Tekijä: admin

Kategoriat
Blogi Blogi, Pekka Borg

3.10.2022, Pekka Borg

Blogi 3.10.2022, Pekka Borg

50 vuotta presidentti Marcosin diktatuurin alusta

Nykyisen presidentin isä, Ferdinand E. Marcos Sr. julisti 23.9.1972 Filippiineille sotatilan, mikä tarkoitti 14 vuotta kestäneen yksinvallan alkua. Hän syrjäytti kongressin ja otti itselleen täyden toimeenpano- ja lainsäädäntövallan. Hän lähetti opposition johtajat vankilaan ja sulki kaikki muut kuin lähipiirinsä omistamat tiedotusvälineet. Jotkut nimittävät näitä vuosia Filippiinien kultaiseksi ajaksi, mutta diktatuuria se silti oli.

Filippiineillä on käyty kiivasta keskustelua presidentti Ferdinand Marcos Seniorin valtakauden luonteesta. Tässä ensimmäisessä teemaan liittyvässä blogissani käsittelen seuraavia Marcosin diktatuurivuosiin liittyviä kysymyksiä:

  • Oliko sotatilalain käyttöönotto todella tarpeen?
  • Yrittikö Marcos sotatilan avulla pysyä vallassa perustuslain salliman kauden jälkeen?
  • Miten Marcos syrjäytti kongressin perustuslain muutoksella ja kaappasi lainsäädäntövallan?
  • Mikä oli Marcosin visio uudeksi yhteiskunnaksi?

Toisessa myöhemmin julkistettavassa blogissani teemoina ovat:

  • Olivatko Marcosin vuodet Filippiinien talouden kulta-aikaa?
  • Ihmisoikeudet Marcosin valtakaudella.

Sotatilalain ensi askelet

Jo sotatilan julkistamista edeltävänä yönä asevoimat pidättivät Marcosin määräyksestä noin sata avainhenkilöä, mm. Liberaalipuolueen puheenjohtaja Ninoy Aquinon ja muita senaattoreita, kongressiedustajia, tutkijoita ja näkyviä kansalaisjärjestöjen johtajia. Ensimmäisten vangittujen joukossa oli ainakin 13 toimittajaa tai mediatalon johtajaa. Seuraavina viikkoina pidätettyinä oli jo tuhansia listattuja henkilöitä, ja monet vietiin salaisiin selleihin antamatta mitään tietoa omaisille tai lakimiehille. Marcos määräsi armeijan valtaamaan ja sulkemaan kaikki lehti- ja mediatalot, paitsi Marcosin luotettujen johtaman median. Voimaan astui täysi sensuuri ja öiksi julistettiin ulkonaliikkumiskielto.

Kaduilta katosivat Marcosia tai sotatilaa vastustaneet mielenilmaukset. Kun sotilaat jahtasivat aggressiivisesti Marcosin vastaisen toiminnan organisaattoreita tunkeutumalla koteihin ja hakemalla työpaikoilta tai oppilaitoksista, eivät vangitsemista pelkäävät aktivistit uskaltaneet liikkua kaduilla eivätkä olla kotonakaan. Monet jättivät työ- ja opiskelupaikkansa ja yrittivät vaihtaa asuinpaikkaa. Osa kansalaisaktiiveista katsoi, että heidän ainoat vaihtoehtonsa olivat joko vankila tai siirtyminen maanalaiseen taisteluun. Näin kommunistien joukkoon ajautui monia, jotka olivat muista lähtökohdista vastustaneet Marcosin politiikkaa.

Marcosin perustelut sotatilalle – oliko se tarpeen?

Sotatilalain julistuksessa Marcos perusteli toimenpiteen välttämättömyyttä sillä, että maassa oli voimistuva, hyvin sitoutunut, koulutettu ja säälimätön liike, joka oli ryhtynyt aseelliseen kapinaan hallitusvaltaa vastaan.[i] Sen tavoitteena olisi väkivaltaisesti kumota laillinen valtiovalta ja perustaa tilalle maolaisten oppien mukainen valtiomuoto. Lisäksi julistuksessa todetaan sotatilalain olevan tarpeen Mindanaon ja Sulun saarten levottomuuksien lopettamiseksi. Mindanaon itsenäisyysliikkeen (MIM) tavoitteena oli irrottautua Filippiineistä ja perustaa itsenäinen muslimivaltio. Marcosin mukaan sotatilalaki oli tarpeen estämään myös äärioikeistolaisten asejoukkojen hyökkäyksiä muslimiväestöä vastaan.

Sosiaaliset levottomuudet olivat lisääntyneet 1960-luvun lopulta lähtien, mutta olivatko ne riittävä peruste poikkeustilalle? Vuonna 1968 Jose Maria Sison oli perustanut pienen joukon kanssa maanalaisen maolaisen kommunistisen puolueen ja vuoden 1969 lopulla sissiarmeijan (New People’s Army, NPA). Samaan aikaan syntyi voimakasta opiskelijoiden ja nuorten vasemmistolaista liikehdintää ja vuoden 1970 alussa Manilassa oli ennen näkemättömiä, usein väkivaltaisia opiskelijamellakoita (ns. first quarter storm).

Manilassa räjähti seuraavina vuosina kymmeniä pommeja yritysten ja virastojen sisällä tai edustalla. Tekijöitä saatiin harvoin kiinni, mutta Marcos syytti iskuista kommunisteja ja oppositio väitti niitä Marcosin masinoimiksi. Vakavin pommi-isku oli opposition liberaalipuolueen vaalitilaisuudessa Plaza Mirandalla 21.8.1971, missä kuoli yhdeksän henkilöä ja loukkaantui lähes sata. Loukkaantuneista kahdeksan oli liberaalien senaattoriehdokkaita. On vankkaa näyttöä, että isku oli kommunistipuolueen puheenjohtaja Joma Sisonin käsialaa ja sen tavoitteena oli saada Marcosin kannattajat ja oppositio taistelemaan toisiaan vastaan.

Todellisuudessa NPA:lla oli kesällä 1972 ”vain” noin 1 000 päätoimista taistelijaa, eikä se kyennyt mitenkään uhkaamaan hallitusvaltaa. Sotatilalaki vain kiihdytti NPA:n kasvua ja 1980­-luvulla NPA oli yli 25 000 sissin armeija. Toisaalta, ovathan Filippiinien asevoimat kyenneet Marcosin jälkeen lyömään NPA:n ilman sotatilalakia niin, että se on enää varjo entisestään.

Vielä tarvittiin yksi tekaistu hyökkäys sotatilajulistuksen oikeuttamiseksi. Puolustusministeri Juan Ponce Enrile oli 22.9.1972 illalla palaamassa kokouksesta, kun ohi ajavasta autosta ammuttiin hänen virka-autoaan. Enrile sattui kuitenkin olemaan poikkeuksellisesti saattueen toisessa autossa.  Välittömästi tämän jälkeen Marcos julisti maan sotatilaan ja ilmoitti ottaneensa kaiken toimeenpano- ja lainsäädäntövallan hallintaansa. Kansalle hän julisti päätöksensä seuraavana iltana televisiossa.

Toisena perusteluna sotatilalaille Marcos esitti visionsa uudesta yhteiskunnasta, jonka toteuttaminen vaati vahvaa valtiota ja vallan keskittämistä hänelle. Uudesta yhteiskunnasta lisää jäljempänä.

Julistiko Marcos sotatilan pysyäkseen vallassa?

Ferdinand Marcos Sr. valittiin Filippiinien presidentiksi vuoden 1965 lopulla ja uudelleen vuonna 1969. Perustuslain mukaan hän ei olisi voinut jatkaa presidenttinä vuoden 1973 jälkeen. Bongbong Marcos väitti 13.9.2022, että hänen isänsä ei julistanut sotatilaa pysyäkseen vallassa, vaan koska hallituksen oli puolustettava itseään. Muutama tekijä kuitenkin viittaa siihen, että Marcos Sr. suunnitteli jo hyvissä ajoin vallassa pysymistä.

Marcos Sr. on jo varhaisessa vaiheessa pohtinut sotatilalain käyttöönottoa. Hän antoi jo vuonna 1969 silloiselle oikeusministeri Enrilelle tehtäväksi laatia selvityksen perustuslaillisista presidentin valtuuksista sotatilalain vallitessa. Enrile on kertonut itse muistelmissaan saamastaan luottamuksellisesta tehtävästä.[ii] Helmikuun 1970 opiskelijamellakoiden yhteydessä Marcos Sr. uhkasi ensimmäistä kertaa julkisesti julistavansa maan sotatilaan. Seuraavan kahden vuoden aikana hän puhui levottomuuksien ilmetessä toistuvasti sotatilan tarpeellisuudesta.

Puolustusministeriksi siirtynyt Enrile luovutti joulukuussa 1971 Marcosille valmiin luonnoksen sotatilalain julistukseksi ja toimeenpanon kannalta tarpeellisiksi määräyskirjeiksi.[iii] Dokumentit olivat viilausta vaille valmiita käyttöön otettavaksi.

Presidentti Bongbong Marcos totesi 65-vuotispäivänään haastattelijalle, että hänen isänsä ei ollut diktaattori, sillä Marcos Sr. konsultoi eri tahoja ennen päätöksentekoa. Sotatilan valmistelu ei mennyt noin demokraattisesti, sillä hän kuulosteli vain luotettujen poliitikkojen, sotilaiden tai liikemiesten suhtautumista asiaan. Viikkoa ennen sotatilaa liberaalijohtaja Ninoy Aquino tiedotti saaneensa sotilaslähteistä käsiinsä sotatilan toimeenpanosuunnitelman, mutta Marcos kiisti heti senaatissa sellaiset aikeet. Vielä päivää ennen julistusta hän totesi kongressin alahuoneen puhemiehelle ja jopa omalle toimeenpanevalle ministerilleen, että puheet sotatilan julistuksesta ovat perättömiä huhuja. Samoin lehdistölle hän kiisti mitään sellaista olevan vireillä.

Perustuslain muutoksella valta jatkuu

Pyrkimystä vallassaolon jatkamiseen osoittaa myös Marcosin yritys uudistaa perustuslakia.[iv] Nimittäin jo vuonna 1970 valittiin Filippiineille perustuslakia säätävä kokous, jossa esitettiin siirtymistä parlamentaariseen, pääministerijohtoiseen järjestelmään. Silloin parlamentti voisi valita pääministerin ilman kausirajoituksia. Yksi kokouksen edustaja kuitenkin esitti perustuslakiin rajoitusta, jonka mukaan presidenttinä toiminutta (Marcos Sr.) tai hänen perheenjäsentään (vallanhaluinen Imelda) ei voitaisi valita pääministeriksi. Perustuslakikokouksen enemmistö hyväksyi tämän rajoituksen. Tosin syyskuussa 1972 Marcosin tukijat saivat taas käännettyä kokousenemmistön hylkäämään rajoituksen.

Marcos Sr. halusi jatkaa vallassa pääministerinä laillisesti, mikä olisi edellyttänyt perustuslain hyväksyntää ennen vuoden 1973 loppua. Perustuslain valmistelu eteni niin hitaasti, että sen valmistuminen ajoissa oli uhattuna. Tämäkin saattoi vaikuttaa Marcosin päätökseen sotatilan julistamisesta.

Julistettuaan sotatilan Marcos ei kutsunut kongressia lainkaan koolle, vaan piti lainsäädäntövallan yksin itsellään. Hän hallitsi presidentin asetuksilla ja määräyskirjeillä. Pian sotatilajulistuksen jälkeen hänen tahdostaan perustuslakia säätävä kokous nimesi joukostaan 16 edustajaa valmistelemaan yhdessä presidentin kanssa perustuslakiluonnoksen. Nyt luonnos valmistui muutamassa viikossa Marcosin toivomassa muodossa. Jo 30.11.1972 Marcos allekirjoitti sen ja perustuslakia säätävä kokous hyväksyi sen muutoksetta äänin 237–15. Tosin Marcos oli heittänyt vankilaan tusinan verran kriittisiä kokousedustajia ja vähän useampi oli paennut ulkomaille. Yli 50 edustajaa ei saapunut kokouspaikalle. Suureen myönteisten äänien määrään vaikutti pelon lisäksi myös se, että uudessa perustuslaissa luvattiin edustajille paikka väliaikaiseen kansalliskokoukseen.

Vielä tarvittiin perustuslain hyväksyntä kansanäänestyksellä, ja se oli yhtä luotettavaa luokkaa kuin Venäjän farssivaalit Donbassin kansantasavalloissa. Marcos määräsi kaikkiin kyliin ja kaupunginosiin perustettavaksi avoimet kansankokoukset, joissa sitten huutoäänestyksellä päätettiin, hyväksytäänkö perustuslaki – ja yllätykseksi yli 90 % kansalaisista hyväksyi, vaikka monin paikoin vaalikokouksia ei edes järjestetty. Heinäkuussa 1973 Marcosin järjestämässä äänestyksessä kysyttiin: haluatteko Marcosin jatkavan presidenttinä vuoden 1973 jälkeen? Ja 91 % halusi Marcosin jatkavan.

Uuden perustuslain siirtymäsäännösten mukaan lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta on presidentillä, kunnes hän kutsuu koolle väliaikaisen kansalliskokouksen valitsemaan väliaikaisen presidentin ja pääministerin. Joulukuussa 1972 Marcos kutsui vielä vapaana olevat kongressin jäsenet kokoukseen. Kongressi päätti lakkauttaa itsensä siinä uskossa, että uudessa perustuslaissa luvattiin kongressin jäsenille heidän edustajakautensa jatkuvan tulevassa väliaikaisessa kansalliskokouksessa (Interim Batasang Bansa). Marcos ei kuitenkaan koskaan kutsunut kansalliskokousta koolle, vaan jatkoi rajoittamatonta yksinvaltaansa.

Kun kansainväliset rahoituslaitokset alkoivat kiinnittää huomiota siihen, että maassa ei ole minkäänlaista kansanedustuslaitosta, perusti Marcos lokakuussa 1976 lainsäädännön neuvoa-antavan neuvoston (Batasang Bayan), jolla siis ei ollut valtaa puuttua presidentin päätöksiin. Presidentti nimitti neuvoston kaikki edustajat, joita olivat kabinetin jäsenet, kaupunkien pormestarit ja kuntien edustajia sekä eri sektoreiden edustajia.

Väliaikaisen kansalliskokouksen perustaminen

Paineet kansanedustuslaitoksen perustamiseksi kasvoivat vuosien mittaan. Ulkoapäin kritiikkiä esitti erityisesti Yhdysvaltojen presidentti Jimmy Carter. Marcos päätti järjestää vuonna 1978 väliaikaisen kansalliskokouksen vaalit, joissa sallittaisiin rajallisesti opposition asettuminen ehdolle. Kun sotatilalain aikana ei ollut vaaleja, oli myös julkisten puolueiden toiminta lakannut. Presidentti Marcos perusti oman hallintonsa puolueen (KBL, Kilusang Bagong Lipunan), johon liittyi entisten valtapuolueiden (liberaalit, nationalista) poliitikkoja ja ympäri maata valtakoneistossa toimivia.

Kun vapaata ja tasavertaista osallistumista vaaleihin ei taattu, päätti liberaalipuolueen vapaana oleva johto boikotoida vaaleja. Edelleen vankilassa oleva puheenjohtaja Benigno ”Ninoy” Aquino oli kuitenkin sitä mieltä, että siitä huolimatta oli parempi päästä esittämään kansalle sotatilapolitiikalle vaihtoehtoista linjaa. Siitä syntyikin Suur-Manilaan Laban-yhteislista, jossa oli liberaalisenaattorien lisäksi eri oppositioryhmien ja myös vasemmistolaisten järjestöjen edustajia. Vaikka Aquino kaikkien gallupien mukaan olisi tullut valituksi, pidettiin ilmeisellä vilpillä huolta siitä, että yksikään Labanin ehdokas ei tullut valituksi.

Marcos Sr. lakkautti muodollisesti sotatilan 17.1.1981 ja suostui joihinkin reformeihin, jotka eivät kuitenkaan uhanneet hänen määräysvaltaansa. Hän mm. järjesti ensimmäiset presidentinvaalit sitten sotatilalain julistuksen, mutta kansalliskokouksen vaaleista saadun kokemuksen perusteella niihin ei osallistunut yhtään varteenotettavaa opposition ehdokasta. Lopullisesti Marcosin ote vallasta rupesi horjumaan Ninoy Aquinon murhan jälkeen 21.8.1983. Sen seurauksena sadat tuhannet ihmiset uskaltautuivat jälleen kaduille vastustamaan Marcosin diktatuuria ja oppositiovoimat yhdistyivät toimimaan muutoksen puolesta. Samoihin aikoihin Filippiinien talous oli ajautumassa maailmansodan jälkeen syvimpään lamaan.

Marcosin visio uudesta yhteiskunnasta

Ferdinand Marcos vanhempi erosi monista muista Filippiinien presidenteistä siinä, että hänellä oli esittää oman ideologiansa siitä, millaiseksi Filippiinien yhteiskuntaa tulisi kehittää (Bagong lipunan). [i] Aika moni voi yhtyä hänen ”vanhaa yhteiskuntaa” kohtaan esittämäänsä kritiikkiin, jonka mukaan ongelmana ovat suuret erot köyhien ja rikkaiden välillä ja oligarkkien vain omista eduista lähtevä vallanpito. Kokonaan toinen asia on, vähensikö Marcosin politiikka näitä eroja.

Uuden yhteiskunnan ideologian kolme keskeistä käsitettä ovat poliittinen ja taloudellinen vapaus sekä sosiaalinen yhteis­ymmärrys. Nämä tekijät ovat keskinäisesti riippuvuus­suhteessa siten, että yhteisymmärrys on mahdollista saavuttaa vain, jos sekä poliittinen että taloudellinen vapaus toteutuvat.

Uuden yhteiskunnan julkilausuttuna tavoitteena on autono­mian laajentaminen ja kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon. Se merkitsee päätöksenteon viemistä barangayn eli kylien ja kaupunginosien tasolle. Taloudellisesti tärkein tehtävä on köyhyyden poistaminen ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien laajentaminen. Sosiaa­linen yhteisymmärrys merkitsee oikeudenmukai­suuden ja tasa‑arvon toteuttamista. Kaikkien filippiiniläisten tulee saada tasavertainen osuus taloudellisesta kehityksestä. Siten tavoitteena ei voi olla vapaan kilpailun kapitalismi, mutta ei myöskään hyvinvointivaltio, joka lakkauttaa aloitteellisuuden. Marcosin mukaan jokaisen kansalaisen velvollisuus on tehdä hyödyllistä työtä siten, ettei hän koidu rasitteeksi muille kansalaisille tai valti­olleen. Uuden yhteiskunnan tarjoama vaihtoehto­ on vapaa yrittäjyys yhdis­tettynä voimakkaaseen ja vastuul­liseen valtiovaltaan. Hän kutsui sitä “kapita­lismiksi, jolla on omatunto”.

Marcosin mukaan kommunismi ei ole humanistinen omistavaa luokkaa kohtaan ja läntinen liberalismi ei ota huomioon köyhien asemaa, joten uuden yhteiskunnan toteuttamiseksi tarvitaan demokraattista vallankumousta keskeltä. Siinä yksityisomaisuuteen ei puututa. Köyhyyttä poistetaan paranta­malla köyhien elin­oloja eikä rikkaiden oloja heikentämällä. Rikkaiden tuloja pitäisi kuitenkin käyttää köyhyyden poistamiseen. Vallankumouksen toteuttaminen vaati autoritaristista demokratiaa, eli valtion keskitettyä osallistumista ja käytännössä kaiken vallan keskittämistä presidentille. Omia etuja ajava korruptoitunut kongressi ei muutosta kykenisi tekemään.

Presidentti siis käytti uuden yhteiskunnan toteuttamista perusteluna sille, että yksinvallan luovuttaminen hänelle on muutoksen toteuttamiseksi välttämätöntä. Luokkaerot eivät pienentyneet ja korruptio saavutti uudet mittasuhteet. Autoritaristisesta demokratiastakaan ilman vaaleilla valittua kansanedustuslaitosta ja ilman puhe- ja kokoontumisvapautta ei jäänyt jäljelle muuta kuin autoritaristisuus.

[i] Proclamation no. 1081. Proclaiming a state of martial law in the Philippines. 21.9.1972

https://www.officialgazette.gov.ph/1972/09/21/proclamation-no-1081/

[ii] Ouezon III, Manuel L. (2012) A Timeline of Martial Law. Lähteenä: Juan Ponce Enrile: A Memoir (Quezon City, ABS-CBN Publishing Inc.), s. 275. https://philippinediaryproject.com/2021/08/27/a-timeline-of-martial-law/

[iii] Emt. Enrilen muistelmat s. 351.

[iv] Laajemmin sotatilan julistuksesta ja perustuslain uudistamisesta mm. teoksessa Wurfel, David (1988) Filipino Politics. Development and Decay. S. 116–138. Ateneo de Manila University Press.

[i] Marcos, Ferdinand E. (1983) Toward a New Partnership: The Filipino Ideology. Manila.

Kategoriat
Blogi Blogi, Pekka Borg Uncategorized

4.8.2022, Pekka Borg

  • Kirjoittaja Kirjoittanut admin
  • Julkaisupäivämäärä 3.8.2022
Blogi 4.8.2022, Pekka Borg

Presidentti Ferdinand ”Bongbong” Marcos kansakunnan tilasta

Uuden presidentin ensimmäinen kansakunnan tila -puhe (SONA) on odotettu tapahtuma. Se sai 25.7.2022 tuhannet osoittamaan sateessa mieltään sekä presidentti Ferdinand ”Bongbong” Marcos Juniorin puolesta että vastaan kongressille johtavalla valtatiellä, kun maan poliittinen eliitti kuunteli talon sisällä presidentin linjauksia seuraavalle kuudelle vuodelle.   

Presidentti käsitteli monia teemoja kuten taloutta, maataloutta, koulutusta ja ulkopolitiikkaa. Toisaalta Marcos vaikeni kokonaan monista edeltäjä Rodrigo Duterten tärkeimpinä pitämistä tavoitteista kuten huumesota, rikollisuus ja korruptio. Samoin ihmisoikeuksia Bongbong ei edes maininnut. Tyylillisesti puheet ovat aina presidenttinsä näköisiä. Kun presidentti Duterte puhui suurelta osin ohi valmistellun paperin, räiskyvästi ja vahvasti kantaa ottaen, nimittivät kommentaattorit Marcosin puhetta asiallisen teknokraattiseksi.

Ferdinand Marcosin asema on vahva, sillä hänet valittiin 58,7 prosentin ääniosuudella presidentiksi. Kongressin edustajainhuoneessa presidentillä on aina selvä enemmistö takanaan, mutta myös 24 senaattorista vain kaksi edustaa oppositiota.  Lisäksi senaattorina on myös sisko Imee Marcos, edustajainhuonetta puhemiehenä johtaa serkku Ferdinand Romualdez ja edustajainhuoneen enemmistöryhmän varapuheenjohtajana on oma poika Sandro Marcos. Tosin on siellä moni muukin poliittinen dynastia useampihenkisesti edustettuna.

Talous edellä

Marcosin puheen alkuosa vilisee talouslukuja. Kuuden vuoden finanssistrategian tavoitteena on maan taloudellisen palautumisen tukeminen ja kestävä budjettipolitiikka. Tavoitteena on, että vuosina 2022–2028 bruttokansantuote (BKT) kasvaa vuosittain 6,5–8 prosentilla, valtion velka laskee alle 60 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2025 mennessä, bruttokansantulo on vähintään 4256 dollaria asukasta kohti ja köyhyysaste laskee 9 prosenttiin.

Maan talous kärsi huomattavasti koronaan liittyvien sulkujen aikana. Tuotanto on kuitenkin jo lähes palannut vuoden 2019 tasolle ja jos maailmantaloudessa ei ajauduta pahaan taantumaan, on realistista odottaa kasvun jatkuvan Filippiineillä nopeana. Sen sijaan Marcos ei esittänyt puheessaan sellaisia toimia, joiden perusteella olisi uskottavaa saavuttaa köyhyysasteen puolittuminen. Talous on kasvanut Filippiineillä nopeasti jo parin edellisen presidentin aikana, mutta köyhyys on vähentynyt hitaasti.

Duterten tavoin Marcos esitti huomattavaa panostusta infrastruktuuriohjelmiin tunnuslauseella ”build, better, more”. Ehdolla on lukuisia rautatiehankkeita, jotka sisältyivät jo Duterten suunnitelmiin. Lisää kansainvälisiä lentokenttiä on tulossa. Tieverkkoa ja muuta infrastruktuuria parannetaan, ottaen erityisesti huomioon laajenevan turismiteollisuuden tarpeet. Hän asetti suuria odotuksia myös tietotekniikan hyödyntämiselle ja antoi tehtäväksi rakentaa laajakaistaverkon kansalle.

Energian tuotanto on yksi painopisteitä ja Marcos tuo esiin Filippiinien ilmaston erinomaiset edellytykset uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämiseen. Energiasta on nyt pulaa ja siten eri lähteisiin perustuvia uusia voimaloita pitää rakentaa ja hyödyntää mm. Malampayan kaasuvarat. Hän esitti myös ydinvoimaloiden rakentamista. Isä-Marcosin aikana Bataaniin rakennettiin ydinvoimala, jota kansanjoukkojen vastustuksen takia ei koskaan otettu käyttöön. Viimeisenä niittinä päätökselle oli Tshernobylin onnettomuus. Ydinvoimala sijaitsee myös maanjäristyksille herkällä alueella.

Marcosin mukaan infrastruktuurin kehittämiseen tullaan käyttämään 5–6 % bruttokansantuotteesta. Duterten aikana investointeja rahoitettiin erityisesti ottamalla lainaa ja kun päälle tulivat koronan aiheuttamat tarpeet, lisääntyi maan velkaantuminen korkeimmalle tasolle vuosikymmeniin.

Marcos palaa Dutertea edeltävien presidenttien linjoille ja aikoo lainojen sijaan rahoittaa rakennusprojekteja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina (PPP, Public Private Partnership). Siinä viranomainen antaa esim. tiehankkeen yritykselle rakennettavaksi ja ylläpidettäväksi tietyksi ajaksi. Yritys saa tulonsa viranomaisen tai käyttäjän maksuista ja sovittuna ajankohtana yritys luovuttaa kohteen viranomaiselle. Julkiselle taloudelle kokonaiskustannus voi tulla kalliimmaksi, mutta sen ei tarvitse kerralla investoida suuria summia hankkeeseen, eikä ottaa velkaa.

Kaikki presidentit ovat luvanneet valtiolle lisää tuloja tehostamalla veronkantoa ja niin tekee Marcoskin. Keinoina on mm. digitalisointi ja verojen maksun helpottaminen, mutta ne tuskin riittävät laajojen investointihankkeiden rahoittamiseen. Yhdeksi uudeksi tulonlähteeksi hän esitti arvonlisäveroa digitaalisten palvelujen tuottajille.

Maatalous ja maareformi

Bongbong pitää ruokaturvaa ja maatalouden tuottavuuden parantamista ensisijaisena tehtävänä ja siksi hän päätti presidentin tehtävien lisäksi ryhtyä itse maatalousministeriksi. Nykyisessä maailmantilanteessa ruokaturva on vaarantunut ja Filippiinit joutuu tuomaan ulkoa peruselintarvikkeita. Marcos lupasi vaalikampanjassaan lähes puolittaa riisin kilohinnan 20 pesoon. Se edellyttäisi tuotantohintojen huomattavaa alentamista, mutta nyt tuotantokustannukset ja maailmanmarkkinahinnat sen kuin nousevat. Nyt hän puhuukin vain hinnan alentamisesta.

Valtaosalla viljelijöistä toimeentulo on niin tiukoilla, että heidän saamaansa hintaa riisistä ei ole varaa alentaa. Marcos lupasi taloudellisia avustuksia ja lainoja viljelijöille. Hän aikoo järjestää viljelijöille halvempia siemeniä, rehua ja lannoitteita mm. hankkimalla niitä suurissa määrin valtioiden välisillä sopimuksilla. Lisäksi maataloutta pitää tehostaa ja modernisoida tiedettä ja teknologiaa hyväksikäyttäen.

Yllättävin ehdotus SONA-puheessa oli, että maareformiohjelman piirissä olevat viljelijät, joilla on vielä tilan lunastusmaksuja maksamatta, pitää vapauttaa lopuista maksuista. Samoin maareformiin hyväksyttyjen viljelijöiden, jotka eivät ole vielä maata saaneet, tulee saada peltonsa ilmaiseksi. Marcos antoi kongressille tehtäväksi valmistella em. laki kiireellisesti. Sitä odotellessa hän lupasi asettaa vuodeksi maanlunastusmaksuihin lyhennys- ja korkovapautuksen. Näillä toimilla on jo vaikutusta maaseudun pienituloisten köyhyyden vähentämiseen. Toimet kattaisivat 1,18 miljoonaa hehtaaria ja siitä hyötyisi 650 000 henkilöä. Presidentti esitti myös valtion omistaman maatalousmaan jakamista maattomille agraaritutkinnon suorittaneille. Näin voi tukea edistyneimpiä viljelymenetelmiä hallitsevia nuoria.

Jotkut talonpoikaisjärjestöt ovat kuitenkin huomauttaneet, että ruokaturvan varmistamiseksi pelkkä maanjako ei riitä. Lailla pitäisi estää viljelymaan konvertointi muihin tarkoituksiin, sillä muutoin viljelijät voivat myydä maansa kymmenen vuoden päästä vaikka liiketiloiksi.

Maatalous sai paljon sijaa Bongbongin suunnitelmissa, mutta ammattiyhdistysliike oli tyytymätön siihen, että hän ei puuttunut työväestön ongelmiin, kuten työsuhdeturvaan. Tosin ulkomailla työskentelevien filippiinojen (OFW) tilannetta hän käsitteli laajasti ja lupasi kehittää digitaalisia palveluita heille niin, että he saisivat työsopimusten hyväksynnät ym. dokumentit helposti. Lisäksi hän lupasi perustaa heille kriisitilanteita varten komentokeskuksen, josta saa nopeasti neuvontaa ja mm. tarvittaessa apua kotiutukseen Filippiineille.

Ympäristö

Presidentti totesi, että ympäristön suojelu on elämän suojelua ja jos emme saa ilmastonmuutosta hallintaan, kaikki tulevaisuuden suunnitelmamme ovat turhia. Hän sanoi, että Filippiinit on ilmastonmuutoksen vaikutuksille maailman haavoittuvaisimpia maita.  Lämpenemiseen liittyvä merenpinnan nousu on riskinä useilla alueilla. Valmiuksia varautua luonnononnettomuuksiin pitää parantaa.

Energiapolitiikassa uusiutuvien lähteiden osuus kasvaa, mutta myös fossiilisten lähteiden käyttö lisääntyy edelleen. Duterte ryhtyi alkukaudellaan ankariin toimiin ympäristöä tuhoavaa kaivostoimintaa vastaan, mutta Marcos ei edes mainitse kaivosalaa, kuten ei myöskään rantojen muoviongelmaa.

Terveys, hyvinvointipalvelut ja koulutus

Bongbong lupasi, että enää ei tule sulkutoimia (lockdown), vaikka Covid-19-tapausten määrä kasvaisi. Hän lupasi, että terveydenhuollon palveluita tuodaan lähemmäksi ihmisiä ja että erikoissairaaloita (sydän-, keuhko-, lastensairaalat ym.) rakennetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointia parannetaan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi.

Sosiaalihuollon suhteen Marcosin toimeksiantona on luonnononnettomuuksiin liittyvän avunsaannin nopeuttaminen ja hätämajoituksen järjestämisen parantaminen. Toisaalta hän kiinnitti huomiota siihen, että viimesijaista toimeentuloturvaa (ns. 4P) saavien listalla on huomattavasti perheitä, jotka eivät enää ole avustuksen tarpeessa ja käski puhdistaa listan. Uusi sosiaaliministeri Erwin Tulfo ryhtyikin heti toimiin ja lupasi 1000 peson ilmiantopalkkion jokaisesta epäoikeutetusti etuutta saavasta henkilöstä.

Koulutus on lähinnä varapresidentti Sara Duterten vastuulla, mutta Marcos totesi, että uusi 12-vuotinen koulujärjestelmä pitää perusteellisesti arvioida uudelleen. Koulujen suorituskyky kansainvälisissä vertailuissa on ollut heikko ja Bongbong piti tärkeänä etenkin tieteiden ja matematiikan opetuksen parantamista. Opetuskielen suhteen hän korostaa englannin kielen asemaa. Voi kuitenkin kyseenalaistaa oletuksen, että filippiiniläiset koululaiset ovat menestyneet huonosti kansainvälisissä vertailuissa siksi, että alaluokilla opetus on ollut äidinkielistä. Vaikkapa virolaisiin ja suomalaisiin tuloksiin viitaten voisi todeta, että nimenomaan vankka oman äidinkielen hallinta on se perusta, joka mahdollistaa menestyksen muillakin opinaloilla.

Filippiinien aluetta ei luovuteta tuumaakaan

Ulkopolitiikassa Marcos esitti terveen perusperiaatteen, että Filippiinit aikoo jatkossakin olla kaikkien ystävä eikä kenenkään vihollinen. Länsi-Filippiinien meren (Etelä-Kiinan meri) atollien suhteen presidentti Marcos otti kuitenkin tiukan kannan, että hän ”ei johda mitään prosessia, joka luovuttaa edes yhden neliötuuman Filippiinien tasavallan alueesta millekään ulkovallalle”. Alueristiriidoista huolimatta Marcos pyrkii luomaan hyvät suhteet Kiinaan ja Kiinan ulkoministeri Wang Yi kävikin jo 6.7. tapaamassa Marcosia. Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken on tulossa 6.8. Filippiineille.

 Valtionhallinto oikeisiin mittasuhteisiin

Valtionhallinnon suhteen presidentti sanoi käynnistävänsä hallinnon oikean mitoituksen ohjelman. Tarkoitus on strategisesti arvioida virastojen tehtävät, organisaatioiden toiminnot ja prosessit ja sen perusteella yhdistää, jakaa, siirtää tai lakkauttaa organisaatioita. Arviointi kattaa myös useata tahoa yhdistävät toiminnot.  Uudelleentarkastelu on varmasti tarpeen, sillä poliitikoilla on taipumuksena ehdottaa jokaiseen ongelmaan uutta ministeriötä tai virastoa.

Bongbong onkin jo ilmaissut vastustavansa mm. senaattorien Go ja Poe aloitteita erillisen ministeriön perustamiseksi hallinnoimaan luonnononnettomuuksiin varautumista. Hänen mielestään riittää, että perustetaan neuvosto (virasto) toimimaan luonnononnettomuusriskien vähentämiseksi ja pelastustoimintojen organisoimiseksi (National Disaster Risk Reduction Management Council).

Ei sanaakaan ihmisoikeuksista tai huumesodasta

Yhteen puheeseen eivät kaikki asiat mahdu, mutta valinnat osoittavat ainakin asioiden prioriteettia – tai mistä halutaan olla hiljaa. Kun Duterten linjapuheessa tärkeimpänä asiana oli korruptio, huumesota ja rikollisuuden vastustaminen, niin Marcos ei niitä edes mainitse. Toisissa yhteyksissä Marcos on todennut jatkavansa huumeiden vastaista taistelua, mutta lakia kunnioittaen ja huumeongelmaisten kuntoutuksen keinoin.

Marcos vaikeni ilmeisesti tarkoituksellisesti ihmisoikeuksista ja oikeusjärjestelmän ongelmista. Hän ei halua keskustelua hänen isänsä diktatuurihallinnon aikaisista ihmisoikeusloukkauksista ja hän ei yksinkertaisesti ole suostunut vastaamaan toimittajien aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Vasta käytäntö tulee osoittamaan, miten hänen hallintonsa noudattaa ihmisoikeuksia. Myönteisenä voi pitää Marcosin valitseman turvallisuuspoliittisen neuvonantaja Clarita Carlosin kannanottoa, jonka mukaan hän vastustaa asevoimien käyttämää aktivistien punaiseksi leimaamista. Punaleiman saaneet aktivistit tarkoittavat asevoimille vapaata toimintaoikeutta, jonka seurauksena useampi aseeton aktivisti on kuollutkin.

Takapakkia ihmisoikeusasioissa tuli nopeasti, kun presidentti Marcos päätti, että Filippiinit ei liity uudelleen Kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court, ICC) jäseneksi. Kun ICC otti tutkittavakseen Duterten huumesodan mahdolliset ihmisoikeusrikkomukset, Filippiinit erosi Duterten päätöksellä ICC:stä. Filippiinien oikeusministeriö lupasi ottaa itse huumesodan kuolemantapaukset tutkittavaksi, mutta teki vain pienestä otoksesta selvityksen. Poliisi antoi puutteellisesti tietoja tapauksista, ja selvitys ei johtanut yhteenkään poliisin tuomioon. Kun ICC nyt otti huumesodan uudelleen tutkittavaksi, Bongbongin päätöksellä Filippiinit ei siihen osallistu. Pahasti näyttää siltä, että asevoimien rankaisemattomuus ihmisoikeusrikoksissa jatkuu.

Mahdollisen rauhanneuvottelun kohtalo kommunistijohtoisen NDF:n kanssa on Carlosin mukaan Marcosin käsissä, vaikka presidentti ei tätäkään teemaa puheessaan maininnut.

Duterten puheissa alkuperäiskansojen ja muslimiväestön elinolojen parantaminen olivat näkyvästi esillä, mutta nämä eivät taida kuulua Bongbongin kabinetin prioriteetteihin. Ylipäätään aluenäkökulma puuttui ja joku Mindanao tai Cebu tulivat Marcosilla mainituksi vain raidehankkeiden yhteydessä.

Entä korruption vähentäminen?

Korruptio on Filippiinien yhteiskunnan pahimpia ongelmia, mutta tähänkään teemaan presidentti ei puuttunut lainkaan. Marcosien sukua on syytetty miljardiomaisuuden rohmuamisesta diktatuuriaikana, joten ehkä Bongbong haluaa pitää keskustelua taka-alalla. Bongbong vastasi toukokuussa GMA:n haastattelussa kysymykseen vero- ja tulliviranomaisten korruptiosta, että ”unohtakaamme menneet, … se ei ollut minun hallintoni alaista. Nyt minun hallinnossani (korruptiolla) ei ole sijaa”.

Bongbong päätti ensi töikseen lakkauttaa Duterten perustaman presidentin korruptionvastaisen neuvoston (PACC) ja siirtää tehtävät toimeenpanevan ministerin (executive secretary) alaisuuteen. Hänen perustelunsa siirrolle oli presidentinhallinnon toiminnan virtaviivaistaminen. Voi olla niinkin, tai sitten hän ei pidä presidentin osallistumista korruptionvastaisen toiminnan johtamiseen niin aiheellisena.

Bongbong Marcosin hallinto on vasta järjestäytymässä ja hänelle pitää antaa mahdollisuus osoittaa, miten asiat hoituvat hänen alaisuudessaan. Hän on kuukauden aikana käyttänyt jo useamman kerran veto-oikeuttaan kongressin lakiesityksiin ja halunnut siten osoittaa johtajuutta. Yleensä uudelle hallinnolle annetaan 100 päivää aikaa osoittaa kykynsä, eli odotetaan, mitä tulee.

Linkki puheeseen:

https://ops.gov.ph/wp-content/uploads/2022/07/20220725-SONA-PFRM.pdf

State of the Nation Address of  His Excellency Ferdinand R. Marcos Jr. President of the Philippines To the Congress of the Philippines,  July 25, 2022

Kategoriat
Tapahtumat

Tapaaminen filippiiniläisten ay-aktiivien kanssa 16.5.2022

  • Kirjoittaja Kirjoittanut admin
  • Julkaisupäivämäärä 7.5.2022

Tapaaminen filippiiniläisten elintarviketyöläisten kanssa ma 16.5.

Rodel “Rodz” Abenoja kertoo elintarviketyöläisten kamppailuista ja Filippiinien 9.5. vaalien tuloksesta otsikolla “Workers Crossroads: The Fight Against Shrinking Space of Democracy in the Philippines”. (“Työntekijät tienhaarassa: Taistelu demokratian kutistumista vastaan Filippiineillä”.)

Mercy Abucayon on Pepsi-Colan liiton ja juomateollisuusfederaation johtohenkilö, ja Rodel Abenoja on keskusjärjestön Mindanaon alueen toimitsija ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin yhteistyöprojektin koordinaattori.

Aika: ma 16.5. klo 17.00–19.30

Paikka: Fingon Niili-tila, Elimäenkatu 25–27 (5. krs). 00510 Helsinki + Zoom

Ilmoittautumiset Zoom-linkkiä varten: Meg Sakilayan-Latvalalle, megay.sakilayan@gmail.com viimeistään 15.5.

Tapaamisiin Fingossa tai Zoomilla!

Kategoriat
Tapahtumat

Filippiinien vaalit ihmisoikeuksien näkökulmasta

Filippiinien vaalit ihmisoikeuksien näkökulmasta

Verkkokeskustelu lauantaina 2.4.2022 klo 14.00 (klo 19.00 Manilan aikaa) Zoom-yhteydellä. Filippiinit-seuran kummikumppanin, ihmisoikeusjärjestö TFDP:n toiminnanjohtaja Emmanuel Amistad kertoo toukokuun presidentinvaaleista. Tämän jälkeen tapaamme myös seuran kummilapsia ja TFDP:n (Task Force Detainees of the Philippines) työntekijöitä. Ilmoittaudu 1.4. mennessä pj. Meg Sakilayan-Latvalalle, megay.sakilayan@gmail.com.  

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2022

Mabuhay 1 / 2022

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran uutistiedote 18.3.2022

Filippiinit tuomitsi YK:ssa Venäjän hyökkäyksen

Filippiinit ja 140 muuta valtiota hyväksyivät YK:n yleiskokouksessa päätöslauselman, jossa vaaditaan Venäjää viipymättä lopettamaan sotatoimet Ukrainassa ja vetämään asevoimansa maasta. YK on huolissaan siviilikohteisiin kuten kouluihin ja sairaaloihin kohdistuneista iskuista sekä väestön humanitaarisen tilanteen huononemisesta. Päätöslauselmassa edellytetään osapuolilta myös Minskin rauhansopimusten toimeenpanoa.  

Suhtautuminen Venäjän hyökkäykseen on vaikea presidentti Rodrigo Dutertelle, joka on halunnut tiivistää suhteita Venäjään vastapainona liialle riippuvuudelle Yhdysvalloista. Dutertella on myös hyvät suhteet Putiniin, jonka hän on nimennyt poliittiseksi idolikseen. Viikon mietinnän jälkeen Duterte sanoi haluavansa, että Filippiinit pysyy asiassa puolueettomana. Hän kuitenkin arvioi realiteettien jossain vaiheessa johtavan siihen, että Filippiinien on valittava puolensa. Hän ilmaisi huolensa siitä, että ydinaseita otettaisiin käyttöön, mikä vaikuttaisi meidän kaikkien elämään.

Duterte myös sanoi, että hän ei halua ulkomaisia asevoimia Filippiineille, mutta totesi joukkojen olevan täällä emmekä voi nyt ajaa heitä pois. Vähän ristiriitaisesti Filippiinien Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jose Romualdez kertoi lehdistötilaisuudessa presidentti Duterten sanoneen hänelle, että ”jos Yhdysvallat pyytää Filippiineiltä tukea, vakuuta heille, että Filippiinit on valmis tarjoamaan Yhdysvalloille mitä tahansa sen tarvitsemia tiloja tai palveluita” (AP News 10.3.2022). Romualdezin mukaan tilat voisivat sisältää Clarkin lentokentän ja Subicin sataman, jotka olivat aikoinaan amerikkalaisten sotilastukikohtia. Jää epäselväksi, halusiko Duterte asian julkiseksi vai oliko se tarkoitettu vain suurlähettilään kautta yhdysvaltalaisille välitettäväksi viestiksi.

Puolustusministeri Delfin Lorenzanan mielestä Filippiinien kannattaisi pysytellä puolueettomana tämän eurooppalaisen konfliktin suhteen. Hän myös totesi, että Filippiinit on ostanut Venäjältä ja osittain maksanutkin 17 MI17-helikopteria ja tilaus on edelleen voimassa.

Varapresidentti Leni Robredo samoin kuin presidenttiehdokas Panfilo ”Ping” Lacson ovat selvästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. ”Bongbong” Marcos oli ensin sitä mieltä, että Filippiinien pitäisi pysyä neutraalina ja huolehtia ensisijaisesti Filippiinien kansalaisten pääsystä kotiin. Sittemmin Marcos on vaatinut Venäjää kunnioittamaan Ukrainan vapautta ja erityisesti lopettamaan siviiliväestöön kohdistuvat iskut. Ehdokas ”Isko” Moreno Domagoso on myös neutraalilla kannalla ja korostaa Filipino first -linjaansa. Sen mukaan pääasiallinen huoli on Ukrainassa asuvien filippiiniläisten avustaminen. Emmanuel ”Manny” Pacquiaon mukaan Filippiinien ei niinkään tulisi asettua yhden osallisen puolelle vaan tulisi toimia rauhan aikaansaamiseksi.

Filippiinot evakuoidaan Ukrainasta

Ennen sotatoimien alkua Ukrainassa oli arviolta 380 Filippiinien kansalaista. 17.3. mennessä 329 filippiinoa on evakuoitu kotimaahansa ja 41 on Ukrainan naapurimaissa odottamassa lentoa. Filippiineille palanneiden joukossa on myös Mustanmeren rantasatamiin loukkuun jääneitä merimiehiä. Ainakin 19 filippiinoa on päättänyt pysyä Kiovassa, vaikka ulkoministeriön määräyksen mukaan kaikkien filippiiniläisten pitää poistua Ukrainasta. Hallitus vastaa heidän kotilennoistaan.

Talouden hyviä ja huonoja uutisia

Filippiinien kansantalous oli viime vuoden lopussa ripeässä kasvussa. Tämä oli selvä muutos verrattuna edelliseen pandemiavuoteen, jolloin maan talous romahti.

Vielä vuonna 2019 Filippiinit oli yksi maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista, mutta korona merkitsi täyskäännöstä, kuten monelle muullekin maailman valtiolle. Vuonna 2020 bruttokansantuote supistui reippaasti yli yhdeksän prosenttia, mikä oli ensimmäinen vakava taantuma maassa 34 vuoteen.

Viime vuonna alkoi kuitenkin nopea elpyminen. Loka-joulukuussa kasvua kertyi 7,7 prosenttia. Tämän pohjalta koko vuoden kasvuksi kertyi 5,6 prosenttia, kertoo maan tilastolaitos. Hallituksen toiveikkaan arvion mukaan talouskasvu palaa tänä vuonna tasolle, jolla se oli ennen pandemiaa. Hallituksen tavoite on yltää 7–9 prosentin talouskasvuun tänä vuonna.

”Olemme luottavaisia, että vuosi 2022 on vuosi jona palaamme takaisin normaaliin”, sanoi valtiovarainministeri Carlos Dominguez helmikuussa. 

Maailmanpankin mukaan kasvua ovat vauhdittaneet hallituksen infrastruktuuri-investoinnit, samaan aikaan kun koronarokotukset ovat edenneet. Myös palvelujen asteittaisen avautumisen ennakoidaan tukevan talouskasvua alkaneenakin vuonna. Kotimaisen kulutuksen ennakoidaan olevan yksi kasvun vetureista sekä tulevana vuonna että seuraavina vuosina.

Keskuspankin pääjohtajan Benjamin Dioknon mukaan nykyinen kasvu on hyvin laaja-alaista. Tärkeää on myös Kiinaan suuntautunut vienti, joka jatkoi kasvuaan myös pandemian aikana.

Kaksi vuotta kestänyt pandemia on kuitenkin johtanut monien yritysten lopettamiseen sekä työpaikkojen katoamiseen eikä näiden vahinkojen korjaaminen käy hetkessä. Pitkään laskussa ollut työttömyys kohosi vuonna 2020 yli kymmeneen prosenttiin. Myös Filippiinien ulkomainen velkaantuneisuus on kääntynyt kasvuun.

Kriitikkojen mukaan nopeakaan kasvu ei hyödytä niitä, jotka ovat menettäneen työpaikkansa tai niitä, jotka joutuvat kamppailemaan matalapalkkaisissa työpaikoissa. Ja vaikka kasvu olisi ripeää, sen hedelmät jakautuvat perin epätasaisesti.

Kallistunut öljy ja elintarvikkeet vauhdittavat puolestaan inflaatiota. Tämä tekee keskuspankin aseman hankalaksi, koska sen on pidettävä korkotaso kohtuullisen alhaalla elvytyksen takia. Diokno onkin todennut, että inflaatio on vielä koronavirustakin suurempi uhka.

Viime aikoina Ukrainan kriisi on näkynyt osakemarkkinoiden laskuna ja peson laskuna lähelle usean vuoden pohjia dollariin nähden. Keskuspankin mukaan sillä on kuitenkin tarpeeksi valuuttavarantoa peson kurssin vakauttamiseen.

Presidentti Rodrigo Duterte ilmoitti maaliskuun alussa, että Filippiinit ottaa jälleen ydinvoiman yhdeksi energianlähteeksi, jotta riippuvuutta kivihiilivoimaloista saataisiin vähennettyä. Edellinen yritys rakentaa ydinvoimala 1980-luvulla päättyi voimalan hyllyttämiseen turvallisuushuolien takia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi näkyä jatkossa elintarvikkeiden kallistumisena, polttoaineiden hinnannousuna ja ulkomaisten investointien vähenemisenä. Tämä voi vauhdittaa inflaatiota, joka oli jo helmikuussa ehtinyt kääntyä laskuun.

Venäjällä asuvien filippiiniläisten tilanne on erityisen hankala. Ruplan arvo on romahtanut ja heillä on vaikeuksia rahan lähettämisessä kotiin, kun pankkien kansainvälisiä maksuyhteyksiä on katkaistu.

Filippiinien presidentinvaalit

Filippiineillä järjestetään toukokuussa vaalit, joissa valitaan mm. seuraaja presidentti Dutertelle, varapresidentti, kongressi ja paikallisella tasolla edustajat aina kunnanvaltuutettuja myöten.

Marcos vaaligallupin kärkipaikalla

Tuoreimmassa Pulse Asian gallupissa Bongbong Marcos on 60 prosentin osuudella ylivoimainen ehdokas presidentiksi. Haastattelut on tehty 18–23.2. Toisena on Leni Robredo 15 prosentin osuudella ja kolmantena Isko Moreno 10 prosentilla. Seuraavina tulevat Manny Pacquiao 8 prosentilla, Ping Lacson 2 prosentilla ja lopuille ehdokkaille on luvassa alle prosentin osuuksia.

Varapresidentin paikalle Sara Duterte-Carpio näyttää yhtä ylivoimaiselta. Häntä äänestäisi nyt 53 % ja lähimmäksi pääsisi senaatin presidentti Vicente ”Tito” Sotto 24 prosentilla.

Presidenttiehdokkaat

Filippiineillä kaikkien tasojen vaaleissa ehdokkaat ovat tyypillisesti klaaniensa edustajia. Kun yhdellä tulee sallittu kausimäärä luottamustehtävässä täyteen, siirtyy henkilö toiseen tehtävään ja tilalle järjestetään toinen perheenjäsen. Klaanit miehittävät kattavasti paikat oman alueensa pormestareista provinssin kuvernööreihin ja kongressiedustajista senaattoreihin. Tavoitelluin virka on tietysti presidentti.

Maailmansodan jälkeisenä aikana pisimpään valtaa pitänyt mahtisuku on Marcosit. Kun Bongbongin isän Ferdinand Marcosin kahdeksanvuotinen maksimikausi presidenttinä oli päättymässä, hän julisti 1972 maahan sotatilalain, lakkautti kongressin ja puolueet, kielsi vapaan lehdistön ja lähetti opposition johtajat ja kaiken maailman aktivistit vankilaan. Tuhansia kidutettiin ja tapettiin. Marcos rohmusi perheelleen miljardeja rahaa ja antoi bisneksiä kaverioligarkkien hallintaan vähän nyky-Venäjän tapaan.

Bongbong Marcos

Kun ajatellaan Bongbongia presidenttiehdokkaana, on vaikeata olla kiinnittämättä huomiota diktaattori Marcosin tekemisiin. Bongbong oli sotatilan julistamisen aikaan vielä teinipoika eikä suoraan vastuussa vanhempiensa tekemisistä, mutta hän oli jo 80-luvun alusta lähtien suvun kotialueen Ilocos Norten kuvernöörin tehtävissä toteuttamassa isänsä politiikkaa. Bongbongin uskottavuutta myös vähentää, että hän ei ole vieläkään myöntänyt Marcosin diktatuurin aikaisia ihmisoikeusrikoksia tai kansan varojen kavalluksia.

Marcos on kuitenkin saanut hämmästyttävän voimakkaan kansanliikkeen tuekseen – kuten kuusi vuotta sitten Duterte vaalikampanjassaan. Keskeinen tekijä on erinomainen liittoutuminen Sara Duterten kanssa. Sara olisi voinut itse olla vahvin kandidaatti presidentiksi, mutta jostain syystä hän lähti Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi. Marcos on pitänyt tätä liittoa ideaalisena, kun Marcosit tuovat äänet pohjoisesta ja Dutertet etelästä.

Bongbong ja Sara ovat nimenneet liittouman UniTeamiksi ja tärkein tunnus on kansan yhtenäisyys. Yhtenäisyyspuheen todellinen sisältö näyttää olevan, että unohdetaan ikävät asiat ja menneistä ei puhuta. Taktiikkaan kuuluu, että kumpikaan heistä ei suostu osallistumaan yhteenkään vaaliviranomainen Comelecin järjestämään väittelytilaisuuteen. Kun heillä on gallupeissa ylivoimainen johtoasema, on parasta vain luoda yhteistä karnevaalitunnelmaa toreilla ja välttää kaikkia vakavasti otettavia keskusteluita.

Bongbong tuskin on perustamassa diktatorista hallintoa, mutta suvun vääryydellä hankkimia varoja hän ei varmasti ole palauttamassa valtiolle, ja korruptoitunut ”kaverikapitalismi” saanee jatkoa. Hän on luvannut jatkaa Duterten linjoilla, vaikkakin huumesotaa pehmentäen.

Dutertella ei ehdokasta

Vaaliasetelmaa arvioitaessa on hyvä katsoa, keitä ehdokaslistalta puuttuu.  Merkillepantavinta on, että presidentti Dutertella ei ole seuraajaehdokasta. Hänen on ollut vaikeata hyväksyä, että Sara-tytär lähti Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi. Hän on nimittänyt Bongbongia heikoksi johtajaksi ja piloille hemmotelluksi lapseksi eikä ole Saran pyynnöistä huolimatta toistaiseksi antanut tukeaan Marcosille.

Duterten johtama valtapuolue PDP-Laban on pahasti sekaisin. Se jakautui puolueen puheenjohtaja Duterten ja puolueen presidentti Manny Pacquiaon tukijoiden fraktioihin, ja oikeudessa taistellaan edelleen siitä, kenellä on oikeus edustaa puoluetta. Duterten tukijoukot erottivat Pacquiaon puolueesta ja toiset pitivät tekoa laittomana. Duterten kannattajat yrittivät näin estää Pacquiaoa nousemasta puolueen presidenttiehdokkaaksi. Oikeusriidan kestäessä Manny asettui varmuuden vuoksi Promdi-puolueen ehdokkaaksi. Monien kommellusten jälkeen PDP-Labanin Duterten-siivellä ei ole omaa presidenttiehdokasta.

Rodrigo Duterten tavoitteena on saada presidentiksi henkilö, joka jatkaisi hänen politiikkaohjelmaansa. Hän olisi toivonut, että Sara olisi lähtenyt presidenttikilpaan yhdessä uskollisimman tukijansa, senaattori Bong Gon kanssa. Vaikka isällä ja tyttärellä on paljon yhteistä, on Saralla selvästi halua itse määritellä linjansa, eikä hän suostunut ehdokkaaksi Gon rinnalla. Go on alusta lähtien ilmaissut, että hänellä ei ole halua presidenttiehdokkaaksi, mutta hän suostui pitkin hampain, kun Rodrigo lupautui hänen varapresidenttiehdokkaakseen. Sitten alkoi näyttää siltä, että Rodrigo olisi kilpailemassa varapresidenttiydestä tytärtään vastaan, jolloin hän vetäytyi ja presidentin pettymykseksi myös Go. Gota houkuteltiin vielä varapresidenttikilpaan, mutta Duterten perheen diehard-ystävänä hän ei halunnut kilpailla Saraa vastaan.

Duterte yritti vielä saada toisen vankan tukijansa, senaattori ”Bato” Dela Rosan presidenttiehdokkaaksi, mutta sekin meni pieleen. PDP-Labanin Duterten-siipi on asettunut tukemaan Sara Dutertea varapresidentiksi, mutta Rodrigo ei ole vielä päättänyt, ketä tukea presidentiksi. Puolue on luvannut nimetä ehdokkaansa 25.3. mennessä, ja useimmille ehdokkaille presidentin tuki kelpaisi hyvin.

Leni Robredo kakkosena

Opposition heikkoutta osoittaa, että se ei ole kyennyt ryhmittymään yhden ehdokkaan taakse. Varapresidentti Leni Robredo sitä yritti, mutta kukaan ei ollut valmis luopumaan ehdokkuudestaan. Leni ajaa liberaalista demokratiaa filippiiniläisittäin. Rahapiirit huolehtisivat taloudellisista eduistaan, mutta virkavallan toimissa pysyttäisiin paremmin lain ja ihmisoikeuksien puitteissa. Robredon kannattajissa on paljon vanhaa eliittiä, mutta hän itse tuntee huonommassa asemassa olevan väestön tilanteen hyvin. Hän toimi vuosia kansalaisjärjestössä (Salingan) lakinaisena ajamassa maattomien, työläisten, alkuperäiskansojen ja vastaavien asiaa.

Robredon mahdollisuuksia tulla valituksi heikentää huomattavasti se, että koko hänen varapresidenttikautensa aikana hän on saanut niskaansa enemmän päättömiä likasankojuttuja kuin kukaan muu johtava poliitikko. Presidentti Duterte on alusta lähtien pyrkinyt mitätöimään Lenin ja hänen äänekäs sosiaalisen median kannattajajoukkonsa on pistänyt vielä paremmaksi. Duterten luonnehdintoja Lenistä ovat mm. heikko ja typerä, epäpätevä, sähläri, epärehellinen, presidentti ei ole naisille sopiva tehtävä. Levitettiin myös perusteetonta huhua, että Robredo olisi osallisena vallankaappaushankkeessa Dutertea vastaan. Lisäksi hän on pyrkinyt nöyryyttämään Leniä olemalla kutsumatta häntä tilaisuuksiin, joihin varapresidentti kuuluisi kutsua.

Kabinettiinsa Duterte ei Leniä halunnut, vaikka yleensä varapresidenteille on hallitustehtäviä tarjottu. Kun Robredo oli huumesodan toteuttamisesta toista mieltä, päätti Duterte syksyllä 2019 antaa Robredolle huumetsaarina vapaat kädet näyttää, mihin hän johtajana kykenee. Yllätykseksi Robredo ottikin tehtävän vastaan ja laati presidentille varteenotettavan vaihtoehto-ohjelman huumeongelman hoitamiseksi. Kuukauden päästä Duterte erotti Robredon tehtävästä. Robredo on sitten käyttänyt energiansa ja varapresidentin budjetin lähinnä köyhyyden vastaisiin sosiaalisiin ohjelmiin. Leni ei ole mukana korruptiossa ja valtion tarkastuskomissiokin on kiittänyt varapresidentin toimistoa hyvästä tilinpidosta ja raportoinnista.

Viimeisin päätön huhu, jolla Robredon kannatuksen nousu halutaan estää, on että hän olisi tehnyt maanalaisen kommunistisen puolueen CPP:n ja NPA-kansanarmeijan kanssa sopimuksen hallitusvallan jakamisesta. Huhun on laittanut liikkeelle kilpailijaehdokas Ping Lacson ”tiedustelutietoihin perustuen”. Robredolla on varmasti ollut vähemmän tekemistä kommunistien kanssa kuin Dutertella, joka kautensa alussa lupasi julkisesti yliopisto-opettajalleen, CPP:n perustaja Joma Sisonille, että hän saa nimetä neljä ministeriä hallitukseen. Voi olla, että Sison suosittelee kannattajiaan äänestämään Robredoa varmimpana Marcosin vastaehdokkaana, mutta se ei osoita minkäänlaista liittolaisuutta. Oikeusministeri Menardo Guevarrakin totesi, että ei ole laitonta, jos jokin kommunistiseen puolueeseen linkitetty järjestö tukee jotakin vaaleihin osallistuvaa ehdokasta tai puoluetta.

Isko Moreno haastajana

Isko on kasvanut Manilan Tondon slummeissa. Näyttelijäuran avulla hän tuli laajemmin tunnetuksi, mikä auttoi häntä pääsemään Manilan kaupunginvaltuutetuksi. Sittemmin Manilan pormestarina hän on osoittanut suurta tarmokkuutta ja kunnianhimoa tehtävien hoidossa ja on ottanut erityisesti huomioon vähätuloisten asukkaiden aseman. Valtakunnallisesta politiikasta hänellä ei ole kokemusta eikä kattavia tukiverkostoja provinsseissa. Isko tekee aktiivisesti aloitteita, mutta esiintymisessä on paljon populistisia piirteitä. Isko avosteli vielä viime syksynä Duterten toimia, mutta nyt hän on suorastaan kerjäämässä Dutertelta nimeämistä presidenttiehdokkaakseen.

Manny Pacquiao

Manny on Filippiinien kaikkien aikojen urheilusankari. Ammattilaisnyrkkeilyn moninkertaisena maailmanmestarina köyhistä oloista kotoisin oleva Manny on maineen lisäksi ansainnut melkoisen omaisuuden. ”PacMan” on ollut kongressiedustajana ja senaattorina vuodesta 2010 lähtien, mutta nyrkkeilyuran takia hänellä on eniten poissaoloja ja rooli lainsäätäjänä on ollut vähäinen.

Manny edustaa kristilliskonservatiivisia arvoja. Hän ajoi senaatissa kuolemantuomion käyttöönottoa perustellen sitä kirkon näkemyksen vastaisesti sillä, että ”Jumala sallii hallituksille kuolemantuomion käytön. Jeesus Kristuskin tuomittiin kuolemaan, koska hallitus oli silloin niin säätänyt.” Manny sanoo edelleen kannattavansa kuolemantuomiota, mutta vasta sitten joskus, kun oikeuslaitos saadaan toimimaan luotettavasti.

Pacquiao on käyttänyt huomattavasti varojaan hyväntekeväisyyteen esim. taifuunien ja suuronnettomuuksien uhreille. Oikeastaan vaalikauden ulkopuolellakin kaikissa hänen järjestämissään joukkotapaamisissa jaetaan avustuksia.

Ping Lacson

Lacson oli presidentti Estradan kaudella Filippiinien poliisin pääjohtaja ja saavutti mainetta kovista otteistaan taistelussa rikollisia vastaan. Näkyvin esimerkki tästä oli poliisin tekemä rikollisjengin (Kuratong Baleleng) 11 jo pidätetyn jäsenen suoranainen teurastus, mutta siitäkin Lacson ja poliisit selvisivät ilman tuomiota. Sen sijaan Lacsonia syytettiin kärkipoliitikkojen pr-tiedottaja Bubby Dacerin ja hänen autonkuljettajansa murhan toimeksiannosta ja vuonna 2010 senaattori Lacson pakeni maasta 15 kuukaudeksi, kunnes häntä koskeva murhasyyte oli kumottu.

Senaattori Lacsonin suurimpia ansioita on toiminta korruptoitunutta budjettijärjestelmää vastaan. Filippiineillä presidentille hallitsemisen tärkeimpiä mekanismeja on jokaiselle kongressiedustajalle ja senaattorille jaettavat huomattavat summat itse ehdotettuihin hankkeisiin, jotka pahimmillaan ohjataan olemattomiin valehankkeisiin. Lacson on kieltäytynyt ottamasta näitä rahoja vastaan, ja hän on paljastanut budjettiehdotuksista nimeämättömät könttäsummat, joita voitaisiin käyttää korruptiotarkoituksiin. 

Vaaleihin osallistuu lisäksi viisi presidenttiehdokasta, joiden gallup-kannatus yhteensäkin on alle prosentin.  Heistä voisi mainita vasemmistolaisen työväenpuolueen johtajan Leody de Guzmanin, jonka poliittiset linjaukset poikkeavat selvästi kaikista muista.

Laki inklusiivisesta opetuksesta hyväksytty

Presidentti Duterte vahvisti lain, jonka mukaan kaikilla on oikeus saada korkeatasoista inklusiivista koulutusta. Niin vammaisilla henkilöillä kuin etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilla on oikeus saada tasavertaisiin mahdollisuuksiin perustuvaa opetusta. Laki velvoittaa kaikkia sekä julkishallinnollisia että yksityisiä kouluja.

Nelipäiväiseen työviikkoon?

Kun polttoaineen hinta on noussut jyrkästi, Kansallinen talous- ja kehitysvirasto (NEDA) esittää siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon. Samalla työpäivää pidennettäisiin kymmeneen tuntiin. Näin saataisiin vähennettyä liikennettä ja säästettyä työmatkakustannuksissa. Vähäisempi polttoaineen kulutus voisi myös hillitä inflaatiota.

100 000 turistia kuukaudessa

Filippiinit avautui turisteille 10.2.2022 ja jo 15.3. mennessä maahan oli saapunut 96 000 matkailijaa. Filippiineille pääsee 157 maasta ilman viisumia, mm. Suomesta.

59 % väestöstä täysin rokotettu

Filippiinit, kuten useimmat kehittyvät maat saivat Covid-19-rokotteita jälkijunassa sitten kun Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa omat rokotustarpeet oli turvattu. Loppuvuodesta Filippiineillä päästiin kuitenkin hyvään vauhtiin ja nyt jo 63 miljoonaa henkilöä ja 59 % väestöstä on saanut täyden rokotussuojan. Koronatartunnan saaneiden määrä on vähentynyt tammikuun lopulta lähtien voimakkaasti ja valtaosa maasta on siirtynyt alimman tason (alert level 1) koronarajoituksiin. Tosin terveysministeri Francisco Duque arvioi, että kun maailmalla tartuntamäärät ovat vielä suuria, tämä rajoitustaso pidetään voimassa kesään asti.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Kategoriat
Tapahtumat

Etäkoulu Filippiineillä – katkoja, oppimiskriisiä, taistelua ihmisoikeuksista

Etäkoulu Filippiineillä – katkoja, oppimiskriisiä, taistelua ihmisoikeuksista

Visayasilla asuva kummioppilaamme on saanut tukea etäopiskeluun äidiltään ja siskoltaan. Hänen äitinsä sari-sari -kioski saatiin taas avattua, kun karanteenirajoitukset hellittivät. Perheen isä istuu edelleen syyttömänä vankilassa. Kuva on vuodelta 2016.

Syksyn etätilaisuudessamme ”Etäkoulu Filippiineillä – katkoja, oppimiskriisiä, taistelua ihmisoikeuksista” saamme yhteyden yhteistyöjärjestöömme TFDP:hen ja tukemiimme kummioppilaisiin. TFDP (Task Force Detainees of the Philippines) kertoo meille tämänhetkisestä ihmisoikeustilanteesta Filippiineillä. Tämän jälkeen pääsemme tapaamaan meidän sinnikkäitä kummilapsiamme, jotka ovat käyneet koulua haastavassa koronatilanteessa.

Filippiineillä koulut on päätetty pitää toistaiseksi kiinni, joten tämäkin vuosi jatkuu etäopetuksessa. Tilanne lisää eriarvoisuutta, sillä kaikilla oppilailla ei ole – eikä mahdollisuutta saada – nettiyhteyttä. Osa koulutuksen asiantuntijoista puhuu korona-ajan oppilaista ”kadotettuna sukupolvena”, jolta katoaa pois monta vuotta koulutusta. Emme tiedä, milloin tilanne loppuu, ja mikä vaikutus koulun katkonaisuudella tulee olemaan yhteiskuntaan. Filippiineillä jo ennen koronaa kuvailtu oppimiskriisi – mm. opettajien surkeat palkat, työntekijäpula, liian suuret oppilasryhmät ja koulupudokkaat – syvenee.

Syystapahtumassa keskitytään kummitoiminnassa tukemiemme oppilaiden kokemuksiin korona-aikana: Mitä etäopiskelu Filippiineillä oikeasti tarkoittaa? Miten se on vaikuttanut oppimiseen? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia tilanne on tuonut?

Lisäksi kuullaan TFDP:n toiminnanjohtaja Emmanuel Amistadia ja varatoiminnanjohtaja Jerbert Briolaa ihmisoikeuksien nykytilanteesta korona-aikana, ja siitä, miten pandemia on vaikuttanut järjestön toimintaan.

Osallistujilla on lopuksi tilaisuus kysyä kysymyksiä kummioppilailta ja TFDP:ltä.

Tapahtuma järjestetään Zoomissa. Ilmoittauduthan etukäteen!

Lämpimästi tervetuloa!


Aika: Lauantaina 16.10. klo 14 alkaen

Paikka: Zoom

Ilmoittautumiset: Meg Sakilayan-Latvalalle sähköpostilla osoitteeseen megay.sakilayan@gmail.com

Ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki.

Kummioppilaamme Kristine aloitti tänä syksynä collegen. Etäaikana hän on auttanut nuorempaa siskoaan koulussa. Perheen isä on vapautettu vankilasta, ja hän työskentelee nyt rakennustyöntekijänä. Korona-aikana töitä on ollut harvoin. Kuva on vuodelta 2016.

Tue filippiiniläisen lapsen tai nuoren koulunkäyntiä

Filippiinit-seuran kummihanke kerää lahjoituksia erityisen vaikeassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiin. Lasten vanhemmat ovat ihmisoikeusrikosten uhreja, joten taloudellisen ahdingon lisäksi psyykkiset stressit vaikeuttavat lasten opiskelua. Koronan aikana monet perheet näkevät nälkää, sillä he saattavat olla kuukauden pari ilman tuloja. Koulut ovat olleet koko edellisen vuoden suljettuina, ja etäopetus jatkuu ainakin koko syksyn. Köyhät lapset jäävät herkästi kokonaan koulutuksen ulkopuolelle, kun heillä ei ole varaa etäopiskeluun tarvittaviin teknisiin laitteisiin tai edes internet-yhteyteen. Siten pienikin lahjoitus voi olla mahdollistamassa näiden lasten ja nuorten koulunkäyntiä.

Kummitilin tiedot: Danske Bank FI39 8000 1702 1956 38
Viitenumero: 2338
Viesti: Kummimaksu
Saaja: Filippiinit-seura ry

Kategoriat
Tapahtumat

The future of Planetary Health: Challenges and new perspectives

The Future of Planetary Health: Challenges and new perspectives

Planetaarisen terveyden tulevaisuus: Haasteita ja uusia näkökulmia

Maailma kylässä -festivaali oli tänä vuonna virtuaalinen. Filippiinit-seuran keskustelufoorumi Zoom-yhteydellä lauantaina 29. toukokuuta klo 12.00–13.00 Helsingin aikaa (17.00–18.00 Manilan aikaa).  

Katsele striimattu keskustelufoorumi Monihelin alustalta https://www.facebook.com/Moniheli/videos/289829959516950

”Menossa oleva pandemia on muuttanut voimakkaasti maailmankuvaamme – se on saanut meidät tajuamaan, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme ja että omalla toiminnallamme on valtava vaikutus muihin ihmisiin, ja mikä tärkeintä, planeettaamme. Pandemia on myös kasvattanut vallitsevaa sosiaalista eriarvoisuutta ja paljastanut terveydenhuoltojärjestelmien heikkoudet ja tehottomat ympäristöpolitiikat. Planetaarinen terveys on uusi lähestymistapa, jonka avulla voimme ymmärtää, miten oma terveytemme liittyy planeettamme terveyteen.”

Keskustelufoorumissa filippiiniläinen tohtori Renzo Guinto jakaa näkemyksensä nousevasta alasta ja auttaa meitä pohtimaan kriittisesti edessämme olevia haasteita. 

 

Renzo R. Guinto on filippiiniläinen lääkäri, jolla on laaja kiinnostus globaaliin terveyteen ja kestävään kehitykseen. Hänen kokemuksensa ulottuu koko kansanterveysalaan – yleismaailmallisesta terveydenhuollosta, lääketieteellisestä koulutuksesta ja maahanmuuttajien terveydestä maailmanlaajuiseen terveysdiplomatiaan, tartuntatauteihin sekä ilmastonmuutos- ja energiapolitiikkaan.

Renzo Guinto näkee mm. koronapandemian yhteydet ilmastonmuutokseen. Molempia ilmiöitä vastaan tarvitaan globaaleja toimia. Koronataistelu on keskittynyt “käyrän tasoittamiseen” eli viruksen leviämisen hidastamiseen, jotta voidaan ostaa aikaa terveydenhuollon kapasiteetin lisäämiseen. Samaa logiikkaa pitäisi soveltaa myös ilmastotoimiin, tasoittaa hiilidioksidipäästöjen käyrää ja laajempaa ekologista jalanjälkeä, jotta voimme ostaa aikaa kestävien järjestelmien rakentamiseen. Vaikka maailma keskittyy koronakriisiin, ilmastonmuutos etenee edelleen. Seuraukset ovat tuhoisia ja yhä vakavampia – ja tämä koskee myös itse pandemiaa.

Planetaarinen terveys on lähestymistapa terveydenhuoltoon, jossa ihmisen terveyden ja planeetan terveyden väliset kytkökset otetaan vakavasti. Ihmisen hyvinvointi tulisi voida taata siten, että se ei vaaranna koko planeettamme elämää. Esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmiä pitäisi kehittää ilmastoneutraaleiksi.

Katsele Monihelin festivaaliohjelma täältä: Moninainen Suomi: Seuraa Monihelin live-ohjelmaa Maailma kylässä -festivaalilla | Moniheli ry

Maailma kylässä -festivaali la-su 29.-30.5.2021

Etusivu – Maailma kylässä -festivaali (maailmakylassa.fi)

Kategoriat
Tapahtumat

Has real change happened during Duterte presidency?

Has real change happened during Duterte presidency?

Onko Duterten kaudella tapahtunut todellista muutosta?

Verkkokeskustelu torstaina 22.4. klo 16.00 (klo 21.00 Manilan aikaa) Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu sähköpostitse megay.sakilayan@gmail.com puheenjohtaja Meg Sakilayan-Latvalalle viimeistään 21.4.2021. Meg lähettää Zoom-kutsulinkin ohjeineen kaikille ilmoittautuneille.

Ramon (Casiple Institute for Political and Electoral Reform) on myös filippiiniläisen tutkimusjärjestö Novo Trends PH:n varapuheenjohtaja.

Asiantuntijana politiikan analyytikko Ramon Casiple Filippiineiltä.

Kovapuheinen Davaon pormestari Duterte voitti vuoden 2016 presidentinvaalit äänivyöryllä lupauksillaan pikaratkaisusta maan ongelmiin. Hän lupasi puhdistaa Filippiinit rikollisuudesta alle puolessa vuodessa. Duterte halusi myös lakkauttaa Manila-keskeisen hallinnon ja siirtyä federalistiseen malliin. Köyhyyteen ja korruptioon kyllästyneet äänestäjät näkivät hänessä sankarin ja isähahmon, joka todella rakastaa kansaansa. Mikä nyt sitten on muuttunut? Ovatko Duterten vaalilupaukset toteutuneet? Miten koronaepidemia on hoidettu?

Tervetuloa!

Tilaisuuden kieli on englanti.

Järjestäjä: Filippiinit-seura ry

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1 / 2021

Mabuhay 1 / 2021

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 12.4.2021

Koronatilanne pahenee

Viime viikkoina Filippiineillä on todettu enemmän uusia koronatartuntoja kuin kertaakaan pandemian aikana, 10 000 – 15 000 tapausta päivässä. Yhteensä koronaan sairastuneita on 865 000 ja kuolleita 15 000 (tilanne 11.4.2021). Tilastojen mukaan Filippiineillä on väestömäärään suhteutettuna vähemmän todettuja koronatapauksia kuin Suomessa, mutta siellä on testattu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Nyt erityisenä huolen aiheena on Metro-Manilan sairaanhoidon vastaanottokyky. Vakavasti sairastuneita on käännytetty jopa kymmenistä sairaaloista pois, kun vapaita paikkoja ei ole. Petipaikka saattaisi vielä jostain löytyä, mutta hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. 

Metro-Manila ja sitä ympäröivät provinssit olivat kaksi viikkoa tiukennetussa sulkutilassa (enhanced community quarantine ECQ), mutta 12.4. lukien sulkutilaa lievennettiin asteella (modified enhanced community quarantine MECQ). Alueella jatkuu edelleen yöllinen liikkumiskielto klo 20–05. Koko maa on ollut jo vuoden vaihtelevasti eriasteisissa sulkutiloissa.

Erap koronan takia tehohoidossa

83-vuotias ex-presidentti Joseph ”Erap” Estrada joutui sairaalaan ja hengityslaitehoitoon koronan takia. Viimeisimpien tietojen mukaan hänen terveydentilansa on hieman parantunut eikä hän ole enää hengityslaitteen tarpeessa.

Talous supistui, nyt taas kasvua

Filippiinien talous ei ole selvinnyt vaurioitta sitkeästä koronavirusepidemiasta. Samaan tapaan kuin muualla Aasiassa, on talous hidastunut, kun turistikohteita on jouduttu sulkemaan ja ravintoloiden asiakasmääriä rajoittamaan koronan leviämisen estämiseksi. Filippiinien koronatilanteen lasketaan olevan Indonesian ja Myanmarin ohella pahin Kaakkois-Aasiassa. Yli puolet tapauksista on pääkaupunki Manilassa, joka vastaa suuresta osasta maan taloudesta.

Viime vuonna Filippiinien talous supistui 9,5 prosenttia eli eniten maan tilastohistoriassa. Sekä kotimainen kulutus että julkiset investoinnit olivat viime keväänä syöksykierteessä, joka oikeni vain hieman vuoden loppua kohden, kun rajoituksia päästiin syksyllä jonkun verran purkamaan. Rajoitukset ovat vaikuttaneet etenkin palveluihin, jotka muodostavat reilusti yli puolet kansantuotteesta. Noin kolmannes filippiiniläisistä elää köyhyysrajan alapuolella ja koronan leviäminen on vain pahentanut tilannetta.

Työttömyys lähes kaksinkertaistui yli kymmeneen prosenttiin viime vuonna käytyään keväällä lähes 18 prosentissa. Lisäpainetta ovat tuoneet pandemian takia ulkomailta kotiutuneet filippiiniläiset, jotka ovat yleensä lähettäneet kotimaahansa lisätuloja. Omana rasitteenaan olivat maaseudulle loppuvuonna iskeneet taifuunit, jotka laskivat maatalouden tuotantoa. Tämä on näkynyt myös useiden elintarvikkeiden kallistumisena.

Presidentti Rodrigo Duterte on esitellyt laajan elvytysohjelman, jonka avulla talous on tarkoitus saada takaisin vauhtiin tänä vuonna. Sen tehokkuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä. Duterten kunnianhimoisena tavoitteena on ollut köyhyyden vähentäminen, mutta nyt tavoite näyttää taas luisuvan kauemmaksi.

Apua ei saatane enää rahapolitiikasta, sillä Filippiinien keskuspankki laski jo viime vuonna korkojaan useaan otteeseen ja nyt inflaation kiihtymisestä on jälleen merkkejä. Helmikuussa inflaatio ylsi 4,7 prosenttiin lähinnä elintarvikkeiden hintojen kallistuessa. Keskuspankin ennusteen mukaan inflaatio pysyy tänä vuonna 2-4 prosentin haarukassa. Viime vuonna inflaatio pysyi aisoissa kasvaneen työttömyyden ja heikentyneen kysynnän myötä.

Tänä vuonna talouden uskotaan kääntyvän selvään kasvuun, mikä tosin riippuu pitkälti alueen mahtimaan Kiinan talouden kasvuvauhdista sekä koko maailmantalouden elpymisestä, jos koronapandemia saadaan hallintaan. Pidemmällä tähtäimellä kasvua rajoittaa edelleen Filippiinien puutteellinen infrastruktuuri, jota on pyritty kohentamaan hallituksen investointiohjelmilla. Tämä on toisaalta merkinnyt velkaantumista. Se oli ennen pandemiaa saatu jo selvään laskuun. Filippiinien julkinen velka ylsi viime vuonna jo lähes 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja tänä vuonna sen ennakoidaan paisuvan edelleen.

Ruokaa riittää

Maatalousministeri William Dar vakuuttaa, että kaikesta huolimatta ruoasta ei tule tänä vuonna pulaa. Mm. riisin satonäkymät ovat paremmat kuin viime vuonna.

Afrikkalainen sikarutto on johtanut myös Filippiineillä joukkoteurastuksiin ja sianlihan hinnan nostopaineisiin. Hallitus on määrännyt helmikuun alussa tilapäisen hintakaton sian- ja kananlihalle.

Ihmisoikeusjärjestö TFDP kampanjoi punaiseksi leimaamista vastaan: “Rauhaan pyrkiminen ei ole terrorismia!”

Vaarallinen antiterrorismilaki

Viime heinäkuussa astui voimaan kiistelty antiterrorismilaki, joka kriitikoiden mukaan sisältää lukuisia ihmisoikeuksia heikentäviä pykäliä. Lakiin on tehty 37 valitusta, joiden käsittely korkeimmassa oikeudessa on kesken koronan takia.

Huolta on herättänyt lain lavea terrorismin määritelmä, jonka mukaan mm. edunajo, protestointi, työnseisaus, joukkotoiminnot ym. poliittisten oikeuksien harjoittaminen todetaan terroristiseksi rikokseksi, jos tarkoituksena on aiheuttaa henkilölle kuolema tai vakava fyysinen haitta tai luoda vakava riski yleiselle turvallisuudelle. Samoin terrorismia on kansaan tai kansanryhmiin kohdistuva pelon ilmapiirin luominen tai valtiovallan uhkaaminen ja maan poliittisten, taloudellisten tai sosiaalisten rakenteiden horjuttaminen.

Edellä on vain osittainen kuvaus lain terrorismin määrittelystä.  Kiistämättä monet edellä mainitut toimet ovat terroristisia tekoja, mutta kyse onkin siitä, miten ja kuka määrittelee kenetkin terroristiksi.

Lain sisältämä antiterrorismineuvosto (Anti-Terrorism Council ATC) määrittelee, kuka tai mikä järjestö on terroristinen. ATC ylläpitää listaa näistä järjestöistä ja henkilöistä, joilla ei käytännössä ole mahdollisuuksia puolustautua vääriäkään luokitteluita vastaan. ATC:n jäseninä on 10 ulko- ja turvallisuussektorin ministeritason henkilöä, joista puolet on kenraaleita. Sen sijaan neuvostossa ei ole esim. ihmisoikeuskomission (CHR) edustajaa.

Ensi toimina ATC määritteli kommunistisen puolueen (CPP) ja sen armeijan (NPA) terroristisiksi järjestöiksi ja satojen ihmisten nimet terroristilistalle.

Pidättäminen ilman määräystä

Laki sallii asevoimille ja lainvalvojille henkilön pidättämisen normaalin pidätysmääräyksen sijaan ATC:n luvalla. Henkilö voidaan pitää pidätettynä ilman nostettua syytettä 24 vuorokautta.

Tavoitteena CPP/NPA:n tuhoaminen 2022 mennessä

Presidentti Duterte yritti kautensa alkupuolella neuvotella kommunistipuolueen kanssa rauhasta ja olisi ehkä vielä antanut uudenkin mahdollisuuden. Asevoimien kenraalit sen sijaan eivät usko neuvotteluihin ja ennen kaikkea eivät halua rauhaa sellaisilla ehdoilla, joilla kommunistit saisivat vaikutusvaltaa yhteiskunnan rakentamiseen. He haluavat ratkaista riidan asein ja eristämällä kommunistisissit väestöstä.

Viimeksi mainittuun tarkoitukseen perustettiin ”Toimeksianto paikallisen kommunistien aseellisen konfliktin lopettamiseksi” (National Task Force Ending Local Communist Armed Conflict, NTF-ELCAC). Tavoitteena on saada mm. rahan houkuttelemana kansalaiset irtisanoutumaan kommunisteista.

NTF-ELCAC on saanut tälle vuodelle 16,4 miljardin peson budjetin (vajaat 300 milj. euroa). Jokainen barangay (kylä/kaupunginosa), joka osoittaa olevansa kommunistivapaa, saa 20 milj. pesoa ylimääräistä kehitysrahaa esim. teiden tai koulujen rakentamiseen. Asukkaita mm. kehotetaan ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan NPA:n sissien liikkeistä armeijalle. Kylien porteille pystytetään kylttejä, jonka mukaan kommunistit eivät ole tervetulleita tähän kylään. Jos joku vastustaa tämänkaltaista toimintaa, päätyy nopeasti itse epäiltyjen listalle. Manilan pormestari Isko Moreno osoitti melkoista rohkeutta, kun käski poistamaan tuollaiset kyltit kaupungin rajoilta, koska ei hyväksy minkään asukasryhmän syrjintää.

Punaleima aseena

Antiterrorismilain vaara näkyy siinä, että laillisesti toimivia henkilöitä ja esim. ammattijärjestöjä leimataan kommunistisiksi. Filippiineillä punaleima merkitsee valitettavan usein armeijalle vapaita käsiä toimia ja kuolemanriskiä.

NTF-ELCAC:n ja sen puhemiehen, kenraaliluutnantti Antonio Parladen toimesta ihmisiä on leimattu julkisesti olemattomin perustein vähintään terroristien avustajiksi. Tässä suhteessa hän ei noudata edes antiterrorismilakia, jossa antiterrorismineuvosto määrittelee, kuka kuuluu terroristilistalle.

Parladen listalle on päässyt lukuisia henkilöitä, joilla varmasti ei ole yhteyttä kommunistipuolueeseen. Heitä on esim. Inquirerin toimittaja Tetch Torres-Tupas, näyttelijät Angel Locsin ja Liza Soberano sekä Miss Universe Catriona Gray. Punaleiman saivat myös ex- korkeimman oikeuden jäsenet Antonio Carpio and Conchita Carpio Morales, kun he ovat valittaneet korkeimpaan oikeuteen antiterrorismilaista.

Tappakaa Duterten luvalla

Duterte sanoi puhuessaan NTF-ELCAC:n tilaisuudessa 5.3.2021 poliiseille ja sotilaille, että ”Jos tulee yhteenotto ja näet heidät aseistettuina, tapa, tapa heidät, älä välitä ihmisoikeuksista. Minä olen se, joka menee vankilaan”.

Ei mennyt kuin kaksi päivää ja tuli ”Bloody Sunday”. Neljän provinssin laajuisessa poliisin ja armeijan yhteisiskuissa tapettiin yhdeksän vasemmistolaisten kansalaisjärjestöjen aktiivia, vaikka ei ollut kyse aseellisesta taistelusta. Viime vuonna tehtiin Negrosilla vastaavia tappavia iskuja vasemmistolaisten järjestöjen toimistoihin ja toimitsijoiden koteihin.

Joulukuussa 2020 tapettiin Panayn saarella hämäräperäisessä operaatiossa yhdeksän tumandok-alkuperäiskansaa edustavan Tumanduk-järjestön johtohenkilöä ja 16 muuta pidätettiin. NTF-ELCAC on leimannut Tumandukin kommunistien peitejärjestöksi.

NTF-ELCAC on luokitellut kaikki Makabayaniin kuuluvat puolueet ja lähellä olevat ammattiliitot, talonpoikais-, opiskelija- ym. -järjestöt kommunistisiksi, joten NPA:n tuhoamistavoite kattaa kaikki nämä järjestöt.

Varmasti näistä järjestöistä löytyy henkilöitä, joilla on ainakin ollut siteitä kommunistiseen puolueeseen. Suunnitelmat kieltää Makabayania osallistumasta vaaleihin ja järjestöjä toimimasta laillisesti voivat pakottaa kansalaisaktiiveja siirtymään epätoivottuun maanalaiseen toimintaan, kuten vuoden 1972 Marcosin sotatilalain julistuksen jälkeen. Demokratiassa olisi parempi antaa erilaisia ajatussuuntauksia edustavien järjestöjen toimia avoimesti ja väkivallattomasti.

Kadut julkista liikennettä suosimaan

Jopa 87 prosentin mielestä katuliikenteessä tulisi priorisoida julkista liikennettä, polkupyöräilyä ja jalankulkua suhteessa yksityisautoiluun, arvioivat marraskuussa 2020 Social Weather Stationin kyselyyn vastanneet. Samoin 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kunnastaan voi tulla hyvä paikka pyöräilyyn ja jalankulkuun.

Pyöräilyn suosiota ovat lisänneet sulkuajan autoliikenteen rajoitukset. Manilassa on mm. jeepneyille annettu huomattavasti vähemmän toimilupia kuin ennen koronaa, ja busseissakin sallittuja paikkamääriä on vähennetty. Toisaalta pyöräilijöille on avattu pääväylillä omia kaistoja.

Kiinan laivoja luvatta Filippiinien vesillä

Filippiinien rannikkovartiosto ilmoitti 220 kiinalaisen laivan ankkuroineen 7.3.2021 Juan Felipe-riutan edustalle Spratlyn saaristossa. Filippiinit katsoo alueen kuuluvan Filippiinien talousvyöhykkeeseen.

Huolimatta ulko- ja puolustusministeriöiden lukuisista protesteista on riutan alueelle jäänyt kymmeniä kiinalaisaluksista. Kiina on todennut, että Etelä-Kiinan meren yhdeksän pisteen linjan sisällä olevat saaret ja riutat kuuluvat Kiinalle.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken vakuutti, että USA tulee aina seisomaan liittolaisensa rinnalla. Yhdysvallat varoitti 9.4. Kiinaa aggressiivisista liikkeistä Filippiinejä vastaan. Ulkoministeriön puhemies Ned Price totesi, että aseellinen hyökkäys Filippiinien asevoimia tai laivoja vastaan käynnistää Yhdysvaltojen ja Filippiinien keskinäisen puolustussopimuksen avunantovelvoitteen. Lentotukialus Theodore Roosevelt saapui 4.4. Etelä-Kiinan merelle “rutiinioperaatioihin”. Operaatio ei liity vain Juan Felipen tapahtumiin, vaan USA:n haluun näyttää voimaansa Kiinan ominaan pitämillä vesillä.

Filippiinien ja USA:n puolustusministerit Delfin Lorenzana ja Lloyd Austin keskustelivat puhelimitse 11.4. alueen turvallisuustilanteesta ja alkavista yhteisistä Balikatan-sotaharjoituksista. Tällä kertaa harjoitukset pidetään kuitenkin tavanomaista pienempänä, vain 1 700 sotilaan voimin.

Austin painotti vierailevien joukkojen sopimuksen (Visiting Forces Agreement, VFA) merkitystä maiden sotilaalliselle yhteistyölle. Presidentti Duterte päätti vuosi sitten lakkauttaa sopimuksen, mutta on asevoimien toiveesta lykännyt jo kahteen kertaan irtisanomisen voimaanastumista puolella vuodella.

Lorenzana lupasi keskustella presidentin kanssa sopimuksen jatkamisesta. Duterte totesi syksyllä, että jos Yhdysvaltojen asevoimat haluavat läsnäoloa Filippiineillä, tulee sen maksaa enemmän Filippiineille. Presidentti totesi myös, että Yhdysvaltojen tulisi toimittaa vastikkeeksi Filippiineille koronarokotteitaan. Lorenzana pyysi Austinia myötävaikuttamaan siihen, että Filippiinit saisi tilaamansa 20 miljoonaa Modernan rokotetta ja Austin lupasi puhua asianomaisille tahoille.

Vaikka ulko- ja puolustusministerit ovat käyttäneet toistuvasti kovaa kieltä Kiinan laivojen tunkeutumisesta Filippiinien aluevesille, on presidentti Duterte vältellyt suoraa kannanottoa asiaan ja on sanonut haluavansa rauhanomaisen ratkaisun kiistaan.

Kirjoittajat
Sami Noponen (talous)
Pekka Borg (muut osiot)

Kategoriat
Blogi

10.3.2021, Irynn Abano

  • Kirjoittaja Kirjoittanut admin
  • Julkaisupäivämäärä 9.3.2021
Blogi 10.3.2021, Irynn Abano

Read the blog in English

Lentokenttähankkeet tuhoavat Manilanlahden lintukosteikkoja

Filippiineillä tietoisuus linnuista kasvaa, mutta hallitus toimii epäjohdonmukaisesti. Hallitus antoi luvan rakentaa Manilanlahden rannalle uuden valtavan lentokentän, joka tuhoaisi elinympäristön tuhansilta kosteikkolinnuilta. Toinen laajennushanke pirstoisi UNESCOn kosteikkojen suojelukohteen.

Lentokenttähankkeet kuuluvat yhteensä 25 suureen maankäyttöä muuttavaan hankkeeseen, jotka uhkaavat Manilanlahden lintuasukkaita lähivuosina. Valokuvat: Amado Bajarias Jr. ja Mike Lu, WBCP.


Viime tammikuussa suomalainen ystäväni Riitta Vartti jutteli kanssani: ”Kiitos kaikista niistä linnuista ja kukista, joita jaat (Facebookissa).” Jaan kuvia erilaisten lintujärjestöjen Facebook-sivuilta, kuten WBCP (Wild Bird Club of the Philippines[1], jonka jäsen olen), Filippiinien luonnonvaraisten lintujen kuvaajien ryhmät, Katipunan Wild Community, Birdwatch Philippines Community sekä yksittäisten lintuharrastajien sivuilta. Se on tapani edistää lintujen tuntemista tietoisena siitä, että kaupunkilaiset pääsevät näkemään niitä vain vähän.

Riitta lähetti minulle myös suomalaisen Bird Life -lehden kansikuvan. Se esitti “harvinaista lintua meidän leveysasteillamme” – yllätys, yllätys! –  “kuningaskalastajaa, joka on nähty lumisessa puussa Helsingissä.” Joten kirjoitin hänelle takaisin: ”Tuo kuningaskalastajalaji (alcedo atthis) on yleinen täällä ympäri maan. Mutta minä olen nähnyt sen vain kahdesti: WBCP:n lintutarkkailutapahtumissa Las Piñas Parañaque Critical Habitat Eco-tourism (LPPCHEA) -alueella ja äskettäin Pasig-joen rannalla Intramurosissa, Manilassa. Valkokauluksinen turkoosikalastaja (todiramphus chloris) on minun ”vakiasiakkaani” (suki) – eli olen nähnyt niitä usein Filippiinien yliopiston puistossa, missä kävelin viikonloppuisin ennen Covidia.

Turkoosikalastaja (todiramphus chloris) on kirjoittajan suosikki. Kuva: Mike Lu, WBCP.

Riitta viestitti takaisin: ”Meillä on suuri lintujen tarkkailutapahtuma (juuri sinä viikonloppuna, 30. –31.1.2021), BirdLife Suomen Pihabongaus (birdlife.fi) – jokainen laskee pihallaan olevat linnut.” Riitta kertoi, että sen avulla he ovat tunteneet lintutilanteen vuodesta 2006 asti. Vau! Joten kirjoitin hänelle takaisin, että on menossa Aasian vesilintulaskenta, mihin WBCP:n jäsenet osallistuvat, ja että valitettavasti en voi osallistua siihen Covid 19 -pandemiarajoitusten vuoksi.

Mainitsin myös, että Filippiineillä tietoisuus linnuista kasvaa, mutta hallitus toimii hyvin epäjohdonmukaisesti. Esimerkiksi hallitus antoi luvan rakentaa Aerotropoliksen eli Manilan uuden kansainvälisen lentokentän, joka ulottuisi Bulacanin Taliptipista aina Baluarteen Obandossa, Manilan pohjoispuolella. Kalastuksen, mangrovemetsien ja eri elinkeinojen lisäksi Aerotropolis vaikuttaisi luonnonvaraisiin lintuihin, jotka ovat yleisiä Pamarawanin kosteikoissa Manilanlahden rannikolla 6,5 ​​kilometrin päässä siitä. Lopetin viestini GGGGrrrrrr:llä! Se kiinnosti Riittaa niin paljon, että hän pyysi minua kirjoittamaan blogin. Hän on etsinyt jotakuta kirjoittamaan jostakin ympäristökysymyksestä.

Manilan uusi lentokenttä rakennetaan vajottavan kostealle rannikolle n. 25 km pääkaupungista pohjoiseen. Kentän ja uusien teiden alle jäävät kalastajien ja vesilintujen elinympäristöt ja mangrovekasvillisuus. Hankkeen rakennuttaja on San Miguel -yhtiö. Lintukuva: Amado Bajarias Jr., WBCP.

Joten tämä blogi: Rehellisesti sanoen aloin tarkkailla lintuja pelkästä tarkkailun ilosta. Lapsena minua kiehtoivat edestakaisin liikkuvat mayat (euraasianvarpuset), jotka kuljettivat rakennusaineita pesiinsä naapuritalojen räystäille tai joita Nanay (äiti) toisinaan hääti matolta, minkä päällä hän kuivatti vasta korjattua palayta (riisiä); kirkkojen kupolia kiertävät linnut, haikarat jotka nokkivat carabaojen (vesipuhveleiden) selkiä riisipelloilla ja pääskyset, jotka liitelivät lapsuuteni vihreiden niittyjen ympärillä.

Mutta kiitos lintujärjestölleni opin, miten tärkeitä linnut ovat ja että ihmiset eivät tiedä sitä ja pyydystävät niitä syötäväksi, lemmikeiksi tai vielä pahempaa, myydäkseen ne. Vielä tärkeämpää oli saada tietää, kuinka hallitus ei huolehdi toimeksiannostaan riittävästi tai mikä pahempaa, rikkoo mandaattiaan vastaan! Lain RA 9147 (Laki luonnonvarojen ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta ja suojelusta) 25 §:n mukaan kaikkia nimettyjä kriittisiä elinympäristöjä on suojeltava yhteistyössä paikallishallinnon yksiköiden ja muiden asianomaisten ryhmien kanssa kaikilta hyödyntämis- tai tuhoamismuodoilta, jotka voivat olla haitallisia siitä riippuvaisen uhanalaisen lajin selviytymiselle. https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/

Opin lisää ympäristön merkityksestä linnuille ja muille eläimille (ja homo sapiensille, kyllä, meille!) ja kasveille. Kuten kosteikkojen, jotka Wetlands International Philippines -järjestöä johtavan tohtori Annadel Cabanbanin sanoin perinteisesti mielletään “joutomaiksi ja hyttysten lisääntymisalueiksi”, eli siis käyttökelpoisiksi rannikon kehittämiseen ja maantäyttöön. Tällainen väärinkäsitys on “vähentänyt dramaattisesti vesilintujen käytettävissä olevan elinympäristön määrää ja laatua… ekosysteemin, joka on eniten supistumassa maailmassa… pahiten Aasiassa.”

Viime tammikuussa ympäristö- ja luonnonvaraministeriön (DENR) johtamassa vuoden 2021 vesilintulaskennassa[2] kirjattiin 110 000 vesilintua. Manilanlahdella havaituista 60 lajista yli kaksi kolmasosaa oli muuttanut Siperiasta ja Alaskasta asti ja kaikki ovat selviytyäkseen riippuvaisia kosteikoista. Tulokset osoittivat kuitenkin, että vesilintujen muutto Manilanlahdelle oli kahden vuoden aikana vähentynyt melkein 20 prosenttia!  Alle 15 lajista oli jäljellä kansainvälisesti merkittäviä määriä. Oliko puuttuvilla 25 000 linnulla kosteikkoa minne muuttaa?

DENR julkaisi tulokset maailman kosteikkopäivänä 2.2.2021 ”lisätäkseen globaalia tietoisuutta kosteikkojen tärkeydestä ihmisille ja planeetalle”. Hah-hah! Yhyy! Joten mitä meidän järjestömme sanoo? Kun 95 000 eli 87 prosenttia vesilinnuista oli laskettu Bulacanissa, Pampangassa ja Bataanissa, Manilanlahden pohjoisosa oli yksi Filippiinien kosteikkojen viimeisistä turvapaikoista näille linnuille, joten “Ei lisää maantäyttöä! Ei San Miguel -yhtiön Aerotropolikselle Bulacanissa!”

Haluan toistaa, että hallitus ei ainoastaan toimi riittämättömästi; se suorastaan rikkoo mandaattiaan vastaan! Esimerkiksi Wetlands Internationalin asiantuntija ja WBCP:n arkistoista vastaava Arne Jensen sanoi, että Manilanlahdella, missä pesii Filippiinien kosteikoista eniten vesilintuja, on alle 200 suojeltua hehtaaria (1 %) samalla, kun sen elinympäristöt ja linnut kohtaavat lukuisia uhkia! Ruokailualueiden väheneminen vuorovesitasangoilla niiden lentoreitillä selittää jyrkän vähennyksen Bulacaniin kaukaa muuttavien rantalintujen ja Pampangan jokien lokkien määrissä.

Maan täyttö Tanzassa, Navotassa, Cavitessa ynnä muualla ennustaa vähenemisen jatkuvan! WBCP:n puheenjohtaja Mike Lu sanoi, että neljää lahden 10 kriittisestä, joko kansallisesti tai kansainvälisesti tärkeästä kosteikkokohteesta “kehitetään” (lentokenttien kehittäminen, Filippiinien reklamaatioviranomaisen (PRA) massiiviset elvytyssuunnitelmat, julkisten töiden ja valtateiden ministeriön (DPWH) rannikkopengermä tulvien lieventämiseksi Bataanista Caviteen, kosteikkojen poistaminen kaupallisen ruoppauksen avulla).

Tosiasiassa PRA on eri vaiheissa hyväksymässä 25 maantäyttöhanketta, jotka kattavat noin 30 000 hehtaaria, lähes puolet[3] Metro Manilan koosta, neljän paikallishallinnon yksikön luvilla! Neljä hanketta on jo hyväksytty Metro Manilassa: yksi on rakenteilla ja kolme on käynyt läpi julkisen kuulemisvaiheen. Pääkaupungin ulkopuolelle Caviteen on rakenteilla kolme hanketta ja Bulacanin lentokenttähanke on käynnistynyt.[4] Välittävätkö  nämä valtion virastot siitä, että niiden “kehityshankkeet” lisäävät 14 lajia “nyt joko lähes uhanalaisiin tai suorastaan sukupuuttoon kuoleviin, maailmasta ainaiseksi katoaviin” lajeihin, kuten pikkukapustahaikara (Platalea minor), kiinanjalohaikara (Egretta eulophotes), mustapyrstökuiri (Limosa limosa), arokurppelo (Limnodromus semipalmatus) ja ohotankuovi (Numenius madagascariensis)?

Uutta lentoasemaa varten aiottu 635 hehtaarin maankäyttöhanke lahdella Las Piñasin ja Parañaquen kaupunkien edustalla lävistäisi 175 hehtaarin Freedom-saaren, joka on UNESCOn suojelema kosteikkokohde ja tunnettu muuttolintujen tarkkailupaikka. Hanke on toistaiseksi pysäytetty oikeudessa sillä perusteella, että se “saattaa aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa Las Piñas-Parañaquen kosteikkopuistolle”, joka on julistettu suojelualueeksi (RA 11038).[5] Jo vuonna 2012 uutiset raportoivat suunnitelmasta täyttää 600 hehtaaria merta laguunin takana ja suosittelivat Las Piñas-Parañaquen ekomatkailualueen (LPPCHEA) sulkemista mahdollisten vahinkojen vuoksi, joita linnut voisivat aiheuttaa Ninoy Aquinon kansainväliselle lentokentälle (NAIA). Tämä sai WBCP:n varoittamaan, että suunnitelma vaarantaisi lintujen elämän rannikkolaguunissa, jossa elää arviolta 5 000 lintua muuttokauden huipulla ja jossa pesii yli 80 lintulajia, korkein luku Manilan metropolialueella; että ei ole todisteita siitä, että ekomatkailualue olisi millään tavalla yhteydessä lintujen aiheuttamiin vahinkoihin; että itse asiassa monet lentokentät ympäri maailmaa pärjäävät rinnakkain läheisten rauhoitusalueiden ja suurten lintupopulaatioiden kanssa, esim. eräät maailman vilkkaimmista, kuten Lontoon Heathrow ja Bangkokin uusi Suvarnabhumin lentokenttä.[6]

Punaisella on merkitty täyttömaalle suunnitellut uudet tiet. Bulevardin jatke aiotaan linjata kulkemaan Freedom-saaren poikki ja täyttömaa tuhoaa lintujen koko asuinalueen.

Hallituksen epäjohdonmukaisuus on sobra (liikaa). Korkein oikeus antoi vuonna 2011 Manilanlahtea suojelevan päätöksen, jossa valtion virastoja ja yksityisiä yhteisöjä ohjattiin puhdistamaan, kunnostamaan, säilyttämään, ennallistamaan ja ylläpitämään lahden vesiä. Syyskuun 19. päivänä 2020 DENR esitti pääosaa keinotekoisen, dolomiittimurskasta valmistetun valkoisen hiekkarannan avaamisessa Manilanlahden rantaviivalle Roxas Boulevardin varrelle. Kansainvälisen rannikoiden puhdistuspäivän kunniaksi! Lisää naurua! Ja itkua! Tämä dolomiitti, jota käytetään yleisesti rakentamisessa, voi aiheuttaa vaaroja ihmisille ja ympäristölle. Hallitus puolustautui sillä, että lahden kaunistaminen “merkitsee puhtautta”. Alue on edelleen saastunut huolimatta ajoittaisista kunnostustoimista vuosien varrella.[7]

Tähän liittyen osui Facebook-sivultani silmiin vuoden 2021 suuri lintulaskenta (GBBC) 12.-15.2.2021! “Kun maailma yhdistyy rakkaudesta lintuihin” “auttaakseen tutkijoita ymmärtämään paremmin maailmanlaajuisia lintupopulaatioita ennen yhtä niiden vuotuisista muutoista”.[8] Mutta pitäisi silti olla pag-asaa (filippiinoksi toivoa, mikä on myös ensimmäisen vankeudessa kasvatetun filippiinienkotkan nimi)! Jensen sanoi, että asianmukainen kosteikkomaiden hoito “on auttanut palauttamaan lajeja ja populaatioita, jotka olivat aikoinaan vakavasti vähenemässä” muissa maissa. “Haaste ja mahdollisuus toimia on edelleen olemassa, kun otetaan huomioon kosteikkojen, veden ja hyvinvointimme erottamaton yhteys”. Lu suositteli, että maantäyttösuunnitelma pysäytetään ja sen sijaan PRA ja DPWH organisoidaan uudelleen ennallistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Näin tuetaan maailmanlaajuista ja kansallista politiikkaa, jolla toteutetaan luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät luonnonvaraisten lintujen elinympäristöjä, ja suojellaan samalla ihmisiä.” Abangan! (Katsotaan, mitä hallitus keksii.)

[1] Tykkään myös jakaa kuvia kotoperäisistä puista Filippiinien kotoperäisten kasvien suojeluyhdistyksen (PNPCSI) jäsenten sivuilta, missä myös olen jäsen. Liityin siihen ennen kaikkea, koska linnut tarvitsevat puita ja paikalliset linnut suosivat kotoperäisiä puita.

[2] https://businessmirror.com.ph/2020/07/26/bulacan-aerotropolis-project-goodbye-birds-hello-big-metal-birds/ Tämä Aasian vesilintulaskenta Manilanlahdella oli osa kansainvälistä laskentaa, jota Wetlands International koordinoi maailmanlaajuisesti joka vuosi tammikuussa. Vuodelta 1967 peräisin olevan kannanlaskennan piirissä on yli sata maata. Se on yksi maailman suurimmista ja pisimpään jatkuneista biologisen monimuotoisuuden seurantaohjelmista. Siihen sisältyvät Bataan (Balanga), Pampanga (Pasac- ja Pampanga-joet), Bulacan (Sta. Cruzin rannikon kosteikot, Pamarawanin maakunta, Bambang ja Taliptip), Cavite (Imus-joen suu ja Noveleta) ja pääkaupunkialue (NCR) (Valenzuelan kala-altaat, Tanzan liejutasangot, Paranaquen kosteikkopuisto). Myös Candaban soilla oli lintulaskenta.

[3] Manilanlahden rannalla on viisi Metro Manilan kaupunkia ja neljä rannikkomaakuntaa. Maantäyttöhankkeet riippuvat suurelta osin niiden paikallishallinnon yksiköistä. Aiemmat maantäyttöhankkeet kattoivat yli 600 hehtaaria, joille on nyt rakennettu kaupallisia komplekseja, mukaan lukien maan suurin ostoskeskus, Mall of Asia, saaren yrityspuistoja ja asuinkomplekseja. Ryhmät, jotka vastustivat 25 hanketta arvioivat, että nämä hankkeet vaikuttavat noin 10 miljoonaan perheeseen.

[4] https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/

[5] Tasavallan laki 11038 eli laajennettu kansallinen yhdennettyjen suojelualueiden järjestelmälaki eli E-NIPAS-laki

[6] Arne Jensen, kansainvälisesti tunnettu ornitologi ja Pohjoismaiden suurimman lentokentän lintuvahinkoneuvoja, sanoo “Mahdollisia lintuvahinkoja NAIA:ssa ei ratkaista yrittämällä imuroida puhtaaksi rannikkolaguunia. Yli 100 000 kosteikkolintua liikkuu joka päivä ja jokaisena vuodenaikana Manilanlahdella, eikä niitä voi eliminoida. Lisäksi jokainen lintulaji/perhe vaatii erilaista lintuvahinkoihin sopeutumista ja lieventämisstrategioita, joita NAIA ei ole vielä täysin kehittänyt. Ja jos ei tiedetä lintujen sijaintia eikä korkeutta sekä mitkä lajit aiheuttavat ongelmia, hävittämisyrityksestä tulee järjetöntä ja rahan tuhlausta.” https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/

[7] https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay

[8] Tämä juontaa juurensa vuoteen 1998, jolloin sen käynnistivät Cornell Lab of Ornithology ja National Audubon Society. Se oli ensimmäinen verkossa toteutettu joukkoistettu tieteellinen hanke, joka keräsi tietoa luonnonvaraista linnuista ja näyttää nämä tiedot lähes reaaliajassa, ja siitä tuli maailmanlaajuinen projekti vuonna 2013, kun tiedot syötettiin eBirdiin, joka on maailman suurin luonnon monimuotoisuuteen liittyvä kansalaistiedehanke.

Viitteet:

2021 Vesilintulaskenta Manilanlahdella osoittaa 20 %:n laskua kahden vuoden aikana, 1.2.2021 https://businessmirror.com.ph/2021/02/01/2021-waterbird-census-in-manila-bay-shows-20-decline-over-two-years/

Kun koronasulku päättyy, aktivistit valmistautuvat jatkamaan taistelua Manilanlahden  maantäyttösuunnitelmista. Leilani Chavez, Susan Claire Agbayani, 25.5.2020  https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/

SC (Korkein Oikeus) käsittelee Manilanlahden kunnostamisasiaa 3.11.2020, 14.10.2020  https://www.pna.gov.ph/articles/1118499

Verafiles-tiedote: Kenen pitäisi puhdistaa jätevetemme? 26.10.2020  https://verafiles.org/articles/vera-files-fact-sheet-who-should-clean-our-wastewater

Vuonna 2008 Korkein Oikeus määräsi useita valtion virastoja toimimaan kiireellisesti Manilanlahden kunnostamisessa.

Lehdistötiedote 23.6.2020 Villar DENR:lle: Bacoorin reklamaatiohanke uhkaa suojelualuetta, heikentää Manilanlahden kunnostushanketta ja pahentaa tulvimista  http://legacy.senate.gov.ph/press_release/2020/0623_villar1.asp

https://www.officialgazette.gov.ph/2018/06/22/republic-act-no-11038/

WBCP Lehdistötiedote lintuvahingoista, Anthony Arbias, 3.10.2012  https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/

https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/

https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay

Irynn Abano on edunvalvontavastaava siirtolaisia tukevassa järjestössä Center for Migrant Advocacy ja Filippiinien Wild Bird Clubin (WBCP) ja Filippiinien alkuperäiskasvien suojeluyhdistyksen (Philippine Native Plants Conservation Society Inc.) jäsen. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta.

Käännös englannin kielestä Riitta Vartti, Filippiinit-seura ry.