Mabuhay 1 / 2024
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran uutistiedote 11.4.2024
Huhtikuu on pyhitetty filippiiniläiselle kirjallisuudelle
Kirjallisuus on sivilisaation kollektiivinen muisti.
1975, Rolando S. Tinio
Maailmanpankin tiedot oppimisvaikeuksista vuodelta 2022 osoittavat, että vähintään 90 prosentilla filippiiniläisistä 10-vuotiaista lapsista on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yksinkertaista tekstiä. Jo ennen pandemiaa oppimisköyhyys oli 70 prosenttia, ja koulujen sulkeminen kahdeksi vuodeksi heikensi lasten taitoja edelleen. PISA-tilastoissa maa on lähes hännänhuippua.
Lukemista pitäisi siis kaikin keinoin lisätä. Huhtikuu nimettiin kansallisen kirjallisuuden kuukaudeksi vuonna 2015. Kuukauden aikana tehdään tunnetuksi maan arvostettujen kirjailijoiden ja tutkijoiden teoksia, kirjallisuuden historiaa ja kulttuuriperintöä. Uusimpia keinoja ovat mm. luovan kirjoittamisen työpajat, verkkokilpailut nuorille kirjoittajille ja online-sarjat, joissa luetaan tunnettuja tekstejä. Vuoden 2024 teema on ”Kirjallisuus ja rauha”.
Lakambini ”Bing” Sitoy – Filippiinit-seuran kirjailijavieras 23.4.2024
Lakambini Sitoy, lempinimeltä Bing, kävi huhtikuussa 2001 Suomessa esittelemässä tuotantoaan, mm. novellia Armani, jonka suomensimme Filippiinit-seuran novellikokoelmaan Tulikärpänen. Tuotannossaan Bing kirjoittaa terävästi mutta aistikkaasti kiperistä aiheista, kuten rapistuvan maan luokkaeroista, korruptiosta ja seksuaalisista ennakkoluuloista.
Tiistaina 23.4. klo 17 saamme kuulla hänen näkemyksiään maailmanmenosta Pohjoismaihin muuttaneiden filippiiniläisten näkökulmasta otsikolla ”Filipinos. Unexpected encounters.”
Zoom-yhteys:
https://diak-fi.zoom.us/j/63969824615?pwd=WjJBNlNUcDNOVUt0QlhFb2pWR1ZGZz09
Lakambini A. Sitoy (s. 1969) on filippiiniläinen kirjailija, taiteilija, opettaja ja toimittaja. Hän kirjoittaa englanniksi. Romaani Sweet Haven (Anvil, 2015 ja New York Review of Books, 2014) on käännetty ranskaksi (Albin Michel, 2011) ja tanskaksi (Forlaget Hjulet, 2019). Hänen palkittuja novellejaan on ilmestynyt kokoelmissa Mens Rea and Other Stories (Anvil, 1999) ja Jungle Planet (U.P. Press, 2006).
Sitoy on opiskellut biologiaa sekä lakitiedettä ja kirjoittamista eri yliopistoissa. Filippiineillä asuessaan Sitoy oli The Evening Paperin lifestyle-toimittaja ja The Manila Timesin kolumnisti/toimittaja. Tällä hetkellä hän opettaa englantia Studieskolenissa, yksityisessä kielikoulussa Kööpenhaminassa.
Marcosin ja Duterten klaanien liitto rakoilee
Ferdinand ”Bongbong” Marcos Junioria tuskin olisi valittu presidentiksi, ellei presidentti Rodrigo Duterten tytär Sara Duterte olisilähtenyt hänen varapresidenttiehdokkaakseen. Sara oli ennen vaaleja mielipidekyselyissä suosituin henkilö presidentiksi. Vaaliliitto Saran kanssa toi Marcosille voittoon tarvittavat äänet. Vaikka isä-Duterte ja hänen lähimmät kannattajansa vastustivat Marcosin valintaa, äänesti huomattava osa Duterten klaanin tukijoista Saran vuoksi Marcosia.
Ferdinandin ja Saran vaaliliiton, Uniteamin karnevalistisilla vaalikiertueilla vain toistettiin tunnusta yhtenäisyydestä tai yhdessä tekemisestä, ilman konkreettista poliittista ohjelmaa. Myönteisiä odotuksia luovan yhtenäisyyspuheen avulla Uniteam sai kansan tuen, mutta itse Marcosien ja Dutertejen suhteet ovat etäisiä. Liitto säilyy niin kauan kuin molemmat osapuolet saavat omia etujaan toteutettua.
Jo ennen kuin Ferdinand Marcos astui presidentin virkaan, näytti hän Sara Dutertelle marssijärjestyksen. Sara halusi ryhtyä puolustusministeriksi, mutta vallankäytön kannalta niin oleellista paikkaa Bongbong ei missään nimessä halunnut Dutertelle antaa. Niinpä hän tarjosi Saralle opetusministerin tehtävää, johon Sara sitten tyytyi.
Bongbongin ja Saran vaaliliiton synnylle oli kaksi merkittävää kätilöä. Liittoa ehdotti alun perin Bongbongin sisko senaattori Imee Marcos, sillä Marcosit hallitsivat vahvasti Pohjois-Filippiinien aluetta ja Dutertet etelän Mindanaota. Toinen ehdottaja oli ex-presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA), joka on ollut taustalla suhmuroimassa useissa vallan uusjaoissa. Hänellä on vahvat suhteet lähes kaikkiin valtavirran puolueisiin. Ensimmäistä kertaa Sara, Imee ja Gloria olivat yhdessä vuonna 2018 junailemassa Duterten epäsuosioon ajautuneen Pantaleon Alvarezin erottamista kongressin edustajainhuoneen puhemiehen paikalta. Siihen aikaan heistä vain Gloria oli kongressiedustaja, mutta sekä Imee että Sara olivat vaikutusvaltaisia alueillaan. Sitten Alvarezin sijalle puhemieheksi istutettiin Gloria.
Seuraava presidenttikisa jo alkanut
Lisää jännitystä klaanien välille tuo Marcosin serkku Martin Romualdez (Imeldan veljenpoika), joka on nyt edustajainhuoneen puhemies. Se on hyvä paikka valmistautua vuoden 2028 presidentinvaaleihin, joissa hänen todennäköisenä vastaehdokkaanaan pidetään Sara Dutertea. Filippiinien politiikassa on yleistä, että vastaehdokkaita ryhdytään kampittamaan hyvissä ajoin. Keväällä 2023 esitettiin huhuja, että Saraa tukeva GMA olisi koonnut kongressissa edustajia syrjäyttämään Romualdezin puhemiehen paikalta. Pitivät huhut paikkaansa tai eivät, Romualdezin tukijat kongressissa reagoivat heti alentamalla Glorian aseman ensimmäisestä varapuhemiehestä tavalliseksi varapuhemieheksi. Presidentin mielestä kyseessä oli vain tavanomainen uudelleenjärjestely kongressissa ilman erityistä dramatiikkaa. GMA kiisti syrjäyttämishuhut ja totesi, että kongressilla on oikeus päättää henkilövalinnoista luottamustehtäviin.
Sen sijaan Sara Duterte reagoi Glorian syrjäyttämiseen ilmoittamalla, että hän eroaa Lakas-CMD-puolueesta, jossa hän toimi puheenjohtajana ja Romualdez puolueen presidenttinä. Hän perusteli päätöstään sillä, että hän ei salli toimintaansa ”myrkytettävän poliittisella toksisuudella” tai ”horjutettavan poliittisella valtapelillä”. Bongbong silotteli Saran eropäätöstä toteamalla, että hänellä oli liian monta tehtävää hoidettavana.
Seuraava yhteenotto kongressissa tapahtui viime syksyn budjettikäsittelyssä, kun Sara oli hakenut vuodelle 2024 ns. luottamuksellisia ja tiedustelumäärärahoja: 500 miljoonaa pesoa varapresidentin toimistolle ja 150 miljoonaa pesoa opetusministeriölle. Hämmästystä herätti, mihin opetusministeriössä tarvitaan salattuja tiedustelumäärärahoja. Lisäksi edellisen varapresidentin Leni Robredon budjetti oli täysin julkinen ilman luottamuksellisia rahoja.
Kongressin alahuone päätti poistaa Sara Duterten hakemat luottamukselliset rahat ja sen jälkeen Sara luopuikin esityksestä. Sen sijaan isä-Duterte ei Saran kohtelua hyväksynyt ja sai Saraa vastustaneen edustajan loukkaamisesta ja uhkaamisesta syytteen. Vertailun vuoksi Marcosin presidentin toimisto esitti vuoden luottamuksellisiksi määrärahoiksi 4,5 miljardia pesoa, mikä on lähes puolet toimiston koko määrärahoista.
Marraskuussa levisi huhuja, että jotkin evp-kenraalit valmistelisivat vallankaappausta Marcosia vastaan. Rodrigo Duterte oli tavannut evp-upseereita, mutta kiistää sen mitenkään liittyneen kaappaushankkeisiin. Hän oli todennut vain nimiä mainitsematta, että hallitus voisi kaatua vain, jos kansa havaitsisi vakavaa korruptiota, mutta hänellä ei ole sellaisesta tietoa. Kaappaushuhut ovat Filippiineillä yleisiä. Asevoimien komentaja Romeo Brawner Jr. kuitenkin varoitti joukkojaan osallistumasta mihinkään hallinnon horjuttamistoimiin.
Vaikka klaanit pitävät yhdessä huolta eduistaan, on Marcosien ja Dutertejen perheiden sisälläkin erilinjaisuutta. Imee on esittänyt hämmästyttävän paljon kritiikki pikkuveljensä Bongbongin politiikkaa kohtaan ja on riitatilanteissa toistuvasti tukenut Saraa. Toisaalta Sara pitää usein etäisyyttä isäänsä Rodrigoon. Voi olla, että Saran haluttomuus ryhtyä viime vaaleissa presidenttiehdokkaaksi liittyi siihen, että hän ei halunnut toimia isänsä ohjauksessa. Pahimmassa vaiheessa Rodrigo uhkasi asettua kilpailevaksi varapresidenttiehdokkaaksi Saraa vastaan, mutta tunteiden rauhoituttua luopui ajatuksesta. Näyttää siltä, että Imee ja Sara ovat liima, joka pitää yhteistä hallituskoalitiota yllä.
Suhde Yhdysvaltoihin ja Kiinaan
Varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Marcos lähti heti eri linjoille kuin presidentti Duterte, tai oikeastaan palasi Filippiinien perinteisille linjoille. Duterte etäännytti suhteita Yhdysvaltoihin ja rakensi läheisiä suhteita Kiinaan päin. Marcos julisti Filippiinien ulkopolitiikaksi, että maa on kaikkien ystävä eikä kenenkään vihollinen. Kiina kuitenkin kokee, että Marcosin heti ensi töikseen sallimat 9 tukikohtaa amerikkalaisten käyttöön ja yhdysvaltalaisten aseiden varastointi Pohjois-Filippiineille muutaman sadan kilometrin päähän Taiwanista on vihamielinen toimi Kiinaa vastaan.
Kiista Länsi-Filippiinien meren hallintaoikeudesta kulminoituu etenkin Ayungin Shoal -matalikolle, jossa jokunen filippiiniläinen merisotilas ylläpitää ruosteisella sotalaivalla tukikohtaa. Kiinan rannikkovartiosto on pyrkinyt estämään huoltokuljetuksia laivalle mm. vesitykein, pakottaakseen filippiiniläiset poistumaan alueelta. Marcos vakuuttaa puolustavansa jokaista tuumaa sen talousvesialueelle kuuluvalla alueella, vaikka Kiina on toistuvasti vaatinut Filippiinejä poistumaan sieltä. Presidentti Duterte aikoinaan totesi, että hän ei tämän takia ryhdy häviämään sotaa suurvaltaa vastaan. Sara Duterte on pysytellyt hiljaa tässäkin kiistassa. Sen sijaan Davaon nykyinen pormestari, Saran nuorempi veli Sebastian vaati Bongbongia jopa eroamaan USA-mielisen ulkopolitiikkansa takia, koska se ”vaarantaa syyttömien filippiiniläisten hengen.”
Maaliskuussa presidentti Duterten entinen puhemies Harry Roque sanoi, että Duterte olisi tehnyt Xi Jinpingin kanssa salaisen suullisen sopimuksen siitä, että Filippiinit pidättäytyy kunnostamasta Ayunginin matalikon laivaa tai rakentamasta alueelle. Siten laivan edelleen ruostuessa Filippiinien olisi pakko luopua alueesta. Presidentti Duterte kuitenkin kiisti tehneensä sopimuksen. Kiinan viranomaiset ovat toistuvasti viitanneet Filippiinien lupaukseen poistaa laiva matalikolta, mutta yksikään presidentti ei ole sellaista myöntänyt.
Presidentti Marcos totesi, että hän on kauhistunut ajatuksesta, että olisi tehty Kiinan kanssa herrasmiessopimus Filippiinien aluetta ja suvereniteettia koskien. Hän sanoi, että hänen aloittaessaan presidenttinä kukaan ei ole maininnut, että olisi olemassa tämänlainen sopimus.
Huumesota ja ICC Duterteille herkkä paikka
Bongbong lupasi jatkaa Duterten taistelua huumeita vastaan, mutta ihmisoikeuksia ja henkiä kunnioittaen ja kuntoutusta painottaen. Huumeoperaatioissa on edelleen kuollut noin yksi henki päivässä, mikä on saman verran kuin Duterten viimeisenä presidenttivuotena. Tosin Duterten alkukauteen verrattuna kuolleita on nyt huomattavasti vähemmän. Sebastian on päättänyt jatkaa Davaossa huumesotaa isänsä tyyliin mm. kehottamalla huumerikollisia poistumaan kaupungista, ”poistukaa täältä, jos ette lopeta, tapan teidät”. Neljä päivää tämän lausunnon jälkeen Davaon poliisi oli ampunut jo seitsemän epäiltyä huumerikollista. Voisi odottaa, että Marcos reagoisi tilanteeseen, kun on vakuuttanut maailmallakin, että väkivaltainen huumesota on ohi.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on ottanut tutkittavakseen Rodrigo Duterten huumesodan rikokset. Duterteja pitää kuitenkin varpaillaan Bongbongin viimesyksyinen kommentti, että hän voi harkita uudelleen maan liittymistä tuomioistuimeen. Toistaiseksi Bongbong on linjannut, että ICC:n tutkijat voivat tulla maahan, mutta valtion toimielimet eivät edesauta tutkimuksia millään tavalla.
Rodrigo on käyttänyt ärhäkkää kieltä Bongbongia vastaan ja sittemmin Bongbong on vastannut samaan tyyliin. Molemmat mm. ovat syyttäneet toisiaan huumeriippuvaisiksi. Sen sijaan Bongbong ja Sara käyttäytyvät aina toisiaan kohtaan korrektisti, vaikka hymyn takana olisikin eturistiriitoja ja ikäviä ajatuksia.
Talous kasvaa edelleen vaikka hieman odotettua hitaammin
Filippiinien talous on toipunut koronan aiheuttamasta notkahduksesta. Viime vuonna maan talouskasvu tosin hidastui, mutta jatkui edelleen suhteellisen ripeänä. Talous kasvoi 5,6 prosenttia, kun vuonna 2022 kasvu oli 7,6 prosenttia. Viime vuoden kasvu olikin nopeinta Kaakkois-Aasiassa.
Hallituksen kasvutavoite viime vuodelle oli 6–7 prosenttia, joten siitä jäätiin. Talouskasvun odotetaan nyt kiihtyvän. Hallitus on asettanut kuluvalle vuodelle tavoitteeksi 6,5–7,5 prosentin haarukan. Myös esimerkiksi luottoluokittaja Fitch ennakoi kasvun yltävän tänä vuonna 6,4 prosenttiin.
Uusi valtiovarainministeri Ralph Recto joutui maaliskuussa myöntämään, että hallituksen tavoite voi kuitenkin olla liian kunnianhimoinen ja 6,0–6,5 prosentin kasvutavoite olisi ”realistisempi”. Recto on Marcoksen hallituksen kokeneimpia ministereitä.
Viime vuonna kansantalouden rasitteena olivat esimerkiksi elintarvikkeiden kohonneet hinnat ja erilaiset tuotannon pullonkaulat. Myös kohonnut korkotaso oli jarruna. Keskuspankin ohjauskorko on nyt korkeimmillaan 17 vuoteen eli 6,5 prosentissa, mutta sen ennakoidaan laskevan kesäkuussa, mikäli inflaatio ei kiihdy.
Keskuspankki on pitänyt korkoja ylhäällä hidastaakseen inflaatiota, jonka odotetaan hidastuvan tänä vuonna. Viime vuonna se liikkui 7,6 prosentissa. Inflaatiota on nostanut alkuvuonna elintarvikkeiden, kuten riisin kallistuminen. Riisi on kallistunut jyrkimmin 15 vuoteen. Tämä on aiheuttanut laajaa tyytymättömyyttä.
Kuluttajien luottamus onkin laahannut alhaisissa lukemissa ja samalla kansalaisten velkaantuneisuus on kasvanut. Kiihtynyt inflaatio on syönyt ostovoimaa.
Hallitus laskee saavutuksekseen sen, että absoluuttisessa köyhyydessä asuvien filippiiniläisten määrä on laskenut. Tämä oli yksi Bongbong Marcosin vaalilupauksista. Toisaalta viime syksynä tehdyssä maanlaajuisessa mielipidekyselyssä jopa puolet perheistä piti itseään köyhänä.
Samaan aikaan työttömyys on laskenut. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin todenneet, että tämä johtuu myös siitä, että monet ovat lakanneet etsimästä työtä ja jättäytyneet työvoiman ulkopuolelle. Tutkimuslaitos Social Weather Stationin kartoituksen mukaan työttömiä arvioitiin olevan joulukuussa 9,4 miljoonaa, kun syyskuussa määräksi arvioitiin 7,9 miljoonaa.
Lisäksi uudet työpaikat ovat olleet suurelta osin heikosti palkattuja ja osa-aikaisia. IBON-tutkimuslaitoksen mukaan Marcoksen ulkomaisia investointeja houkutteleva elinkeinopolitiikka ei ole juuri parantanut heikoimmassa asemassa olevien elämää.
Hallintoa ja kansantaloutta kroonisesti vaivaavasta korruptiosta ei ole päästy eroon. Transparency Internationalin uusimmassa, vuoden 2023 kartoituksessa Filippiinit oli vasta sijalla 116 yhteensä 180 maasta. Tässä ei ollut juuri parannusta verrattuna edelliseen, vuoden 2021 selvitykseen.
Puccinin ooppera Tondon slummissa
Italian suurlähetystö tarjosi kulttuurielämyksen köyhien asuinalue Tondon nuorille. Ohjelmana oli Giacomo Puccinin säveltämä koominen ooppera Gianni Schicchi ja sen esitti Manila Symphony Orchestra. Esitys järjestettiin ulkotilassa katetulla torilla ja katsojina oli noin 600 lasta ja nuorta. Ooppera oli osa lähetystön Tondossa järjestämää Italian festivaalia. Lähetystö järjestää myös puoli vuotta kestävän italian kielen kurssin 29 nuorelle.
Cha-cha – muutetaanko perustuslakia?
Ferdinand Marcos Seniorin diktatuurin kumoamisen jälkeen hyväksyttiin perustuslaki (1987), jolla mm. rajattiin presidenttikaudet yhteen kuuden vuoden kauteen. Siitä lähtien jokainen presidentti on ainakin harkinnut perustuslain muutosta (filippiiniläisittäin Cha-cha = Charter Change), mutta kertaakaan se ei ole onnistunut. Yleensä muutostarvetta on perusteltu taloudellisen kehityksen esteiden poistolla, etenkin vähentämällä ulkomaisen omistuksen rajoituksia investointien edistämiseksi. Poliitikoilla todellinen peruste on mitä ilmeisimmin ollut halu poistaa presidentin ja kansanedustajien kausirajoituksia. Ehkä tässä on myös syy, miksi poliitikot eivät ole saaneet kansaa innostumaan Cha-cha-prosessista.
Marcos Juniorin kaudella varsinkin kongressin edustajainhuoneessa on ollut kovaa pyrkimystä pikaiseen perustuslain muutokseen. Filippiineillä on kolme reittiä Cha-chan toteuttamiselle:
1. Constituent assembly (Con-ass), jossa kongressi päättää ¾-enemmistöllä ryhtyä perustuslakia säätäväksi kokoukseksi.
2. Constitutional convention (Con-con), jossa kansanäänestyksellä valitaan edustajat perustuslakia säätävään kokoukseen.
3. People’s Initiative (PI). Kansalaisaloitteella voi esittää konkreettista muutosta perustuslakiin. Muutostekstin saa kansanäänestykseen, jos vähintään 12 % rekisteröidyistä äänestäjistä ja vähintään 3 % jokaisen vaalipiirin äänestäjistä puoltaa muutosta.
Edustajainhuoneessa oli halua saada kongressista perustuslakia säätävä kokous Con-ass-reittiä niin, että kongressin molemmat kamarit äänestävät yhdessä ¾-äänienemmistöllä lakimuutokset. Ratkaisu veisi kaiken vaikutusvallan päätöksiin yleensä kriittisemmin äänestävältä senaatilta, sillä senaattoreita on 24 ja edustajainhuoneen edustajia 316. Perustuslaki on valitettavasti epäselvä, sillä siinä ei erotella, pitääkö kamarien äänestää yhdessä vai erikseen. Senaatti on ymmärrettävästi vaatinut, että perustuslakimuutoksen pitää saada molemmissa kamareissa taakseen ¾-enemmistön.
Kun Con-ass ei näyttänyt etenevän, ryhtyi epämääräinen Pirma-liike keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen (PI), jossa ainoa ehdotettu muutos perustuslakiin koskisi äänestysmenettelyä. Sen mukaan kongressi voisi tehdä yhdessä äänestäen minkä tahansa muutosehdotuksen perustuslakiin ¾-ääntenenemmistöllä. Tämän jälkeen edustajainhuone pystyisi tekemään helposti minkä tahansa perustuslain muutoksen, sillä edustajainhuone on kautta historian aina orjallisesti äänestänyt presidentin ja johtajansa tahdon mukaisesti – toisin kuin senaatti. Lopullisesti muutosehdotus hyväksyttäisiin kansanäänestyksellä.
Pirma väitti keränneensä joissakin viikoissa ainakin kahdeksan miljoonaa allekirjoitusta. Melko pian kuitenkin ilmeni, että kyse ei ole todellisesta kansanaloitteesta, vaan ilmeisesti Rodriquezin ja monen muun poliitikon valtapyrkimyksistä. Näyttöä on myös siitä, että allekirjoituksesta on tarjottu palkkioita. Vaaliviranomainen määräsi keräystoimet keskeytettäväksi, ja korkein oikeus tuskin tulee hyväksymään nimenkeräystä kansasta lähteneeksi aloitteeksi.
Presidentti Marcos kutsui kongressin molempien kamareiden johdon koolle ja ehdotti, että perustuslain muutoksessa edetään senaatin johdolla. Molemmat kamarit tuovat resoluutionsa yhteiskäsittelyyn ja molemmat äänestävät erikseen. Marcos on esittänyt, että muutokset rajoitetaan talouskysymyksiin. Senaatissa käsiteltävänä olevassa resoluutioehdotuksessa esitetään kolmeen ulkomaiseen omistusosuuteen liittyvään pykälään lisäystä ”ellei lailla toisin säädetä”. Keskustelua on herättänyt ulkomaisen omistusoikeuden lisääminen peruskouluihin.
Edustajainhuone on jo oman resoluutionsa hyväksynyt, mutta senaatissa keskustelu jatkuu. Senaatin osalta riittävän enemmistön saavuttaminen ei ole varmaa. Pulse Asian kyselyn mukaan perustuslain muutos sai kansalaisilta täystyrmäyksen. Vain 8 prosentin mielestä perustuslakia tulisi muuttaa nyt ja murskaavan 88 prosentin mielestä ei tulisi muuttaa. Vastustajien määrä on selvästi kasvanut, sillä vuosi sitten maaliskuussa lakimuutosta kannatti 41 %. Noin 70 % vastusti ulkomaisen omistusosuuden lisäämistä kongressin esittämillä aloilla. Toisaalta 73 % vastusti kausirajoitusten lieventämistä vaaleilla valittuihin tehtäviin.
Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Riitta Vartti (kirjallisuus)
Pekka Borg (muut osiot)