivinen. Syyskuussa sissit ottivat panttivangikseen kaksi kanadalaismiestä, filippiiniläisnaisen sekä davaolaisen loma-keskuksen norjalaisen johtajan Kjartan Sekkingstadin. Norjan media on seurannut koko syksyn Sekkingstadin kohtaloa, joka on edelleen epäselvä. Abu Sayyafilla on ollut myös muita panttivankeja, joista jotkut on teloitettu.

Ulkomaiset terroristiasiantuntijat ovat varoittaneet, että Abu Sayyaf voi etsiä yhteyksiä ISISiin ja pyrkiä perustamaan Filippiineille tämän paikallisosaston. Tämä tuli esiin, kun hallituksen joukot surmasivat joulukuussa Basilanissa malesialaisen pommimiehen Mohammad Najib Husseinin eli Abua Anasin, jolla ilmeisesti oli yhteyksiä ISISiin. Myös islamistisella Khilafa Islamiya Movement -sissi-ryhmällä on kerrottu olevan ISIS-yhteyksiä.

Marraskuussa hallituksen joukot kertoivat haavoittaneensa Abu Sayyafin johtajaa Isnilon Hapilonia, jonka kiinniottajalle Yhdysvaltain hallitus on luvannut viiden miljoonan dollarin palkkion. Häntä syytetään kolmen amerikkalaisen kidnappaamisesta Palawanilla v. 2001.

Yhdysvaltain joukot takaisin Filippiineille

Yhdysvallat ja Filippiinit ottivat askeleen kohti entistä tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä, kun Filippiinien korkein oikeus päätti, että nykyinen EDCA-puolustussopimus sallii Yhdysvaltain armeijalle paikallisten tukikohtien käytön. Näihin kuuluu myös Manilan lähellä sijaitseva Clarkin lentotukikohta, josta amerikkalaiset lähtivät 1990-luvun alussa, samoin kuin Subicin laivastoasema.

Kello kääntyy näin tavallaan taaksepäin. Useat kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet ratkaisua, joka niiden mukaan kumoaa senaatin vuoden 1991 päätöksen luopua amerikkalaisista tukikohdista. Hallitus on toivottanut amerikkalaiset tervetulleiksi ja vedonnut siihen, että Kiinan kasvava sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä vaatii lisävoimia. Filippiinit on vienyt Kiinan aluevaatimukset Haagin kansainväliseen sovitteluoikeuteen, mutta ilmeistä on ettei Kiina aio kunnioittaa sen päätöstä.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili Manilassa marraskuussa ennen Aasian maiden yhteistyöjärjestö Apecin kokousta. Siihen osallistui Aasian johtajien joukon lisäksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, joka vakuutti Yhdysvaltojen olevan sitoutunut puolustamaan Filippiinejä Kiinan mahdollisilta hyökkäyksiltä. Kokouksessa keskusteltiin etenkin vapaan kaupan esteiden purkamisesta, uudistuvan energian saannista, ympäristöstä ja sosiaalisista uudistuksista. Kokouksen alla Manilassa siivottiin kodittomia ja kerjäläisiä pois kokousvieraiden silmistä.

Edsasta 30 vuotta

Diktaattori Ferdinand Marcosin kaataneesta Edsa-vallankumouksesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta. Muistopäivää vietettiin 22. helmikuuta. Edsa muistetaan verettömänä vallankumouksena, josta alkoi pitkä demokratisoitumisprosessi. Marcos oli julistanut maahan poikkeustilan vuonna 1972, mikä merkitsi käytännössä opposition tukahduttamista. Vain aktiivisin osa jatkoi maanalaista taisteluaan, minkä Marcosin hallinto pyrki väkivalloin tukahduttamaan.

Vuonna 1986 puhjennutta Edsaa juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin, mutta samalla on noussut esiin ääniä, joiden mukaan nykyinen hallinto ei ole onnistunut vaalimaan Edsan perintöä. Tämä on kiusallista nykyiselle presidentille Benigno Aquino III:lle, joka on oppositiohahmo Benigno ”Ninoy” Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon ainoa poika. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi, ettei Benigno Aquinon tänä vuonna päättyvä valtakausi ole tuonut olennaista parannusta surkealla tolalla oleviin ihmisoikeuksiin.

Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 15 vuotta Edsa 2:sta, joka kaatoi presidentti Joseph Estradan vuonna 2001. Hänen tilalleen nousi tuolloin presidentiksi Gloria Macapagal-Arroyo.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen.

Mabuhay 1/2015

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 26.2.2015

Indonesialaisen pommimiehen jahdissa surmattiin 44 poliisia

Poliisin erikoisyksikkö onnistui tammikuun operaatiossaan tappamaan ääri-islamilaisen pommiasiantuntija Marwanin, mutta hintana oli 64 poliisin, 18 BIFF- ja MILF-sissin ja viiden siviilin kuolema. Riskinä on, että selkkausta käytetään tekosyynä koko autonomisen muslimialueen rauhanprosessin kaatamiseen.

Jemaah Islamiyah -terroristijärjestön johtava pommiasiantuntija Zulkifli bin Hir, kutsumanimeltään Marwan piileksi Filippiineillä kymmenisen vuotta. Indonesialainen oli vastuussa muun muassa Balin kahteen yökerhoon vuonna 2002 tehdyistä pommihyökkäyksistä, joissa kuoli yli 200 henkilöä.

Viime aikoina Marwan oleili BIFF-liikkeen (Bangsamoro Islamic Freedom Fighters) suojissa. BIFF on Moro Islamic Liberation Front -liikkeestä (MILF) eronnut ryhmä, joka ei ole hyväksynyt MILF:n ja Filippiinien hallituksen tekemää rauhansopimusta, jonka pohjalta Etelä-Filippiineille perustettaisiin itsenäisen muslimivaltion sijaan vain muslimien autonominen alue.

Filippiinien poliisin erikoisyksikkö (Special Action Force, SAF) on tehnyt vuosien mittaan useamman epäonnistuneen yrityksen Marwanin kiinniottamiseksi. SAF onnistui kuitenkin yllätysiskulla tappamaan Marwanin Mamasapanossa, Maguindanaon provinssissa tammikuun lopussa.

Poliisin tavoitteena oli tappaa myös Marwanin lähin filippiiniläinen avustajan, Abdul Basit Usman, joka kuitenkin onnistui haavoittuneena pakenemaan. Muutoin hyökkäys epäonnistui täysin. Puhjenneessa taistelussa sissejä vastaan kuoli yhteensä 44 SAF:n ja vähintään 18 MILF:n ja BIFF:n taistelijaa sekä viisi siviiliä.

Nyt käydään keskustelua siitä, kenen vastuulla tuhoisa isku on – virheitä tehtiin monella taholla. Operaatio oli valmisteltu erittäin salassa. Päätöksenteosta näyttävät vastanneen viime syksynä viranhoidosta korruptiotutkinnan takia vapautettu Filippiinien poliisin johtaja Alan Purisima ja SAF-joukkojen komentaja Getulio Napeñas.

Purisimalla ei siis olisi pitänyt enää olla minkäänlaista toimintavaltaa SAF:n suhteen. Myös presidentti Aquino osallistui ainakin yleisen tason päätöksentekoon. Vielä ei ole selkeätä kuvaa siitä, kuinka tietoinen presidentti oli tapahtumista operaation kuluessa ja miten hän ylipäällikkönä vaikutti tilanteen pelastamiseen. Ei edes puolustusministeriä ja Filippiinien armeijan johtoa informoitu etukäteen suunnitelmista.

Myöskään armeijan Maguindanaon alueen johdolle ei kerrottu hankkeesta, koska Napeñas ei luottanut suunnitelman pysymiseen salassa. Tällä oli vakavat seuraukset siinä vaiheessa, kun operaatioon osallistuneet kaksi SAF-yksikköä jäivät taistelussa alakynteen ja mottiin eivätkä saaneet ajoissa tukea armeijalta.

Filippiinien hallituksen ja MILF:n sopimuksen mukaan hallituksen asevoimat koordinoivat etukäteen MILF:n kanssa kaikki muslimialueella tehtävät sotilaalliset toimet, kuten terrorisminvastaiset iskut. SAF rikkoi sopimusta salaamalla operaation myös MILF:ltä, koska MILF:n piiristä joku olisi mahdollisesti voinut varoittaa ennakolta Marwania, kuten ilmeisesti edellisissä operaatioissa oli käynyt. MILF:n mukaan koko yhteenottoa SAF-yksiköiden kanssa ei olisi tapahtunut, jos isku olisi annettu heille tiedoksi. MILF syyllistyi kuitenkin osaltaan puolustautumisen kannalta tarpeettomiin raakuuksiin. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt video, jossa MILF-soturi ampuu puolustuskyvyttömän maassa makaavan poliisin, ja todennäköisesti vastaavia tapauksia on enemmänkin.

Vielä vaikeammaksi kuvion tekee Amerikan yhteys. Yhdysvallat on pitänyt Marwania yhtenä vaarallisimmista terroristijohtajista ja on luvannut viiden miljoonan dollarin palkkion Marwanin löytämiseen johtavasta vihjeestä. Inquirer-lehden raportin mukaan (6.2.2015) USA rahoitti koko Marwan-operaation.

Zamboangan alueella on pysyvästi amerikkalaisia sotilasneuvonantajia, jotka kouluttivat ennakolta SAF-joukkoja iskun suorittamiseen. Taistelualueella nähtiin oletettavasti amerikkalaisten miehittämätön tiedustelulennokki. Maguindanaossa oli ilmeisesti myös amerikkalaisia seuraamassa operaation kulkua. Myöhemmin USA:n asevoimien helikopteri kuljetti loukkaantuneita ja kuolleita taistelualueelta. Helikopteri vei myös Marwanilta leikatun sormen, josta varmistettiin DNA-testillä Marwanin henkilöllisyys.

1970-luvulta lähtien muslimien ja Filippiinien hallituksen välisissä taisteluissa on kuollut vähintään 100 000 ihmistä. Nyt MILF:n ja hallituksen neuvottelijat ovat saaneet aikaan sopimuksen autonomisen alueen perustamisesta, ja sen edellytyksenä on, että kongressi hyväksyy alueen perustuslain (Bangsamoro Basic Law, BBL). Tämä ikävä tapaus on asettanut uhanalaiseksi koko BBL:n hyväksymisen ja tulee varmasti ainakin hidastamaan prosessia.

Esimerkiksi entinen presidentti Joseph Estrada on esittänyt, että unohdetaan sopimukset ja aloitetaan täysimittainen sota MILF:n tuhoamiseksi. Marwan-operaatio tuli kalliiksi, mutta rauhanomaisesta ratkaisusta poikkeaminen tulisi merkitsemään aivan eri mittaluokassa kuolemaa ja kärsimystä. (Pekka Borg)

Poliisin mielivalta jatkuu

Poliisin laiton väkivalta on edelleen yleistä Filippiineillä, arvioi Amnesty International. Järjestön julkistaman raportin mukaan vuonna 2013 raportoitiin yhteensä 75 välivaltatapausta. Näin siitä huolimatta, että Filippiinit on hyväksynyt kidutuksen ja laittoman väkivallan kieltäviä kansainvälisiä sopimuksia.

Amnestyn kampanja ”Stop Torture” kohdistuu viiteen maahan, joista yksi on Filippiinit. Above the Law: Police Torture in the Philippines -maaraportin mukaan poliisin laittomuuksien kohteeksi joutuu etenkin köyhempi väestö, joka jouduttuaan pidätetyksi voi joutua myös kidutetuksi.

Käytettyihin menetelmiin kuuluvat muun muassa sähköshokit ja valeteloitukset. Usein vääryyksien kohde ei uskalla valittaa kohtelustaan.

– Poliisi käyttäytyy kuin se olisi lain yläpuolella, toteaa Amnestyn tutkija Hazel Galang-Folli.

Amnesty korostaa, että vaikka kiduttamisen kieltävä laki hyväksyttiin Filippiineillä jo vuonna 2009, yhtään poliisia ei ole tähän asti tuomittu väärinkäytöksistä.

Ihmisoikeustilanne presidenttikauden lähetessä loppuaan

Filippiinien lähihistorian suurimman ihmisoikeustaistelun, –EDSA-vallankumouksen –sanotaan ruumiillistuneen Benigno Jr. Aquinoon ja Corazon Aquinoon. Ei siis ihme, että pariskunnan pojan Benigno ”Noynoy” Aquino III:n noustessa valtaan vajaa viisi vuotta sitten Filippiinien kansalaisyhteiskunnassa oltiin toiveikkaita.

Lainsäädännön tasolla Filippiineillä onkin kiistämättä otettu harppauksia eteenpäin Noynoyn valtakaudella. Väestöpolitiikkaa toteuttava laki eli Reproductive Health Law sekä tahdonvastaisia katoamisia ja etenkin ihmisoikeusloukkausten uhrien tunnustamista ja vahinkojen korvaamista koskevat lait ovat tärkeitä etappeja Filippiinien lainsäädännön kehityksessä kansainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaiseksi.

Valtion julkaisemien tilastojen mukaan ihmisoikeustilanne on parantunut myös käytännössä. Kuitenkin esimerkiksi köyhien ja työttömien tilanteen hienoinen paraneminen selittyy suurelta osin tilastoteknisillä seikoilla. Uusien määritelmien mukaan esimerkiksi työttömäksi ei lueta ihmistä, joka aktiivisesti etsii töitä, ja köyhyysrajaa on käytännössä laskettu.

Aquino III:n hallinto on jatkanut niin kutsuttua aggressiivista kehityspolitiikkaa, jossa perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kuten oikeus ruokaan ja asuntoon jäävät usein kehityksen puskutraktorien alle. Heikoimmassa asemassa ovat niin maaseutujen kuin kaupunkienkin köyhät sekä syrjäisten alueiden alkuperäiskansat.

Hallinnon toimet ruohonjuuritason ”lainvalvonnassa” vallitsevan väkivallan kulttuurin kitkemiseksi ovat myös jääneet vaillinaisiksi. Tästä karmaiseva esimerkki on viime vuonna Binanin kaupungin poliisilaitokselta löydetty ”wheel of torture”, jota poliisi käytti rikoksista epäiltyjen kiduttamiseen.

Filippiinien poliisivoimia pidetään edelleen myös maan korruptoituneimpana instituutiona. Noynoyn vaali-lauseena käyttämä hypoteesi ”ei korruptiota -– ei köyhiä” ei tullut lähemmäksi konkretiaa hänenkään valtakautensa aikana.

Tärkeimmäksi ihmisoikeusasiaksi valtakunnassa on kuitenkin jälleen noussut kysymys sodasta ja rauhasta. Noynoyn hallinnon suurimmaksi saavutukseksi povattu rauha Mindanaon kapinallisryhmittymän kanssa Bangsamoro-alueen perustuslain myötä näyttää Mamasapanon tapahtumien myötä olevan kariutumassa. Presidentin edustamista arvoista huolestuttava ja kansalaisiakin suututtanut esimerkki oli Noynoyn poisjäänti Mamasapanon vainajien vastaanottotilaisuudesta uuden Mitsubishi-tehtaan avajaisten vuoksi. (Joonas Rundgren)

Vasemmisto rauhanneuvotteluihin?

Pitkään jumissa olleet rauhanneuvottelut hallituksen ja vasemmistoryhmittymä NDF:n välillä saattavat käynnistyä uudelleen. Kommunistipuolueen perustaja ja sen ideologinen taustavaikuttaja Jose Maria Sison antoi viime vuoden lopulla lausunnon, jonka mukaan neuvottelujen aloittaminen uudelleen olisi periaatteessa mahdollista alkuvuodesta. Vielä ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään.

Kommunistien aseellinen siipi NPA on käynyt sissisotaa hallitusta vastaan jo 45 vuoden ajan. Se on vaatinut jopa yli 40 000 ihmisen hengen. Sissien määrä on kutistunut muutamaan tuhanteen, kun 1980-luvun puolivälissä aseissa oli vielä 25 000 miestä.

Sison on itse ollut jo pitkään maanpaossa Hollannissa ja rauhanneuvottelut ovat olleet katkonaisia jo vuodesta 2004 lähtien. Edellisen kerran ne katkesivat keväällä 2011. Tämän jälkeen ajoittaiset armeijan ja sissien väliset yhteenotot ovat jatkuneet, viimeksi helmikuun puolivälissä.

Sisonin mukaan on hyvin epävarmaa, päästäänkö lähivuosina lähelle lopullista rauhansopimusta, vaikka neuvottelut alkaisivatkin uudelleen. Tästä huolimatta osapuolet voisivat sopia ainakin tulitauosta sekä sosiaalisista ja taloudellisista uudistuksista, jotka ovat olleet NDF:n vaatimuksia.

Paavin vierailu veti väkeä

Katolisen kirkon johtajan Paavi Franciscuksen vierailu Filippiineillä tammikuussa keräsi Manilassa suuria kansanjoukkoja. Paavia vastaanottamaan kertyi eri laskujen mukaan jopa miljoona filippiiniläistä. Franciscuksen viisipäiväinen vierailu oli kolmas paavin vierailu Filippiineillä vuoden 1970 jälkeen.

Vierailulle antoivat leimansa massiiviset turvatoimet ja Manilan liikennejärjestelyt, jotka kuitenkin pahoja ruuhkia lukuun ottamatta sujuivat suuremmitta ongelmitta. Poliisi ilmoitti varanneensa järjestelyihin 25 000 miestä. Julkisissa puheissaan Franciscus varoitti filippiiniläisiä muun muassa maastamuuton ja ulkomailla työskentelyn perheille aiheuttamista paineista. Hän puuttui myös hallintoa vaivaavaan korruptioon ja esitti vaatimuksen sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämisestä.

Myrsky keskeytti paavin vierailun hirmumyrsky Yolanda/Hayanin tuhoalueilla Taclobanissa, missä myrsky surmasi reilu vuosi sitten 7000 ihmistä. Paavin lähtöpäivän ulkoilmamessuun Manilan Luneta-puistoon kokoontui viisi miljoonaa ihmistä.

Filippiinien talous kasvaa

Hallituksen ilonaiheena on ollut viime aikoina Filippiinien ripeä talouskasvu. Filippiinit on hyötynyt varsinkin ulkomaisista investoinneista. Nämä ovat vauhdittaneet muun muassa elektroniikkateollisuutta. Pääkaupunki Manilassa talouden elpyminen on näkynyt pörssin ennätyslukemina ja lukuisina uusina rakennusprojekteina.

Viime vuoden loka-joulukuussa Filippiinien talous kasvoi 6,9 prosentin vuosivauhtia. Taustalla ovat lisääntyneet julkiset investoinnit sekä teollisuustuotannon kasvu. Myös maatalouden tuotannossa oli loppuvuonna virkistymistä. Peson kurssi on vahvistunut viime aikoina selvästi dollariin nähden samaan aikaan kun Filippiinejä perinteisesti vaivannut inflaatio on pysynyt kohtuullisesti aisoissa.

Aasian kehityspankki odottaa Filippiinien talouskasvun yltävän tänä vuonna 6,4 prosenttiin, kun se viime vuonna kasvoi 6,1 prosenttia. Tämä olisi alueen nopeinta tahtia Kiinan jälkeen. Joidenkin asiantuntijakommenttien mukaan Filippiinit on muuttunut ”Aasian sairaasta miehestä” nyt ”Aasian tiikeriksi”.

Kasvun hedelmät jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti ja suuri osa filippiiniläisistä joutuu sinnittelemään edelleen köyhyysrajalla. Hallituksen mukaan köyhyysrajan alapuolella on edelleen 28 prosenttia filippiiniläisistä. Myös työttömyys ja sosiaalinen epätasa-arvo ovat vaikea ongelma. Yhdysvaltain työministeriö listasi taannoin tuotteita, joita tuotetaan Filippiineillä edelleen lapsityövoimalla. Joukossa olivat riisi, kumi ja banaanit.

Ulkomaisia investointeja jarruttavat puolestaan puutteellinen infrastruktuuri ja energian saatavuus. Nämä ovat Filippiinejä perinteisesti vaivanneita ongelmia, samoin kuin ympäristön vakava saastuminen.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen.

Muut kirjoittajat ovat Pekka Borg ja Joonas Rundgren.

Mabuhay 2/2014

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 21.10.2014

Muslimien autonominen alue perusteilla

Presidentti Aquino antoi syyskuussa kongressille käsiteltäväksi esityksen muslimien autonomisen Bangsamoro-alueen perustuslaiksi. Filippiinien hallitus ja Mindanaon kapinallisryhmittymä, Moron islamilainen vapautusrintama MILF allekirjoittivat maaliskuun lopussa pitkään valmistellun rauhansopimuksen, jonka ytimenä on autonomian turvaaminen Mindanaon moro-väestölle. Sillä on määrä lopettaa jopa 150 000 uhria vaatinut, vuosikymmeniä kestänyt sota.

Esitetyn perustuslain mukaan Bangsamorolle perustetaan oma parlamentti, jolla on alueellinen lainsäädäntövalta. Taloudelliset toimintavallat ovat laajoja, sisältäen verotusoikeuden. Valtion Bangsamoro-alueelta kerättävistä veroista 75 % palautuisi Bangsamoro-hallinnolle. Mm. ulkopolitiikka, maanpuolustus ja valuuttapolitiikka jäisivät edelleen valtiolle. Bangsamoro-alueelle on jo perustettu siirtymäkauden hallinto, joka hoitaa aluehallinnon tehtäviä.

MILF:n kanssa solmitun sopimuksen myötä lakkautettiin Mindanaon Autonominen Muslimialue (ARMM), joka perustettiin toisen aseellisen muslimiryhmittymän eli MNLF:n kanssa tehdyllä rauhansopimuksella. MNLF:n ja hallituksen vuonna 1996 hyväksymällä sopimuksella määriteltiin ARMM:n itsemääräämisoikeuksia ja sovittiin valtion taloudellisesta tuesta alueen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Käytännössä hallituksen lupaukset ovat jääneet paljolti täyttämättä.

MNLF on kritisoinut solmittua rauhansopimusta. MNLF:n mukaan uusi sopimus rikkoo MNLF:n hallituksen kanssa vuonna 1996 solmimaa sopimusta, jota ei ole koskaan pantu asianmukaisesti täytäntöön. MILF erosi MNLF:stä vuonna 1981, kun sen piirissä ei oltu tyytyväisiä vuonna 1976 solmittuun Tripolin rauhansopimukseen, jonka perusteella muodostettiin Mindanaon autonominen muslimialue.

MNLF:n uusi johtaja Datu HJ. Abul Khayr Alonto on kuitenkin suhtautunut hallituksen ja MILF:in sopimukseen myönteisemmin kuin MNLF:ää vuosikaudet johtanut Nur Misuari, joka painui viime vuoden lopulla sotilaiden jahtaamana maan alle. Taustalla oli sissien Zamboangan kaupungin piiritys, joka johti pariin sataan kuolonuhriin.

Rauhansopimuksen ulkopuolella on kuitenkin vielä Al-Qaida -yhteyksistä syytetty militantti Abu Sayyaf -ryhmittymä, joka on Suomessa tunnettu kidnappauksistaan. Tämä ryhmä vangitsi suomalaiset Risto Vahasen ja Seppo Fräntin vuonna 2000. Armeija on syyttänyt MILF:ää siitä, että jotkut sen jäsenet ovat jatkaneet taistelua Abu Sayaafin riveissä rauhansopimuksen solmimisen jälkeenkin.

Lokakuussa Abu Sayyaf vapautti kaksi kidnappaamaansa saksalaisturistia, joista järjestö oli vaatinut miljoonien lunnaita ja uhannut muute mestata heidät. Saksalainen lääkäripariskunta vangittiin huhtikuussa heidän ollessaan purjehtimassa Palawanilla.

NPA jatkaa taistelua

Kommunistijohtoinen New People’s Army (NPA) vietti keväällä näyttävästi 45-vuotisjuhliaan eikä aio vieläkään antautua armeijalle. Hallituksen rauhanneuvottelut kommunistien poliittisen siiven eli NDF:n kanssa katkesivat helmikuussa 2011 eikä niitä ole aloitettu uudelleen, vaikka presidentin kansliasta oli syyskuun alussa varovaisia tunnusteluja tähän suuntaan.

Viimeksi lokakuun puolivälissä ryhmittymän sissit uhkasivat hyökätä kahta kiisteltyä patoprojektia vastaan Sierra Madren alueella. Kaliwan- ja Laiban -padoilla on tarkoitus huolehtia Metro Manilan vesihuollosta, mutta vastapainona ovat laajat ympäristötuhot, kun kymmeniä tuhansia hehtaareja maata jäisi veden alle. Laiban-patohanke on hyllytetty jo kerran aikaisemmin paikallisen väestön vastustuksen takia, mutta nyt se on noussut taas esille. Hankkeessa on mukana myös suuryhtiö San Miguel.

Kolme senaattoria vangittu huijausvyyhdessä

Senaattorit Juan Ponce Enrile, Bong Revilla ja Jinggoy Estrada avustajineen on vangittu niin sanottujen PDAF-varojen (Priority Deve-lopment Assistance Fund) huijausvyyhdissä. Syytteitä tulee varmasti lisääkin, sillä mediatietojen mukaan varojen väärinkäytöksiin osallisena on ollut yli sata kansanedustajaa.

Filippiineillä vallankäyttöön on pitkään kuulunut käytäntö, jossa merkittävä osa valtion budjetista jätetään kohdentamattomana presidentin hallintaan. PDAF on rahasto, josta presidentti jakoi rahaa senaattoreille ja kongressiedustajille heidän ehdottamiinsa alueellisiin kehittämishankkeisiin. Rikossyytteet liittyvät kuitenkin siihen, että poliitikot ovat välikäsien avulla ohjanneet näitä rahoja omille tileilleen.

Välittäjänä toimi myös vangittu Janet Lim-Napoles, joka ohjasi kehitysrahat (yhteensä noin 170 miljoonaa euroa) tekaistuille kansalaisjärjestöille projekteihin, joita ei ole olemassa. Lim-Napoles siirsi useiden linkkien kautta rahat poliitikkoasiakkailleen ja otti sovitun palkkio-osuuden itselleen.

Nyt tutkinnan alla olevat väärinkäytökset tapahtuivat edeltävän presidentti Macapagal-Arroyon aikana. Presidentti Benigno Aquinollakin oli PDAF käytössä, mutta hän kiristi kontrollia Napoles-skandaalin myötä korruptioon kyllästyneen kansanliikkeen seurauksena. Aquino ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan rahastosta ennen kuin korkein oikeus kielsi sen perustuslain vastaisena. Aquinon hallinto kehitti tilalle DAP-rahaston (Disbursement Acceleration Program), jonka varat tulivat budjetin ”säästöön jääneistä määrärahoista”.

Korkein oikeus antoi kesäkuussa päätöksen, jonka mukaan myös DAP on laiton. Sen mukaan toimeenpanovalta ottaa itselleen kongressille kuuluvaa valtaa, kun se siirtää ministeriöiden budjeteista kesken vuotta käyttämättä olevia määrärahoja omaan hallintaansa. Hallituksen käyttämä säästöjen käsite ei vastaa määrärahalainsäädännön säästöjen käsitettä.

Presidentti Aquinon mielestä kuitenkin on tarpeen, että presidentillä on joustavasti käytössä kohdentamattomia määrärahoja mm. ennakoimattomiin tilanteisiin. Siten budjetti-ministeriössä valmisteltiin ensi vuoden budjettiin uusi presidentin määräysvaltaan tuleva rahasto, Special Purpose Fund (SPF). Ministeriö on luvannut valmistella lakeihin uuden säästöjen määritelmän, jotta rahasto olisi lainmukainen. Rahaston suuruudeksi on budjetissa esitetty 501 miljardia pesoa (8,7 miljardia euroa), joka tarkoittaa 19 prosenttia koko valtion budjetista.

Senaattori Enrile on 90-vuotias ja on terveydellisistä syistä sijoitettuna yksityishuoneeseen poliisin sairaalaan. Enrile oli diktaattoripresidentti Ferdinand Marcosin entinen puolustusministeri ja silloisen sotatilan pääarkkitehtejä, mutta oli vuonna 1986 ns. EDSA-vallankumouksessa syrjäyttämässä Marcosia. Hän osallistui myöhemmin myös presidentti Corazon Aquinon vastaiseen vallankaappausyritykseen.

Senaattori Jinggoy Estrada on presidentti Joseph Estradan poika. Myös Bong Revillan isä oli senaattori. Estradaa ja Revillaa yhdistää myös se, että sekä he molemmat että heidän isänsä olivat näyttelijöitä.

(Pekka Borg)

Aquinon virkakaudelle jatkoa?

Presidentti Benigno Aquinon virkakauden on määrä päättyä vuonna 2016. Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt arvioita siitä, että Aquino jatkaisi sittenkin vielä toisen kuusi-vuotisen kauden, vaikka perustuslaki rajoittaa kaudet yhteen. Presidentti nosti tämän mahdollisuuden esiin televisiohaastattelussa elokuussa. Hallitsevaa liberaalipuoluetta edustava Senaatin puhemies Franklin Drilon totesi kuitenkin myöhemmin, ettei Aquino ole kiinnostunut toisesta kaudesta.

Aquino itse ei ottanut asiaan selvää kantaa. Hän totesi syyskuussa, että ”ei voi jättää kansan mielipidettä huomiotta”. Myöhemmin hän kuitenkin täsmensi, ettei ole kiinnostunut toisesta kaudesta. Asia on poliittisesti herkkä, sillä diktaattori Ferdinand Marcos hallitsi Filippiinejä vuosikymmeniä poikkeuslain turvin. Tämän takia Aquinon jatkokauteen tarvittava perustuslain muuttaminen – eli paikallisesti ”cha-cha” (charter change) – nosti vastalauseiden myrskyn. Tämän takia presidentti näki viisaaksi perua puheensa.

Amerikkalaiset tulevat takaisin?

Filippiinit ja Yhdysvallat allekirjoittivat keväällä uuden turvallisuussopimuksen, joka lisää amerikkalaisten sotilaallista läsnäoloa maassa. Filippiinien ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet Etelä-Kiinan meren saaria koskevien alueellisten erimielisyyksien takia. Kiinan on arveltu tähtäävän sotilaallisen voimannäyttöön, joka kohdistuisi johonkin lähialueen valtioon, todennäköisesti joko Vietnamiin taikka sotilaallisesti heikkoon kohteeseen, Filippiineihin, joka on alkanut vasta viime aikoina varustautua Kiinan uhan takia.

Filippiineillä vieraillut presidentti Barack Obama tähdensi, ettei turvallisuussopimus ole tähdätty Kiinaa vastaan. Filippiinien ulkoministerin Albert del Rosarion mukaan sopimuksen taustalla ovat kuitenkin Kiinan kanssa kiristyneet välit. Kiistakapulana ovat edelleen Spratly-saaret, joiden edustalle Filippiinit on ankkuroinut vanhan ruostuneen sota-aluksensa tukikohdaksi. Sitä kiertelevät Kiinan uuden-aikaiset alukset, jotka pyrkivät estämään filippiiniläisten merisotilaiden huollon.

Yhdysvaltojen kanssa solmittu kymmen-vuotinen sopimus ei salli amerikkalaisille pysyvien joukkojen sijoittamista Filippiineille eikä ydinaseita, mutta se velvoittaa Yhdysvaltoja puolustamaan Filippiinejä hyökkäyksen tapahtuessa. Yhdysvallat voi sijoittaa väliaikaisesti Filippiineille tuhansien sotilaiden joukkoja ja tuoda saarelle omia hävittäjiään ja sota-aluksiaan.

Presidentti Benigno Aquino tähdensi, että Filippiinit ei ole tällä hetkellä kenellekään sotilaallinen uhka. Viimeinen amerikkalainen tukikohta Filippiineillä eli Subic Bay suljettiin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten eli vuonna 1992, kun amerikkalaista militarismia kohtaan oli kasvavaa kritiikkiä.

Monet kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet uutta turvallisuussopimusta, koska se antaa amerikkalaisille liian suurta sananvaltaa Filippiinien puolustuksessa ja kääntää näin kelloa taaksepäin. Korkeimpaan oikeuteen on jätetty valitus, jonka mukaan sopimus ei ole laillinen, koska sillä ei ole Filippiinien senaatin hyväksyntää. Asian käsittely on kesken.

Väkiluku kasvaa

Filippiinien väliluku ylitti symbolisena rajapyykkinä pidetyn sadan miljoonan rajan heinäkuussa. Filippiinit on nyt maailman 12. väkirikkain maa. Alle 25-vuotiaita filippiiniläisistä on 54 prosenttia. Hallitukselle tämä tieto tuo päänvaivaa, sillä vaikka kasvava väestö tarkoittaa myös lisää työvoimaa, lisää se samalla muun muassa terveydenhuollon rasitteita. Viranomaisten tavoitteena on rajoittaa lapsiluku kahteen perhettä kohden. Käytännössä viranomaisten ja paikallisen katolisen kirkon näkemyserot ovat vaikuttaneet väestöpolitiikan toteuttamiseen.

Laki seksuaaliterveydestä vihdoin voimaan

Korkein oikeus päätti heinäkuussa, että väestöpolitiikkaa toteuttava laki eli Reproductive Health Law ei ole perustuslain vastainen. Korkein oikeus teki kuitenkin lakiin monia katolisen kirkon ja konservatiivisten poliittisten tahojen esittämiä rajauksia, jotka heikentävät lain vaikuttavuutta. Niiden mukaan esimerkiksi ehkäisyneuvontaa ei voida järjestää ilman vanhempien suostumusta alaikäisille, vaikka näillä olisi ollut keskenmeno. Lakiin jäi myös terveydenhoidon henkilökunnalle mahdollisuus kieltäytyä antamasta ehkäisyneuvontaa.

Uusia lakeja koulukielistä

Kongressi hyväksyi äskettäin kolme lakia, jotka tähtäävät oppilaiden äidinkielten aseman parantamiseen koulukielinä suhteessa maan kahteen viralliseen kieleen. Vuonna 2012 tuli voimaan lastentarhoja koskeva laki (Kinder-garten Education Act) ja vuonna 2013 varhaisopetuslaki (Early Years Act) sekä perussivistystä koskeva laki (Enhanced Basic Education Act).

Vuoden 1987 perustuslaissa määriteltiin maan virallisiksi kieliksi englanti ja vihdoin sen rinnalle nostettu kansalliskieli filippiino. Nämä ovat tuosta asti kilpailleet koulumaailman pääkielen asemasta. Uusien lakien perusteella filippiinoa ja englantia kutsutaan nyt oppilaiden toisiksi kieliksi (L2). Tosiasiassahan lapset aloittavat koulunsa paikallisilla kielillä, jotka ovat heidän ensimmäisiä kieliään (L1). Uuden ajatuksen mukaan maan koulukielipolitiikka on nyt myös määritelty sanoilla: L1-perustainen, monikielinen koulutus.

Taustalla on ajatus, että lasten pitää saada opetusta kielellä, jota he ymmärtävät. Aika näyttää, miten tämä onnistuu maassa, missä edes filippiinon kielellä ei ole saatavissa kaikkia oppikirjoja.

Maassa puhutaan eri tutkijoiden mukaan 170–-85 kieltä, joten kielikysymys on aina ollut tärkeä. Kiistaa koulukielistä on käyty jo toista sataa vuotta. Suurimman osan 1900-luvusta ainoa sallittu koulukieli oli englanti. 1970-luvulta lähtien sen rinnalle on yritetty nostaa tagalogiin perustuva yleiskieli, joka lanseerattiin aluksi nimellä Pilipino ja vuodesta 1987 lähtien tunnetaan nimellä Filipino (filippiino). Monet maan suurimmistakin kielistä, vaikka niillä on miljoonia puhujia, ovat tuskin edes nousseet kirjakielen tasolle.

(Riitta Vartti)

Talous kasvussa

Filippiinien talous kasvoi huhti-kesäkuussa edelleen ripeää vauhtia. Vuoden alkupuoliskon kuuden prosentin kasvuvauhti on silti vielä alle hallituksen 6,5–7,5 prosentin tavoitteen.

Ensi vuonna hallitus tähtää 7–8 prosentin kasvuun ja 7,5–8,5 prosentin kasvuun vuonna 2016.

Huolenaiheena on hintojen nousu eli inflaatio, joka on ylitse keskuspankin tavoitteen.

Filippiinit on hyötynyt kasvavista ulkomaisista investoinneista, jotka ovat kasvattaneet etenkin elektroniikkateollisuutta.

Talouskasvua uhkaavat jarruttaa muun muassa Manilan pahenevat liikenneongelmat, joille ei näy ratkaisua. Manilassa on tuplasti autoja kilometriä kohden esimerkiksi Singaporeen verrattuna.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen. Muut kirjoittajat Pekka Borg ja Riitta Vartti.

Mabuhay 1/2014

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 3.3.2014

Rauhansopimus allekirjoitettiin vihdoin suurimman muslimiryhmän kanssa

Filippiinien hallitus ja muslimikapinallisjärjestö MILF (Moro Islamic Liberation Front) allekirjoittivat joulukuussa Malesiassa rauhansopimuksen. Se tuo muslimeille Filippiinien eteläosiin rajoitetun itsehallinnon.

Sopimuksen on määrä lopettaa neljä vuosikymmentä kestänyt sota, joka on tappanut arviolta yli satatuhatta ihmistä. Rauhanneuvotteluita käytiin yli kymmenen vuoden ajan, joskin ne olivat välillä umpikujassa.

Aseelliset yhteenotot ovat kuitenkin jatkuneet armeijan ja toisen muslimien sissijärjestön MNLF:n välillä muun muassa Mindanaolla. Heti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tammikuun lopulla armeija surmasi kymmeniä muslimitaistelijoita kiivaissa yhteenotoissa. MNLF:n perustaja Nur Misuari on edelleen karkuteillä.

MNLF solmi periaatteellisen rauhansopimuksen hallituksen kanssa jo vuonna 1996, mutta sen muslimien itsehallintoa tukeva sisältö on jäänyt toteuttamatta. Misuari onkin syyttänyt hallitusta siitä, että se ohittaa MILF:in kanssa tehdyllä rauhansopimuksella MNLF:n kanssa tehdyn sopimuksen.

Myös kolmas muslimiryhmittymä Abu Sayyaf on vannonut jatkavansa taisteluita armeijan joukkoja vastaan. Armeija ja ryhmittymä ottivat helmikuun alussa verisesti yhteen.

Jolon saarella tukikohtaansa pitävä Abu Sayaaf on pitänyt hallussaan myös useita panttivankeja.

Erilaisia pienempiä sissijoukkioita on useita. Yksi ryhmittymistä on MILF:istä muutama vuosi sitten eronneen komentaja Ameril Umra Katon johtama BIFF.

MILF:in edustajien mukaan muiden ryhmien jatkama taistelu hallitusta vastaan on turhaa, koska kaikki kriittiset asiat on käsitelty tuoreessa rauhansopimuksessa. Käytännössä ehdotetun uuden muslimien paikallishallinnon on kuitenkin mahdoton toteuttaa rauhansopimusta, elleivät muut ryhmittymät laske aseitaan.

Myöskään kommunistijohtoinen NPA-ryhmittymä ei ole luvannut solmia rauhaa hallituksen kanssa.

NPA:lla on edelleen aseissa satoja sissejä eri puolilla Filippiinejä, vaikka viime aikoina vasemmistoarmeija on ollut melko passiivinen.

Talous kasvaa, samoin köyhyys

Filippiinien kansantalous on päässyt hyvään vauhtiin ja kuuluu nyt Aasian nopeimmin kasvaviin.

Talous kasvoi kansallisen tilastolaitoksen mukaan viime vuonna peräti 7,2 prosenttia, kun edellisvuoden kasvu jäi 6,8 prosenttiin. Suuri osa kasvusta juontui kasvaneesta teollisuustuotannosta.

Taloudellinen kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan tuloerot ovat jatkaneet jyrkkenemistään.

Osa väestöstä on saanut nauttia kasvun hedelmistä, mutta köyhempien kansalaisten olot ovat vain kurjistuneet entisestään. Työttömyys on ollut nousussa ja laskutavasta riippuen noin joka neljäs filippiiniläinen on edelleen ilman työpaikkaa.

Taloutta ovat tukeneet maahan virranneet ulkomaiset investoinnit, jotka ovat luoneet myös uusia työpaikkoja. Muun muassa japanilaiset elektroniikkayritykset ja kiinalaiset tekstiiliyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita laajentamaan tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten Filippiineillä.

Presidentin hallinnosta on myönnetty, ettei kasvu ole juuri hyödyttänyt kaikkein köyhimpiä, kuten maaseutuväestöä. Mielipidetiedusteluissa enemmistö filippiiniläisistä on ollut sitä mieltä, että elämän laatu on heikentynyt kuluneen vuoden aikana.

Hallitus on pyrkinyt korostamaan talouskasvun luomia työpaikkoja. Nämä ovat kuitenkin jakautuneet varsin epätasaisesti.

Laajaa tyytymättömyyttä on herättänyt sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu. Presidentti Gloria Macabagal-Arroyon vuosituhannen alussa esittelemä energiasektorin yksityistäminen ei johtanut suunnitellusti hintojen laskuun.

Myös vanha vitsaus eli sähkökatkot ovat jatkuneet. Helmikuun lopussa sähköt katkesivat miljoonilta Mindanaon saarella asuvilta ihmisiltä. Saarella on ollut viime vuosina usein sähkökatkoja. Alueella on myös säännöstelty sähköä, mikä on hidastanut sen talouden kehitystä.

Presidentti Noynoy Aquinon ilonaiheisiin kuuluu se, että hänen henkilökohtaiset kannatuslukunsa ovat pysyneet toistaiseksi yllättävänkin korkeina. Niitä eivät merkittävästi notkauttaneet edes taifuuni Yolandan heikoksi arvostellut pelastus- ja jälkihoitotoimet. Taifuunin aiheuttamien tuhojen korjaamisen arvioidaan vievän vuosikausia.

Aquinon hallinnon tavoitteena on ollut puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä, mutta tähän mennessä tavoitteen saavuttamisesta on ollut vain vähän merkkejä, sillä edelleen noin neljänneksen väestöstä lasketaan kuuluvaan köyhimpään väestöryhmään.

Helmikuussa presidentti ilmoitti valinneensa 30 köyhintä aluetta erikoistukitoimien kohteeksi.

Näillä alueilla pyritään vauhdittamaan talouden kehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja.

Taifuuni aiheutti tuhoa

Marraskuun alussa Filippiinien keskiosiin iskenyt taifuuni Yolanda aiheutti massiivista tuhoa, joka on vaikuttanut arviolta 15 miljoonan ihmisen elämään.

Hirmumyrsky ja sen synnyttämä aalto eivät osuneet alueen suurimpaan kaupunkiin Cebuun, mutta Leyten saarella sijaitseva Taclobanin 200 000 asukkaan kaupunki tuhoutui melkein kokonaan. On arvioitu, että menee jopa 15 vuotta ennen kuin elämä Taclobanissa palaa samanlaiseksi kuin mitä se oli ennen taifuunia. Vaurioiden korjaamisen on ennakoitu nielevän jopa kuusi miljardia euroa.

Hallituksen toimet myrskyn uhrien tukemiseksi ovat aiheuttaneet arvostelua, sillä esimerkiksi kodittomille rakennetut hätäasunnot ovat osoittautuneet heti alkuun liian pieniksi perheille. Niiden rakentamisen laatua on arvosteltu ja joistakin ovat puuttuneet vessat ja keittiöt. Myös ulkomaisen avun on epäilty ajautuneen vääriin käsiin, vaikka jotkut epäilykset ovatkin osoittautuneet aiheettomiksi.

Taifuunin on arvioitu tuhonneen yli miljoona taloa ja jättäneen jopa neljä miljoonaa ihmistä kodittomiksi. Raunioista on löytynyt aivan viime viikkoihin asti lisää ruumiita.

Kiista Kiinan kanssa

Filippiinien hallituksen välit Kiinan kanssa ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun presidentti Benigno Aquino vertasi Kiinan alueellisia pyrkimyksiä Hitlerin Saksaan. Perusteena oli Kiinan peräänantamattomuus Etelä-Kiinan meren suhteen.

New York Timesille puhuneen Aquinon mukaan Kiinan myötäileminen sen alueellisissa vaatimuksissa olisi yhtä kohtalokasta kuin maailman passiivisuus Hitlerin vallatessa Tshekkoslovakian ennen toista maailmansotaa.

Presidentin hallinnosta tähdennettiin myöhemmin, ettei lausunnon ollut tarkoitusta loukata kiinalaisia. Kommentit ehtivät kuitenkin herättää laajaa huomiota ja suuttumusta kiinalaisissa tiedotusvälineissä.

Viimeksi Filippiinit moitti Kiinan uhkaavia tavoitteita Etelä-Kiinan merellä viime kesänä Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön Aseanin tapaamisessa. Kiinan mukaan syytöksissä ei ollut pohjaa, koska se katsoi Etelä-Kiinan meren kuuluvan itselleen.

Toimittajien murhat jatkuneet
Levottomasta poliittisesta tilanteesta kertovat lukuisat paikallisten journalistien murhat, joiden takana ovat aseistautuneiden joukkioiden johtajat. Amerikkalaisen Human Rights Watchin mukaan Aquinon aikana on saanut surmansa 26 journalistia. Näiden tekojen tekijöistä ketään ei ole saatu oikeuden eteen.

Kasvavan arvostelun takia hallitus tuomitsi selkeäsanaisesti joulukuussa tapahtuneen radiojournalisti Rogelio Batulidin murhan, joka oli saanut laajaa julkisuutta. Konkreettiset toimet väkivallan uhan vähentämiseksi ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi.

Korruptio aisoihin
Viime kesästä lähtien on Filippiinien poliittista keskustelua hallinnut termi pork barrel. Sillä tarkoitetaan kansanedustajille budjetista jaettavaa rahaa, jonka edustaja voi osoittaa oman vaalipiirin kehittämishankkeeseen. Kukin alahuoneen edustaja on saanut ehdottaa haluamalleen kohteelle PDAF-rahaa (Priority Deve-lopment Assistance Fund) 70 miljoonalla pesolla (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja kukin senaattori 200 miljoonalla pesolla (3,3 miljoonaa euroa) vuodessa.

Viime heinäkuussa paljastui systemaattinen PDAF-rahojen petosvyyhti. Liikenainen Janet Lim-Napoles oli perustanut lukuisia valekansalaisjärjestöjä, joiden tileille kansanedustajat olivat vuosien ajan kyenneet kanavoimaan PDAF-rahoja. Rahat jaettiin niin, että kongressiedustajat saivat noin puolet rahasta itselleen.

Napolesin avulla valtiolta huijattiin noin 10 miljardia pesoa (165 miljoonaa euroa) kansalle tarpeellista kehittämisrahaa. Tutkinnan alla ovat senaattorien Bong Revillan, Juan Ponce Enrilen, Jinggoy Estradan, Ferdinand Marcos, Jr:n. ja Gregorio Honasanin sekä ainakin 23 alahuoneen edustajan PDAF-rahojen ohjaukset Napolesin valejärjestöille.

Väärinkäytöksissä on osallisina myös valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, vaikka monissa tapauksissa Napolesin koneisto on yksinkertaisesti väärentänyt papereihin alueellisten vastuuhenkilöiden nimiä. Tosin PDAF-rahoja on väärinkäytetty myös muiden toimijoiden kuin Napolesin avulla.

Presidentti Aquinon maine on rehellisen poliitikon, joka ei ole varastanut itselleen valtion rahoja ja joka on toiminut korruption vähentämiseksi. Toisin oli presidentti Gloria Macapal-Arroyon valtakaudella, kun Gloria lähimpine tukijoineen rohmusi satojen miljoonien omaisuuksia itselleen.

Arroyo nimitti oikeusasiamieheksi Merceditas Gutierrezin ja korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi Renato Coronan varmistamaan sen, että kaikki presidentin lähipiiriä koskevat talousrikossyytteet menevät kumoon. Heidän erottamisensa viroistaan avasi tien Arroyon aikaisten korruptiorikosten tutkimiselle.

PDAF-skandaalin julkitulo synnytti viime elokuussa valtavia korruption vastaisia mielenosoituksia Filippiineillä ja maailmalla filippiinojen keskuudessa, kuten meillä Helsingissäkin. Keskeisenä vaatimuksena oli, että presidentti Aquinon pitäisi poistaa budjetista PDAF-rahat ja muutkin vastaavat budjettikontrollin ulkopuoliset rahastot.

Vaikka presidentti Aquino ei itse taloudellisesti hyödy näistä rahoista, oli hän haluton niistä luopumaan, koska ne ovat tärkeä hallitsemisen väline. Presidentillä on viimeinen valta päättää, mihin edustajan hankkeeseen ja milloin näitä rahoja jaetaan. Sen avulla presidentti voi taivutella kansanedustajia edistä-mään hänen ajamiaan asioita. Itse asiassa Aquino kaksinkertaisti heti valtakautensa alkaessa PDAF:n määrärahat.

Aquino oli halukas vain lopettamaan entisen PDAF:n ja perustamaan tilalle vastaavan rahaston, joka olisi paremmin kontrolloitu. Kansalaisliikkeille tämä ei riittänyt, ja samalle kannalle asettui Korkein oikeus, joka totesi marraskuussa 2013 PDAF:n olevan perustuslain vastainen ja määräsi rahaston välittömästi käyttökieltoon.

PDAF-tutkimukset ovat liittyneet presidentti Arroyon aikana tapahtuneisiin väärinkäytöksiin.

Presidentti Aquino on joutunut nyt puolustuskannalle oman hallintokauden rahastokäytännöistä, kun keskusteluun on nostettu säästyneistä määrärahoista koottu Disbursement Acceleration Program (DAP), joka on presidentin hallinnassa oleva elvytysrahasto kehittämishankkeisiin.

DAP-raha ei ole samalla lailla kiintiöity edustajakohtaisesti kuin PDAF:ssa, joten se on vielä enemmän presidentin harkinnasta kiinni. Erityisesti keskustelua on herättänyt se, että presidentti hyväksyi useiden senaattoreiden hankkeille 50 miljoonan peson rahoituksia siinä vaiheessa, kun presidentille tärkeä oikeuskansleri Coronan erottaminen oli valtakunnanoikeudessa päätettävänä.

Tarkastuksissa on tullut ilmi, että ainakin jonkin verran DAP-rahaa on ohjattu epämääräisille kansalaisjärjestöille.

Ongelmana eivät ole kuitenkaan vain PDAF tai DAP. Ongelmana on koko paternalistinen hallintojärjestelmä alimmalta kylätasolta ylimmälle tasolle, sillä rahanjakovalta on kunkin tason johtajalla. Alemman tason pitää tukea ylempää tasoa, jolloin saa vastavuoroisesti etuja ylhäältä käsin. Tämä näkyy budjetin rakenteessa siten, että noin viidesosa budjetista on presidentin määrärahoja erityisiin tarkoituksiin. Nämä määrärahat eivät ole samalla lailla kongressin päätettävissä kuin mi-nisteriöiden valmistelemat budjetit. Erityismäärärahoista esitetään kongressille vain otsikot ja kokonaissummat, paitsi siihen sisältyvästä 2,3 miljardin euron erästä ennalta määrittelemättömiin menoihin (mm. katastrofit) ei esitetä sitäkään tietoa.

Siten korruption poistamiseksi kongressista ei ole kyse vain pork barrel -rahastoista, vaan koko budjetointijärjestelmän tekemisestä läpinäkyväksi ja presidentin hallinnassa ja harkintavallassa olevien määrärahojen saattamista ”normaalin” budjetointimenettelyn puitteisiin.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen. Korruptio aisoihin -artikkelin kirjoitti Pekka Borg.

Mabuhay 1/2012

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran kevättiedote 1.3.2012

Filippiineillä on meneillään suuri oikeusdraamojen sarja, joka liittyy maan korruptoituneeseen hallintoon. Ex-presidentti Arroyo on syytettynä ja korkeimman oikeuden puheenjohtaja Corona valtakunnanoikeudessa. Tärkeät uudistukset, kuten uusi perhesuunnittelulaki, ovat vaarassa jäädä oikeustaisteluiden varjoon.

Suuria oikeusjuttuja

Demokratiassa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan, jotta varmistettaisiin, että mikään niistä ei pääse kasaamaan valtaa ja etuisuuksia itselleen. Korruptoituneessa järjestelmässä taas valtaa pitävät tahot kytkeytyvät toisiinsa turvatakseen toinen toisilleen taloudellisia ja muita etuja.

Filippiineillä valta on keskitetty presidentille. Siksi presidentin on mahdollista rakentaa keskinäiselle kiitollisuudelle perustuvia verkostoja kahmiakseen yhteiskunnan varoja itselleen ja kannattajilleen. Varsinkin presidentit Marcos ja Estrada onnistuivat hankkimaan miljardiomaisuuksia suvuilleen, ja paljon rahaa jäi jaettavaksi myös muille valtaverkostossa mukana olleille.

Myös presidentti Gloria Macapagal Arroyoa ja hänen lähipiiriään syytetään korruptoituneesta hallinnosta. Presidentin puolisoa Mike Arroyoa sekä presidentin kansanedustajapoikaa ja -lankoa on syytetty rahan keräämisestä laittomasta jueteng-pelistä, jossa rahaa liikkuu vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Presidentti Arroyoa syytettiin myös viljelijöitten lannoitteisiin budjetoidun 12 miljoonan euron kanavoimisesta omaan vaalityöhönsä. Syytteen mukaan presidentin puoliso oli myös keskeisesti järjestelemässä valtion 329 miljoonan dollarin laajakaistaverkkokauppaa kiinalaisen ZTE-yhtiön kanssa. Sopimus sisälsi satojen miljoonien pesojen lahjuspaketin presidentin puolisolle ja korkeille virkamiehille. Kauppa kuitenkin peruuntui asian tultua julkisuuteen.

Vielä vakavampi rikos oli kuitenkin presidentti Arroyon vaalivilppi vuoden 2004 vaaleissa, millä hän varmisti oman valintansa (ns. Hello Garci -tapaus). Samoin Maguindanaon alueen vaaliviranomaiset ovat esittäneet näyttöä siitä, että presidentti järjesti yhdessä mm. Autonomisen Muslimialueen kuvernööri Zaldy Ampatuanin kanssa vuoden 2007 senaattorinvaalissa ylivoimaisen tuloksen omille ehdokkailleen.

Korruptoituneessa valtaverkostossa laittoman varallisuuden kasaamisen jatkeeksi pyritään varmistamaan syytesuoja. Ollessaan vallassa presidentti päättää suurelta osin budjettivarojen jakamisesta kansanedustajien omiin hankkeisiin, ja siten hän kykenee estämään kongressin yritykset asettaa hänet valtakunnanoikeuteen. Näin myös Arroyo sai estettyä kaikkien itseensä kohdistuneiden syytteiden etenemisen.

Oikeusasiamies Merceditas Gutierrez joutuu eroamaan

Presidentin vaihduttua Arroyolla ei ole enää entisenlaista vaikutusvaltaa kongressissa. Sitä tärkeämpää hänelle olikin ennen oman kauden päättymistä nimittää itselleen myötämielisiä henkilöitä oikeuslaitokseen.

Oikeusasiamiehellä on Filippiineillä paljon valtaa virkamiesten ja luottamustehtäviä hoitavien rikostutkinnassa ja syytteen nostamisessa. Maaliskuussa 2011 kongressi nosti syytteen presidentti Arroyon nimittämää oikeusasiamies Merceditas Gutierrezia vastaan sillä perusteella, että tämä jätti systemaattisesti nostamatta syytteitä suuriin talousrikoksiin liittyen, kuten em. lannoitevarojen ja laajakaistaverkkohankkeiden tapauksissa. Hän esti erityisesti presidentti Arroyon läheisiä koskevien syytteiden etenemisen. Gutierrez päätti erota tehtävästään ennen valtakunnanoikeuden käsittelyä.

Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Renato Corona valtakunnanoikeudessa

Presidentti Arroyo nimitti omana luotettunaan pidetyn Coronan korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi viime hetkellä, vielä presidentinvaalien jälkeen, vaikka perustuslain mukaan väistyvä presidentti ei saisi nimittää ketään virkaan viimeisen kahden kuukauden aikana ennen vaaleja. Tästä nousi valtava kohu, mutta oikeus tulkitsi lakia presidentin hyväksi siten, että nimitysoikeus ei koskisi oikeuslaitosta. Tähän liittyen Coronan ja presidentti Aquinon suhteet olivat alusta lähtien kireät -– jopa niin, että perinteistä poiketen Aquino ei antanut korkeimman oikeuden puheenjohtajan vihkiä häntä presidentin virkaan.

Kongressin alahuone hyväksyi kahdeksankohtaisen syytteen Coronaa vastaan mm. seuraavilla perusteilla:

1. Jatkuva puolueellisuus tapauksissa, joissa Arroyo ja hänen hallintonsa ovat syytettynä.
2. Ei ole ilmoittanut koko varallisuuttaan lakisääteisissä selvityksissä.
3. Ei ole kunnioittanut vallanjaon periaatteita yrittäessään estää kongressia asettamasta oikeusasiamiestä syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
4. Toimi puolueellisesti kieltämällä presidentti Arroyolle ja hänen puolisolleen määrätyn matkustuskiellon toimeenpanon.

Senaatti toimii valtakunnanoikeutena, joka on kokoontunut 16.1.2012 lähtien. Oikeus on lähtenyt liikkeelle helpommasta päästä eli ilmoittamatta jääneestä varallisuudesta. Todisteiden mukaan Corona ja hänen perheensä omistaa ainakin 45 kiinteistöä ja lukuisia pankkitilejä, joiden varoja hän ei ole ilmoittanut. Kiivaimmin on keskusteltu dollaritileistä, joiden tiedot on toimitettu salaa valtakunnanoikeuden syyttäjille. Tästä syntyi perustuslain mukaista vallanjakoa koetteleva kohu, sillä korkein oikeus kielsi laittomasti paljastettujen pankkitietojen käytön todisteena. Äänestyksen jälkeen senaatti päätti olla vaatimatta pankilta tietoja ulkomaanvaluuttatileistä, mutta totesi samalla, että tämä on yksittäinen päätös eikä valtakunnanoikeus aio luovuttaa sille kuuluvaa määräysvaltaa korkeimmalle oikeudelle.

Syytekirjelmässä valtakunnanoikeudelle on esitetty pitkä lista korkeimman oikeuden päätöksiä, joissa Corona on aina äänestänyt Arroyoa tukien. Näillä ratkaisuilla lukuisat presidentti Aquinon reformihankkeet on laitettu jäihin ja siksi Coronaa syytetäänkin tuomiovallan käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.

Coronan puolustus ja myös valtakunnanoikeuden puheenjohtajana toimiva senaatin presidentti Juan Ponce Enrile ovat moittineet syyttäjää riittämättömästä valmistautumisesta oikeuskäsittelyyn. Käsittely sai uuden käänteen 28. helmikuuta, kun syyttäjä ilmoitti, että syytteen jo käsittelyyn otetut kolme kohtaa riittävät syyllisyyden osoittamiseen ja siten hän aikoo jättää tuomatta syytteen loppuja viittä kohtaa käsittelyyn. Seuraavaksi on puolustuksen vuoro esittää omat vastatodisteensa.

Presidentti Arroyo oikeuden eteen

Presidenttikaudellaan Arroyo onnistui estämään kaikki yritykset saattaa hänet valtakunnanoikeuden eteen. Marraskuussa 2011 kuitenkin vaaliviranomainen COMELEC nosti syytteen Arroyoa vastaan vaalien sabotoinnista vuonna 2007. Pian sen jälkeen Gloria ja Mike Arroyo yrittivät poistua maasta, mutta oikeusministeri Leila de Liman toimesta heidät pidätettiinkin lentokentältä. Coronan johdolla korkein oikeus asetti Arroyoille määrätyn maastapoistumiskiellon toimeenpanokieltoon, mutta oike-usministeri ei suostunut antamaan matkustuslupaa, koska se olisi saattanut johtaa Arroyojen pakoiluun oikeusistunnoista. Nyt, helmikuun lopussa 2012, Arroyo on sairaalassa tutkintavankeudessa odottamassa oikeuden käsittelyä.

(Pekka Borg)

Kevättiedote 1.3.2012

Filippiineillä on meneillään suuri oikeusdraamojen sarja, joka liittyy maan korruptoituneeseen hallintoon. Ex-presidentti Arroyo on syytettynä ja korkeimman oikeuden puheenjohtaja Corona valtakunnanoikeudessa. Tärkeät uudistukset, kuten uusi perhesuunnittelulaki, ovat vaarassa jäädä oikeustaisteluiden varjoon.

Suuria oikeusjuttuja

Demokratiassa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan, jotta varmistettaisiin, että mikään niistä ei pääse kasaamaan valtaa ja etuisuuksia itselleen. Korruptoituneessa järjestelmässä taas valtaa pitävät tahot kytkeytyvät toisiinsa turvatakseen toinen toisilleen taloudellisia ja muita etuja.

Filippiineillä valta on keskitetty presidentille. Siksi presidentin on mahdollista rakentaa keskinäiselle kiitollisuudelle perustuvia verkostoja kahmiakseen yhteiskunnan varoja itselleen ja kannattajilleen. Varsinkin presidentit Marcos ja Estrada onnistuivat hankkimaan miljardiomaisuuksia suvuilleen, ja paljon rahaa jäi jaettavaksi myös muille valtaverkostossa mukana olleille.

Myös presidentti Gloria Macapagal Arroyoa ja hänen lähipiiriään syytetään korruptoituneesta hallinnosta. Presidentin puolisoa Mike Arroyoa sekä presidentin kansanedustajapoikaa ja -lankoa on syytetty rahan keräämisestä laittomasta jueteng-pelistä, jossa rahaa liikkuu vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Presidentti Arroyoa syytettiin myös viljelijöitten lannoitteisiin budjetoidun 12 miljoonan euron kanavoimisesta omaan vaalityöhönsä. Syytteen mukaan presidentin puoliso oli myös keskeisesti järjestelemässä valtion 329 miljoonan dollarin laajakaistaverkkokauppaa kiinalaisen ZTE-yhtiön kanssa. Sopimus sisälsi satojen miljoonien pesojen lahjuspaketin presidentin puolisolle ja korkeille virkamiehille. Kauppa kuitenkin peruuntui asian tultua julkisuuteen.

Vielä vakavampi rikos oli kuitenkin presidentti Arroyon vaalivilppi vuoden 2004 vaaleissa, millä hän varmisti oman valintansa (ns. Hello Garci -tapaus). Samoin Maguindanaon alueen vaaliviranomaiset ovat esittäneet näyttöä siitä, että presidentti järjesti yhdessä mm. Autonomisen Muslimialueen kuvernööri Zaldy Ampatuanin kanssa vuoden 2007 senaattorinvaalissa ylivoimaisen tuloksen omille ehdokkailleen.

Korruptoituneessa valtaverkostossa laittoman varallisuuden kasaamisen jatkeeksi pyritään varmistamaan syytesuoja. Ollessaan vallassa presidentti päättää suurelta osin budjettivarojen jakamisesta kansanedustajien omiin hankkeisiin, ja siten hän kykenee estämään kongressin yritykset asettaa hänet valtakunnanoikeuteen. Näin myös Arroyo sai estettyä kaikkien itseensä kohdistuneiden syytteiden etenemisen.

Oikeusasiamies Merceditas Gutierrez joutuu eroamaan

Presidentin vaihduttua Arroyolla ei ole enää entisenlaista vaikutusvaltaa kongressissa. Sitä tärkeämpää hänelle olikin ennen oman kauden päättymistä nimittää itselleen myötämielisiä henkilöitä oikeuslaitokseen.

Oikeusasiamiehellä on Filippiineillä paljon valtaa virkamiesten ja luottamustehtäviä hoitavien rikostutkinnassa ja syytteen nostamisessa. Maaliskuussa 2011 kongressi nosti syytteen presidentti Arroyon nimittämää oikeusasiamies Merceditas Gutierrezia vastaan sillä perusteella, että tämä jätti systemaattisesti nostamatta syytteitä suuriin talousrikoksiin liittyen, kuten em. lannoitevarojen ja laajakaistaverkkohankkeiden tapauksissa. Hän esti erityisesti presidentti Arroyon läheisiä koskevien syytteiden etenemisen. Gutierrez päätti erota tehtävästään ennen valtakunnanoikeuden käsittelyä.

Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Renato Corona valtakunnanoikeudessa

Perustuslaillisen vallanjaon suhteen vielä ongelmallisempaa on ylimmän riippumattoman tuomiovallan edustajan, korkeimman oikeuden puheenjohtaja Renato Coronan joutuminen syytetyksi valtakunnanoikeuteen.

Presidentti Arroyo nimitti omana luotettunaan pidetyn Coronan korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi viime hetkellä, vielä presidentinvaalien jälkeen, vaikka perustuslain mukaan väistyvä presidentti ei saisi nimittää ketään virkaan viimeisen kahden kuukauden aikana ennen vaaleja. Tästä nousi valtava kohu, mutta oikeus tulkitsi lakia presidentin hyväksi siten, että nimitysoikeus ei koskisi oikeuslaitosta. Tähän liittyen Coronan ja presidentti Aquinon suhteet olivat alusta lähtien kireät -– jopa niin, että perinteistä poiketen Aquino ei antanut korkeimman oikeuden puheenjohtajan vihkiä häntä presidentin virkaan.

Kongressin alahuone hyväksyi kahdeksankohtaisen syytteen Coronaa vastaan mm. seuraavilla perusteilla:

1. Jatkuva puolueellisuus tapauksissa, joissa Arroyo ja hänen hallintonsa ovat syytettynä.
2. Ei ole ilmoittanut koko varallisuuttaan lakisääteisissä selvityksissä.
3. Ei ole kunnioittanut vallanjaon periaatteita yrittäessään estää kongressia asettamasta oikeusasiamiestä syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
4. Toimi puolueellisesti kieltämällä presidentti Arroyolle ja hänen puolisolleen määrätyn matkustuskiellon toimeenpanon.
   

Senaatti toimii valtakunnanoikeutena, joka on kokoontunut 16.1.2012 lähtien. Oikeus on lähtenyt liikkeelle helpommasta päästä eli ilmoittamatta jääneestä varallisuudesta. Todisteiden mukaan Corona ja hänen perheensä omistaa ainakin 45 kiinteistöä ja lukuisia pankkitilejä, joiden varoja hän ei ole ilmoittanut. Kiivaimmin on keskusteltu dollaritileistä, joiden tiedot on toimitettu salaa valtakunnanoikeuden syyttäjille. Tästä syntyi perustuslain mukaista vallanjakoa koetteleva kohu, sillä korkein oikeus kielsi laittomasti paljastettujen pankkitietojen käytön todisteena. Äänestyksen jälkeen senaatti päätti olla vaatimatta pankilta tietoja ulkomaanvaluuttatileistä, mutta totesi samalla, että tämä on yksittäinen päätös eikä valtakunnanoikeus aio luovuttaa sille kuuluvaa määräysvaltaa korkeimmalle oikeudelle.

Syytekirjelmässä valtakunnanoikeudelle on esitetty pitkä lista korkeimman oikeuden päätöksiä, joissa Corona on aina äänestänyt Arroyoa tukien. Näillä ratkaisuilla lukuisat presidentti Aquinon reformihankkeet on laitettu jäihin ja siksi Coronaa syytetäänkin tuomiovallan käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.

Coronan puolustus ja myös valtakunnanoikeuden puheenjohtajana toimiva senaatin presidentti Juan Ponce Enrile ovat moittineet syyttäjää riittämättömästä valmistautumisesta oikeuskäsittelyyn. Käsittely sai uuden käänteen 28. helmikuuta, kun syyttäjä ilmoitti, että syytteen jo käsittelyyn otetut kolme kohtaa riittävät syyllisyyden osoittamiseen ja siten hän aikoo jättää tuomatta syytteen loppuja viittä kohtaa käsittelyyn. Seuraavaksi on puolustuksen vuoro esittää omat vastatodisteensa.

Presidentti Arroyo oikeuden eteen

Presidenttikaudellaan Arroyo onnistui estämään kaikki yritykset saattaa hänet valtakunnanoikeuden eteen. Marraskuussa 2011 kuitenkin vaaliviranomainen COMELEC nosti syytteen Arroyoa vastaan vaalien sabotoinnista vuonna 2007. Pian sen jälkeen Gloria ja Mike Arroyo yrittivät poistua maasta, mutta oikeusministeri Leila de Liman toimesta heidät pidätettiinkin lentokentältä. Coronan johdolla korkein oikeus asetti Arroyoille määrätyn maastapoistumiskiellon toimeenpanokieltoon, mutta oike-usministeri ei suostunut antamaan matkustuslupaa, koska se olisi saattanut johtaa Arroyojen pakoiluun oikeusistunnoista. Nyt, helmikuun lopussa 2012, Arroyo on sairaalassa tutkintavankeudessa odottamassa oikeuden käsittelyä.

(Pekka Borg)