Kategoria: Uutistiedote

Mabuhay 1/2016

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 25.2.2016

Vaalit 9.5.2016

Toukokuussa valitaan Filippiineillä presidentti kuuden vuoden kaudeksi. Vaaleissa on mukana viisi ehdokasta.

Filippiinien vaaleissa 9. toukokuuta äänestäjä valitsee presidentin lisäksi varapresidentin, kongressin alahuoneen alueellisen kansanedustajan ja puoluelistan edustajan, 12 senaattoria, provinssin kuvernöörin ja vara-kuvernöörin, provinssin valtuuston jäsenet, pormestarin, varapormestarin ja kunnanvaltuuston jäsenet.

Alla on lyhyet kuvaukset presidenttiehdokkaista helmikuun galluptulosten (SWS) mukaisessa järjestyksessä. Suluissa on esitettynä ehdokkaiden puolue ja gallupin mukainen ääniosuus.

Jejomar Binay

Varapresidentti Jejomar Binay (United Nationalist Alliance 29 %) oli Marcosin diktatuurin aikana aktiivinen ihmisoikeusjuristi. Sen seurauksena presidentti Corazon Aquino nosti Binayn Makatin kaupunginjohtajaksi. Siitä lähtien Binayn klaani on pitänyt valtaa Makatissa, sillä kun Binay ei lakisääteisten kausirajoitusten takia voinut jatkaa pormestarina, laittoi hän seuraajakseen ensin vaimonsa ja sitten poikansa, joka tosin korruptiosyytteiden vuoksi joutui luopumaan viranhoidosta. Makati on koko Filippiinien talouselämän rahakas keskus ja Jejomar Binay on käyttänyt asemaansa huomattavan varallisuuden kasaamiseen itselleen. Myös hän on syytettynä esimerkiksi ylihinnoiteltuihin rakennushankkeisiin liittyvästä korruptiosta.

Kampanjassaan Binay lupaa samoja asioita, joita oikeastaan kaikki ehdokkaat lupaavat: poistaa köyhyyden, luoda työpaikkoja, lisätä tukea maataloudelle, lisätä koulutusta ja sosiaalipalveluita ja laittaa rikollisuuden kuriin.

Suhteessa Kiinaan Binay on ehdottanut omanlaistaan ratkaisua. Kun kaikki merkittävät poliittiset tahot ovat jyrkästi vastustaneet Kiinan yksipuolisia aluevaltauksia Etelä-Kiinan merellä ja vaatineet Kiinaa poistamaan asevoimansa kiistanalaisilta saarilta, niin Binay on ehdottanut alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä yhteistä bisneskumppanuutta Kiinan kanssa.

Grace Poe

Senaattori Grace Poe (riippumaton 24 %) oli vielä joulukuussa gallupeissa johdossa, vaikka hänen oikeutensa olla ehdokkaana ei ole vielä varmistunut. Lain mukaan presidenttiehdokkaan pitää olla syntyperäinen filippiiniläinen, joka on asunut maassa vähintään viimeiset 10 vuotta. Poe on löytölapsi, jonka tunnetut näyttelijät Susan Roces ja Ferdinand Poe (presidenttiehdokkaana vuonna 2004) adoptoivat. Perhe muutti aikoinaan Yhdysvaltoihin, josta Grace Poe palasi noin 10 vuotta sitten takaisin. Korkeimpaan oikeuteen on tehty valituksia, jonka mukaan löytölapsen filippiiniläisyydestä ei ole näyttöä ja toisaalta Poe on antanut ristiriitaisia tietoja Filippiineille paluun ajankohdasta.

Poe on ollut vasta vuodesta 2013 lähtien poliittisessa luottamustehtävässä senaattorina ja kilpailijoiden keskeisin argumentti häntä vastaan on vähäinen poliittinen kokemus. Senaatissa Poe oli edistämässä informaatiovapauden laki-ehdotusta, joka parantaisi toteutuessaan vallan-käytön läpinäkyvyyttä ja vaikeuttaisi korruptiota. Suomalaisittain kiinnostavaa on, että Poe on esittänyt maahan ilmaista kouluruokailua.

Rodrigo Duterte

Räväköistä puheistaan tunnettu Davaon pormestari Rodrigo Duterte (PDP-Laban 24 %) on saanut vaalikeskusteluissa myrskyisiä tunnelmia aikaan. Suuri kohu syntyi siitä, kun Duterte manaili paavia juututtuaan tämän viimevuotisen vierailun yhteydessä viideksi tunniksi liikenneruuhkaan. Katolisessa maassa tämä aiheutti ymmärrettävästi vastalauseiden aallon, vaikka Duterte selitteli myöhemmin sanomisiaan. Naistenmiehenä tunnettu Duterte on jo 70-vuotias, mutta tämä ei estä häntä kommentoimasta naisten ulkonäköä ja kehumasta nuoruuden saavutuksillaan.

Duterte on luvannut, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän lopettaa rikollisuuden Filippiineillä 3–6 kuukaudessa tappamalla rikolliset. Jo vuodesta 1988 lähtien hän on ollut 22 vuotta Davaon pormestarina ja hän kehuskelee myös omilla surmatöillään. Hän on rohkaissut kuolemanpartioita tappamaan ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan (Human Rights Watch) ainakin 1000 pääosin pikkurikollista, huumeiden käyttäjää ja jopa katulapsia. Myös Davaon poliisi on toiminut yhteistyössä näiden kuolemanpartioiden kanssa.

Duterte totesi vaalitilaisuudessa, että Ferdinand Marcos oli paras presidentti, mitä Filippiineillä on ollut ja että hän muokkaisi hallintoaan Marcosin mallin mukaan. Hänen mukaansa Marcos ei koskaan pidättäytynyt voimankäytöstä hallitakseen maata. Duterte kehuu, että sotatilan ensimmäisinä vuosina Filippiinit oli “puhdas”. Duterten mukaan hän tulee Marcosin tapaan käyttämään armeijaa ja poliisia rikollisuuden poistamisessa. Lisäksi Duterte lupasi, että huumerikolliset tullaan hirttämään julkisesti.

Tunnettu kansalaisaktivisti ja professori Walden Bello on kommentoinut Duterten mahdollista valintaa, että se olisi kuin “ihmisoikeuksista piittaamattoman Marcosin hallinnon toinen tuleminen”. Mielenkiintoista on se, että Duterte edustaa PDP-Labania eli diktaattori Marcosia vastaan järjestäytynyttä puoluetta, jonka riveistä on lähtöisin myös Marcosia vastustanut Corazon Aquino.

Rautaisen vallankäytön lisäksi Duterte haluaa lakkauttaa Manila-keskeisen hallinnon ja siirtyä federalistiseen malliin.

Mar Roxas

Mar Roxas (Liberal Party 18 %) on Filippiinien perinteistä poliittista eliittiä. Hänen isoisänsä oli 1940-luvulla maan presidentti ja myös isä oli senaattori. Roxas lähtee siinä mielessä vahvasta asemasta vaaleihin, että hän on hallitsevan liberaalipuolueen presidenttiehdokas. Hän on entinen senaattori ja on toiminut kahdeksan vuotta kauppa-, liikenne- ja sisäministerien tehtävissä.

Siten hänellä on runsaasti kokemusta valtion asioiden hoidosta ja hän kykenisi varmasti asiallisesti hoitamaan virkaan kuuluvat tehtävät. Toistaiseksi Roxasin kannatus on jäänyt vähäisemmäksi kuin muilla kärkiehdokkailla. Hän on melko vaisu ja tavallisesta kansalaisesta etäisen tuntuinen esiintyjä.

On jäänyt epäselväksi, miten hänen linjansa poikkeaisi presidentti Aquinon linjasta. Roxas kyllä hyötyy Aquinon antamasta tuesta, mutta toisaalta monet äänestäjät epäilevät, että Roxas ei ole valmis irtautumaan Aquinon ylläpitämistä käytännöistä, joihin kansalaiset laajasti ovat tyytymättömiä. Näitä ovat budjetista tulevat mahtavat rahastot, joita presidentti käyttää erilaisiin hankkeisiin alistamatta niitä kongressin päätettäväksi. Se on osa poliittista korruptiota ja vallankäyttöä, jossa presidentti muun muassa jakaa kansanedustajille miljoonia euroja saadakseen läpi oman linjan mukaisia päätöksiä.

Miriam Defensor-Santiago

Senaattori Miriam Defensor-Santiago (People’s Reform Party 4 %) on pitkän linjan poliitikko, joka on työskennellyt valtion-hallinnossa jo 1970-luvulla ja oli presidenttiehdokkaanakin jo vuonna 1992. Gallupit ovat osoittaneet hänelle vain muutaman prosentin kannatusta, joten hänen mahdollisuutensa tulla valituksi ovat vähäisiä. Santiago on sairastanut syöpää, minkä on arveltu osaltaan pelottaneen äänestäjiä. Tilannetta ei paranna, että hänen varapresidenttiehdokkaansa on diktaattori Marcosin poika Bongbong Marcos.

Kautta vuosikymmenien Defensor-Santiago on ollut tunnettu politiikassa räväköistä ja kriittisistä kannanotoista, jotka ovat myös hyvin laaja-alaisia, sillä hänellä on monipuolinen asiantuntemus yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kärkiteemoina hänellä on ollut hyvän, rehellisen hallinnon ja lakien toimeenpanon edistäminen. Hän on ollut aloitteellinen myös naisten asemaa parantavien ja seksuaaliterveyttä koskevien lakien läpiviennissä.

(Kirjoittajat: Pekka Borg & Sami Noponen)

Talous kasvussa

Toisin kuin Suomen, Filippiinien talous kasvaa edelleen vauhdilla. Viime vuonna talous kasvoi hallituksen tilaston mukaan 5,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisen vuoden 6,1 prosenttia. Hallitus oli tavoitellut viime vuodelle peräti 7–8 prosentin kasvua.

Samaan aikaan paisuu myös maan ulkomaisen velan taakka. Suhteessa bruttokansantuotteeseen velan määrä on kuitenkin edelleen alempi kuin Suomella. Luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) ilmoittikin pitävänsä Filippiinien kansantalouden näkymiä suhteellisen valoisina, jos nykyisen presidentin Benigno Aquino III:n seuraaja pitää kiinni aloitetuista uudistuksista.

Jarruna on ollut lähinnä supistunut vienti, mikä johtuu pitkälti Kiinan ja muiden lähialueen maiden talouskasvun hidastumisesta. Filippiinien talouden kasvusta on pitänyt huolta vahva kotimainen kysyntä sekä ulkomailla työskentelevien kotimaahan lähettämät valuuttavirrat, jotka ovat paisuttaneet Filippiinien valuuttavarannot ennätyksellisen suuriksi. S&P ennakoi Filippiineille 5,7 prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle, mistä kasvu kiihtyy ensi vuonna edelleen 5,9 prosenttiin.

Kasvun hedelmät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä suoranaisesta nälästä kärsivien perheiden määrä on ollut selvässä nousussa. SWS-tutkimuslaitoksen loppuvuonna tekemän kyselyn mukaan Filippiineillä oli myös 9,1 miljoonaa työtöntä.

Muslimien itsehallinto jäissä

Muslimien ja armeijan väliset yhteenotot Etelä-Filippiineillä ovat viime aikoina taas lisääntyneet, mikä uhkaa romuttaa alueen rauhanprosessin. Rauhaa on hierottu yhteensä jo yli 17 vuoden ajan. Muslimien ja Filippiinien hallituksen välisissä taisteluissa on kuollut vuosikymmenien mittaan vähintään satatuhatta ihmistä.

Viime vuonna kapinallisryhmittymä MILF:n (Moro Islamic Liberation Front) ja hallituksen neuvottelijat saivat aikaan sopimuksen muslimien autonomisen alueen perustamisesta, mikä on ollut kapinallisten pitkäaikainen tavoite. Vielä vaadittaisiin kongressin hyväksyntä alueen perustuslaille (Bangsamoro Basic Law, BBL). Hyväksyntä on siirtynyt siirtymistään, mihin ovat vaikuttaneet viime vuoden yhteenotot, joissa oli osallisena myös MILF:in sissejä. Pahimmassa yhteenotossa kuoli 44 hallituksen sotilasta. Käytännössä BBL:n ja MILF:in aseistariisunnan pitäisi kulkea käsi kädessä.

Myönteinen uutinen oli, kun MILF:in ja hallituksen neuvottelijat saivat alkuvuonna Malesian Kuala Lumpurissa käytyjen neuvottelujen tuloksena sovittua voimassa olevan tulitauon pidentämisestä ensi vuoden maaliskuulle. Neuvottelijat ilmaisivat huolensa siitä, että islamin radikalisoituminen voisi kärjistää tilannetta Etelä-Filippiineillä.

MILF onkin luopunut osasta aseistaan, mutta MIL:istä eronnut radikaali BIFF (Bangsamoro Islamic Freedom Fighters) on jatkanut iskujaan. BIFF ei ole hyväksynyt Filippiinien hallituksen tarjoamaa rauhansopimusta ja on jatkanut hyökkäyksiään myös hallituksen tukijoiksi epäilemiään siviilejä vastaan.

Myös kidnappauksistaan kuulu, Sulun saarella tukikohtaansa pitävä Abu Sayyaf -ryhmä on edelleen aktiivinen. Syyskuussa sissit ottivat panttivangikseen kaksi kanadalaismiestä, filippiiniläisnaisen sekä davaolaisen loma-keskuksen norjalaisen johtajan Kjartan Sekkingstadin. Norjan media on seurannut koko syksyn Sekkingstadin kohtaloa, joka on edelleen epäselvä. Abu Sayyafilla on ollut myös muita panttivankeja, joista jotkut on teloitettu.

Ulkomaiset terroristiasiantuntijat ovat varoittaneet, että Abu Sayyaf voi etsiä yhteyksiä ISISiin ja pyrkiä perustamaan Filippiineille tämän paikallisosaston. Tämä tuli esiin, kun hallituksen joukot surmasivat joulukuussa Basilanissa malesialaisen pommimiehen Mohammad Najib Husseinin eli Abua Anasin, jolla ilmeisesti oli yhteyksiä ISISiin. Myös islamistisella Khilafa Islamiya Movement -sissi-ryhmällä on kerrottu olevan ISIS-yhteyksiä.

Marraskuussa hallituksen joukot kertoivat haavoittaneensa Abu Sayyafin johtajaa Isnilon Hapilonia, jonka kiinniottajalle Yhdysvaltain hallitus on luvannut viiden miljoonan dollarin palkkion. Häntä syytetään kolmen amerikkalaisen kidnappaamisesta Palawanilla v. 2001.

Yhdysvaltain joukot takaisin Filippiineille

Yhdysvallat ja Filippiinit ottivat askeleen kohti entistä tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä, kun Filippiinien korkein oikeus päätti, että nykyinen EDCA-puolustussopimus sallii Yhdysvaltain armeijalle paikallisten tukikohtien käytön. Näihin kuuluu myös Manilan lähellä sijaitseva Clarkin lentotukikohta, josta amerikkalaiset lähtivät 1990-luvun alussa, samoin kuin Subicin laivastoasema.

Kello kääntyy näin tavallaan taaksepäin. Useat kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet ratkaisua, joka niiden mukaan kumoaa senaatin vuoden 1991 päätöksen luopua amerikkalaisista tukikohdista. Hallitus on toivottanut amerikkalaiset tervetulleiksi ja vedonnut siihen, että Kiinan kasvava sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä vaatii lisävoimia. Filippiinit on vienyt Kiinan aluevaatimukset Haagin kansainväliseen sovitteluoikeuteen, mutta ilmeistä on ettei Kiina aio kunnioittaa sen päätöstä.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi vieraili Manilassa marraskuussa ennen Aasian maiden yhteistyöjärjestö Apecin kokousta. Siihen osallistui Aasian johtajien joukon lisäksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, joka vakuutti Yhdysvaltojen olevan sitoutunut puolustamaan Filippiinejä Kiinan mahdollisilta hyökkäyksiltä. Kokouksessa keskusteltiin etenkin vapaan kaupan esteiden purkamisesta, uudistuvan energian saannista, ympäristöstä ja sosiaalisista uudistuksista. Kokouksen alla Manilassa siivottiin kodittomia ja kerjäläisiä pois kokousvieraiden silmistä.

Edsasta 30 vuotta

Diktaattori Ferdinand Marcosin kaataneesta Edsa-vallankumouksesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta. Muistopäivää vietettiin 22. helmikuuta. Edsa muistetaan verettömänä vallankumouksena, josta alkoi pitkä demokratisoitumisprosessi. Marcos oli julistanut maahan poikkeustilan vuonna 1972, mikä merkitsi käytännössä opposition tukahduttamista. Vain aktiivisin osa jatkoi maanalaista taisteluaan, minkä Marcosin hallinto pyrki väkivalloin tukahduttamaan.

Vuonna 1986 puhjennutta Edsaa juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin, mutta samalla on noussut esiin ääniä, joiden mukaan nykyinen hallinto ei ole onnistunut vaalimaan Edsan perintöä. Tämä on kiusallista nykyiselle presidentille Benigno Aquino III:lle, joka on oppositiohahmo Benigno “Ninoy” Aquinon ja presidentti Corazon Aquinon ainoa poika. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi, ettei Benigno Aquinon tänä vuonna päättyvä valtakausi ole tuonut olennaista parannusta surkealla tolalla oleviin ihmisoikeuksiin.

Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 15 vuotta Edsa 2:sta, joka kaatoi presidentti Joseph Estradan vuonna 2001. Hänen tilalleen nousi tuolloin presidentiksi Gloria Macapagal-Arroyo.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen.

Mabuhay 1/2015

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 26.2.2015

Indonesialaisen pommimiehen jahdissa surmattiin 44 poliisia

Poliisin erikoisyksikkö onnistui tammikuun operaatiossaan tappamaan ääri-islamilaisen pommiasiantuntija Marwanin, mutta hintana oli 64 poliisin, 18 BIFF- ja MILF-sissin ja viiden siviilin kuolema. Riskinä on, että selkkausta käytetään tekosyynä koko autonomisen muslimialueen rauhanprosessin kaatamiseen.

Jemaah Islamiyah -terroristijärjestön johtava pommiasiantuntija Zulkifli bin Hir, kutsumanimeltään Marwan piileksi Filippiineillä kymmenisen vuotta. Indonesialainen oli vastuussa muun muassa Balin kahteen yökerhoon vuonna 2002 tehdyistä pommihyökkäyksistä, joissa kuoli yli 200 henkilöä.

Viime aikoina Marwan oleili BIFF-liikkeen (Bangsamoro Islamic Freedom Fighters) suojissa. BIFF on Moro Islamic Liberation Front -liikkeestä (MILF) eronnut ryhmä, joka ei ole hyväksynyt MILF:n ja Filippiinien hallituksen tekemää rauhansopimusta, jonka pohjalta Etelä-Filippiineille perustettaisiin itsenäisen muslimivaltion sijaan vain muslimien autonominen alue.

Filippiinien poliisin erikoisyksikkö (Special Action Force, SAF) on tehnyt vuosien mittaan useamman epäonnistuneen yrityksen Marwanin kiinniottamiseksi. SAF onnistui kuitenkin yllätysiskulla tappamaan Marwanin Mamasapanossa, Maguindanaon provinssissa tammikuun lopussa.

Poliisin tavoitteena oli tappaa myös Marwanin lähin filippiiniläinen avustajan, Abdul Basit Usman, joka kuitenkin onnistui haavoittuneena pakenemaan. Muutoin hyökkäys epäonnistui täysin. Puhjenneessa taistelussa sissejä vastaan kuoli yhteensä 44 SAF:n ja vähintään 18 MILF:n ja BIFF:n taistelijaa sekä viisi siviiliä.

Nyt käydään keskustelua siitä, kenen vastuulla tuhoisa isku on – virheitä tehtiin monella taholla. Operaatio oli valmisteltu erittäin salassa. Päätöksenteosta näyttävät vastanneen viime syksynä viranhoidosta korruptiotutkinnan takia vapautettu Filippiinien poliisin johtaja Alan Purisima ja SAF-joukkojen komentaja Getulio Napeñas.

Purisimalla ei siis olisi pitänyt enää olla minkäänlaista toimintavaltaa SAF:n suhteen. Myös presidentti Aquino osallistui ainakin yleisen tason päätöksentekoon. Vielä ei ole selkeätä kuvaa siitä, kuinka tietoinen presidentti oli tapahtumista operaation kuluessa ja miten hän ylipäällikkönä vaikutti tilanteen pelastamiseen. Ei edes puolustusministeriä ja Filippiinien armeijan johtoa informoitu etukäteen suunnitelmista.

Myöskään armeijan Maguindanaon alueen johdolle ei kerrottu hankkeesta, koska Napeñas ei luottanut suunnitelman pysymiseen salassa. Tällä oli vakavat seuraukset siinä vaiheessa, kun operaatioon osallistuneet kaksi SAF-yksikköä jäivät taistelussa alakynteen ja mottiin eivätkä saaneet ajoissa tukea armeijalta.

Filippiinien hallituksen ja MILF:n sopimuksen mukaan hallituksen asevoimat koordinoivat etukäteen MILF:n kanssa kaikki muslimialueella tehtävät sotilaalliset toimet, kuten terrorisminvastaiset iskut. SAF rikkoi sopimusta salaamalla operaation myös MILF:ltä, koska MILF:n piiristä joku olisi mahdollisesti voinut varoittaa ennakolta Marwania, kuten ilmeisesti edellisissä operaatioissa oli käynyt. MILF:n mukaan koko yhteenottoa SAF-yksiköiden kanssa ei olisi tapahtunut, jos isku olisi annettu heille tiedoksi. MILF syyllistyi kuitenkin osaltaan puolustautumisen kannalta tarpeettomiin raakuuksiin. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt video, jossa MILF-soturi ampuu puolustuskyvyttömän maassa makaavan poliisin, ja todennäköisesti vastaavia tapauksia on enemmänkin.

Vielä vaikeammaksi kuvion tekee Amerikan yhteys. Yhdysvallat on pitänyt Marwania yhtenä vaarallisimmista terroristijohtajista ja on luvannut viiden miljoonan dollarin palkkion Marwanin löytämiseen johtavasta vihjeestä. Inquirer-lehden raportin mukaan (6.2.2015) USA rahoitti koko Marwan-operaation.

Zamboangan alueella on pysyvästi amerikkalaisia sotilasneuvonantajia, jotka kouluttivat ennakolta SAF-joukkoja iskun suorittamiseen. Taistelualueella nähtiin oletettavasti amerikkalaisten miehittämätön tiedustelulennokki. Maguindanaossa oli ilmeisesti myös amerikkalaisia seuraamassa operaation kulkua. Myöhemmin USA:n asevoimien helikopteri kuljetti loukkaantuneita ja kuolleita taistelualueelta. Helikopteri vei myös Marwanilta leikatun sormen, josta varmistettiin DNA-testillä Marwanin henkilöllisyys.

1970-luvulta lähtien muslimien ja Filippiinien hallituksen välisissä taisteluissa on kuollut vähintään 100 000 ihmistä. Nyt MILF:n ja hallituksen neuvottelijat ovat saaneet aikaan sopimuksen autonomisen alueen perustamisesta, ja sen edellytyksenä on, että kongressi hyväksyy alueen perustuslain (Bangsamoro Basic Law, BBL). Tämä ikävä tapaus on asettanut uhanalaiseksi koko BBL:n hyväksymisen ja tulee varmasti ainakin hidastamaan prosessia.

Esimerkiksi entinen presidentti Joseph Estrada on esittänyt, että unohdetaan sopimukset ja aloitetaan täysimittainen sota MILF:n tuhoamiseksi. Marwan-operaatio tuli kalliiksi, mutta rauhanomaisesta ratkaisusta poikkeaminen tulisi merkitsemään aivan eri mittaluokassa kuolemaa ja kärsimystä. (Pekka Borg)

Poliisin mielivalta jatkuu

Poliisin laiton väkivalta on edelleen yleistä Filippiineillä, arvioi Amnesty International. Järjestön julkistaman raportin mukaan vuonna 2013 raportoitiin yhteensä 75 välivaltatapausta. Näin siitä huolimatta, että Filippiinit on hyväksynyt kidutuksen ja laittoman väkivallan kieltäviä kansainvälisiä sopimuksia.

Amnestyn kampanja “Stop Torture” kohdistuu viiteen maahan, joista yksi on Filippiinit. Above the Law: Police Torture in the Philippines -maaraportin mukaan poliisin laittomuuksien kohteeksi joutuu etenkin köyhempi väestö, joka jouduttuaan pidätetyksi voi joutua myös kidutetuksi.

Käytettyihin menetelmiin kuuluvat muun muassa sähköshokit ja valeteloitukset. Usein vääryyksien kohde ei uskalla valittaa kohtelustaan.

– Poliisi käyttäytyy kuin se olisi lain yläpuolella, toteaa Amnestyn tutkija Hazel Galang-Folli.

Amnesty korostaa, että vaikka kiduttamisen kieltävä laki hyväksyttiin Filippiineillä jo vuonna 2009, yhtään poliisia ei ole tähän asti tuomittu väärinkäytöksistä.

Ihmisoikeustilanne presidenttikauden lähetessä loppuaan

Filippiinien lähihistorian suurimman ihmisoikeustaistelun, –EDSA-vallankumouksen –sanotaan ruumiillistuneen Benigno Jr. Aquinoon ja Corazon Aquinoon. Ei siis ihme, että pariskunnan pojan Benigno “Noynoy” Aquino III:n noustessa valtaan vajaa viisi vuotta sitten Filippiinien kansalaisyhteiskunnassa oltiin toiveikkaita.

Lainsäädännön tasolla Filippiineillä onkin kiistämättä otettu harppauksia eteenpäin Noynoyn valtakaudella. Väestöpolitiikkaa toteuttava laki eli Reproductive Health Law sekä tahdonvastaisia katoamisia ja etenkin ihmisoikeusloukkausten uhrien tunnustamista ja vahinkojen korvaamista koskevat lait ovat tärkeitä etappeja Filippiinien lainsäädännön kehityksessä kansainvälisesti hyväksyttyjen normien mukaiseksi.

Valtion julkaisemien tilastojen mukaan ihmisoikeustilanne on parantunut myös käytännössä. Kuitenkin esimerkiksi köyhien ja työttömien tilanteen hienoinen paraneminen selittyy suurelta osin tilastoteknisillä seikoilla. Uusien määritelmien mukaan esimerkiksi työttömäksi ei lueta ihmistä, joka aktiivisesti etsii töitä, ja köyhyysrajaa on käytännössä laskettu.

Aquino III:n hallinto on jatkanut niin kutsuttua aggressiivista kehityspolitiikkaa, jossa perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kuten oikeus ruokaan ja asuntoon jäävät usein kehityksen puskutraktorien alle. Heikoimmassa asemassa ovat niin maaseutujen kuin kaupunkienkin köyhät sekä syrjäisten alueiden alkuperäiskansat.

Hallinnon toimet ruohonjuuritason “lainvalvonnassa” vallitsevan väkivallan kulttuurin kitkemiseksi ovat myös jääneet vaillinaisiksi. Tästä karmaiseva esimerkki on viime vuonna Binanin kaupungin poliisilaitokselta löydetty “wheel of torture”, jota poliisi käytti rikoksista epäiltyjen kiduttamiseen.

Filippiinien poliisivoimia pidetään edelleen myös maan korruptoituneimpana instituutiona. Noynoyn vaali-lauseena käyttämä hypoteesi “ei korruptiota -– ei köyhiä” ei tullut lähemmäksi konkretiaa hänenkään valtakautensa aikana.

Tärkeimmäksi ihmisoikeusasiaksi valtakunnassa on kuitenkin jälleen noussut kysymys sodasta ja rauhasta. Noynoyn hallinnon suurimmaksi saavutukseksi povattu rauha Mindanaon kapinallisryhmittymän kanssa Bangsamoro-alueen perustuslain myötä näyttää Mamasapanon tapahtumien myötä olevan kariutumassa. Presidentin edustamista arvoista huolestuttava ja kansalaisiakin suututtanut esimerkki oli Noynoyn poisjäänti Mamasapanon vainajien vastaanottotilaisuudesta uuden Mitsubishi-tehtaan avajaisten vuoksi. (Joonas Rundgren)

Vasemmisto rauhanneuvotteluihin?

Pitkään jumissa olleet rauhanneuvottelut hallituksen ja vasemmistoryhmittymä NDF:n välillä saattavat käynnistyä uudelleen. Kommunistipuolueen perustaja ja sen ideologinen taustavaikuttaja Jose Maria Sison antoi viime vuoden lopulla lausunnon, jonka mukaan neuvottelujen aloittaminen uudelleen olisi periaatteessa mahdollista alkuvuodesta. Vielä ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään.

Kommunistien aseellinen siipi NPA on käynyt sissisotaa hallitusta vastaan jo 45 vuoden ajan. Se on vaatinut jopa yli 40 000 ihmisen hengen. Sissien määrä on kutistunut muutamaan tuhanteen, kun 1980-luvun puolivälissä aseissa oli vielä 25 000 miestä.

Sison on itse ollut jo pitkään maanpaossa Hollannissa ja rauhanneuvottelut ovat olleet katkonaisia jo vuodesta 2004 lähtien. Edellisen kerran ne katkesivat keväällä 2011. Tämän jälkeen ajoittaiset armeijan ja sissien väliset yhteenotot ovat jatkuneet, viimeksi helmikuun puolivälissä.

Sisonin mukaan on hyvin epävarmaa, päästäänkö lähivuosina lähelle lopullista rauhansopimusta, vaikka neuvottelut alkaisivatkin uudelleen. Tästä huolimatta osapuolet voisivat sopia ainakin tulitauosta sekä sosiaalisista ja taloudellisista uudistuksista, jotka ovat olleet NDF:n vaatimuksia.

Paavin vierailu veti väkeä

Katolisen kirkon johtajan Paavi Franciscuksen vierailu Filippiineillä tammikuussa keräsi Manilassa suuria kansanjoukkoja. Paavia vastaanottamaan kertyi eri laskujen mukaan jopa miljoona filippiiniläistä. Franciscuksen viisipäiväinen vierailu oli kolmas paavin vierailu Filippiineillä vuoden 1970 jälkeen.

Vierailulle antoivat leimansa massiiviset turvatoimet ja Manilan liikennejärjestelyt, jotka kuitenkin pahoja ruuhkia lukuun ottamatta sujuivat suuremmitta ongelmitta. Poliisi ilmoitti varanneensa järjestelyihin 25 000 miestä. Julkisissa puheissaan Franciscus varoitti filippiiniläisiä muun muassa maastamuuton ja ulkomailla työskentelyn perheille aiheuttamista paineista. Hän puuttui myös hallintoa vaivaavaan korruptioon ja esitti vaatimuksen sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämisestä.

Myrsky keskeytti paavin vierailun hirmumyrsky Yolanda/Hayanin tuhoalueilla Taclobanissa, missä myrsky surmasi reilu vuosi sitten 7000 ihmistä. Paavin lähtöpäivän ulkoilmamessuun Manilan Luneta-puistoon kokoontui viisi miljoonaa ihmistä.

Filippiinien talous kasvaa

Hallituksen ilonaiheena on ollut viime aikoina Filippiinien ripeä talouskasvu. Filippiinit on hyötynyt varsinkin ulkomaisista investoinneista. Nämä ovat vauhdittaneet muun muassa elektroniikkateollisuutta. Pääkaupunki Manilassa talouden elpyminen on näkynyt pörssin ennätyslukemina ja lukuisina uusina rakennusprojekteina.

Viime vuoden loka-joulukuussa Filippiinien talous kasvoi 6,9 prosentin vuosivauhtia. Taustalla ovat lisääntyneet julkiset investoinnit sekä teollisuustuotannon kasvu. Myös maatalouden tuotannossa oli loppuvuonna virkistymistä. Peson kurssi on vahvistunut viime aikoina selvästi dollariin nähden samaan aikaan kun Filippiinejä perinteisesti vaivannut inflaatio on pysynyt kohtuullisesti aisoissa.

Aasian kehityspankki odottaa Filippiinien talouskasvun yltävän tänä vuonna 6,4 prosenttiin, kun se viime vuonna kasvoi 6,1 prosenttia. Tämä olisi alueen nopeinta tahtia Kiinan jälkeen. Joidenkin asiantuntijakommenttien mukaan Filippiinit on muuttunut “Aasian sairaasta miehestä” nyt “Aasian tiikeriksi”.

Kasvun hedelmät jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti ja suuri osa filippiiniläisistä joutuu sinnittelemään edelleen köyhyysrajalla. Hallituksen mukaan köyhyysrajan alapuolella on edelleen 28 prosenttia filippiiniläisistä. Myös työttömyys ja sosiaalinen epätasa-arvo ovat vaikea ongelma. Yhdysvaltain työministeriö listasi taannoin tuotteita, joita tuotetaan Filippiineillä edelleen lapsityövoimalla. Joukossa olivat riisi, kumi ja banaanit.

Ulkomaisia investointeja jarruttavat puolestaan puutteellinen infrastruktuuri ja energian saatavuus. Nämä ovat Filippiinejä perinteisesti vaivanneita ongelmia, samoin kuin ympäristön vakava saastuminen.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen.

Muut kirjoittajat ovat Pekka Borg ja Joonas Rundgren.

Mabuhay 2/2014

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 21.10.2014

Muslimien autonominen alue perusteilla

Presidentti Aquino antoi syyskuussa kongressille käsiteltäväksi esityksen muslimien autonomisen Bangsamoro-alueen perustuslaiksi. Filippiinien hallitus ja Mindanaon kapinallisryhmittymä, Moron islamilainen vapautusrintama MILF allekirjoittivat maaliskuun lopussa pitkään valmistellun rauhansopimuksen, jonka ytimenä on autonomian turvaaminen Mindanaon moro-väestölle. Sillä on määrä lopettaa jopa 150 000 uhria vaatinut, vuosikymmeniä kestänyt sota.

Esitetyn perustuslain mukaan Bangsamorolle perustetaan oma parlamentti, jolla on alueellinen lainsäädäntövalta. Taloudelliset toimintavallat ovat laajoja, sisältäen verotusoikeuden. Valtion Bangsamoro-alueelta kerättävistä veroista 75 % palautuisi Bangsamoro-hallinnolle. Mm. ulkopolitiikka, maanpuolustus ja valuuttapolitiikka jäisivät edelleen valtiolle. Bangsamoro-alueelle on jo perustettu siirtymäkauden hallinto, joka hoitaa aluehallinnon tehtäviä.

MILF:n kanssa solmitun sopimuksen myötä lakkautettiin Mindanaon Autonominen Muslimialue (ARMM), joka perustettiin toisen aseellisen muslimiryhmittymän eli MNLF:n kanssa tehdyllä rauhansopimuksella. MNLF:n ja hallituksen vuonna 1996 hyväksymällä sopimuksella määriteltiin ARMM:n itsemääräämisoikeuksia ja sovittiin valtion taloudellisesta tuesta alueen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Käytännössä hallituksen lupaukset ovat jääneet paljolti täyttämättä.

MNLF on kritisoinut solmittua rauhansopimusta. MNLF:n mukaan uusi sopimus rikkoo MNLF:n hallituksen kanssa vuonna 1996 solmimaa sopimusta, jota ei ole koskaan pantu asianmukaisesti täytäntöön. MILF erosi MNLF:stä vuonna 1981, kun sen piirissä ei oltu tyytyväisiä vuonna 1976 solmittuun Tripolin rauhansopimukseen, jonka perusteella muodostettiin Mindanaon autonominen muslimialue.

MNLF:n uusi johtaja Datu HJ. Abul Khayr Alonto on kuitenkin suhtautunut hallituksen ja MILF:in sopimukseen myönteisemmin kuin MNLF:ää vuosikaudet johtanut Nur Misuari, joka painui viime vuoden lopulla sotilaiden jahtaamana maan alle. Taustalla oli sissien Zamboangan kaupungin piiritys, joka johti pariin sataan kuolonuhriin.

Rauhansopimuksen ulkopuolella on kuitenkin vielä Al-Qaida -yhteyksistä syytetty militantti Abu Sayyaf -ryhmittymä, joka on Suomessa tunnettu kidnappauksistaan. Tämä ryhmä vangitsi suomalaiset Risto Vahasen ja Seppo Fräntin vuonna 2000. Armeija on syyttänyt MILF:ää siitä, että jotkut sen jäsenet ovat jatkaneet taistelua Abu Sayaafin riveissä rauhansopimuksen solmimisen jälkeenkin.

Lokakuussa Abu Sayyaf vapautti kaksi kidnappaamaansa saksalaisturistia, joista järjestö oli vaatinut miljoonien lunnaita ja uhannut muute mestata heidät. Saksalainen lääkäripariskunta vangittiin huhtikuussa heidän ollessaan purjehtimassa Palawanilla.

NPA jatkaa taistelua

Kommunistijohtoinen New People’s Army (NPA) vietti keväällä näyttävästi 45-vuotisjuhliaan eikä aio vieläkään antautua armeijalle. Hallituksen rauhanneuvottelut kommunistien poliittisen siiven eli NDF:n kanssa katkesivat helmikuussa 2011 eikä niitä ole aloitettu uudelleen, vaikka presidentin kansliasta oli syyskuun alussa varovaisia tunnusteluja tähän suuntaan.

Viimeksi lokakuun puolivälissä ryhmittymän sissit uhkasivat hyökätä kahta kiisteltyä patoprojektia vastaan Sierra Madren alueella. Kaliwan- ja Laiban -padoilla on tarkoitus huolehtia Metro Manilan vesihuollosta, mutta vastapainona ovat laajat ympäristötuhot, kun kymmeniä tuhansia hehtaareja maata jäisi veden alle. Laiban-patohanke on hyllytetty jo kerran aikaisemmin paikallisen väestön vastustuksen takia, mutta nyt se on noussut taas esille. Hankkeessa on mukana myös suuryhtiö San Miguel.

Kolme senaattoria vangittu huijausvyyhdessä

Senaattorit Juan Ponce Enrile, Bong Revilla ja Jinggoy Estrada avustajineen on vangittu niin sanottujen PDAF-varojen (Priority Deve-lopment Assistance Fund) huijausvyyhdissä. Syytteitä tulee varmasti lisääkin, sillä mediatietojen mukaan varojen väärinkäytöksiin osallisena on ollut yli sata kansanedustajaa.

Filippiineillä vallankäyttöön on pitkään kuulunut käytäntö, jossa merkittävä osa valtion budjetista jätetään kohdentamattomana presidentin hallintaan. PDAF on rahasto, josta presidentti jakoi rahaa senaattoreille ja kongressiedustajille heidän ehdottamiinsa alueellisiin kehittämishankkeisiin. Rikossyytteet liittyvät kuitenkin siihen, että poliitikot ovat välikäsien avulla ohjanneet näitä rahoja omille tileilleen.

Välittäjänä toimi myös vangittu Janet Lim-Napoles, joka ohjasi kehitysrahat (yhteensä noin 170 miljoonaa euroa) tekaistuille kansalaisjärjestöille projekteihin, joita ei ole olemassa. Lim-Napoles siirsi useiden linkkien kautta rahat poliitikkoasiakkailleen ja otti sovitun palkkio-osuuden itselleen.

Nyt tutkinnan alla olevat väärinkäytökset tapahtuivat edeltävän presidentti Macapagal-Arroyon aikana. Presidentti Benigno Aquinollakin oli PDAF käytössä, mutta hän kiristi kontrollia Napoles-skandaalin myötä korruptioon kyllästyneen kansanliikkeen seurauksena. Aquino ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan rahastosta ennen kuin korkein oikeus kielsi sen perustuslain vastaisena. Aquinon hallinto kehitti tilalle DAP-rahaston (Disbursement Acceleration Program), jonka varat tulivat budjetin “säästöön jääneistä määrärahoista”.

Korkein oikeus antoi kesäkuussa päätöksen, jonka mukaan myös DAP on laiton. Sen mukaan toimeenpanovalta ottaa itselleen kongressille kuuluvaa valtaa, kun se siirtää ministeriöiden budjeteista kesken vuotta käyttämättä olevia määrärahoja omaan hallintaansa. Hallituksen käyttämä säästöjen käsite ei vastaa määrärahalainsäädännön säästöjen käsitettä.

Presidentti Aquinon mielestä kuitenkin on tarpeen, että presidentillä on joustavasti käytössä kohdentamattomia määrärahoja mm. ennakoimattomiin tilanteisiin. Siten budjetti-ministeriössä valmisteltiin ensi vuoden budjettiin uusi presidentin määräysvaltaan tuleva rahasto, Special Purpose Fund (SPF). Ministeriö on luvannut valmistella lakeihin uuden säästöjen määritelmän, jotta rahasto olisi lainmukainen. Rahaston suuruudeksi on budjetissa esitetty 501 miljardia pesoa (8,7 miljardia euroa), joka tarkoittaa 19 prosenttia koko valtion budjetista.

Senaattori Enrile on 90-vuotias ja on terveydellisistä syistä sijoitettuna yksityishuoneeseen poliisin sairaalaan. Enrile oli diktaattoripresidentti Ferdinand Marcosin entinen puolustusministeri ja silloisen sotatilan pääarkkitehtejä, mutta oli vuonna 1986 ns. EDSA-vallankumouksessa syrjäyttämässä Marcosia. Hän osallistui myöhemmin myös presidentti Corazon Aquinon vastaiseen vallankaappausyritykseen.

Senaattori Jinggoy Estrada on presidentti Joseph Estradan poika. Myös Bong Revillan isä oli senaattori. Estradaa ja Revillaa yhdistää myös se, että sekä he molemmat että heidän isänsä olivat näyttelijöitä.

(Pekka Borg)

Aquinon virkakaudelle jatkoa?

Presidentti Benigno Aquinon virkakauden on määrä päättyä vuonna 2016. Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt arvioita siitä, että Aquino jatkaisi sittenkin vielä toisen kuusi-vuotisen kauden, vaikka perustuslaki rajoittaa kaudet yhteen. Presidentti nosti tämän mahdollisuuden esiin televisiohaastattelussa elokuussa. Hallitsevaa liberaalipuoluetta edustava Senaatin puhemies Franklin Drilon totesi kuitenkin myöhemmin, ettei Aquino ole kiinnostunut toisesta kaudesta.

Aquino itse ei ottanut asiaan selvää kantaa. Hän totesi syyskuussa, että “ei voi jättää kansan mielipidettä huomiotta”. Myöhemmin hän kuitenkin täsmensi, ettei ole kiinnostunut toisesta kaudesta. Asia on poliittisesti herkkä, sillä diktaattori Ferdinand Marcos hallitsi Filippiinejä vuosikymmeniä poikkeuslain turvin. Tämän takia Aquinon jatkokauteen tarvittava perustuslain muuttaminen – eli paikallisesti “cha-cha” (charter change) – nosti vastalauseiden myrskyn. Tämän takia presidentti näki viisaaksi perua puheensa.

Amerikkalaiset tulevat takaisin?

Filippiinit ja Yhdysvallat allekirjoittivat keväällä uuden turvallisuussopimuksen, joka lisää amerikkalaisten sotilaallista läsnäoloa maassa. Filippiinien ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet Etelä-Kiinan meren saaria koskevien alueellisten erimielisyyksien takia. Kiinan on arveltu tähtäävän sotilaallisen voimannäyttöön, joka kohdistuisi johonkin lähialueen valtioon, todennäköisesti joko Vietnamiin taikka sotilaallisesti heikkoon kohteeseen, Filippiineihin, joka on alkanut vasta viime aikoina varustautua Kiinan uhan takia.

Filippiineillä vieraillut presidentti Barack Obama tähdensi, ettei turvallisuussopimus ole tähdätty Kiinaa vastaan. Filippiinien ulkoministerin Albert del Rosarion mukaan sopimuksen taustalla ovat kuitenkin Kiinan kanssa kiristyneet välit. Kiistakapulana ovat edelleen Spratly-saaret, joiden edustalle Filippiinit on ankkuroinut vanhan ruostuneen sota-aluksensa tukikohdaksi. Sitä kiertelevät Kiinan uuden-aikaiset alukset, jotka pyrkivät estämään filippiiniläisten merisotilaiden huollon.

Yhdysvaltojen kanssa solmittu kymmen-vuotinen sopimus ei salli amerikkalaisille pysyvien joukkojen sijoittamista Filippiineille eikä ydinaseita, mutta se velvoittaa Yhdysvaltoja puolustamaan Filippiinejä hyökkäyksen tapahtuessa. Yhdysvallat voi sijoittaa väliaikaisesti Filippiineille tuhansien sotilaiden joukkoja ja tuoda saarelle omia hävittäjiään ja sota-aluksiaan.

Presidentti Benigno Aquino tähdensi, että Filippiinit ei ole tällä hetkellä kenellekään sotilaallinen uhka. Viimeinen amerikkalainen tukikohta Filippiineillä eli Subic Bay suljettiin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten eli vuonna 1992, kun amerikkalaista militarismia kohtaan oli kasvavaa kritiikkiä.

Monet kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet uutta turvallisuussopimusta, koska se antaa amerikkalaisille liian suurta sananvaltaa Filippiinien puolustuksessa ja kääntää näin kelloa taaksepäin. Korkeimpaan oikeuteen on jätetty valitus, jonka mukaan sopimus ei ole laillinen, koska sillä ei ole Filippiinien senaatin hyväksyntää. Asian käsittely on kesken.

Väkiluku kasvaa

Filippiinien väliluku ylitti symbolisena rajapyykkinä pidetyn sadan miljoonan rajan heinäkuussa. Filippiinit on nyt maailman 12. väkirikkain maa. Alle 25-vuotiaita filippiiniläisistä on 54 prosenttia. Hallitukselle tämä tieto tuo päänvaivaa, sillä vaikka kasvava väestö tarkoittaa myös lisää työvoimaa, lisää se samalla muun muassa terveydenhuollon rasitteita. Viranomaisten tavoitteena on rajoittaa lapsiluku kahteen perhettä kohden. Käytännössä viranomaisten ja paikallisen katolisen kirkon näkemyserot ovat vaikuttaneet väestöpolitiikan toteuttamiseen.

Laki seksuaaliterveydestä vihdoin voimaan

Korkein oikeus päätti heinäkuussa, että väestöpolitiikkaa toteuttava laki eli Reproductive Health Law ei ole perustuslain vastainen. Korkein oikeus teki kuitenkin lakiin monia katolisen kirkon ja konservatiivisten poliittisten tahojen esittämiä rajauksia, jotka heikentävät lain vaikuttavuutta. Niiden mukaan esimerkiksi ehkäisyneuvontaa ei voida järjestää ilman vanhempien suostumusta alaikäisille, vaikka näillä olisi ollut keskenmeno. Lakiin jäi myös terveydenhoidon henkilökunnalle mahdollisuus kieltäytyä antamasta ehkäisyneuvontaa.

Uusia lakeja koulukielistä

Kongressi hyväksyi äskettäin kolme lakia, jotka tähtäävät oppilaiden äidinkielten aseman parantamiseen koulukielinä suhteessa maan kahteen viralliseen kieleen. Vuonna 2012 tuli voimaan lastentarhoja koskeva laki (Kinder-garten Education Act) ja vuonna 2013 varhaisopetuslaki (Early Years Act) sekä perussivistystä koskeva laki (Enhanced Basic Education Act).

Vuoden 1987 perustuslaissa määriteltiin maan virallisiksi kieliksi englanti ja vihdoin sen rinnalle nostettu kansalliskieli filippiino. Nämä ovat tuosta asti kilpailleet koulumaailman pääkielen asemasta. Uusien lakien perusteella filippiinoa ja englantia kutsutaan nyt oppilaiden toisiksi kieliksi (L2). Tosiasiassahan lapset aloittavat koulunsa paikallisilla kielillä, jotka ovat heidän ensimmäisiä kieliään (L1). Uuden ajatuksen mukaan maan koulukielipolitiikka on nyt myös määritelty sanoilla: L1-perustainen, monikielinen koulutus.

Taustalla on ajatus, että lasten pitää saada opetusta kielellä, jota he ymmärtävät. Aika näyttää, miten tämä onnistuu maassa, missä edes filippiinon kielellä ei ole saatavissa kaikkia oppikirjoja.

Maassa puhutaan eri tutkijoiden mukaan 170–-85 kieltä, joten kielikysymys on aina ollut tärkeä. Kiistaa koulukielistä on käyty jo toista sataa vuotta. Suurimman osan 1900-luvusta ainoa sallittu koulukieli oli englanti. 1970-luvulta lähtien sen rinnalle on yritetty nostaa tagalogiin perustuva yleiskieli, joka lanseerattiin aluksi nimellä Pilipino ja vuodesta 1987 lähtien tunnetaan nimellä Filipino (filippiino). Monet maan suurimmistakin kielistä, vaikka niillä on miljoonia puhujia, ovat tuskin edes nousseet kirjakielen tasolle.

(Riitta Vartti)

Talous kasvussa

Filippiinien talous kasvoi huhti-kesäkuussa edelleen ripeää vauhtia. Vuoden alkupuoliskon kuuden prosentin kasvuvauhti on silti vielä alle hallituksen 6,5–7,5 prosentin tavoitteen.

Ensi vuonna hallitus tähtää 7–8 prosentin kasvuun ja 7,5–8,5 prosentin kasvuun vuonna 2016.

Huolenaiheena on hintojen nousu eli inflaatio, joka on ylitse keskuspankin tavoitteen.

Filippiinit on hyötynyt kasvavista ulkomaisista investoinneista, jotka ovat kasvattaneet etenkin elektroniikkateollisuutta.

Talouskasvua uhkaavat jarruttaa muun muassa Manilan pahenevat liikenneongelmat, joille ei näy ratkaisua. Manilassa on tuplasti autoja kilometriä kohden esimerkiksi Singaporeen verrattuna.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen. Muut kirjoittajat Pekka Borg ja Riitta Vartti.

Mabuhay 1/2014

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 3.3.2014

Rauhansopimus allekirjoitettiin vihdoin suurimman muslimiryhmän kanssa

Filippiinien hallitus ja muslimikapinallisjärjestö MILF (Moro Islamic Liberation Front) allekirjoittivat joulukuussa Malesiassa rauhansopimuksen. Se tuo muslimeille Filippiinien eteläosiin rajoitetun itsehallinnon.

Sopimuksen on määrä lopettaa neljä vuosikymmentä kestänyt sota, joka on tappanut arviolta yli satatuhatta ihmistä. Rauhanneuvotteluita käytiin yli kymmenen vuoden ajan, joskin ne olivat välillä umpikujassa.

Aseelliset yhteenotot ovat kuitenkin jatkuneet armeijan ja toisen muslimien sissijärjestön MNLF:n välillä muun muassa Mindanaolla. Heti rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tammikuun lopulla armeija surmasi kymmeniä muslimitaistelijoita kiivaissa yhteenotoissa. MNLF:n perustaja Nur Misuari on edelleen karkuteillä.

MNLF solmi periaatteellisen rauhansopimuksen hallituksen kanssa jo vuonna 1996, mutta sen muslimien itsehallintoa tukeva sisältö on jäänyt toteuttamatta. Misuari onkin syyttänyt hallitusta siitä, että se ohittaa MILF:in kanssa tehdyllä rauhansopimuksella MNLF:n kanssa tehdyn sopimuksen.

Myös kolmas muslimiryhmittymä Abu Sayyaf on vannonut jatkavansa taisteluita armeijan joukkoja vastaan. Armeija ja ryhmittymä ottivat helmikuun alussa verisesti yhteen.

Jolon saarella tukikohtaansa pitävä Abu Sayaaf on pitänyt hallussaan myös useita panttivankeja.

Erilaisia pienempiä sissijoukkioita on useita. Yksi ryhmittymistä on MILF:istä muutama vuosi sitten eronneen komentaja Ameril Umra Katon johtama BIFF.

MILF:in edustajien mukaan muiden ryhmien jatkama taistelu hallitusta vastaan on turhaa, koska kaikki kriittiset asiat on käsitelty tuoreessa rauhansopimuksessa. Käytännössä ehdotetun uuden muslimien paikallishallinnon on kuitenkin mahdoton toteuttaa rauhansopimusta, elleivät muut ryhmittymät laske aseitaan.

Myöskään kommunistijohtoinen NPA-ryhmittymä ei ole luvannut solmia rauhaa hallituksen kanssa.

NPA:lla on edelleen aseissa satoja sissejä eri puolilla Filippiinejä, vaikka viime aikoina vasemmistoarmeija on ollut melko passiivinen.

Talous kasvaa, samoin köyhyys

Filippiinien kansantalous on päässyt hyvään vauhtiin ja kuuluu nyt Aasian nopeimmin kasvaviin.

Talous kasvoi kansallisen tilastolaitoksen mukaan viime vuonna peräti 7,2 prosenttia, kun edellisvuoden kasvu jäi 6,8 prosenttiin. Suuri osa kasvusta juontui kasvaneesta teollisuustuotannosta.

Taloudellinen kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan tuloerot ovat jatkaneet jyrkkenemistään.

Osa väestöstä on saanut nauttia kasvun hedelmistä, mutta köyhempien kansalaisten olot ovat vain kurjistuneet entisestään. Työttömyys on ollut nousussa ja laskutavasta riippuen noin joka neljäs filippiiniläinen on edelleen ilman työpaikkaa.

Taloutta ovat tukeneet maahan virranneet ulkomaiset investoinnit, jotka ovat luoneet myös uusia työpaikkoja. Muun muassa japanilaiset elektroniikkayritykset ja kiinalaiset tekstiiliyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita laajentamaan tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten Filippiineillä.

Presidentin hallinnosta on myönnetty, ettei kasvu ole juuri hyödyttänyt kaikkein köyhimpiä, kuten maaseutuväestöä. Mielipidetiedusteluissa enemmistö filippiiniläisistä on ollut sitä mieltä, että elämän laatu on heikentynyt kuluneen vuoden aikana.

Hallitus on pyrkinyt korostamaan talouskasvun luomia työpaikkoja. Nämä ovat kuitenkin jakautuneet varsin epätasaisesti.

Laajaa tyytymättömyyttä on herättänyt sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu. Presidentti Gloria Macabagal-Arroyon vuosituhannen alussa esittelemä energiasektorin yksityistäminen ei johtanut suunnitellusti hintojen laskuun.

Myös vanha vitsaus eli sähkökatkot ovat jatkuneet. Helmikuun lopussa sähköt katkesivat miljoonilta Mindanaon saarella asuvilta ihmisiltä. Saarella on ollut viime vuosina usein sähkökatkoja. Alueella on myös säännöstelty sähköä, mikä on hidastanut sen talouden kehitystä.

Presidentti Noynoy Aquinon ilonaiheisiin kuuluu se, että hänen henkilökohtaiset kannatuslukunsa ovat pysyneet toistaiseksi yllättävänkin korkeina. Niitä eivät merkittävästi notkauttaneet edes taifuuni Yolandan heikoksi arvostellut pelastus- ja jälkihoitotoimet. Taifuunin aiheuttamien tuhojen korjaamisen arvioidaan vievän vuosikausia.

Aquinon hallinnon tavoitteena on ollut puolittaa köyhyys vuoteen 2015 mennessä, mutta tähän mennessä tavoitteen saavuttamisesta on ollut vain vähän merkkejä, sillä edelleen noin neljänneksen väestöstä lasketaan kuuluvaan köyhimpään väestöryhmään.

Helmikuussa presidentti ilmoitti valinneensa 30 köyhintä aluetta erikoistukitoimien kohteeksi.

Näillä alueilla pyritään vauhdittamaan talouden kehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja.

Taifuuni aiheutti tuhoa

Marraskuun alussa Filippiinien keskiosiin iskenyt taifuuni Yolanda aiheutti massiivista tuhoa, joka on vaikuttanut arviolta 15 miljoonan ihmisen elämään.

Hirmumyrsky ja sen synnyttämä aalto eivät osuneet alueen suurimpaan kaupunkiin Cebuun, mutta Leyten saarella sijaitseva Taclobanin 200 000 asukkaan kaupunki tuhoutui melkein kokonaan. On arvioitu, että menee jopa 15 vuotta ennen kuin elämä Taclobanissa palaa samanlaiseksi kuin mitä se oli ennen taifuunia. Vaurioiden korjaamisen on ennakoitu nielevän jopa kuusi miljardia euroa.

Hallituksen toimet myrskyn uhrien tukemiseksi ovat aiheuttaneet arvostelua, sillä esimerkiksi kodittomille rakennetut hätäasunnot ovat osoittautuneet heti alkuun liian pieniksi perheille. Niiden rakentamisen laatua on arvosteltu ja joistakin ovat puuttuneet vessat ja keittiöt. Myös ulkomaisen avun on epäilty ajautuneen vääriin käsiin, vaikka jotkut epäilykset ovatkin osoittautuneet aiheettomiksi.

Taifuunin on arvioitu tuhonneen yli miljoona taloa ja jättäneen jopa neljä miljoonaa ihmistä kodittomiksi. Raunioista on löytynyt aivan viime viikkoihin asti lisää ruumiita.

Kiista Kiinan kanssa

Filippiinien hallituksen välit Kiinan kanssa ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun presidentti Benigno Aquino vertasi Kiinan alueellisia pyrkimyksiä Hitlerin Saksaan. Perusteena oli Kiinan peräänantamattomuus Etelä-Kiinan meren suhteen.

New York Timesille puhuneen Aquinon mukaan Kiinan myötäileminen sen alueellisissa vaatimuksissa olisi yhtä kohtalokasta kuin maailman passiivisuus Hitlerin vallatessa Tshekkoslovakian ennen toista maailmansotaa.

Presidentin hallinnosta tähdennettiin myöhemmin, ettei lausunnon ollut tarkoitusta loukata kiinalaisia. Kommentit ehtivät kuitenkin herättää laajaa huomiota ja suuttumusta kiinalaisissa tiedotusvälineissä.

Viimeksi Filippiinit moitti Kiinan uhkaavia tavoitteita Etelä-Kiinan merellä viime kesänä Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön Aseanin tapaamisessa. Kiinan mukaan syytöksissä ei ollut pohjaa, koska se katsoi Etelä-Kiinan meren kuuluvan itselleen.

Toimittajien murhat jatkuneet
Levottomasta poliittisesta tilanteesta kertovat lukuisat paikallisten journalistien murhat, joiden takana ovat aseistautuneiden joukkioiden johtajat. Amerikkalaisen Human Rights Watchin mukaan Aquinon aikana on saanut surmansa 26 journalistia. Näiden tekojen tekijöistä ketään ei ole saatu oikeuden eteen.

Kasvavan arvostelun takia hallitus tuomitsi selkeäsanaisesti joulukuussa tapahtuneen radiojournalisti Rogelio Batulidin murhan, joka oli saanut laajaa julkisuutta. Konkreettiset toimet väkivallan uhan vähentämiseksi ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi.

Korruptio aisoihin
Viime kesästä lähtien on Filippiinien poliittista keskustelua hallinnut termi pork barrel. Sillä tarkoitetaan kansanedustajille budjetista jaettavaa rahaa, jonka edustaja voi osoittaa oman vaalipiirin kehittämishankkeeseen. Kukin alahuoneen edustaja on saanut ehdottaa haluamalleen kohteelle PDAF-rahaa (Priority Deve-lopment Assistance Fund) 70 miljoonalla pesolla (noin 1,2 miljoonaa euroa) ja kukin senaattori 200 miljoonalla pesolla (3,3 miljoonaa euroa) vuodessa.

Viime heinäkuussa paljastui systemaattinen PDAF-rahojen petosvyyhti. Liikenainen Janet Lim-Napoles oli perustanut lukuisia valekansalaisjärjestöjä, joiden tileille kansanedustajat olivat vuosien ajan kyenneet kanavoimaan PDAF-rahoja. Rahat jaettiin niin, että kongressiedustajat saivat noin puolet rahasta itselleen.

Napolesin avulla valtiolta huijattiin noin 10 miljardia pesoa (165 miljoonaa euroa) kansalle tarpeellista kehittämisrahaa. Tutkinnan alla ovat senaattorien Bong Revillan, Juan Ponce Enrilen, Jinggoy Estradan, Ferdinand Marcos, Jr:n. ja Gregorio Honasanin sekä ainakin 23 alahuoneen edustajan PDAF-rahojen ohjaukset Napolesin valejärjestöille.

Väärinkäytöksissä on osallisina myös valtion ja paikallishallinnon viranomaisia, vaikka monissa tapauksissa Napolesin koneisto on yksinkertaisesti väärentänyt papereihin alueellisten vastuuhenkilöiden nimiä. Tosin PDAF-rahoja on väärinkäytetty myös muiden toimijoiden kuin Napolesin avulla.

Presidentti Aquinon maine on rehellisen poliitikon, joka ei ole varastanut itselleen valtion rahoja ja joka on toiminut korruption vähentämiseksi. Toisin oli presidentti Gloria Macapal-Arroyon valtakaudella, kun Gloria lähimpine tukijoineen rohmusi satojen miljoonien omaisuuksia itselleen.

Arroyo nimitti oikeusasiamieheksi Merceditas Gutierrezin ja korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi Renato Coronan varmistamaan sen, että kaikki presidentin lähipiiriä koskevat talousrikossyytteet menevät kumoon. Heidän erottamisensa viroistaan avasi tien Arroyon aikaisten korruptiorikosten tutkimiselle.

PDAF-skandaalin julkitulo synnytti viime elokuussa valtavia korruption vastaisia mielenosoituksia Filippiineillä ja maailmalla filippiinojen keskuudessa, kuten meillä Helsingissäkin. Keskeisenä vaatimuksena oli, että presidentti Aquinon pitäisi poistaa budjetista PDAF-rahat ja muutkin vastaavat budjettikontrollin ulkopuoliset rahastot.

Vaikka presidentti Aquino ei itse taloudellisesti hyödy näistä rahoista, oli hän haluton niistä luopumaan, koska ne ovat tärkeä hallitsemisen väline. Presidentillä on viimeinen valta päättää, mihin edustajan hankkeeseen ja milloin näitä rahoja jaetaan. Sen avulla presidentti voi taivutella kansanedustajia edistä-mään hänen ajamiaan asioita. Itse asiassa Aquino kaksinkertaisti heti valtakautensa alkaessa PDAF:n määrärahat.

Aquino oli halukas vain lopettamaan entisen PDAF:n ja perustamaan tilalle vastaavan rahaston, joka olisi paremmin kontrolloitu. Kansalaisliikkeille tämä ei riittänyt, ja samalle kannalle asettui Korkein oikeus, joka totesi marraskuussa 2013 PDAF:n olevan perustuslain vastainen ja määräsi rahaston välittömästi käyttökieltoon.

PDAF-tutkimukset ovat liittyneet presidentti Arroyon aikana tapahtuneisiin väärinkäytöksiin.

Presidentti Aquino on joutunut nyt puolustuskannalle oman hallintokauden rahastokäytännöistä, kun keskusteluun on nostettu säästyneistä määrärahoista koottu Disbursement Acceleration Program (DAP), joka on presidentin hallinnassa oleva elvytysrahasto kehittämishankkeisiin.

DAP-raha ei ole samalla lailla kiintiöity edustajakohtaisesti kuin PDAF:ssa, joten se on vielä enemmän presidentin harkinnasta kiinni. Erityisesti keskustelua on herättänyt se, että presidentti hyväksyi useiden senaattoreiden hankkeille 50 miljoonan peson rahoituksia siinä vaiheessa, kun presidentille tärkeä oikeuskansleri Coronan erottaminen oli valtakunnanoikeudessa päätettävänä.

Tarkastuksissa on tullut ilmi, että ainakin jonkin verran DAP-rahaa on ohjattu epämääräisille kansalaisjärjestöille.

Ongelmana eivät ole kuitenkaan vain PDAF tai DAP. Ongelmana on koko paternalistinen hallintojärjestelmä alimmalta kylätasolta ylimmälle tasolle, sillä rahanjakovalta on kunkin tason johtajalla. Alemman tason pitää tukea ylempää tasoa, jolloin saa vastavuoroisesti etuja ylhäältä käsin. Tämä näkyy budjetin rakenteessa siten, että noin viidesosa budjetista on presidentin määrärahoja erityisiin tarkoituksiin. Nämä määrärahat eivät ole samalla lailla kongressin päätettävissä kuin mi-nisteriöiden valmistelemat budjetit. Erityismäärärahoista esitetään kongressille vain otsikot ja kokonaissummat, paitsi siihen sisältyvästä 2,3 miljardin euron erästä ennalta määrittelemättömiin menoihin (mm. katastrofit) ei esitetä sitäkään tietoa.

Siten korruption poistamiseksi kongressista ei ole kyse vain pork barrel -rahastoista, vaan koko budjetointijärjestelmän tekemisestä läpinäkyväksi ja presidentin hallinnassa ja harkintavallassa olevien määrärahojen saattamista “normaalin” budjetointimenettelyn puitteisiin.

Mabuhay-tiedotteen toimitti Sami Noponen. Korruptio aisoihin -artikkelin kirjoitti Pekka Borg.

Mabuhay 1/2012

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran kevättiedote 1.3.2012

Filippiineillä on meneillään suuri oikeusdraamojen sarja, joka liittyy maan korruptoituneeseen hallintoon. Ex-presidentti Arroyo on syytettynä ja korkeimman oikeuden puheenjohtaja Corona valtakunnanoikeudessa. Tärkeät uudistukset, kuten uusi perhesuunnittelulaki, ovat vaarassa jäädä oikeustaisteluiden varjoon.

Suuria oikeusjuttuja

Demokratiassa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan, jotta varmistettaisiin, että mikään niistä ei pääse kasaamaan valtaa ja etuisuuksia itselleen. Korruptoituneessa järjestelmässä taas valtaa pitävät tahot kytkeytyvät toisiinsa turvatakseen toinen toisilleen taloudellisia ja muita etuja.

Filippiineillä valta on keskitetty presidentille. Siksi presidentin on mahdollista rakentaa keskinäiselle kiitollisuudelle perustuvia verkostoja kahmiakseen yhteiskunnan varoja itselleen ja kannattajilleen. Varsinkin presidentit Marcos ja Estrada onnistuivat hankkimaan miljardiomaisuuksia suvuilleen, ja paljon rahaa jäi jaettavaksi myös muille valtaverkostossa mukana olleille.

Myös presidentti Gloria Macapagal Arroyoa ja hänen lähipiiriään syytetään korruptoituneesta hallinnosta. Presidentin puolisoa Mike Arroyoa sekä presidentin kansanedustajapoikaa ja -lankoa on syytetty rahan keräämisestä laittomasta jueteng-pelistä, jossa rahaa liikkuu vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Presidentti Arroyoa syytettiin myös viljelijöitten lannoitteisiin budjetoidun 12 miljoonan euron kanavoimisesta omaan vaalityöhönsä. Syytteen mukaan presidentin puoliso oli myös keskeisesti järjestelemässä valtion 329 miljoonan dollarin laajakaistaverkkokauppaa kiinalaisen ZTE-yhtiön kanssa. Sopimus sisälsi satojen miljoonien pesojen lahjuspaketin presidentin puolisolle ja korkeille virkamiehille. Kauppa kuitenkin peruuntui asian tultua julkisuuteen.

Vielä vakavampi rikos oli kuitenkin presidentti Arroyon vaalivilppi vuoden 2004 vaaleissa, millä hän varmisti oman valintansa (ns. Hello Garci -tapaus). Samoin Maguindanaon alueen vaaliviranomaiset ovat esittäneet näyttöä siitä, että presidentti järjesti yhdessä mm. Autonomisen Muslimialueen kuvernööri Zaldy Ampatuanin kanssa vuoden 2007 senaattorinvaalissa ylivoimaisen tuloksen omille ehdokkailleen.

Korruptoituneessa valtaverkostossa laittoman varallisuuden kasaamisen jatkeeksi pyritään varmistamaan syytesuoja. Ollessaan vallassa presidentti päättää suurelta osin budjettivarojen jakamisesta kansanedustajien omiin hankkeisiin, ja siten hän kykenee estämään kongressin yritykset asettaa hänet valtakunnanoikeuteen. Näin myös Arroyo sai estettyä kaikkien itseensä kohdistuneiden syytteiden etenemisen.

Oikeusasiamies Merceditas Gutierrez joutuu eroamaan

Presidentin vaihduttua Arroyolla ei ole enää entisenlaista vaikutusvaltaa kongressissa. Sitä tärkeämpää hänelle olikin ennen oman kauden päättymistä nimittää itselleen myötämielisiä henkilöitä oikeuslaitokseen.

Oikeusasiamiehellä on Filippiineillä paljon valtaa virkamiesten ja luottamustehtäviä hoitavien rikostutkinnassa ja syytteen nostamisessa. Maaliskuussa 2011 kongressi nosti syytteen presidentti Arroyon nimittämää oikeusasiamies Merceditas Gutierrezia vastaan sillä perusteella, että tämä jätti systemaattisesti nostamatta syytteitä suuriin talousrikoksiin liittyen, kuten em. lannoitevarojen ja laajakaistaverkkohankkeiden tapauksissa. Hän esti erityisesti presidentti Arroyon läheisiä koskevien syytteiden etenemisen. Gutierrez päätti erota tehtävästään ennen valtakunnanoikeuden käsittelyä.

Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Renato Corona valtakunnanoikeudessa

Presidentti Arroyo nimitti omana luotettunaan pidetyn Coronan korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi viime hetkellä, vielä presidentinvaalien jälkeen, vaikka perustuslain mukaan väistyvä presidentti ei saisi nimittää ketään virkaan viimeisen kahden kuukauden aikana ennen vaaleja. Tästä nousi valtava kohu, mutta oikeus tulkitsi lakia presidentin hyväksi siten, että nimitysoikeus ei koskisi oikeuslaitosta. Tähän liittyen Coronan ja presidentti Aquinon suhteet olivat alusta lähtien kireät -– jopa niin, että perinteistä poiketen Aquino ei antanut korkeimman oikeuden puheenjohtajan vihkiä häntä presidentin virkaan.

Kongressin alahuone hyväksyi kahdeksankohtaisen syytteen Coronaa vastaan mm. seuraavilla perusteilla:

1. Jatkuva puolueellisuus tapauksissa, joissa Arroyo ja hänen hallintonsa ovat syytettynä.
2. Ei ole ilmoittanut koko varallisuuttaan lakisääteisissä selvityksissä.
3. Ei ole kunnioittanut vallanjaon periaatteita yrittäessään estää kongressia asettamasta oikeusasiamiestä syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
4. Toimi puolueellisesti kieltämällä presidentti Arroyolle ja hänen puolisolleen määrätyn matkustuskiellon toimeenpanon.

Senaatti toimii valtakunnanoikeutena, joka on kokoontunut 16.1.2012 lähtien. Oikeus on lähtenyt liikkeelle helpommasta päästä eli ilmoittamatta jääneestä varallisuudesta. Todisteiden mukaan Corona ja hänen perheensä omistaa ainakin 45 kiinteistöä ja lukuisia pankkitilejä, joiden varoja hän ei ole ilmoittanut. Kiivaimmin on keskusteltu dollaritileistä, joiden tiedot on toimitettu salaa valtakunnanoikeuden syyttäjille. Tästä syntyi perustuslain mukaista vallanjakoa koetteleva kohu, sillä korkein oikeus kielsi laittomasti paljastettujen pankkitietojen käytön todisteena. Äänestyksen jälkeen senaatti päätti olla vaatimatta pankilta tietoja ulkomaanvaluuttatileistä, mutta totesi samalla, että tämä on yksittäinen päätös eikä valtakunnanoikeus aio luovuttaa sille kuuluvaa määräysvaltaa korkeimmalle oikeudelle.

Syytekirjelmässä valtakunnanoikeudelle on esitetty pitkä lista korkeimman oikeuden päätöksiä, joissa Corona on aina äänestänyt Arroyoa tukien. Näillä ratkaisuilla lukuisat presidentti Aquinon reformihankkeet on laitettu jäihin ja siksi Coronaa syytetäänkin tuomiovallan käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.

Coronan puolustus ja myös valtakunnanoikeuden puheenjohtajana toimiva senaatin presidentti Juan Ponce Enrile ovat moittineet syyttäjää riittämättömästä valmistautumisesta oikeuskäsittelyyn. Käsittely sai uuden käänteen 28. helmikuuta, kun syyttäjä ilmoitti, että syytteen jo käsittelyyn otetut kolme kohtaa riittävät syyllisyyden osoittamiseen ja siten hän aikoo jättää tuomatta syytteen loppuja viittä kohtaa käsittelyyn. Seuraavaksi on puolustuksen vuoro esittää omat vastatodisteensa.

Presidentti Arroyo oikeuden eteen

Presidenttikaudellaan Arroyo onnistui estämään kaikki yritykset saattaa hänet valtakunnanoikeuden eteen. Marraskuussa 2011 kuitenkin vaaliviranomainen COMELEC nosti syytteen Arroyoa vastaan vaalien sabotoinnista vuonna 2007. Pian sen jälkeen Gloria ja Mike Arroyo yrittivät poistua maasta, mutta oikeusministeri Leila de Liman toimesta heidät pidätettiinkin lentokentältä. Coronan johdolla korkein oikeus asetti Arroyoille määrätyn maastapoistumiskiellon toimeenpanokieltoon, mutta oike-usministeri ei suostunut antamaan matkustuslupaa, koska se olisi saattanut johtaa Arroyojen pakoiluun oikeusistunnoista. Nyt, helmikuun lopussa 2012, Arroyo on sairaalassa tutkintavankeudessa odottamassa oikeuden käsittelyä.

(Pekka Borg)

Kevättiedote 1.3.2012

Filippiineillä on meneillään suuri oikeusdraamojen sarja, joka liittyy maan korruptoituneeseen hallintoon. Ex-presidentti Arroyo on syytettynä ja korkeimman oikeuden puheenjohtaja Corona valtakunnanoikeudessa. Tärkeät uudistukset, kuten uusi perhesuunnittelulaki, ovat vaarassa jäädä oikeustaisteluiden varjoon.

Suuria oikeusjuttuja

Demokratiassa lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan, jotta varmistettaisiin, että mikään niistä ei pääse kasaamaan valtaa ja etuisuuksia itselleen. Korruptoituneessa järjestelmässä taas valtaa pitävät tahot kytkeytyvät toisiinsa turvatakseen toinen toisilleen taloudellisia ja muita etuja.

Filippiineillä valta on keskitetty presidentille. Siksi presidentin on mahdollista rakentaa keskinäiselle kiitollisuudelle perustuvia verkostoja kahmiakseen yhteiskunnan varoja itselleen ja kannattajilleen. Varsinkin presidentit Marcos ja Estrada onnistuivat hankkimaan miljardiomaisuuksia suvuilleen, ja paljon rahaa jäi jaettavaksi myös muille valtaverkostossa mukana olleille.

Myös presidentti Gloria Macapagal Arroyoa ja hänen lähipiiriään syytetään korruptoituneesta hallinnosta. Presidentin puolisoa Mike Arroyoa sekä presidentin kansanedustajapoikaa ja -lankoa on syytetty rahan keräämisestä laittomasta jueteng-pelistä, jossa rahaa liikkuu vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Presidentti Arroyoa syytettiin myös viljelijöitten lannoitteisiin budjetoidun 12 miljoonan euron kanavoimisesta omaan vaalityöhönsä. Syytteen mukaan presidentin puoliso oli myös keskeisesti järjestelemässä valtion 329 miljoonan dollarin laajakaistaverkkokauppaa kiinalaisen ZTE-yhtiön kanssa. Sopimus sisälsi satojen miljoonien pesojen lahjuspaketin presidentin puolisolle ja korkeille virkamiehille. Kauppa kuitenkin peruuntui asian tultua julkisuuteen.

Vielä vakavampi rikos oli kuitenkin presidentti Arroyon vaalivilppi vuoden 2004 vaaleissa, millä hän varmisti oman valintansa (ns. Hello Garci -tapaus). Samoin Maguindanaon alueen vaaliviranomaiset ovat esittäneet näyttöä siitä, että presidentti järjesti yhdessä mm. Autonomisen Muslimialueen kuvernööri Zaldy Ampatuanin kanssa vuoden 2007 senaattorinvaalissa ylivoimaisen tuloksen omille ehdokkailleen.

Korruptoituneessa valtaverkostossa laittoman varallisuuden kasaamisen jatkeeksi pyritään varmistamaan syytesuoja. Ollessaan vallassa presidentti päättää suurelta osin budjettivarojen jakamisesta kansanedustajien omiin hankkeisiin, ja siten hän kykenee estämään kongressin yritykset asettaa hänet valtakunnanoikeuteen. Näin myös Arroyo sai estettyä kaikkien itseensä kohdistuneiden syytteiden etenemisen.

Oikeusasiamies Merceditas Gutierrez joutuu eroamaan

Presidentin vaihduttua Arroyolla ei ole enää entisenlaista vaikutusvaltaa kongressissa. Sitä tärkeämpää hänelle olikin ennen oman kauden päättymistä nimittää itselleen myötämielisiä henkilöitä oikeuslaitokseen.

Oikeusasiamiehellä on Filippiineillä paljon valtaa virkamiesten ja luottamustehtäviä hoitavien rikostutkinnassa ja syytteen nostamisessa. Maaliskuussa 2011 kongressi nosti syytteen presidentti Arroyon nimittämää oikeusasiamies Merceditas Gutierrezia vastaan sillä perusteella, että tämä jätti systemaattisesti nostamatta syytteitä suuriin talousrikoksiin liittyen, kuten em. lannoitevarojen ja laajakaistaverkkohankkeiden tapauksissa. Hän esti erityisesti presidentti Arroyon läheisiä koskevien syytteiden etenemisen. Gutierrez päätti erota tehtävästään ennen valtakunnanoikeuden käsittelyä.

Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Renato Corona valtakunnanoikeudessa

Perustuslaillisen vallanjaon suhteen vielä ongelmallisempaa on ylimmän riippumattoman tuomiovallan edustajan, korkeimman oikeuden puheenjohtaja Renato Coronan joutuminen syytetyksi valtakunnanoikeuteen.

Presidentti Arroyo nimitti omana luotettunaan pidetyn Coronan korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi viime hetkellä, vielä presidentinvaalien jälkeen, vaikka perustuslain mukaan väistyvä presidentti ei saisi nimittää ketään virkaan viimeisen kahden kuukauden aikana ennen vaaleja. Tästä nousi valtava kohu, mutta oikeus tulkitsi lakia presidentin hyväksi siten, että nimitysoikeus ei koskisi oikeuslaitosta. Tähän liittyen Coronan ja presidentti Aquinon suhteet olivat alusta lähtien kireät -– jopa niin, että perinteistä poiketen Aquino ei antanut korkeimman oikeuden puheenjohtajan vihkiä häntä presidentin virkaan.

Kongressin alahuone hyväksyi kahdeksankohtaisen syytteen Coronaa vastaan mm. seuraavilla perusteilla:

1. Jatkuva puolueellisuus tapauksissa, joissa Arroyo ja hänen hallintonsa ovat syytettynä.
2. Ei ole ilmoittanut koko varallisuuttaan lakisääteisissä selvityksissä.
3. Ei ole kunnioittanut vallanjaon periaatteita yrittäessään estää kongressia asettamasta oikeusasiamiestä syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
4. Toimi puolueellisesti kieltämällä presidentti Arroyolle ja hänen puolisolleen määrätyn matkustuskiellon toimeenpanon.
   

Senaatti toimii valtakunnanoikeutena, joka on kokoontunut 16.1.2012 lähtien. Oikeus on lähtenyt liikkeelle helpommasta päästä eli ilmoittamatta jääneestä varallisuudesta. Todisteiden mukaan Corona ja hänen perheensä omistaa ainakin 45 kiinteistöä ja lukuisia pankkitilejä, joiden varoja hän ei ole ilmoittanut. Kiivaimmin on keskusteltu dollaritileistä, joiden tiedot on toimitettu salaa valtakunnanoikeuden syyttäjille. Tästä syntyi perustuslain mukaista vallanjakoa koetteleva kohu, sillä korkein oikeus kielsi laittomasti paljastettujen pankkitietojen käytön todisteena. Äänestyksen jälkeen senaatti päätti olla vaatimatta pankilta tietoja ulkomaanvaluuttatileistä, mutta totesi samalla, että tämä on yksittäinen päätös eikä valtakunnanoikeus aio luovuttaa sille kuuluvaa määräysvaltaa korkeimmalle oikeudelle.

Syytekirjelmässä valtakunnanoikeudelle on esitetty pitkä lista korkeimman oikeuden päätöksiä, joissa Corona on aina äänestänyt Arroyoa tukien. Näillä ratkaisuilla lukuisat presidentti Aquinon reformihankkeet on laitettu jäihin ja siksi Coronaa syytetäänkin tuomiovallan käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.

Coronan puolustus ja myös valtakunnanoikeuden puheenjohtajana toimiva senaatin presidentti Juan Ponce Enrile ovat moittineet syyttäjää riittämättömästä valmistautumisesta oikeuskäsittelyyn. Käsittely sai uuden käänteen 28. helmikuuta, kun syyttäjä ilmoitti, että syytteen jo käsittelyyn otetut kolme kohtaa riittävät syyllisyyden osoittamiseen ja siten hän aikoo jättää tuomatta syytteen loppuja viittä kohtaa käsittelyyn. Seuraavaksi on puolustuksen vuoro esittää omat vastatodisteensa.

Presidentti Arroyo oikeuden eteen

Presidenttikaudellaan Arroyo onnistui estämään kaikki yritykset saattaa hänet valtakunnanoikeuden eteen. Marraskuussa 2011 kuitenkin vaaliviranomainen COMELEC nosti syytteen Arroyoa vastaan vaalien sabotoinnista vuonna 2007. Pian sen jälkeen Gloria ja Mike Arroyo yrittivät poistua maasta, mutta oikeusministeri Leila de Liman toimesta heidät pidätettiinkin lentokentältä. Coronan johdolla korkein oikeus asetti Arroyoille määrätyn maastapoistumiskiellon toimeenpanokieltoon, mutta oike-usministeri ei suostunut antamaan matkustuslupaa, koska se olisi saattanut johtaa Arroyojen pakoiluun oikeusistunnoista. Nyt, helmikuun lopussa 2012, Arroyo on sairaalassa tutkintavankeudessa odottamassa oikeuden käsittelyä.

(Pekka Borg)

Mabuhay 1/2011

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 21.2.2011

1986	25 vuotta EDSA-vallankumouksesta!

Noynoy Aquinon ensimmäiset puoli vuotta

Viime toukokuussa kansan suuri enemmistö valitsi Noynoy Aquinon presidentiksi. Edellisen presidentin, Gloria Macapagal-Arroyon hallintoon oltiin yleisesti tyytymättömiä ja uudelta hallitukselta odotettiin suurta muutosta. Nyt Aquinon hallitus on toiminut runsaat puoli vuotta ja on hyvä aika arvioida, miten hallitus on kyennyt odotuksiin vastaamaan.

Presidentti Aquinon ohjelman keskeisinä tavoitteina on: laittaa korruptio kuriin, luoda työpaikkoja erityisesti yksityissektoria vahvistaen, suunnata lisää rahoitusta koulutukseen, terveydenhuoltoon ja köyhyyden vähentämiseen sekä toimia julkishallinnossa hyvän hallinnon periaatteita edistäen ja läpinäkyvästi.

Väheneekö korruptio?

Arroyon hallitus ja etenkin presidentin perhe olivat erityisen korruptoituneessa maineessa. Noynoy Aquinoon kohdistuu tässä suhteessa erityisiä odotuksia, sillä presidentin edesmennyttä äitiä, presidentti Cory Aquinoa on arvostettu viime vuosikymmenien rehellisimpänä presidenttinä. Korruptio on Filippiinien yhteiskunnassa niin syvälle syöpynyt, että läpimurtoa on vaikea saavuttaa. Ensi alkuun Aquino on yrittänyt muuttaa vähintään hallinnon tyyliä esim. luopumalla virkaan astuttuaan poliitikkojen ja “isokenkäisten etuoikeudesta” tehdä liikenteessä limusiiniautosaattueilleen tilaa huudattamalla torvia. Hän myös leikkasi valtiojohtoisten yhtiöiden johtajien bonuspalkkioita.

Varsinaiseen korruptioon puuttumisen Aquino on aloittanut yrittämällä saada edellisen hallinnon aikana käsittelemättä jääneet tapaukset oikeuteen. Suurimmissa rötöksissä linjat vievät edellisen presidentin perheeseen. Keskeisenä tulppana näiden tapausten etenemiselle on ollut presidentti Arroyon nimittämä oikeusasiamies Merceditas Gutierrez, joka on Glorian puolison, Mike Arroyon kurssitoveri yliopistolta. Näitä tapauksia ovat mm. lannoitteiden jakeluun budjetoidut 728 miljoonaa pesoa (n. 12,3 milj. euroa), jotka ohjattiin Arroyon vaalityöhön. Toisaalta vuonna 2007 asian julkitulo esti jo sovitun 329 miljoonan dollarin valtion laajakaistaverkkokaupan toteuttamisen kiinalaisen ZTE-yhtiön kanssa. Sopimus sisälsi satojen miljoonien pesojen lahjusten maksamisen korkeille virkamiehille, ja todistajanlausuntojen mukaan presidentin puoliso Mike Arroyo oli osallisena kaupassa. Oikeusasiamies Gutierrez esti tutkinnan jatkumisen näissä tapauksissa vedoten näytön puutteeseen.

Ex-senaattori Jovito Salonga ym. ovat yrittäneet saada oikeusasiamies Gutierrezin näistä ja monista muista tapauksista valtakunnanoikeuden eteen. Tähän asti oikeusasiamies on kyennyt estämään yritykset, mutta 15.2.2011 Korkein oikeus antoi luvan nostaa syytteen oikeusasiamiestä vastaan, jos kongressi niin päättää.

Viime kuukausina on tuotu julki erityisesti puolustusvoimissa esiintyvää korruptiota. Asevoimien comptroller, kenraalimajuri Carlos Garcia on ollut tutkintavankeudessa 303 miljoonan peson kavaltamisesta valtiolta. Oikeusasiamies Gutierrez kuitenkin vapautti Garcian sopimusratkaisulla, kun hän myönsi lievemmän teon, eli lahjusten vastaanottamisen ja palautti 143 miljoonaa valtiolle. Mm. presidentti oli Gutierrezille hyvin närkästynyt syytteen vesittämisestä.

Tammikuussa lehdistön ykkösaiheita oli Arroyon aikaisen puolustusvoimien komentaja ja puolustusministeri Angelo Reyesin kahdessa vuodessa saama noin150 miljoonan lahjoitus. Hänelle tuotiin kuukausittain noin 5 miljoonaa ja läksiäislahjaksi hän sai kerralla 50 milj. pesoa. Rahat tulivat mm. sotilaiden palkkabudjetista. Osalliset puolustautuivat sillä, että he vain jatkoivat asevoimien vanhaa perinnettä. Edeltävät asevoimien komentajat kiistivät saaneensa lahjapalkkioita. Asia päättyi dramaattisesti, kun kenraali Reyes teki kunniasyistä itsemurhan.

Ihmisoikeudet

Erityisesti ihmisoikeuksien edistämisen osalta Aquinoon kohdistuu suuria odotuksia. Hän ei ole ryhtynyt NPA-sissiarmeijan tai islamilaisten vapautusliikkeiden nujertamiseksi samanlaisiin sotilaallisiin ratkaisuyrityksiiin kuin Arroyo, vaan käynnistää uudelleen rauhanneuvotteluita. Tosin mahdollisuudet saada kestävää neuvotteluratkaisua maolaisorientoituneen NDF:n kanssa ovat vähäisiä, sillä hallitus tuskin on valmis luopumaan nykyisestä valtiojärjestelmästä. Muslimien MILF:n kanssa neuvotteluita voi haitata se, että osa väestä ei hyväksy itsenäisyyttä vähäisempää ratkaisua. Joka tapauksessa asevoimien ihmisoikeus-loukkaukset ovat olleet huomattavasti harvinaisempia kuin Arroyon kaudella.

Presidentti Aquinon kannalta nöyryyttävää oli, että heti hänen virkaanastumisensa jälkeisinä viikkoina tapettiin useampi kansalaisaktiivi ja myös toimittajia on edelleen kuollut (ks. artikkeli jäljempänä). Tekijöinä saattaa olla voimia, jotka yrittävät painostaa Aquinoa militantimpaan suuntaan.

Aquinon hallitus on vapauttanut kymmeniä poliittisia vankeja, mutta edelleen vangittuina on noin 200 henkilöä. Joulukuussa presidentti päätti myös armahtaa noin 300 kapinallissotilasta, mukaanlukien senaattori Antonio Trillanesin. Aquinon oma oikeusministeri Leila de Lima arvosteli presidenttiä siitä, että hän antoi armahduksen konsultoimatta ministeriötä juuri, kun kapinaan osallistuneiden oikeudenkäyntien piti alkaa.

Ihmisoikeuksien ja ulkopoliittisten intressien ristiriitaan liittyy myös se, että Filippiinit boikotoi Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuutta, jossa palkinto luovutettiin kiinalaiselle Liu Xiaobolle.

Talous ja köyhyyden vähentäminen

Talouspolitiikan perustana säilyivät hallituksenvaihdosta huolimatta samat neoliberaaliset linjaukset joita noudatetaan lähes koko maailmassa. Taloudellisen kasvun uskotaan sellaisenaan vähentävän köyhyyttä ja luovan työtä (talouden kehityksestä ks. artikkeli alla). Kun hallituksen mahdollisuudet sijoittaa infrastruktuuriin ym. investointeihin ovat vähäisiä, se uskoo etenkin yksityistämiseen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteishankkeisiin (Public Private Partnership). Tästä mallista on kuitenkin Filippiineilläkin esim. vesi- ja energiataloudessa epäonnistuneita esimerkkejä, joissa hinnat ovat nousseet köyhille saavuttamattomalle tasolle ja palvelu on ollut huonoa.

Filippiinien budjetista kuluu yli kolmasosa velkojen lyhennyksiin ja korkoihin. Kriittiset taloustieteilijät lähtevät siitä, että jos köyhyyttä halutaan vähentää, pitää Argentiinan mallin mukaisesti olla suostumatta kansainvälisten rahoituslaitosten saneluun ja laittaa rajat velkojen lyhennyksille. Tässä suhteessa Aquinon hallitus kuitenkin noudattaa samaa linjaa kuin edeltävät hallitukset. Toinen rakenteellisesti köyhyyteen vaikuttava tekijä on maareformi. Aquinolle tämä on vaikea pala, sillä suvun suurin maatila Hacienda Luisita on yli 6000 hehtaarin suuruinen ja toistaiseksi suku ei ole ollut valmis siitä luopumaan eli ei myöskään maareformia edistämään.

Hallituksen budjetissa vuodelle 2011 on kuitenkin joitakin köyhien kannalta myönteisiä tekijöitä. Jo edellisen hallituksen aikana käynnistettiin Filippiineilläkin ohjelma, jolla köyhille perheille annetaan ehdollisesti kuukausittain “toimeentulotukea”, jos lapset käyvät koulua, raskaana olevat naiset käyvät terveyskeskuksissa yms. Brasiliassa tällä mallilla on kyetty auttamaan kymmeniä miljoonia ihmisiä. Filippiineilläkin ohjelmaa laajennetaan 1,3 miljoonaan perheeseen. Samoin köyhien terveydenhuoltoon lisätään rahaa. Myös koulujen rakentamiseen myönnettiin huomattavasti lisää varoja.

Kansalaisten mielestä presidentti Aquino on hoitanut tehtävänsä hyvin. Marraskuun kyselyssä 74 % oli tyytyväisiä ja 10 % tyytymättömiä presidentin saavutuksiin. Vastaajat olivat samoin luvuin tyytyväisiä hallinnon toimintaan. Näin hyvää gallup-arvosanaa presidentit eivät ole saaneet yli kymmeneen vuoteen ja esim. Arroyoon oli viime keväänä tyytymättömänä reippaasti yli puolet vastaajista. Luottamusta osoittaa myös se, että 93 % vastaajista suhtautui vuoteen 2011 positiivisin odotuksin.

(Pekka Borg)


Oikeutta tohtori Gerrylle!

Tammikuun 24. päivänä 2011 kello 10.30 ammuttiin käytettyjen vaatteiden kaupassa villieläinlääkäri, radiotoimittaja, ympäristöaktivisti ja Palawanin kaivostoiminnan avoin kriitikko, tohtori Gerry Ortega.

Hänen menetyksensä on saanut tuhannet ihmiset vastarinnan, raivon ja surun valtaan. Tilastojen mukaan hän oli 37. ympäristöaktivisti, joka on surmattu vuoden 2001 jälkeen. Hän oli myös 142. toimittaja, joka on murhattu vuoden 1986 jälkeen. Tämä luku tekee Filippiineistä yhden maailman vaarallisimmista maista toimittajien kannalta.

Murhasta on jo syytetty viittä miestä (mukaan lukien aseenkäyttäjä), ja hänen kuolemaansa on yhdistetty myös eräs vaikutusvaltainen paikallinen poliitikko, mikä aiheuttaa suurta hämminkiä Palawanin poliittisessa il-mapiirissä.

Kaksi päivää ennen kuolemaansa hän oli kollegojensa kanssa ABS-CBN-säätiössä suunnittelemassa kymmenen miljoonan allekirjoituksen kampanjaa Palawanin kaivostoiminnan pysäyttämiseksi. Media, kansalaisjärjestöt, uskonnolliset järjestöt ja muut asiaan vihkiytyneet yksilöt ovat pitäneet huolen, että hänen tarinansa, kuolemansa ja elämäntehtävänsä ovat kaikkialla uutisissa. Hänet on ehkä vaiennettu, mutta hänen työnsä kuuluu ja näkyy enemmän kuin koskaan ennen. “Oikeutta tohtori Gerrylle” ei pääty kampanjasta vastaavien henkilöiden vangitsemiseen, vaan jatkaa hänen unelmaansa ympäristön suojelemisesta.

Lisää tietoa tästä kaivostoiminnan vastaisesta allekirjoituskampanjasta on verkkosivulla Save Palawan Movement. Jos haluat osallistua kampanjaan, voit allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa:  http://www.no2mininginpalawan.com/

(Margarita Sakilayan-Latvala)


Filippiinien väestö kasvaa

Filippiinien väestö tulee kasvamaan seuraavan 50 vuoden ajan, vaikka jokainen aviopari rajoittaisi lapsilukunsa kahteen. Näin arvioi äskettäin hallituksen väestöviranomaisen Popcomin edustaja. Filippiinien 94-miljoonainen väestö on nopeimmin kasvava Kaakkois-Aasiassa. Merkittävä osa eli 35 prosenttia väestöstä on alle 35-vuotiaita.

Kun Filippiinien väestö vuonna 1903 oli 7,6 miljoonaa, oli se vuoteen 2007 mennessä kasvanut jo 88,6 miljoonaan. Tahdin hidastumisesta ei ole merkkejä. Taustalla on suuren syntyvyyden lisäksi myös kuolleisuuden selvä aleneminen terveydenhoidon kehityksen myötä.

Presidentti Benigno Aquino III:n tuella lainsäätäjät yrittävät ajaa lävitse väestölain, joka on kohdannut kiivasta vastusta kirkon taholta. Lain myötä ajettaisiin entistä enemmän syntyvyyden säännöstelyä ja edistettäisiin myös ehkäisyvälineiden jakelua. Samaa hanketta on yritetty ajaa jo aiemmin, mutta kongressi on ollut asiassa jakautunut. Myös katolisen kirkon vastustus on tähän asti pysäyttänyt lain käsittelyn. Nyt kirkko on myöntänyt, että lakiesitys sisältää myös myönteisiä näkökantoja. Katoliset piispat ovat kuitenkin arvostelleet lakiesitystä puutteellisesta valmistelusta.

Marraskuussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan 69 prosenttia filippiiniläisistä oli lain kannalla, tosin vain harva oli tutustunut sen konkreettiseen sisältöön. Laista (RH Bill) on kuitenkin käyty varsin vilkasta keskustelua julkisuudessa. Lain alustavalle versiolle ja sen sisältämien toimien rahoitukselle on näytetty jo vihreää valoa edustajainhuoneessa, vaikka lopullinen sinetti on vielä saamatta.

Toisaalta Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton totesi äskettäin, että Filippiinien vahvuuksia ovat juuri suuret luonnonvarat ja nuori, kasvava väestö, kun taas teollisuusmaat kamppailevat ikääntyvän väestön ongelman kanssa.

Hyvät talousnäkymät

Presidentti Benigno Aquino III totesi vuodenvaihteessa, että talouden näkymät Filippiineillä ovat kääntyneet selvästi paremmiksi. Myös kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on mielipidemittausten mukaan vahvistunut.

Tilastoviranomaisten mukaan Filippiinien talous kasvoi viime vuonna 7,3 prosenttia, mikä on nopeinta tahtia sitten Marcoksen hallintokauden. Vilkastuneen kotimaisen kysynnän lisäksi myös ulkomaankauppa vauhdittui teollisuuden elpyessä globaalista taantumasta.

Kehitys näkyy myös valuuttakursseissa. Filippiinien keskuspankki, Bangko Sentral, uskoo peson jatkavan vahvistumistaan dollariin nähden, niin että ensi vuonna dollarilla saisi enää keskimäärin 35,50 pesoa. Keskuspankki ei ole asettanut peson vahvistumiselle jarruja, koska näin saadaan myös energian ja elintarvikkeiden hinnannousun kiihdyttämää inflaatiota kuriin. Keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan, vaikka se näkee inflaation kiihtyvän tänä vuonna 4,4 prosenttiin. Markkinoilla uskotaankin, että keskuspankki joutuu tänä vuonna nostamaan korkoaan hintakehityksen hillitsemiseksi.

Maan taloudelle tärkeitä ovat ulkomailla asuvien filippiiniläisten lähettämät rahasuoritukset, jotka vauhdittavat kotimaista kulutusta. Tilastojen mukaan Filippiinit vastaanottaa maailman maista neljänneksi eniten ulkomailta tulevia rahasuorituksia. Maailmanpankin arvion mukaan ulkomaisten rahasuoritusten arvo nousi viime vuodelta yli 21 miljardiin dollariin, missä oli nousua lähes neljännes edellisvuodesta. Kasvun uskotaan jatkuvan myös tänä vuonna.

(Sami Noponen)


Eila on poissa

Tammikuun 22. päivänä 2011 nukkui pois seuran hallituksen jäsen Eila Helin. Pahanlaatuinen aivokasvain vei pirteän ja idearikkaan jäsenemme ja aina iloisen filippiinon-opiskelijan puolessa vuodessa. Vaikea on hänen paikkaansa täyttää.

Filippiinit-seuraan hän liittyi syksyllä 2007 ja ilmoittautui saman tien filippiinon kurssille oppiakseen tuoreen miniänsä äidinkielen. Seuraavaan hallitukseen 2008 hänet jo valittiin, ja hänen aloitteestaan seuran toimintavuosi 2009 omistettiin työperäiselle maahanmuutolle. Hän myös rohkaisi ottamaan filippiinon kielen vuosikokouksen 2010 aiheeksi.

Myös muualla kuin Filippiinit-seurassa hänet tunnettiin valoisana ja optimistisena ihmisystävänä. Hänen kiinnostuksensa ulottui Karjalasta Vuosaareen, Kambodzhaan ja Filippiineille. Hän toimi mm. puheenjohtajana Kambodzha-seurassa ja sukuseurassaan, lauloi kirkkokuorossa ja ahkeroi monissa muissa tehtävissä. Tämän kaiken lisäksi hän oli myös omistautuva äiti, isoäiti ja kummi.

Eila oli aktiivinen viimeisiin viikkoihinsa asti. Vielä joulun alla hän lähetti nämä kannustuksen sanat meille kaikille:

“Olisin niin mielelläni tullut kokoukseen ja pikkujouluun, mutta en taida jaksaa – pari viikkoa sitten olin jo toisessa aivoleikkauksessa ja tiistaina alkoi uusi solumyrkkykuuri, joka toivottavasti tappaa loputkin syöpäsolut, joten iloitkaa te toistenne seurasta ja työstä Filippiinien ja Suomen hyväksi! Rakkain terveisin ja hyvän joulun toivotuksin! Eila”

(Riitta Vartti)

---

Mabuhay-tiedotteen kokosi Pekka Borg.