Avainsana: koronatilanne

Mabuhay 1 / 2022

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 18.3.2022

Filippiinit tuomitsi YK:ssa Venäjän hyökkäyksen

Filippiinit ja 140 muuta valtiota hyväksyivät YK:n yleiskokouksessa päätöslauselman, jossa vaaditaan Venäjää viipymättä lopettamaan sotatoimet Ukrainassa ja vetämään asevoimansa maasta. YK on huolissaan siviilikohteisiin kuten kouluihin ja sairaaloihin kohdistuneista iskuista sekä väestön humanitaarisen tilanteen huononemisesta. Päätöslauselmassa edellytetään osapuolilta myös Minskin rauhansopimusten toimeenpanoa.  

Suhtautuminen Venäjän hyökkäykseen on vaikea presidentti Rodrigo Dutertelle, joka on halunnut tiivistää suhteita Venäjään vastapainona liialle riippuvuudelle Yhdysvalloista. Dutertella on myös hyvät suhteet Putiniin, jonka hän on nimennyt poliittiseksi idolikseen. Viikon mietinnän jälkeen Duterte sanoi haluavansa, että Filippiinit pysyy asiassa puolueettomana. Hän kuitenkin arvioi realiteettien jossain vaiheessa johtavan siihen, että Filippiinien on valittava puolensa. Hän ilmaisi huolensa siitä, että ydinaseita otettaisiin käyttöön, mikä vaikuttaisi meidän kaikkien elämään.

Duterte myös sanoi, että hän ei halua ulkomaisia asevoimia Filippiineille, mutta totesi joukkojen olevan täällä emmekä voi nyt ajaa heitä pois. Vähän ristiriitaisesti Filippiinien Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jose Romualdez kertoi lehdistötilaisuudessa presidentti Duterten sanoneen hänelle, että ”jos Yhdysvallat pyytää Filippiineiltä tukea, vakuuta heille, että Filippiinit on valmis tarjoamaan Yhdysvalloille mitä tahansa sen tarvitsemia tiloja tai palveluita” (AP News 10.3.2022). Romualdezin mukaan tilat voisivat sisältää Clarkin lentokentän ja Subicin sataman, jotka olivat aikoinaan amerikkalaisten sotilastukikohtia. Jää epäselväksi, halusiko Duterte asian julkiseksi vai oliko se tarkoitettu vain suurlähettilään kautta yhdysvaltalaisille välitettäväksi viestiksi.

Puolustusministeri Delfin Lorenzanan mielestä Filippiinien kannattaisi pysytellä puolueettomana tämän eurooppalaisen konfliktin suhteen. Hän myös totesi, että Filippiinit on ostanut Venäjältä ja osittain maksanutkin 17 MI17-helikopteria ja tilaus on edelleen voimassa.

Varapresidentti Leni Robredo samoin kuin presidenttiehdokas Panfilo ”Ping” Lacson ovat selvästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. ”Bongbong” Marcos oli ensin sitä mieltä, että Filippiinien pitäisi pysyä neutraalina ja huolehtia ensisijaisesti Filippiinien kansalaisten pääsystä kotiin. Sittemmin Marcos on vaatinut Venäjää kunnioittamaan Ukrainan vapautta ja erityisesti lopettamaan siviiliväestöön kohdistuvat iskut. Ehdokas ”Isko” Moreno Domagoso on myös neutraalilla kannalla ja korostaa Filipino first -linjaansa. Sen mukaan pääasiallinen huoli on Ukrainassa asuvien filippiiniläisten avustaminen. Emmanuel ”Manny” Pacquiaon mukaan Filippiinien ei niinkään tulisi asettua yhden osallisen puolelle vaan tulisi toimia rauhan aikaansaamiseksi.

Filippiinot evakuoidaan Ukrainasta

Ennen sotatoimien alkua Ukrainassa oli arviolta 380 Filippiinien kansalaista. 17.3. mennessä 329 filippiinoa on evakuoitu kotimaahansa ja 41 on Ukrainan naapurimaissa odottamassa lentoa. Filippiineille palanneiden joukossa on myös Mustanmeren rantasatamiin loukkuun jääneitä merimiehiä. Ainakin 19 filippiinoa on päättänyt pysyä Kiovassa, vaikka ulkoministeriön määräyksen mukaan kaikkien filippiiniläisten pitää poistua Ukrainasta. Hallitus vastaa heidän kotilennoistaan.

Talouden hyviä ja huonoja uutisia

Filippiinien kansantalous oli viime vuoden lopussa ripeässä kasvussa. Tämä oli selvä muutos verrattuna edelliseen pandemiavuoteen, jolloin maan talous romahti.

Vielä vuonna 2019 Filippiinit oli yksi maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista, mutta korona merkitsi täyskäännöstä, kuten monelle muullekin maailman valtiolle. Vuonna 2020 bruttokansantuote supistui reippaasti yli yhdeksän prosenttia, mikä oli ensimmäinen vakava taantuma maassa 34 vuoteen.

Viime vuonna alkoi kuitenkin nopea elpyminen. Loka-joulukuussa kasvua kertyi 7,7 prosenttia. Tämän pohjalta koko vuoden kasvuksi kertyi 5,6 prosenttia, kertoo maan tilastolaitos. Hallituksen toiveikkaan arvion mukaan talouskasvu palaa tänä vuonna tasolle, jolla se oli ennen pandemiaa. Hallituksen tavoite on yltää 7–9 prosentin talouskasvuun tänä vuonna.

”Olemme luottavaisia, että vuosi 2022 on vuosi jona palaamme takaisin normaaliin”, sanoi valtiovarainministeri Carlos Dominguez helmikuussa. 

Maailmanpankin mukaan kasvua ovat vauhdittaneet hallituksen infrastruktuuri-investoinnit, samaan aikaan kun koronarokotukset ovat edenneet. Myös palvelujen asteittaisen avautumisen ennakoidaan tukevan talouskasvua alkaneenakin vuonna. Kotimaisen kulutuksen ennakoidaan olevan yksi kasvun vetureista sekä tulevana vuonna että seuraavina vuosina.

Keskuspankin pääjohtajan Benjamin Dioknon mukaan nykyinen kasvu on hyvin laaja-alaista. Tärkeää on myös Kiinaan suuntautunut vienti, joka jatkoi kasvuaan myös pandemian aikana.

Kaksi vuotta kestänyt pandemia on kuitenkin johtanut monien yritysten lopettamiseen sekä työpaikkojen katoamiseen eikä näiden vahinkojen korjaaminen käy hetkessä. Pitkään laskussa ollut työttömyys kohosi vuonna 2020 yli kymmeneen prosenttiin. Myös Filippiinien ulkomainen velkaantuneisuus on kääntynyt kasvuun.

Kriitikkojen mukaan nopeakaan kasvu ei hyödytä niitä, jotka ovat menettäneen työpaikkansa tai niitä, jotka joutuvat kamppailemaan matalapalkkaisissa työpaikoissa. Ja vaikka kasvu olisi ripeää, sen hedelmät jakautuvat perin epätasaisesti.

Kallistunut öljy ja elintarvikkeet vauhdittavat puolestaan inflaatiota. Tämä tekee keskuspankin aseman hankalaksi, koska sen on pidettävä korkotaso kohtuullisen alhaalla elvytyksen takia. Diokno onkin todennut, että inflaatio on vielä koronavirustakin suurempi uhka.

Viime aikoina Ukrainan kriisi on näkynyt osakemarkkinoiden laskuna ja peson laskuna lähelle usean vuoden pohjia dollariin nähden. Keskuspankin mukaan sillä on kuitenkin tarpeeksi valuuttavarantoa peson kurssin vakauttamiseen.

Presidentti Rodrigo Duterte ilmoitti maaliskuun alussa, että Filippiinit ottaa jälleen ydinvoiman yhdeksi energianlähteeksi, jotta riippuvuutta kivihiilivoimaloista saataisiin vähennettyä. Edellinen yritys rakentaa ydinvoimala 1980-luvulla päättyi voimalan hyllyttämiseen turvallisuushuolien takia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi näkyä jatkossa elintarvikkeiden kallistumisena, polttoaineiden hinnannousuna ja ulkomaisten investointien vähenemisenä. Tämä voi vauhdittaa inflaatiota, joka oli jo helmikuussa ehtinyt kääntyä laskuun.

Venäjällä asuvien filippiiniläisten tilanne on erityisen hankala. Ruplan arvo on romahtanut ja heillä on vaikeuksia rahan lähettämisessä kotiin, kun pankkien kansainvälisiä maksuyhteyksiä on katkaistu.

Filippiinien presidentinvaalit

Filippiineillä järjestetään toukokuussa vaalit, joissa valitaan mm. seuraaja presidentti Dutertelle, varapresidentti, kongressi ja paikallisella tasolla edustajat aina kunnanvaltuutettuja myöten.

Marcos vaaligallupin kärkipaikalla

Tuoreimmassa Pulse Asian gallupissa Bongbong Marcos on 60 prosentin osuudella ylivoimainen ehdokas presidentiksi. Haastattelut on tehty 18–23.2. Toisena on Leni Robredo 15 prosentin osuudella ja kolmantena Isko Moreno 10 prosentilla. Seuraavina tulevat Manny Pacquiao 8 prosentilla, Ping Lacson 2 prosentilla ja lopuille ehdokkaille on luvassa alle prosentin osuuksia.

Varapresidentin paikalle Sara Duterte-Carpio näyttää yhtä ylivoimaiselta. Häntä äänestäisi nyt 53 % ja lähimmäksi pääsisi senaatin presidentti Vicente ”Tito” Sotto 24 prosentilla.

Presidenttiehdokkaat

Filippiineillä kaikkien tasojen vaaleissa ehdokkaat ovat tyypillisesti klaaniensa edustajia. Kun yhdellä tulee sallittu kausimäärä luottamustehtävässä täyteen, siirtyy henkilö toiseen tehtävään ja tilalle järjestetään toinen perheenjäsen. Klaanit miehittävät kattavasti paikat oman alueensa pormestareista provinssin kuvernööreihin ja kongressiedustajista senaattoreihin. Tavoitelluin virka on tietysti presidentti.

Maailmansodan jälkeisenä aikana pisimpään valtaa pitänyt mahtisuku on Marcosit. Kun Bongbongin isän Ferdinand Marcosin kahdeksanvuotinen maksimikausi presidenttinä oli päättymässä, hän julisti 1972 maahan sotatilalain, lakkautti kongressin ja puolueet, kielsi vapaan lehdistön ja lähetti opposition johtajat ja kaiken maailman aktivistit vankilaan. Tuhansia kidutettiin ja tapettiin. Marcos rohmusi perheelleen miljardeja rahaa ja antoi bisneksiä kaverioligarkkien hallintaan vähän nyky-Venäjän tapaan.

Bongbong Marcos

Kun ajatellaan Bongbongia presidenttiehdokkaana, on vaikeata olla kiinnittämättä huomiota diktaattori Marcosin tekemisiin. Bongbong oli sotatilan julistamisen aikaan vielä teinipoika eikä suoraan vastuussa vanhempiensa tekemisistä, mutta hän oli jo 80-luvun alusta lähtien suvun kotialueen Ilocos Norten kuvernöörin tehtävissä toteuttamassa isänsä politiikkaa. Bongbongin uskottavuutta myös vähentää, että hän ei ole vieläkään myöntänyt Marcosin diktatuurin aikaisia ihmisoikeusrikoksia tai kansan varojen kavalluksia.

Marcos on kuitenkin saanut hämmästyttävän voimakkaan kansanliikkeen tuekseen – kuten kuusi vuotta sitten Duterte vaalikampanjassaan. Keskeinen tekijä on erinomainen liittoutuminen Sara Duterten kanssa. Sara olisi voinut itse olla vahvin kandidaatti presidentiksi, mutta jostain syystä hän lähti Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi. Marcos on pitänyt tätä liittoa ideaalisena, kun Marcosit tuovat äänet pohjoisesta ja Dutertet etelästä.

Bongbong ja Sara ovat nimenneet liittouman UniTeamiksi ja tärkein tunnus on kansan yhtenäisyys. Yhtenäisyyspuheen todellinen sisältö näyttää olevan, että unohdetaan ikävät asiat ja menneistä ei puhuta. Taktiikkaan kuuluu, että kumpikaan heistä ei suostu osallistumaan yhteenkään vaaliviranomainen Comelecin järjestämään väittelytilaisuuteen. Kun heillä on gallupeissa ylivoimainen johtoasema, on parasta vain luoda yhteistä karnevaalitunnelmaa toreilla ja välttää kaikkia vakavasti otettavia keskusteluita.

Bongbong tuskin on perustamassa diktatorista hallintoa, mutta suvun vääryydellä hankkimia varoja hän ei varmasti ole palauttamassa valtiolle, ja korruptoitunut ”kaverikapitalismi” saanee jatkoa. Hän on luvannut jatkaa Duterten linjoilla, vaikkakin huumesotaa pehmentäen.

Dutertella ei ehdokasta

Vaaliasetelmaa arvioitaessa on hyvä katsoa, keitä ehdokaslistalta puuttuu.  Merkillepantavinta on, että presidentti Dutertella ei ole seuraajaehdokasta. Hänen on ollut vaikeata hyväksyä, että Sara-tytär lähti Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi. Hän on nimittänyt Bongbongia heikoksi johtajaksi ja piloille hemmotelluksi lapseksi eikä ole Saran pyynnöistä huolimatta toistaiseksi antanut tukeaan Marcosille.

Duterten johtama valtapuolue PDP-Laban on pahasti sekaisin. Se jakautui puolueen puheenjohtaja Duterten ja puolueen presidentti Manny Pacquiaon tukijoiden fraktioihin, ja oikeudessa taistellaan edelleen siitä, kenellä on oikeus edustaa puoluetta. Duterten tukijoukot erottivat Pacquiaon puolueesta ja toiset pitivät tekoa laittomana. Duterten kannattajat yrittivät näin estää Pacquiaoa nousemasta puolueen presidenttiehdokkaaksi. Oikeusriidan kestäessä Manny asettui varmuuden vuoksi Promdi-puolueen ehdokkaaksi. Monien kommellusten jälkeen PDP-Labanin Duterten-siivellä ei ole omaa presidenttiehdokasta.

Rodrigo Duterten tavoitteena on saada presidentiksi henkilö, joka jatkaisi hänen politiikkaohjelmaansa. Hän olisi toivonut, että Sara olisi lähtenyt presidenttikilpaan yhdessä uskollisimman tukijansa, senaattori Bong Gon kanssa. Vaikka isällä ja tyttärellä on paljon yhteistä, on Saralla selvästi halua itse määritellä linjansa, eikä hän suostunut ehdokkaaksi Gon rinnalla. Go on alusta lähtien ilmaissut, että hänellä ei ole halua presidenttiehdokkaaksi, mutta hän suostui pitkin hampain, kun Rodrigo lupautui hänen varapresidenttiehdokkaakseen. Sitten alkoi näyttää siltä, että Rodrigo olisi kilpailemassa varapresidenttiydestä tytärtään vastaan, jolloin hän vetäytyi ja presidentin pettymykseksi myös Go. Gota houkuteltiin vielä varapresidenttikilpaan, mutta Duterten perheen diehard-ystävänä hän ei halunnut kilpailla Saraa vastaan.

Duterte yritti vielä saada toisen vankan tukijansa, senaattori ”Bato” Dela Rosan presidenttiehdokkaaksi, mutta sekin meni pieleen. PDP-Labanin Duterten-siipi on asettunut tukemaan Sara Dutertea varapresidentiksi, mutta Rodrigo ei ole vielä päättänyt, ketä tukea presidentiksi. Puolue on luvannut nimetä ehdokkaansa 25.3. mennessä, ja useimmille ehdokkaille presidentin tuki kelpaisi hyvin.

Leni Robredo kakkosena

Opposition heikkoutta osoittaa, että se ei ole kyennyt ryhmittymään yhden ehdokkaan taakse. Varapresidentti Leni Robredo sitä yritti, mutta kukaan ei ollut valmis luopumaan ehdokkuudestaan. Leni ajaa liberaalista demokratiaa filippiiniläisittäin. Rahapiirit huolehtisivat taloudellisista eduistaan, mutta virkavallan toimissa pysyttäisiin paremmin lain ja ihmisoikeuksien puitteissa. Robredon kannattajissa on paljon vanhaa eliittiä, mutta hän itse tuntee huonommassa asemassa olevan väestön tilanteen hyvin. Hän toimi vuosia kansalaisjärjestössä (Salingan) lakinaisena ajamassa maattomien, työläisten, alkuperäiskansojen ja vastaavien asiaa.

Robredon mahdollisuuksia tulla valituksi heikentää huomattavasti se, että koko hänen varapresidenttikautensa aikana hän on saanut niskaansa enemmän päättömiä likasankojuttuja kuin kukaan muu johtava poliitikko. Presidentti Duterte on alusta lähtien pyrkinyt mitätöimään Lenin ja hänen äänekäs sosiaalisen median kannattajajoukkonsa on pistänyt vielä paremmaksi. Duterten luonnehdintoja Lenistä ovat mm. heikko ja typerä, epäpätevä, sähläri, epärehellinen, presidentti ei ole naisille sopiva tehtävä. Levitettiin myös perusteetonta huhua, että Robredo olisi osallisena vallankaappaushankkeessa Dutertea vastaan. Lisäksi hän on pyrkinyt nöyryyttämään Leniä olemalla kutsumatta häntä tilaisuuksiin, joihin varapresidentti kuuluisi kutsua.

Kabinettiinsa Duterte ei Leniä halunnut, vaikka yleensä varapresidenteille on hallitustehtäviä tarjottu. Kun Robredo oli huumesodan toteuttamisesta toista mieltä, päätti Duterte syksyllä 2019 antaa Robredolle huumetsaarina vapaat kädet näyttää, mihin hän johtajana kykenee. Yllätykseksi Robredo ottikin tehtävän vastaan ja laati presidentille varteenotettavan vaihtoehto-ohjelman huumeongelman hoitamiseksi. Kuukauden päästä Duterte erotti Robredon tehtävästä. Robredo on sitten käyttänyt energiansa ja varapresidentin budjetin lähinnä köyhyyden vastaisiin sosiaalisiin ohjelmiin. Leni ei ole mukana korruptiossa ja valtion tarkastuskomissiokin on kiittänyt varapresidentin toimistoa hyvästä tilinpidosta ja raportoinnista.

Viimeisin päätön huhu, jolla Robredon kannatuksen nousu halutaan estää, on että hän olisi tehnyt maanalaisen kommunistisen puolueen CPP:n ja NPA-kansanarmeijan kanssa sopimuksen hallitusvallan jakamisesta. Huhun on laittanut liikkeelle kilpailijaehdokas Ping Lacson ”tiedustelutietoihin perustuen”. Robredolla on varmasti ollut vähemmän tekemistä kommunistien kanssa kuin Dutertella, joka kautensa alussa lupasi julkisesti yliopisto-opettajalleen, CPP:n perustaja Joma Sisonille, että hän saa nimetä neljä ministeriä hallitukseen. Voi olla, että Sison suosittelee kannattajiaan äänestämään Robredoa varmimpana Marcosin vastaehdokkaana, mutta se ei osoita minkäänlaista liittolaisuutta. Oikeusministeri Menardo Guevarrakin totesi, että ei ole laitonta, jos jokin kommunistiseen puolueeseen linkitetty järjestö tukee jotakin vaaleihin osallistuvaa ehdokasta tai puoluetta.

Isko Moreno haastajana

Isko on kasvanut Manilan Tondon slummeissa. Näyttelijäuran avulla hän tuli laajemmin tunnetuksi, mikä auttoi häntä pääsemään Manilan kaupunginvaltuutetuksi. Sittemmin Manilan pormestarina hän on osoittanut suurta tarmokkuutta ja kunnianhimoa tehtävien hoidossa ja on ottanut erityisesti huomioon vähätuloisten asukkaiden aseman. Valtakunnallisesta politiikasta hänellä ei ole kokemusta eikä kattavia tukiverkostoja provinsseissa. Isko tekee aktiivisesti aloitteita, mutta esiintymisessä on paljon populistisia piirteitä. Isko avosteli vielä viime syksynä Duterten toimia, mutta nyt hän on suorastaan kerjäämässä Dutertelta nimeämistä presidenttiehdokkaakseen.

Manny Pacquiao

Manny on Filippiinien kaikkien aikojen urheilusankari. Ammattilaisnyrkkeilyn moninkertaisena maailmanmestarina köyhistä oloista kotoisin oleva Manny on maineen lisäksi ansainnut melkoisen omaisuuden. ”PacMan” on ollut kongressiedustajana ja senaattorina vuodesta 2010 lähtien, mutta nyrkkeilyuran takia hänellä on eniten poissaoloja ja rooli lainsäätäjänä on ollut vähäinen.

Manny edustaa kristilliskonservatiivisia arvoja. Hän ajoi senaatissa kuolemantuomion käyttöönottoa perustellen sitä kirkon näkemyksen vastaisesti sillä, että ”Jumala sallii hallituksille kuolemantuomion käytön. Jeesus Kristuskin tuomittiin kuolemaan, koska hallitus oli silloin niin säätänyt.” Manny sanoo edelleen kannattavansa kuolemantuomiota, mutta vasta sitten joskus, kun oikeuslaitos saadaan toimimaan luotettavasti.

Pacquiao on käyttänyt huomattavasti varojaan hyväntekeväisyyteen esim. taifuunien ja suuronnettomuuksien uhreille. Oikeastaan vaalikauden ulkopuolellakin kaikissa hänen järjestämissään joukkotapaamisissa jaetaan avustuksia.

Ping Lacson

Lacson oli presidentti Estradan kaudella Filippiinien poliisin pääjohtaja ja saavutti mainetta kovista otteistaan taistelussa rikollisia vastaan. Näkyvin esimerkki tästä oli poliisin tekemä rikollisjengin (Kuratong Baleleng) 11 jo pidätetyn jäsenen suoranainen teurastus, mutta siitäkin Lacson ja poliisit selvisivät ilman tuomiota. Sen sijaan Lacsonia syytettiin kärkipoliitikkojen pr-tiedottaja Bubby Dacerin ja hänen autonkuljettajansa murhan toimeksiannosta ja vuonna 2010 senaattori Lacson pakeni maasta 15 kuukaudeksi, kunnes häntä koskeva murhasyyte oli kumottu.

Senaattori Lacsonin suurimpia ansioita on toiminta korruptoitunutta budjettijärjestelmää vastaan. Filippiineillä presidentille hallitsemisen tärkeimpiä mekanismeja on jokaiselle kongressiedustajalle ja senaattorille jaettavat huomattavat summat itse ehdotettuihin hankkeisiin, jotka pahimmillaan ohjataan olemattomiin valehankkeisiin. Lacson on kieltäytynyt ottamasta näitä rahoja vastaan, ja hän on paljastanut budjettiehdotuksista nimeämättömät könttäsummat, joita voitaisiin käyttää korruptiotarkoituksiin. 

Vaaleihin osallistuu lisäksi viisi presidenttiehdokasta, joiden gallup-kannatus yhteensäkin on alle prosentin.  Heistä voisi mainita vasemmistolaisen työväenpuolueen johtajan Leody de Guzmanin, jonka poliittiset linjaukset poikkeavat selvästi kaikista muista.

Laki inklusiivisesta opetuksesta hyväksytty

Presidentti Duterte vahvisti lain, jonka mukaan kaikilla on oikeus saada korkeatasoista inklusiivista koulutusta. Niin vammaisilla henkilöillä kuin etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilla on oikeus saada tasavertaisiin mahdollisuuksiin perustuvaa opetusta. Laki velvoittaa kaikkia sekä julkishallinnollisia että yksityisiä kouluja.

Nelipäiväiseen työviikkoon?

Kun polttoaineen hinta on noussut jyrkästi, Kansallinen talous- ja kehitysvirasto (NEDA) esittää siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon. Samalla työpäivää pidennettäisiin kymmeneen tuntiin. Näin saataisiin vähennettyä liikennettä ja säästettyä työmatkakustannuksissa. Vähäisempi polttoaineen kulutus voisi myös hillitä inflaatiota.

100 000 turistia kuukaudessa

Filippiinit avautui turisteille 10.2.2022 ja jo 15.3. mennessä maahan oli saapunut 96 000 matkailijaa. Filippiineille pääsee 157 maasta ilman viisumia, mm. Suomesta.

59 % väestöstä täysin rokotettu

Filippiinit, kuten useimmat kehittyvät maat saivat Covid-19-rokotteita jälkijunassa sitten kun Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa omat rokotustarpeet oli turvattu. Loppuvuodesta Filippiineillä päästiin kuitenkin hyvään vauhtiin ja nyt jo 63 miljoonaa henkilöä ja 59 % väestöstä on saanut täyden rokotussuojan. Koronatartunnan saaneiden määrä on vähentynyt tammikuun lopulta lähtien voimakkaasti ja valtaosa maasta on siirtynyt alimman tason (alert level 1) koronarajoituksiin. Tosin terveysministeri Francisco Duque arvioi, että kun maailmalla tartuntamäärät ovat vielä suuria, tämä rajoitustaso pidetään voimassa kesään asti.