Blogi 10.3.2021, Irynn Abano
Lentokenttähankkeet tuhoavat Manilanlahden lintukosteikkoja
Filippiineillä tietoisuus linnuista kasvaa, mutta hallitus toimii epäjohdonmukaisesti. Hallitus antoi luvan rakentaa Manilanlahden rannalle uuden valtavan lentokentän, joka tuhoaisi elinympäristön tuhansilta kosteikkolinnuilta. Toinen laajennushanke pirstoisi UNESCOn kosteikkojen suojelukohteen.
Viime tammikuussa suomalainen ystäväni Riitta Vartti jutteli kanssani: ”Kiitos kaikista niistä linnuista ja kukista, joita jaat (Facebookissa).” Jaan kuvia erilaisten lintujärjestöjen Facebook-sivuilta, kuten WBCP (Wild Bird Club of the Philippines[1], jonka jäsen olen), Filippiinien luonnonvaraisten lintujen kuvaajien ryhmät, Katipunan Wild Community, Birdwatch Philippines Community sekä yksittäisten lintuharrastajien sivuilta. Se on tapani edistää lintujen tuntemista tietoisena siitä, että kaupunkilaiset pääsevät näkemään niitä vain vähän.
Riitta lähetti minulle myös suomalaisen Bird Life -lehden kansikuvan. Se esitti “harvinaista lintua meidän leveysasteillamme” – yllätys, yllätys! – “kuningaskalastajaa, joka on nähty lumisessa puussa Helsingissä.” Joten kirjoitin hänelle takaisin: ”Tuo kuningaskalastajalaji (alcedo atthis) on yleinen täällä ympäri maan. Mutta minä olen nähnyt sen vain kahdesti: WBCP:n lintutarkkailutapahtumissa Las Piñas Parañaque Critical Habitat Eco-tourism (LPPCHEA) -alueella ja äskettäin Pasig-joen rannalla Intramurosissa, Manilassa. Valkokauluksinen turkoosikalastaja (todiramphus chloris) on minun ”vakiasiakkaani” (suki) – eli olen nähnyt niitä usein Filippiinien yliopiston puistossa, missä kävelin viikonloppuisin ennen Covidia.
Riitta viestitti takaisin: ”Meillä on suuri lintujen tarkkailutapahtuma (juuri sinä viikonloppuna, 30. –31.1.2021), BirdLife Suomen Pihabongaus (birdlife.fi) – jokainen laskee pihallaan olevat linnut.” Riitta kertoi, että sen avulla he ovat tunteneet lintutilanteen vuodesta 2006 asti. Vau! Joten kirjoitin hänelle takaisin, että on menossa Aasian vesilintulaskenta, mihin WBCP:n jäsenet osallistuvat, ja että valitettavasti en voi osallistua siihen Covid 19 -pandemiarajoitusten vuoksi.
Mainitsin myös, että Filippiineillä tietoisuus linnuista kasvaa, mutta hallitus toimii hyvin epäjohdonmukaisesti. Esimerkiksi hallitus antoi luvan rakentaa Aerotropoliksen eli Manilan uuden kansainvälisen lentokentän, joka ulottuisi Bulacanin Taliptipista aina Baluarteen Obandossa, Manilan pohjoispuolella. Kalastuksen, mangrovemetsien ja eri elinkeinojen lisäksi Aerotropolis vaikuttaisi luonnonvaraisiin lintuihin, jotka ovat yleisiä Pamarawanin kosteikoissa Manilanlahden rannikolla 6,5 kilometrin päässä siitä. Lopetin viestini GGGGrrrrrr:llä! Se kiinnosti Riittaa niin paljon, että hän pyysi minua kirjoittamaan blogin. Hän on etsinyt jotakuta kirjoittamaan jostakin ympäristökysymyksestä.
Joten tämä blogi: Rehellisesti sanoen aloin tarkkailla lintuja pelkästä tarkkailun ilosta. Lapsena minua kiehtoivat edestakaisin liikkuvat mayat (euraasianvarpuset), jotka kuljettivat rakennusaineita pesiinsä naapuritalojen räystäille tai joita Nanay (äiti) toisinaan hääti matolta, minkä päällä hän kuivatti vasta korjattua palayta (riisiä); kirkkojen kupolia kiertävät linnut, haikarat jotka nokkivat carabaojen (vesipuhveleiden) selkiä riisipelloilla ja pääskyset, jotka liitelivät lapsuuteni vihreiden niittyjen ympärillä.
Mutta kiitos lintujärjestölleni opin, miten tärkeitä linnut ovat ja että ihmiset eivät tiedä sitä ja pyydystävät niitä syötäväksi, lemmikeiksi tai vielä pahempaa, myydäkseen ne. Vielä tärkeämpää oli saada tietää, kuinka hallitus ei huolehdi toimeksiannostaan riittävästi tai mikä pahempaa, rikkoo mandaattiaan vastaan! Lain RA 9147 (Laki luonnonvarojen ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta ja suojelusta) 25 §:n mukaan kaikkia nimettyjä kriittisiä elinympäristöjä on suojeltava yhteistyössä paikallishallinnon yksiköiden ja muiden asianomaisten ryhmien kanssa kaikilta hyödyntämis- tai tuhoamismuodoilta, jotka voivat olla haitallisia siitä riippuvaisen uhanalaisen lajin selviytymiselle. https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/
Opin lisää ympäristön merkityksestä linnuille ja muille eläimille (ja homo sapiensille, kyllä, meille!) ja kasveille. Kuten kosteikkojen, jotka Wetlands International Philippines -järjestöä johtavan tohtori Annadel Cabanbanin sanoin perinteisesti mielletään “joutomaiksi ja hyttysten lisääntymisalueiksi”, eli siis käyttökelpoisiksi rannikon kehittämiseen ja maantäyttöön. Tällainen väärinkäsitys on “vähentänyt dramaattisesti vesilintujen käytettävissä olevan elinympäristön määrää ja laatua… ekosysteemin, joka on eniten supistumassa maailmassa… pahiten Aasiassa.”
Viime tammikuussa ympäristö- ja luonnonvaraministeriön (DENR) johtamassa vuoden 2021 vesilintulaskennassa[2] kirjattiin 110 000 vesilintua. Manilanlahdella havaituista 60 lajista yli kaksi kolmasosaa oli muuttanut Siperiasta ja Alaskasta asti ja kaikki ovat selviytyäkseen riippuvaisia kosteikoista. Tulokset osoittivat kuitenkin, että vesilintujen muutto Manilanlahdelle oli kahden vuoden aikana vähentynyt melkein 20 prosenttia! Alle 15 lajista oli jäljellä kansainvälisesti merkittäviä määriä. Oliko puuttuvilla 25 000 linnulla kosteikkoa minne muuttaa?
DENR julkaisi tulokset maailman kosteikkopäivänä 2.2.2021 ”lisätäkseen globaalia tietoisuutta kosteikkojen tärkeydestä ihmisille ja planeetalle”. Hah-hah! Yhyy! Joten mitä meidän järjestömme sanoo? Kun 95 000 eli 87 prosenttia vesilinnuista oli laskettu Bulacanissa, Pampangassa ja Bataanissa, Manilanlahden pohjoisosa oli yksi Filippiinien kosteikkojen viimeisistä turvapaikoista näille linnuille, joten “Ei lisää maantäyttöä! Ei San Miguel -yhtiön Aerotropolikselle Bulacanissa!”
Haluan toistaa, että hallitus ei ainoastaan toimi riittämättömästi; se suorastaan rikkoo mandaattiaan vastaan! Esimerkiksi Wetlands Internationalin asiantuntija ja WBCP:n arkistoista vastaava Arne Jensen sanoi, että Manilanlahdella, missä pesii Filippiinien kosteikoista eniten vesilintuja, on alle 200 suojeltua hehtaaria (1 %) samalla, kun sen elinympäristöt ja linnut kohtaavat lukuisia uhkia! Ruokailualueiden väheneminen vuorovesitasangoilla niiden lentoreitillä selittää jyrkän vähennyksen Bulacaniin kaukaa muuttavien rantalintujen ja Pampangan jokien lokkien määrissä.
Maan täyttö Tanzassa, Navotassa, Cavitessa ynnä muualla ennustaa vähenemisen jatkuvan! WBCP:n puheenjohtaja Mike Lu sanoi, että neljää lahden 10 kriittisestä, joko kansallisesti tai kansainvälisesti tärkeästä kosteikkokohteesta “kehitetään” (lentokenttien kehittäminen, Filippiinien reklamaatioviranomaisen (PRA) massiiviset elvytyssuunnitelmat, julkisten töiden ja valtateiden ministeriön (DPWH) rannikkopengermä tulvien lieventämiseksi Bataanista Caviteen, kosteikkojen poistaminen kaupallisen ruoppauksen avulla).
Tosiasiassa PRA on eri vaiheissa hyväksymässä 25 maantäyttöhanketta, jotka kattavat noin 30 000 hehtaaria, lähes puolet[3] Metro Manilan koosta, neljän paikallishallinnon yksikön luvilla! Neljä hanketta on jo hyväksytty Metro Manilassa: yksi on rakenteilla ja kolme on käynyt läpi julkisen kuulemisvaiheen. Pääkaupungin ulkopuolelle Caviteen on rakenteilla kolme hanketta ja Bulacanin lentokenttähanke on käynnistynyt.[4] Välittävätkö nämä valtion virastot siitä, että niiden “kehityshankkeet” lisäävät 14 lajia “nyt joko lähes uhanalaisiin tai suorastaan sukupuuttoon kuoleviin, maailmasta ainaiseksi katoaviin” lajeihin, kuten pikkukapustahaikara (Platalea minor), kiinanjalohaikara (Egretta eulophotes), mustapyrstökuiri (Limosa limosa), arokurppelo (Limnodromus semipalmatus) ja ohotankuovi (Numenius madagascariensis)?
Uutta lentoasemaa varten aiottu 635 hehtaarin maankäyttöhanke lahdella Las Piñasin ja Parañaquen kaupunkien edustalla lävistäisi 175 hehtaarin Freedom-saaren, joka on UNESCOn suojelema kosteikkokohde ja tunnettu muuttolintujen tarkkailupaikka. Hanke on toistaiseksi pysäytetty oikeudessa sillä perusteella, että se “saattaa aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa Las Piñas-Parañaquen kosteikkopuistolle”, joka on julistettu suojelualueeksi (RA 11038).[5] Jo vuonna 2012 uutiset raportoivat suunnitelmasta täyttää 600 hehtaaria merta laguunin takana ja suosittelivat Las Piñas-Parañaquen ekomatkailualueen (LPPCHEA) sulkemista mahdollisten vahinkojen vuoksi, joita linnut voisivat aiheuttaa Ninoy Aquinon kansainväliselle lentokentälle (NAIA). Tämä sai WBCP:n varoittamaan, että suunnitelma vaarantaisi lintujen elämän rannikkolaguunissa, jossa elää arviolta 5 000 lintua muuttokauden huipulla ja jossa pesii yli 80 lintulajia, korkein luku Manilan metropolialueella; että ei ole todisteita siitä, että ekomatkailualue olisi millään tavalla yhteydessä lintujen aiheuttamiin vahinkoihin; että itse asiassa monet lentokentät ympäri maailmaa pärjäävät rinnakkain läheisten rauhoitusalueiden ja suurten lintupopulaatioiden kanssa, esim. eräät maailman vilkkaimmista, kuten Lontoon Heathrow ja Bangkokin uusi Suvarnabhumin lentokenttä.[6]
Hallituksen epäjohdonmukaisuus on sobra (liikaa). Korkein oikeus antoi vuonna 2011 Manilanlahtea suojelevan päätöksen, jossa valtion virastoja ja yksityisiä yhteisöjä ohjattiin puhdistamaan, kunnostamaan, säilyttämään, ennallistamaan ja ylläpitämään lahden vesiä. Syyskuun 19. päivänä 2020 DENR esitti pääosaa keinotekoisen, dolomiittimurskasta valmistetun valkoisen hiekkarannan avaamisessa Manilanlahden rantaviivalle Roxas Boulevardin varrelle. Kansainvälisen rannikoiden puhdistuspäivän kunniaksi! Lisää naurua! Ja itkua! Tämä dolomiitti, jota käytetään yleisesti rakentamisessa, voi aiheuttaa vaaroja ihmisille ja ympäristölle. Hallitus puolustautui sillä, että lahden kaunistaminen “merkitsee puhtautta”. Alue on edelleen saastunut huolimatta ajoittaisista kunnostustoimista vuosien varrella.[7]
Tähän liittyen osui Facebook-sivultani silmiin vuoden 2021 suuri lintulaskenta (GBBC) 12.-15.2.2021! “Kun maailma yhdistyy rakkaudesta lintuihin” “auttaakseen tutkijoita ymmärtämään paremmin maailmanlaajuisia lintupopulaatioita ennen yhtä niiden vuotuisista muutoista”.[8] Mutta pitäisi silti olla pag-asaa (filippiinoksi toivoa, mikä on myös ensimmäisen vankeudessa kasvatetun filippiinienkotkan nimi)! Jensen sanoi, että asianmukainen kosteikkomaiden hoito “on auttanut palauttamaan lajeja ja populaatioita, jotka olivat aikoinaan vakavasti vähenemässä” muissa maissa. “Haaste ja mahdollisuus toimia on edelleen olemassa, kun otetaan huomioon kosteikkojen, veden ja hyvinvointimme erottamaton yhteys”. Lu suositteli, että maantäyttösuunnitelma pysäytetään ja sen sijaan PRA ja DPWH organisoidaan uudelleen ennallistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Näin tuetaan maailmanlaajuista ja kansallista politiikkaa, jolla toteutetaan luontopohjaisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät luonnonvaraisten lintujen elinympäristöjä, ja suojellaan samalla ihmisiä.” Abangan! (Katsotaan, mitä hallitus keksii.)
[1] Tykkään myös jakaa kuvia kotoperäisistä puista Filippiinien kotoperäisten kasvien suojeluyhdistyksen (PNPCSI) jäsenten sivuilta, missä myös olen jäsen. Liityin siihen ennen kaikkea, koska linnut tarvitsevat puita ja paikalliset linnut suosivat kotoperäisiä puita.
[2] https://businessmirror.com.ph/2020/07/26/bulacan-aerotropolis-project-goodbye-birds-hello-big-metal-birds/ Tämä Aasian vesilintulaskenta Manilanlahdella oli osa kansainvälistä laskentaa, jota Wetlands International koordinoi maailmanlaajuisesti joka vuosi tammikuussa. Vuodelta 1967 peräisin olevan kannanlaskennan piirissä on yli sata maata. Se on yksi maailman suurimmista ja pisimpään jatkuneista biologisen monimuotoisuuden seurantaohjelmista. Siihen sisältyvät Bataan (Balanga), Pampanga (Pasac- ja Pampanga-joet), Bulacan (Sta. Cruzin rannikon kosteikot, Pamarawanin maakunta, Bambang ja Taliptip), Cavite (Imus-joen suu ja Noveleta) ja pääkaupunkialue (NCR) (Valenzuelan kala-altaat, Tanzan liejutasangot, Paranaquen kosteikkopuisto). Myös Candaban soilla oli lintulaskenta.
[3] Manilanlahden rannalla on viisi Metro Manilan kaupunkia ja neljä rannikkomaakuntaa. Maantäyttöhankkeet riippuvat suurelta osin niiden paikallishallinnon yksiköistä. Aiemmat maantäyttöhankkeet kattoivat yli 600 hehtaaria, joille on nyt rakennettu kaupallisia komplekseja, mukaan lukien maan suurin ostoskeskus, Mall of Asia, saaren yrityspuistoja ja asuinkomplekseja. Ryhmät, jotka vastustivat 25 hanketta arvioivat, että nämä hankkeet vaikuttavat noin 10 miljoonaan perheeseen.
[4] https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/
[5] Tasavallan laki 11038 eli laajennettu kansallinen yhdennettyjen suojelualueiden järjestelmälaki eli E-NIPAS-laki
[6] Arne Jensen, kansainvälisesti tunnettu ornitologi ja Pohjoismaiden suurimman lentokentän lintuvahinkoneuvoja, sanoo “Mahdollisia lintuvahinkoja NAIA:ssa ei ratkaista yrittämällä imuroida puhtaaksi rannikkolaguunia. Yli 100 000 kosteikkolintua liikkuu joka päivä ja jokaisena vuodenaikana Manilanlahdella, eikä niitä voi eliminoida. Lisäksi jokainen lintulaji/perhe vaatii erilaista lintuvahinkoihin sopeutumista ja lieventämisstrategioita, joita NAIA ei ole vielä täysin kehittänyt. Ja jos ei tiedetä lintujen sijaintia eikä korkeutta sekä mitkä lajit aiheuttavat ongelmia, hävittämisyrityksestä tulee järjetöntä ja rahan tuhlausta.” https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/
[7] https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay
[8] Tämä juontaa juurensa vuoteen 1998, jolloin sen käynnistivät Cornell Lab of Ornithology ja National Audubon Society. Se oli ensimmäinen verkossa toteutettu joukkoistettu tieteellinen hanke, joka keräsi tietoa luonnonvaraista linnuista ja näyttää nämä tiedot lähes reaaliajassa, ja siitä tuli maailmanlaajuinen projekti vuonna 2013, kun tiedot syötettiin eBirdiin, joka on maailman suurin luonnon monimuotoisuuteen liittyvä kansalaistiedehanke.
Viitteet:
2021 Vesilintulaskenta Manilanlahdella osoittaa 20 %:n laskua kahden vuoden aikana, 1.2.2021 https://businessmirror.com.ph/2021/02/01/2021-waterbird-census-in-manila-bay-shows-20-decline-over-two-years/
Kun koronasulku päättyy, aktivistit valmistautuvat jatkamaan taistelua Manilanlahden maantäyttösuunnitelmista. Leilani Chavez, Susan Claire Agbayani, 25.5.2020 https://news.mongabay.com/2020/05/as-lockdown-ends-activists-brace-to-resume-fight-over-manila-bay-reclamation/
SC (Korkein Oikeus) käsittelee Manilanlahden kunnostamisasiaa 3.11.2020, 14.10.2020 https://www.pna.gov.ph/articles/1118499
Verafiles-tiedote: Kenen pitäisi puhdistaa jätevetemme? 26.10.2020 https://verafiles.org/articles/vera-files-fact-sheet-who-should-clean-our-wastewater
Vuonna 2008 Korkein Oikeus määräsi useita valtion virastoja toimimaan kiireellisesti Manilanlahden kunnostamisessa.
Lehdistötiedote 23.6.2020 Villar DENR:lle: Bacoorin reklamaatiohanke uhkaa suojelualuetta, heikentää Manilanlahden kunnostushanketta ja pahentaa tulvimista http://legacy.senate.gov.ph/press_release/2020/0623_villar1.asp
https://www.officialgazette.gov.ph/2018/06/22/republic-act-no-11038/
WBCP Lehdistötiedote lintuvahingoista, Anthony Arbias, 3.10.2012 https://ebonph.wordpress.com/2012/10/03/wbcp-press-conference-on-bird-strikes/
https://www.officialgazette.gov.ph/2001/07/30/republic-act-no-9417/
https://www.rappler.com/newsbreak/iq/things-to-know-dolomite-sand-affect-manila-bay
Irynn Abano on edunvalvontavastaava siirtolaisia tukevassa järjestössä Center for Migrant Advocacy ja Filippiinien Wild Bird Clubin (WBCP) ja Filippiinien alkuperäiskasvien suojeluyhdistyksen (Philippine Native Plants Conservation Society Inc.) jäsen. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
Käännös englannin kielestä Riitta Vartti, Filippiinit-seura ry.