Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2006

Mabuhay 1/2006

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 2.5.2006

Rauhanneuvottelut muslimien kanssa käynnissä

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) kohtaama poliittinen kriisi on vaikuttanut myös rauhanneuvotteluihin muslimiryhmittymä MILF:in kanssa. Neuvottelujen oli määrä alkaa maaliskuun alussa Malesiassa, mutta poikkeustilan takia aloitusta lykättiin.

Rauhanneuvottelut uhkasivat romuttua kokonaan, kun niitä ajanut kapinallispäällikkö Ebrahim Murad uhattiin kammeta paikaltaan. MILF.in sisäinen juoni kuitenkin paljastui ennen kuin mitään ehti tapahtua.

Maaliskuun lopulla Kuala Lumpurissa käydyissä rauhanneuvotteluissa ei päästy eteenpäin, kun kiperimmät kysymykset maa-alueiden omistuksesta ja itsehallinnosta jäivät ratkaisematta.

Hallitus odottaa silti yhä, että rauha MILF:in kanssa saadaan solmittua vielä tänä vuonna. Suuremman kapinallisryhmittymän eli MNLF:n kanssa rauha saatiin aikaan jo vuonna 1996. Näissä neuvotteluissa MILF ja Abu Sayyaf eivät olleet mukana.

Itsenäisen muslimialueen luomiseen tähtäävää sotaa on käyty Etelä-Filippiineillä jo 1970-luvun alusta lähtien. Taistelussa on kuollut yhteensä 120 000 ihmistä. Hallitus ja MILF sopivat alustavasta tulitauosta jo kolme vuotta sitten, mutta yhteenotot armeijan ja sissien välillä ovat jatkuneet siitä huolimatta. Salamat Hashimin 1980-luvun alussa perustama MILF on alkanut käydä suuremman MNLF:n kanssa neuvotteluja yhdistymisestä, mutta toistaiseksi näissä ei ole päästy konkreettiseen tulokseen. Hallituksen taholta mahdollista yhdistymistä on pidetty tervetulleena liikkeenä. GMA on kutsunut sekä MNLF:ää että MILF:iä mukaan terrorismin vastaiseen taisteluun. Hallitus ja armeija saavuttivat erävoiton huhtikuun lopussa, kun MILF:in johtaviin komentajiin kuuluva Daud M. Sarif ja hänen viisikymmentä taistelijaansa antautuivat kuukauden neuvottelujen jälkeen huhtikuun lopussa. MILF:in johtajan Al-Hajj Murad Ebrahimin mukaan hallitus voisi tukea rauhantekoa parhaiten vapauttamalla MNLF:n aikaisemman johtajan ja autonomisen muslimi-alueen kuvernöörin Nur Misuarin arestista.

Tilannetta pahentaa etelän muslimialueiden puutteellinen infrastruktuuri, vaikka useita hankkeita onkin pistetty alulle. Senaatti hyväksyi maaliskuussa autonomiselle muslimialueelle 8,3 miljardin peson budjetin, mikä on 20 prosenttia alempi summa kuin alun perin ehdotettu budjetti. Se on kuitenkin korkeampi kuin edellisen vuoden 7,2 miljardin peson budjetti.

Varoja tarvitaan muun muassa koulujen, teiden, sairaaloiden ja siltojen rakentamiseen. Suurin osa budjetista menee kuitenkin hallinnon henkilöstökuluihin.

Vankilaoloissa parantamisen varaa

Filippiinien vankilaolot ovat saaneet kritiikkiä osakseen Yhdysvalloista käsin. Yhdysvaltojen oikeusministeriön ihmisoikeusraportin mukaan selleissä on niin ahdasta, että vangit joutuvat nukkumaan jopa seisaaltaan ja selviämään ruokavaroilla, joihin on käytettävissä alle dollari päivässä.

Raportin mukaan vankiloissa on lähes nelinkertainen määrä vankeja niiden alkuperäiseen kapasiteettiin nähden. Ongelmat ovat pahimmat maaseudulla ja tilannetta pahentaa oikeuskäsittelyn hitaus. Joissakin vankiloissa vankien perheiden on annettu muuttaa vankilan tiloihin huolehtimaan omaisten ruokkimisesta. Myös vartijoiden korruptio rehottaa, rahalla saa lähes kaikkea.

Naisvankien kohdalla seksuaaliset väärinkäytökset ovat yleisiä, mutta uhrit ovat raporttien mukaan liian peloissaan tehdäkseen valituksia. Hallinnon piiristä esitetyt moitteet on torjuttu väärin tietoihin perustuvina.

Arroyo pysäytti kuolemantuomiot

Presidentti Arroyo teki pääsiäisenä uuden aloitteen, jonka mukaan noin 1200 kuolemaantuomitun vangin tuomio muutettaisiin elinkautiseksi. Taustalla on katolisen kirkon painostus, sillä sen mukaan kuolemanrangaistuksista tulisi luopua.

Presidentin neuvonantaja kiisti kuitenkin, että päätös olisi tehty kirkon painostuksen takia. Hänen mukaansa Arroyo on myös valmis kohtaamaan kuolemanrangaistuksen puoltajilta tulevan kritiikin. Päätös tehtiin lehdistösihteeri Ignacio Bunuyen mukaan täysin kristillisten arvojen pohjalta.

Kuolemanrangaistukset otettiin käyttöön presidentti Fidel Ramosin kaudella osana hänen rikollisuuden torjuntaohjelmaansa, mutta ensimmäiset tuomiot pantiin täytäntöön vuonna 1999 presidentti Joseph Estradan kaudella. Seitsemän rikollista ehdittiinkin teloittaa, ennen kuin Estrada keskeytti ne kirkon ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksesta. Arroyo kertoi virkakautensa alussa, ettei epäröisi turvautua teloituksiin, mutta on tämän jälkeen pehmentänyt kantaansa. Teloitusta odottaa tällä hetkellä lähes 1300 ihmistä.

Kongressin enemmistöjohtajiin kuuluva Eduardo Gullas on sanonut, että kongressi päättää piakkoin, luovutaanko kuolemanrangaistuksesta lopullisesti. Hänen mukaansa presidentillä on kuitenkin asiassa viimeinen sana, vaikka kuolemanrangaistuksesta luopumiseen tarvitaan myös kongressin päätös.

Kauppataseen vaje suureni viime vuonna

Tilastolaitoksen mukaan Filippiinien kauppataseen vaje kasvoi viime vuonna edellistä vuotta suuremmaksi. Vaje ylsi 6,16 miljardiin dollariin, kun se alun perin arvioitiin 3,9 miljardiksi dollariksi. Viennin arvo oli 41,3 miljardia dollaria ja tuonnin arvo 47,4 miljardia dollaria.

Maan aikoinaan varsin massiivinen ulkomainen velka oli viime vuoden lopussa keskuspankin mukaan 54,2 miljardia dollaria, mikä on noin puolet Filippiinien bruttokansantuotteesta. Edellisestä vuodesta velkataakka keventyi reilun prosentin.

Ulkomaiset avunantajat uudistivat huhtikuussa pitämässään kokouksessa vaatimuksen, jonka mukaan Filippiinien pitäisi tarttua kovemmalla kädellä korruptioon ja suunnata entistä enemmän varoja sosiaalisiin uudistuksiin sekä infrastruktuurin parantamiseen. Kun muut Kaakkois-Aasian maat käyttävät infrastruktuuriprojekteihin noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, on Filippiineillä osuus vain kaksi prosenttia.

Kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet osoittamaan, ettei Aasian maiden Asean-yhteistyökään ole tuonut Filippiineille kaikkia toivottuja etuja. Globalisaatio on johtanut maan sisäisten erojen polarisoitumiseen, koska se on heikentänyt maaseutuväestön asemaa. Filippiinien tehtävänä on monesti edelleen luovuttaa halpaa työvoimaa naapurimaihin. Epätasapainoon on kiinnittänyt huomionsa myös Aasian kehityspankki.

Esimerkiksi Unicef on kiinnittänyt huomiota siihen, että lasten aliravitsemus ei ole juuri vähentynyt Filippiineillä viidessätoista vuodessa. Hallituksen kampanjoinnista huolimatta myöskään lapsityövoiman käytöstä ei ole päästy eroon.

Hallitus on yrittänyt kohottaa kansansuosiotaan ilmoittamalla, että se huolehtii siitä, että polttoaineiden hinnat pysyvät alhaisina viimeaikaisista raakaöljyn maailmamarkkinahinnan korotuksista huolimatta. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa öljyn tuontitariffien alentaminen parilla prosentilla. Kallistunut öljy uhkaa vakavasti Filippiinien viime vuosina virkistynyttä taloutta.

Peso vahvistunut poikkeustilan jälkeen

Presidentti Arroyon maahan määräämä poikkeustila näkyi välittömästi osakekurssien notkahduksena ja peson heikkenemisenä. Tilanne kuitenkin korjaantui poikkeustilan kumoamisen jälkeen ja peso kipusi 51,22 pesoon dollaria kohden, mikä oli korkein arvo kolmeen ja puoleen vuoteen.

Tähän vaikutti myös ulkomaisten sijoitusten virran kääntyminen tammikuun negatiivisesta helmikuussa 515,3 miljoonaa dollaria positiiviseksi.

Uusi antiterrorismilaki

Kongressin alahuone on hyväksynyt uuden antiterrorismilain. Tämä mahdollistaa terrorismista epäiltyjen pidättämisen ilman oikeuden päätöstä ja terrorismista tuomitut voidaan pistää kärsimään elinkautista. Pidätysaika on rajattu kolmeen päivään. Laki on tähdätty erityisesti eri pommi-iskuista epäiltyjä muslimeja vastaan. Esimerkiksi Yhdysvallat on määritellyt Abu Sayyaf -ryhmän terroristiseksi organisaatioksi.

Opposition hallitsemassa senaatissa on kuitenkin epäilty, että sitä käytettäisiin Arroyon vastaisen opposition vaimentamiseen. Lain määritelmä terrorismista on melko laaja, sillä terrorismiksi voidaan lukea erilainen väkivalta tai sillä uhkaaminen taikka yleisen hajaannuksen ja sekaannuksen nostattaminen.

Amerikkalaisviranomaiset ovat kritisoineet Filippiinejä terrorismiepäilyjen lisäksi myös siitä, että paikallisessa järjestäytyneessä uhkapelissä tapahtuu rahanpesua ja myös huumekauppa on laajalle levinnyttä.

Myös kidnappausten lisääntyminen on yksi GMA:n hallinnon huolenaiheista. Viime vuonna poliisille ja viranomaisille raportoitiin yhteensä 44 kidnappausta, missä on 50 prosentin nousu edellisvuodesta. Näistä noin kymmenes kohdistuu ulkomaalaisiin. Suurin osa kidnappauksista jää kuitenkin raportoimatta poliisille. Rikolliset suosivat edelleen varakkaiden filippiinienkiinalaisten kidnappauksia.

Presidentin asema epävakaa

Presidentti Arroyon julistama poikkeustila on näkynyt hänen kannatuksessaan, sillä mielipidetiedusteluissa enemmistö on kannattanut GMA:n syöksemistä asemastaan jopa armeijan tukemalla kumouksella. Social Weather Stationsin maaliskuun alussa tekemässä kyselyssä 36 prosenttia oli kumouksen puolesta, kun 33 prosenttia oli sitä vastaan.

GMA:n suosio sai uuden kolhun huhtikuun alussa, kun poliisi käytti vesitykkejä sekä patukoita hajottaakseen mielenosoituksen. Protestoijat yrittivät ylittää presidentinpalatsiin vievän Chino Roces- eli aikaisemman Mendiola-sillan. Mukana oli aikaisempi varapresidentti Teofisto Guingona, joka ei kuitenkaan seurannut mielenosoittajia sillalle asti.

Kipinä protesteihin tuli Thaimaasta, missä mielenosoitukset johtivat epäsuositun pääministeri Thaksinin väistymiseen. GMA:lla ei ole koskaan ollut köyhimmän kansanosan tukea samalla tavoin kuin aikaisemmalla presidentillä Joseph Estradalla, joka kammettiin kumouksella virastaan vuonna 2001.

GMA:n suosiota älymystön piirissä ovat nakertaneet hänen omaksumansa kovat otteet tiedotusvälineitä kohtaan, joihin kuului joukkojen sijoittaminen Daily Tribune-lehden toimitukseen sekä televisio- ja radioasemille.

Vasemman laidan Bayan Muna -puolueen puheenjohtaja Satur Ocampo ja viisi muuta kansanedustajaa on ollut epäiltynä kaappauksen suunnittelusta yhdessä kommunistisen puolueen ja oikeistolaisten kapinallisupseerien kanssa. Vangittu kansanedustaja Crispin Beltran on sairaalahoidossa ja viisi muuta kansanedustajaa on helmikuun lopusta lähtien oleillut kongressirakennuksessa, koska muutoin heidätkin vangittaisiin. Toistaiseksi ei ole osoitettu näyttöä kansanedustajien osallisuudesta. Kommunistisen puolueen maanpaossa oleva johtaja Jose Maria Sison on kieltänyt, että puolue olisi ollut osallinen viime helmikuun oletetun kaappauksen suunnitteluun. Samaan aikaan hän kuitenkin vannoi, että vasemmistoarmeija NPA kiihdyttää iskujaan hallintoa vastaan. NPA:lla on yhä aseissa kahdeksantuhatta miestä, vaikka sen rivit ovat harventuneet 1980-luvusta.

Vapun mielenosoitukset sujuivat kuitenkin Manilassa rauhallisesti, vaikka kulkueet keräsivät tuhansia ihmisiä kaupungin keskustaan.

Arroyon ”kansalaisaloite” perustuslain muuttamiseksi

Presidentti Arroyo on pyrkinyt monin keinoin käynnistämään perustuslain muutosprosessin, jossa siirryttäisiin kaksikamarisesta edustuslaitoksesta yksikamariseen parlamenttiin ja pääministerivetoiseen hallitukseen. Samaan aikaan enemmistö kansasta on presidentinvaltaisesta hallitusmuodosta luopumista vastaan. Perustuslain muutoksen vastustajiin ovat liittyneet kansalaisjärjestöjen lisäksi myös aikaisempi presidentti Corazon Aquino sekä senaatin puhemies Frank Drilon. Presidentin hallinnon muutoksesta käytävä keskustelu on toivotettu ”tervetulleeksi”.

Kongressissa perustuslain muutos ei ole vielä saanut taakseen tarvittavaa enemmistöä ja sitä ei ole näköpiirissäkään. Siksi presidentinkansliasta käsin on käynnistetty perustuslaissa mainittu toinen reitti perustuslain muuttamiseksi eli allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteeseen. Sisäministeriön toimesta virkamiehiä on mobilisoitu nimenkeruuseen alueillaan. Monet oikeusoppineet ovat kuitenkin tuominneet nimenkeruun perustuslain vastaiseksi, sillä hallituksen virkakoneisto ei voi olla kansalaisaloitteen alullepanija.

Poliittiset murhat uhkaavasti lisääntyneet

Amnesty International on kiinnittänyt huomiota siihen, että laitavasemmiston Bayan Muna -puolueen ja sitä lähellä olevien järjestöjen toimitsijoiden ja aktivistien murhat ovat huomattavasti lisääntyneet. Hallituksen asevoimien epäillään olevan monien laittomien teloitusten takana ja ainakaan se ei ole tehnyt mitään aseistettujen oikeistolaisten kuolemanpartioiden toiminnan estämiseksi. Asevoimissa on leimattu laillisesti toimivien kansallisdemokraattisten järjestöjen siviiliaktiivit NPA:n sissitaistelijoiksi, mitä Amnesty pitää tuomittavana.

Bayan Muna -puolue toteaa, että sen 32 kannattajaa tapettiin pelkästään viime vuonna ja hallitus ei ole ”onnistunut” selvittämään yhtäkään niistä.

Tuoreet tiedot kertovat, että myös kaksi demokraattisen vasemmiston Akbayan-puoluetta lähellä olevien talonpoikaisjärjestöjen johtajaa murhattiin Negrosin ja Mindanaon saarilla huhtikuussa. Molemmat heistä organisoivat talonpoikia toimintaan maareformilain toteuttamiseksi. Näiden alueiden suurmaanomistajat ovat kiivaasti vastustaneet maidensa jakamista.

Tiedotteen toimittaja: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Uutistiedote 28.2.2006

Uutistiedote 28.2.2006

Presidentti Arroyo julisti kansallisen hätätilan

28.2.2006 / Pekka Borg

Onko Filippiinit taas liikkumassa kohti diktatuuria? Presidentti Gloria Macapagal Arroyo (GMA) julisti 24.2. maahan kansallisen hätätilan vallankaappauksen torjumiseksi. Julistuksen mukaan osa poliittista oppositiota on liittoutunut kommunistien ja toisaalta äärioikeistolaisten upseerien kanssa hallitusvallan kumoamiseksi. Vai onko, kuten väitetään Malaya-lehden pääkirjoituksessa (25.2.2006): ”jos täällä on salaliitto, niin se on Arroyon salajuoni pitääkseen itsensä laittomasti vallassa”?

Tasan 20 vuotta sitten sadattuhannet EDSA-valtatielle kerääntyneet kansalaiset ja kapinaan liittyneet sotilaat pakottivat rauhanomaisesti diktaattori Marcosin luopumaan vallasta. EDSA-kumouksen vuosipäivät ovat aina ajankohta, jolloin EDSAlla ja presidentinlinnan lähistöllä kokoontuu poliittisiin muistotilaisuuksiin ja mielenosoituksiin kymmeniä tuhansia ihmisiä, joita hallituksen pelkojen mukaan voidaan helposti ohjata presidentinlinnaa piirittämään. Siten kaappausyrityksen ajankohta oli ymmärrettävä.

Hallitus sanoo hätätilan julistamalla ehkäisseensä vallankaappauksen, jonka valmistelusta epäiltynä on etenkin Young Officers Union -liikkeen (YOU sekä YOUng) upseereita. YOU oli järjestämässä kapinaa presidentti Cory Aquinoa vastaan jo vuonna 1989. Viikonlopun aikana pidätettiin joitakin epäiltyjä upseereita, kuten evp. kenraalimajuri Ramon Montaño sekä prikaatinkenraali Danilo Lim, joka sitten asetettiin kotiarestiin. Presidentin avustaja väittää Limin myös saaneen rahoitusta entiseltä presidentti Estradalta. Lisäksi mm. merijalkaväen komentaja kenraalimajuri Renato Miranda vapautettiin tehtävistään, jolloin pieni joukko merijalkaväen joukkoja päällikkönsä eversti Ariel Querubinin johdolla linnoittautui protestiksi joksikin aikaa merijalkaväen päämajaan.

Kansanedustajienkaan koskemattomuutta ei ole turvattu, sillä kaksi laitavasemman kansanedustajaa, Joel Virador ja Crispin Beltran (Bayan Muna) on pidätetty. Beltranin osalta käyttettiin perusteena Marcosin aikaista oikeuden pidätysmääräystä vuodelta 1985. Neljä muutakin kansanedustajaa on pidätettävien listalla. Samoin demokraattisen vasemmiston Akbayan-puolueen presidentti Ronaldo Llamas, professori Randy David ja 20 muuta mielenosoittajaa pidätettiin kuulemista varten Quezon Cityssä, vaikka heillä ei varmasti ole mitään tekemistä kaappausyritysten kanssa.

Poliisi on nostanut syytteen kapinan ja vallankaappauksen yrityksestä ainakin 51 henkilölle, joiden joukossa on aiemmista kumousyrityksistä tuttu evp. eversti Gringo Honasan, useita alemman tason upseereita ja kuusi Bayan Munan ja sen sisarjärjestöjen kansanedustajaa. Julkisuuteen ei ole vielä esitetty mitään näyttöä kansanedustajien osallisuudesta. Samoin Hollannissa pakolaisena elävä kommunistisen puolueen johtaja Jose Maria Sison sai syytteen.

Myös lehdistönvapaus on uhattuna. Presidentinkanslia varoitti tiedotusvälineitä julkistamasta aineistoa, joka voisi kannustaa kapinointia hallitusta vastaan. Poliisi tunkeutui oppositiota lähellä olevan Daily Tribune -lehden toimitukseen ja aikoo pysyä valvomassa, että lehti noudattaa tätä linjausta. Oikeusministeriö harkitsee syytteen nostamista lehteä vastaan käyttäen perusteena lehden viimeisen kahden vuoden aikana julkaisemia artikkeleita. Filippiinien kansallinen journalistiliitto on tuominnut hallituksen puuttumisen lehden toimintaan ja kehottaa pitämään sananvapautta yllä.

Hätätilajulistuksen laillisuus asetettu kyseenalaiseksi

Hallitus peruutti kaikki EDSA-vallankumouksen muistotilaisuudet, vaikka EDSA on keskeisin filippiiniläisen demokratian symboli. Manilassa on kuitenkin järjestetty lukuisia mielenosoituksia joissa on vaadittu, että demokraattisia perusoikeuksia ja kokoontumisvapautta on kunnioitettava. Yksi mielenosoitusten näkyviä hahmoja on entinen presidentti Aquino, joka on jo kesästä lähtien vaatinut GMA:ta eroamaan.

Jopa Arroyon vankimpiin tukijoihin kuulunut entinen presidentti Fidel Ramos pitää hätätilan julistamista tilanteeseen nähden huomattavasti liioiteltuna. Valtakunnallinen hätätila ja poliittisten vastustajien pidätykset muistuttavat hänen mielestään Marcosin sotatilan julistusta. Hän toteaa Arroyon taktiikan muistuttavan Marcosin taktiikkaa, jossa hallinnon arvostelijoita hiljennettiin vangitsemisin. Tarvittaessa paikallinen poikkeustila Manilassa olisi Ramosin mielestä joka tapauksessa riittänyt.

Lakimiesjärjestöt (esim. Integrated Bar of the Philippines) tuomitsevat kansallisen hätätilan julistamisen perustuslain vastaisena. Samoin vaikutusvaltainen yrityselämän järjestö Makati Business Club vaati hätätilan peruuttamista heti sekä asevoimia pysymään roolissaan perustuslain turvaajana.

Taustaa

Presidentin valta on horjunut koko viime vuoden. Kansa kaduilla ns. EDSA 2-vallankumouksessa nosti silloisen varapresidentti Arroyon valtaan vuonna 2001, koska oli lopullisesti kyllästynyt presidentti Estradan hallitsemiskyvyttömyyteen ja laajaan korruptioon. He odottivat Arroyolta toisenlaista, puhdasta politiikkaa, mutta ihmisiä on järkyttänyt, että hänen miehensä ja kansanedustajapoikansa ovat syyllistyneet samanlaiseen rahankeruuseen laittomasta jueteng-pelistä kuin mihin Estrada kaatui. Kaikkein pahiten luottamusta häneen horjutti kuitenkin ilmeinen vaalivilppi viime presidentinvaaleissa. Tyytymättömiä hänen hallintoonsa eivät enää ole vain köyhät, vaan myös suuri osa talouselämää ja hänen entisiä läheisiä liittolaisiaan. Social Weather Stationin gallupissa marras-joulukuulta vain 24 % oli tyytyväisiä GMA:n toimintaan presidenttinä ja 54 % oli tyytymättömiä. GMA on gallupin 20-vuotisen historian aikana ensimmäinen presidentti, jonka kannatusluvut ovat menneet negatiivisen puolelle.

Kesällä 2005 GMA:n vallassa pysyminen oli tiukalla, kun kongressissa keskusteltiin hänen asettamisestaan valtakunnanoikeuden eteen vaalivilpeistä. Samalla 8 ministeriä ja kaksi korkeata virkamiestä (ns. Hyatt10) erosi hallituksesta ja vaati presidentin eroa. Syntyi laajoja kansanliikehdintöjä kaduille samoin vaatimaan presidentin eroa, koska GMA oli estämässä kongressissa syytteiden laillista käsittelyä valtakunnanoikeudessa.

Mitä ilmeisimmin kansanliike olisi jälleen saanut presidentin syrjäytettyä ”EDSAlla”, jos vain olisi ollut tarjolla keskiluokkaa ja liike-elämää tyydyttävä vaihtoehto. Jos on olemassa lailliset perusteet presidentin syrjäyttämiselle, tilalle tulee varapresidentti. Varapresidentti Noli de Castro oli suosittu TV:n uutisankkuri, mutta keskiluokan yleisen näkemyksen mukaan hänen kykynsä toimia valtionpäämiehenä voivat olla heikommat kuin GMA:lla tai Estradalla.

Presidentti Marcos nosti sotatilahallintonsa aikaan upseerit keskeiseen asemaan yhteiskunnassa ja siitä lähtien he ovat olleet kiinteästi vaikuttamassa Filippiinien poliittiseen kehitykseen. Sekä Aquinon että Arroyon valtaantuloissa oli kansalaisaktiivisuuden lisäksi tärkeää puolustusvoimien ylimpien johtajien siirtyminen uusien vallanpitäjien puolelle. Lisäksi viimeisen 20 vuoden aikana Filippiineillä on ollut kymmenkunta alempien upseerien kaappausyritystä, mutta niistä on puuttunut yhteys siviiliyhteiskuntaan. Vielä useammin kaappauksista huhutaan julkisuudessa. Kesän 2005 kriiseistä lähtien lehdistössä on oikeastaan jatkuvasti puhuttu suunnitteilla olevista kaappauksista.

Nuoremman upseeriston järjestöillä on omia poliittisia ohjelmia. Niissä vaaditaan asevoimien reformointia ja puhdashenkisyyttä. Viime aikoina on ollut useita tapauksia, joissa kenraalit ovat syytteessä korruptiosta tai rahojen kavaltamisesta henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Tämä herättää huomattavaa tyytymättömyyttä alemmassa upseeristossa, joka kokee olevansa puutteellisesti varustettuna taistelukentillä kommunistien talonpoikaississejä tai muslimien vapautusliikkeitä vastaan. Osa nuorista upseereista myös kokee, että rehottavan eriarvoisuuden yhteiskunnassa he taistelevat väärää vihollista vastaan.

Edellinen vallankaappausyritys tapahtui vuonna 2003 nuorten ns. Magdalo-ryhmän upseerien toimesta. Viimeisen kahden kuukauden aikana viisi näistä upseereista pakeni vankilasta tai ilmeisesti heidät päästettiin pakenemaan. Kommunistien NPA-armeija lupasi omilla alueillaan suojaa kaikille korruptoitunutta hallitusta ja armeijan johtoa vastaan taisteleville upseereille ja jonkin asteen tapaamisia olikin. Maanalaisen kommunistisen puolueen johto sanoi olevansa valmis taktiseen liittolaisuuteen Arroyon hallinnon kumoamiseksi. Silti melko pieni joukko oikeistolaisista kapinallisupseereista on valmiita yhteistyöhön NPA:n kanssa.

NPA kiihdytti Edsa-kumouksen vuosipäivän edellä maaseudulla hyökkäyksiään asevoimia vastaan. Kapinallisupseereilla oli tavoitteena organisoida joitakin satoja sotilaita mukaan Manilan mielenosoituksiin otollisen tilanteen luomiseksi. Nämä eri voimat toimivat kuitenkin enemmän kukin omillaan kuin koordinoidusti. Kapinallissotilaat ja NPA-sissit tuskin ovat rinta rinnan presidentinpalatsia valtaamassa. Missään tapauksessa ei ollut olemassa sen luokan valtakunnantasoista uhkaa, että kansallinen hätätila olisi ollut tarpeen.

Toisiko uusi EDSA-kansannousu muutoksen?

Marcosin diktatuurin kaataminen oli askel kohti demokratiaa, vaikka seuraavina hallituskausinakin ihmisoikeusloukkaukset olivat yleisiä. Sadattuhannet ihmiset olivat vuonna 1986 viisi päivää kadulla, mutta palasivat sen jälkeen kotiin. Pian valta kuitenkin siirtyi perinteiselle taloudellis-poliittiselle eliitille, ja kansalaisliikkeiden edustajat savustettiin pois hallituksesta. Samoin kävi GMA:n hallituksessa, jossa alun perin oli lukuisia kansalaisliikkeiden edustajia, jotka organisoivat toimintaa Estradan hallituksen kaatamiseksi. Köyhemmän kansanosan asema ei viime vuosikymmeninä kovin paljoa muuttunut.

Siten nytkin on riskinä, että Arroyon syrjäyttäminen johtaisi vain hallitsevien nimien vaihtumiseen ilman, että sosiaalisissa olosuhteissa mikään oleellinen muuttuisi. Silti diktatuurin estäminen ja perusoikeuksien kuten sanan- ja kokoontumisvapauden puolustaminen on välttämätöntä. Monet filippiiniläiset kansalaisliikkeet ovatkin päättäneet jopa konfliktien uhalla osoittaa rauhanomaisesti mieltään demokraattisen liikkumatilan ylläpitämiseksi.

28.2.2006 / Pekka Borg

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2005

Mabuhay 2/2005

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 30.11.2005

Filippiinien velka laskussa

Filippiinien kansantalouden taakkana on ollut Marcosin ajoista lähtien ulkomainen velka, jonka lyhentäminen on vienyt sosiaalisiin uudistuksiin ja infrastruktuuriin tarvittavia varoja. Viime aikoina on tapahtunut lievää edistystä, kun julkinen talous on osoittanut pieniä tasapainottumisen merkkejä.

Filippiinien keskuspankin mukaan maan ulkoinen velka nousi kesäkuun lopussa 56 miljardiin dollariin. Vuoden takaisesta velan määrä oli laskenut alle prosentin.

Vuosineljänneksellä ulkomaisten uusien velkasitoumusten määrä kohosi miljardiin dollariin. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia velasta on julkisen sektorin ottamaa velkaa. 52 prosenttia lainasta oli dollarimääräistä ja 28 jenimääräistä.

Filippiinien talous kärsii edelleen ulkomaisten investointien vähyydestä verrattuna muihin lähialueen maihin. Suomessa päämajaansa pitävä Pohjoismainen investointipankki on ilmoittanut, että se haluaa kasvattaa Filippiinien osuutta rahoituskohteiden joukossa. Suurin osuus pankin rahoituksesta on suuntautunut alueen jättitalouteen eli Kiinaan. Filippiinien osuus Kaakkois-Aasian lainasalkusta on ollut samaa luokkaa kuin Indonesialla.

Filippiinien taloudelle on edelleen suuri merkitys 6 – 7 miljoonan ulkomailla asuvan filippiiniläisen lähettämillä avustuksilla, joiden vuosittainen yhteissumma nousee yli kahdeksaan miljardiin dollariin. Aasian kehityspankin tuoreessa tutkimuksessa indonesialaisten ja malesialaisten rahalähetykset jäivät tästä selvästi alle puoleen. Koko maailmassa Filippiinit on tässä suhteessa kolmantena heti väkimäärältään selvästi suurempien Intian ja Kiinan jälkeen.

Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut Filippiinien talouskasvun yltävän tänä vuonna 4,7 prosenttiin, mutta nousevan korkeammaksi, mikäli hallitus onnistuu uudistuksissaan. Inflaation arvioidaan nousevan yli kahdeksaan prosenttiin. Valuuttarahaston mukaan paras tapa kutistaa budjettivajetta on arvonlisäverouudistuksen käyttöönotto. Kasvua hidastaa puolestaan elintarvikkeiden ja polttoaineiden kallistuminen.

Hallituksen optimistinen arvio tämän vuoden talouskasvuksi on alarajaltaan 5,3 prosenttia. Alkuvuoden heikko maataloustuotanto on yksi syy ennusteiden muuttumisen pessimistisemmiksi vuoden kuluessa.

Arvonlisävero astuu voimaan

Hallituksen vitsauksena ovat edelleen alijäämäiset budjetit, joskin verojen keräämisessä on tapahtunut viime aikoina edistymistä. Veronkierto on silti edelleen Pohjoismaihin verrattuna yleistä, varsinkin varakkaan väestönosan keskuudessa. Verokarhun kannalta tilannetta pitäisi parantaa uuden arvonlisäveron, joka tuli voimaan marraskuun alussa. Kymmenen prosentin vero käsittää muun muassa polttoaineen sekä lentoliikenteen.

Kansalaisryhmät ovat kritisoineet veroa sen perusteella, että vero heikentää köyhän väestönosan asemaa entisestään. Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) vastaus on ollut ehdotus minimipalkan säätämisestä. Tilastojen mukaan keskimääräiset palkat ovat viime aikoina olleet selvässä nousussa.

Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden 3,4 prosentin vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. Viime vuonna vajetta oli 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sinänsä tämä ei ole erityisen heikko luku, sillä esimerkiksi Saksan vaje on samaa luokkaa. Käytännössä Filippiinien vaje on kuitenkin suurempi, johtuen tilastoinnin heikkouksista.

Ongelma on myös korkeissa lukemissa laukkaava inflaatio, joka on liikkunut lähellä kymmentä prosenttia. Keskuspankki arvioi inflaation olevan tänä vuonna 7,9 prosentissa, mutta hidastuvan ensi vuonna 7,5 prosenttiin. Öljyn hinnan halpeneminen ja ruoan hinnanlasku on auttanut tilannetta syksyllä hieman.

Teresita Sy-Cosun Fortunessa

Vaikutusvaltainen amerikkalainen Fortune-lehti on valinnut maailman 50 vaikutusvaltaisinta naisjohtajaa. Heidän joukossaan on tavarataloketju SM:ää pyörittävän SM Investmentsin varajohtaja Teresita Sy-Coson. Hänen imperiumiinsa kuuluu 21 tavarataloa eri puolilla maata. Ensi vuonna Manilassa avattava Mall of Asia on kooltaan Aasian suurin. Listalle ei mahtunut tällä kertaa yhtään suomalaista naisjohtajaa. Sy-Cosonin sijoitus listalla oli 46. Suomessa Fortune-lehti on tullut esille Nokia-johtajien haastattelujen yhteydessä.

Vasemmiston rauhanneuvottelut jumissa

Hallitus poisti lokakuussa vasemmiston rauhanneuvottelijoilta koskemattomuussuojan, sen jälkeen kun vasemmiston kattojärjestön NDF oli kieltäytynyt aloittamasta uudestaan rauhanneuvotteluja. Tämä merkitsee sitä, että lähes sata neuvottelijaa voidaan tarvittaessa pidättää ja heitä voidaan syyttää hyökkäyksistä viranomaisia vastaan. Ensimmäisen kerran NDF kieltäytyi neuvotteluista elokuussa, kun presidentti Gloria Macapagal-Arroyon hallinto näytti ajautuvan kriisiin. Kapinalliset ilmoittivat, että neuvottelut aloitetaan vasta seuraavan hallinnon kanssa. Pääneuvottelija Luis Jalandonin mukaan vasemmisto odottaa edelleen, että hallitus poistaisi NDF:n terroristijärjestöiksi luokiteltavien listalta. Rauhanneuvottelut ovat olleet käytännössä jumissa jo viime vuodesta lähtien.

Vasemmistoarmeija NPA on jatkanut edelleen hyökkäyksiään, minkä takia neuvotteluissa ei hallituksen mukaan voida antaa periksi. Viime kuukausien yhteenotoissa on kuollut sekä sissejä että sotilaita. Lokakuun lopussa armeija löysi kaksi säkkiä täynnä räjähteitä. Näiden uskotaan olleen tarkoitettuja GMA:n hallintoa vastaan. Mukana löydettyjen kirjeiden väitettiin johtavan opposition kansanedustaja Satur Ocampon luokse, joka torjui syytökset tekaistuina.

Maon opetuksista oppinsa ammentanut NPA on taistellut hallitusta vastaan lähes keskeytyksettä vuodesta 1969. Positiivista kehitystä edustaa kommunistiarmeija NPA:sta eronneen RPMM-siiven kanssa marraskuun alussa neuvoteltu rauhansopimus. RPMM koostuu noin viidestäsadasta aktiivisesta sissistä sekä noin kolmestatuhannesta kannattajasta. RPMM ja hallitus allekirjoittivat syyskuun lopulla puitesopimuksen, jonka pohjalta rauhanneuvotteluja on tarkoitus viedä eteenpäin.

Presidentti opposition pihdeissä ja päinvastoin

Senaattori Miriam Defensor Santiago on syyttänyt aikaisempaa presidenttiä Corazon Aquinoa sekä senaatin puheenjohtajaa Franklin Drilonia siitä, että nämä olisivat mukana suunnitelmassa syrjäyttää nykyinen presidentti. Drilon kiisti syytökset ja kaappauksen ajankohdaksi esitetty lokakuun puolivälikin kului ilman sen suurempia selkkauksia. Drilonin mukaan taustalla oli GMA:n kehittämä salajuoni, jolla yritettiin tahrata samalla kertaa sekä hänen että senaatin maine.

GMA:n kriitikkojen joukko on kuitenkin koko ajan kasvussa. Esimerkiksi häntä edeltänyt presidentti Fidel Ramos on vaatinut GMA:ta keskeyttämään kautensa maan edun takia. – Mitä korkeampi asema, sitä suurempi uhraus, Ramos sanoi. Hän on ajanut jo pitkään parlamenttivaltaiseen hallintotapaan siirtymistä.

Myös arvovaltainen elinkeinoelämän elin eli Makati Business Club on ilmaissut huolestumisensa siitä, että GMA on siirtymässä kohti itsevaltaista hallintotapaa, mistä todistavat viimeaikaiset protestien ja oppositiopolitiikan hiljentämiset. Poliisit ovat estäneet muun muassa viljelijöiden ja kalastajien sekä poliittisten aktivistien mielenosoitukset presidentinlinnan läheisyydessä. Corazon Aquino meni niin pitkälle, että pyysi julkisesti anteeksi sitä, että oli tukemassa GMA:n nousua presidentiksi. – Luulin, että Gloria olisi parempi vaihtoehto kuin Estrada, Aquino sanoi. Hän oli mukana rintamassa, jonka kansannousu kampesi Joseph Estradan valtaistuimelta muutama vuosi sitten.

Liikemiesten mukaan GMA:n linja johtaa kansalaisvapauksien ja avoimen talouden tukahduttamiseen. He ovat kritisoineet myös presidentin kyvyttömyyttä vähentää köyhyyttä ja karsia korruptiota. Presidentin puhemiehen Ignacio Bunuyen mukaan klubin kannanotto kuulostaa paikalleen juuttuneelta äänilevyltä. – He unohtavat, että jos on yksi ihminen, joka on kiinnostunut Filippiinien taloudesta, se on presidentti, Bunuye sanoi.

GMA:lla on myös tukijansa, jotka haluavat hänen olevan virassa vuoteen 2010 saakka. Tällöin vuoden 2007 vaalit jäisivät erikoissäädöksellä pitämättä. Presidentti on ollut sisäpoliittisen kriisin keskellä sitten viime kesäkuun, jolloin opposition edustajat alkoivat syyttää häntä vuoden 2004 vaalitulosten justeeraamisesta sekä siitä, että hänen perheensä olisi ottanut vastaan jueteng-voitelurahoja. Opposition syytös kaatui kuitenkin GMA:n tukijoiden avulla syyskuussa, minkä jälkeen GMA on keskittynyt poliittisten vastustajiensa jahtaamiseen.

USA:n armeijan sotilaita syytetään raiskauksesta

Kuutta Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta syytetään 22-vuotiaan filippiiniläisen raiskauksesta, joka olisi tapahtunut sotaharjoitusten yhteydessä lokakuun lopussa. Sotilaat olivat tapahtumahetkellä Subic Bayn tukikohdassa. Nainen oli karaokebaarissa, kun sotilaat kutsuivat hänet ulkopuolella sijaitsevaan pakettiautoon. Muutama tunti myöhemmin hänet jätettiin tienlaitaan tajuttomana.

Talon-sotaharjoitusten yhteydessä Filippiineillä oli yhteensä 4000–5000 amerikkalaissotilasta. Näiden oikeuksia Filippiineillä säätelee Visiting Forces Agreement (VFA), joka ei kuitenkaan tarjoa suojaa siviilioikeudellisissa asioissa. Yhdysvaltain suurlähetystöllä on kuitenkin oikeus ottaa suojiinsa oikeuskäsittelyä odottavat sotilaat. Tätä ovat muun muassa naisjärjestöt kritisoineet. Yhdysvaltain armeija on käynnistänyt asiassa omat tutkimuksensa. VFA neuvoteltiin sen jälkeen kun Yhdysvallat oli luopunut omista pysyvistä tukikohdistaan Filippiineillä vuonna 1992.

Lähi-idästä taloustukea muslimeille

Saudi-Arabia on tarjonnut 2,5 miljardin peson edestä apua Filippiinien autonomiselle muslimialueelle. Tätä pidetään yhtenä köyhimmistä alueista Filippiineillä. Samaan aikaan armeija on jatkanut muslimisissien jahtaamista maan eteläosissa. Marraskuun alussa Abu Sayyafin johtaja Radullan Sahiron pidätettiin Zamboangassa. Sahironin päästä oli luvattu viiden miljoonan peson palkkio. Myöhemmin paljastui kuitenkin, että armeija oli pidättänyt täysin väärän miehen. Abu Sayyafia on syytetty muun muassa helmikuussa 2004 tapahtuneesta Superferryn pommi-iskusta Manilanlahdella.

Armeija haluaa epätoivoisesti saada kiinni Sahironin, jota syytetään 21 turistin ja vierastyöläisen kidnappaamisesta Malesian rannikolta vuonna 2000. Mukana oli myös kaksi suomalaismatkailijaa. Sahiron on etsintäkuulutettu myös Yhdysvalloissa. Yhteenotot Abu Sayyafin kanssa ovat jatkuneet ja näissä on kuollut myös hallituksen sotilaita. Tuhansia ihmisiä on joutunut lähtemään kylistään veristen taisteluiden takia Sulun provinssissa. Armeijan mukaan myös kymmeniä sissien edustajia on kuollut syksyn yhteenotoissa.

Viranomaiset epäilevät, että maahan on tullut Jemaah Islamiyah -ryhmän itsemurhapommittajia, joilla on yhteyksiä Abu Sayyafiin. Terroriuhkaa torjumaan on esitelty opposition kritisoima laki, joka rankaisee terrorismista tai sellaisen suunnittelusta elinkautisella vankeudella, kymmenen miljoonan peson sakolla tai jopa kuolemalla. Abu Sayyaf oli viime helmikuussa kuolemaa kylväneiden Makatin ja Mindanaon pommi-iskujen takana. Ryhmän väitetään saavan rahoitusta Al-Qaidalta. Tämän vahvisti myös eräs pommi-iskuihin osallistuneen, pienemmän muslimimilitanttiryhmän jäsen.

Rauhanneuvottelut muslimien toiseksi suurimman ryhmän eli MILF:in ja hallituksen välillä on tarkoitus aloittaa jälleen joulukuussa. Neuvottelujen kipein kiistakysymys on se, kuinka muslimeille hyvitetään se maa-alue, jonka he menettivät espanjalaisten nelisatavuotisen hallinnon aikana. Suurin muslimiryhmä eli MNLF solmi hallituksen kanssa rauhansopimuksen vuonna 1996.

Tätä ennen MNLF:n yli kymmentuhantinen sissiarmeija oli taistellut hallituksen joukkoja vastaan vuodesta 1978. MNLF on vaatinut entisen puheenjohtajansa ja entisen etelän autonomisen muslimialueen kuvernöörin Nur Misuarin vapauttamista. Perusteena ovat terveydelliset syyt. Tällä hetkellä Misuari on viranomaisten arestissa.

Abortteja tehdään edelleen paljon

Vaikka abortti on Filippiineillä ankarasti kielletty, päättää arviolta joka viides raskaana oleva nainen tehdä laittoman abortin.

Amerikkalaisessa International Family Planning Perspectives-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tehtiin Filippiineillä vuonna 2000 yli 470 000 aborttia ja komplikaatioiden takia sairaalahoitoon ohjattujen määrä oli 78 900. Vaikka aborttien määrä on kasvanut vuodesta 1994, on sairaalahoitoa tarvitsevien määrä hieman vähentynyt, koska abortteja tehdessä käytettiin parempia menetelmiä. Määrät on arvioitu 1678 sairaalan rekisteritietojen perusteella.

Terveysministeriön mukaan sairaaloiden tilastoissa aborttikomplikaatiot olivat vuosina 1994-98 kolmanneksi tärkein kotiuttamisen syy.
(Pekka Borg)

Tiedotteen kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg

Kategoriat
Uutistiedote

Uutistiedote 20.9.2005

Uutistiedote 20.9.2005

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo selvisi nipin napin poliittisesta kriisistä

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) asema on menneen kesän (2005) aikana ollut vakavasti vaakalaudalla ja kongressissa jopa äänestettiin presidentin asettamisesta valtakunnanoikeuteen.

Ensin presidentin puoliso sekä kansanedustajapoika ja -lanko joutuivat syytteeseen rahan keräämisestä laittomasta jueteng-pelistä. Tilanteen rauhoittamiseksi ja ajan voittamiseksi he lähtivät presidentin toiveesta ulkomaille Hongkongiin ja Yhdysvaltoihin. Jueteng-rahat olivat keskeisenä tekijänä presidentti Estradan syrjäyttämisessä.

Vielä uhkaavampia GMA:n uran jatkolle olivat julkitulleet ”Hello Garci” -ääninauhat, joilla GMA keskusteli puhelimitse vaalikomission johtaja Garcillanon kanssa toukokuun 2004 presidentinvaalien ääntenlaskennan aikana. Aluksi presidentti ei suostunut julkisesti myöntämään ko. keskustelua, mutta julkisuuden kolmeviikkoisen painostuksen jälkeen hän myönsi sen. Tosin filippiiniläiseen tapaan tiedotusvälineille ilmestyi pian keskusteluista ainakin 5 kasettia, joista osa on väärennettyjä.

Arvostelijoiden mukaan presidentti yritti keskustelulla mm. vaikuttaa siihen, että ääntenlaskennassa varmistetaan hänelle turvallinen, vähintään miljoonan äänen johto. GMA kiistää yrittäneensä vaikuttaa vaalien tulokseen. Hän sanoo halunneensa vain suojella saamiaan ääniä hitaasti etenevässä ääntenlaskussa. GMA pyysi anteeksi sitä, että hän oli toiminut asiassa harkitsemattomasti.

Keskustelun myöntäminen ei kuitenkaan rauhoittanut vaatimuksia. Päinvastoin, heinäkuun alussa 10 ministeriä erosi menetettyään uskonsa hallitukseen ja he kehottivat myös presidenttiä eroamaan. Samoin osa elinkeinoelämästä yhtyi vaatimukseen ja jopa entinen presidentti Cory Aquino ryhtyi järjestämään liikettä GMA:n erottamiseksi. Luonnollisesti eroa vaativat myös talvella kuolleen vastaehdokas Fernando Poen ja presidentti Estradan tukijoukot sekä monet uskonnolliset, sosiaaliset ja vasemmistolaiset liikkeet.

Toistaiseksi presidentti näyttää kuitenkin selvinneen pahimmasta. Oppositio käynnisti kongressin edustajahuoneessa toimet GMA:n asettamisesta syytteeseen valtakunnanoikeudessa. Syytteen nosto edellyttää kongressin edustajanhuoneessa vähintään kolmasosan kannatusta (79 ääntä), mutta lopulta vain 51 kansanedustajaa tuki syytettä.

GMA:lle asian eteneminen parlamentaarista tietä sopi hyvin, sillä tyytymättömyyden kanavoituminen kadulle olisi paljon vaarallisempaa. Hän itsekin nousi valtaan, kun kansanjoukot pakottivat Estradan pois virasta. Tällä kertaa ei kuitenkaan syntynyt kaduille yhtä laajaa rintamaa kuin Marcosia ja Estradaa syrjäytettäessä.

Armeijan johdon siirtyminen presidentin puolelta kapinoivien kansanjoukkojen puolelle on ollut tärkeä tekijä, mutta nyt armeija tuki nykyistä valtaa pysymällä kiistan ulkopuolella. Toisaalta katolinen kirkko on saanut sadat tuhannet ihmiset liikkeelle. Edellisillä kerroilla nyt edesmenneen kardinaali Sinin kehotuksella lähteä kaduille oli paljon painoa, mutta nyt kirkko ei ottanut kantaa, kun Vatikaaninkin uusi johto määräsi piispat pysyttäytymään politiikan ulkopuolella.

Keskiluokan ja elinkeinoelämän haluttomuus ryhtyä muutoksiin liittyy paljolti vaihtoehtojen puutteeseen. Jos GMA syrjäytettäisiin, nousisi hänen tilalleen varapresidentti Noli de Castro. De Castro oli suosittu TV:n uutisankkuri, mutta monet epäilevät hänen kykyään presidentiksi. Häntä ei haluta, koska pelätään Estrada-tyylisen hallinnon toistuvan.

Gallup-kyselyissä kuitenkin enemmistö kansasta vaatii GMA:n eroa ja toisaalta tuoreimmassa kyselyssä 79 % uskoi de Castron selviävän tehtävästä. Toistaiseksi GMA pysyy vallassa, mutta jos kansalaiset kokevat, että vääryydet eivät ratkea juridista tietä, on kaduilla herkästi entistä laajempi kansalaisliike vaatimassa presidentin eroa. Joka tapauksessa presidentin uskottavuus on laskenut ja hän tulee olemaan loppukauden heikko presidentti, jolla tuskin riittää poliittista voimaa suurempien reformien läpiajamiseen.

Pekka Borg

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2005

Mabuhay 1/2005

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 2.3.2005

Levottomuuksia Mindanaolla

MILF:in ja hallituksen välinen tulitauko rikkoutui heti vuoden alussa pahemmin kuin pariin vuoteen. Maguindanaossa taisteluissa kuoli kymmenittäin sekä sotilaita että sissejä.

Ilmeisesti levottomuudet käynnistyivät ilman MILF:in johdon auktorisointia, minkä takia rauhanneuvottelujen valmisteluja päätettiin jatkaa, vaikka armeija syytti MILF:iä pommeja ja kidnappauksia harrastavan ääriryhmän Abu Sayyafin jäsenien suojelusta. Sekä Filippiinien että Yhdysvaltain hallitus pitää Abu Sayyafia terroristijärjestönä. MILF on kieltänyt yhteydet.

Helmikuun puolivälissä räjähtivät pommit lähes yhtä aikaa Manilan keskusta-alueella Makatissa, Davaossa ja General Santosissa, aiheuttaen kymmenkunnan ihmisen kuoleman. Makatissa bussipommi räjähti vain muutaman metrin päässä hotelli Intercontinentalista ja aiheutti kaaosta kaupungin keskustassa. Syylliseksi iskuihin ilmoittautui Abu Sayyaf -sissiryhmittymä. Tämä kertoi iskujen syyksi hallituksen julmuudet muslimeja vastaan, joista esimerkkinä on Mindanaolla käynnissä oleva kampanja MILF:iä vastaan.

Armeija on kuitenkin jatkanut iskujaan sekä Abu Sayaafin että Jemaah Islamiyah -ryhmän oletettuja jäseniä vastaan MILF:n hallitsemilla alueilla, mitä MILF on pitänyt tulitauon rikkomisena. Taistelujen eskaloituminen kuitenkin onnistuttiin ehkäisemään, osin kansainvälisen tarkkailijaryhmän ponnistusten avulla. Tarkkailijaryhmä koostuu Malesiasta, Bruneista ja Libyasta tulleista viranomaisista.

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA) julisti vielä helmikuun alussa, että rauhansopimus hallituksen ja MILF:in välillä on mahdollinen kuuden kuukauden kuluessa, mikäli molemmat osapuolet toimivat yhteisymmärryksessä neuvotteluja ohjaavan Malesian hallituksen kanssa.

Misuarin kannattajatkin aseissa

Tilannetta heikentää se, että myös jotkut jo rauhansopimuksen kymmenen vuotta sitten allekirjoittaneen MNLF:n jäsenet ovat liittyneet armeijan vastaiseen taisteluun. MNLF on ollut tyytymätön pitkäaikaisen johtajansa Nur Misuarin kohteluun. Aikaisempaa autonomi-sen muslimialueen johtajaa Misuaria on pidetty jo muutaman vuoden turvasäilössä Manilan lähettyvillä. Hän on kuitenkin kiistänyt, että hän olisi määrännyt Manilasta käsin sissi-iskut aloitettavaksi.

Etelän muslimialueen uskonnollinen johtaja, Sulun sulttaani Esmail Kiram on vedonnut hallitukseen, ettei se kiihdyttäisi sotatoimia. GMA oli jo julistanut nujertavansa sekä MNLF:n kapinasiiven että tähän ilmeisesti yhteydessä olleen Abu Sayyafin. Armeija pääsikin helmikuun lopussa tulitaukosopimukseen MNLF:n sissejä johtaneen muslimijohtaja Habier Malikin kanssa, joka on Misuarin vannoutunut kannattaja. Joidenkin tietojen mukaan sotilaat olisivat iskeneet vuodenvaihteessa Malikin sukulaisperheeseen, mistä koko liikehdintä olisi perimmiltään alkanut.

USA:n joukot sotaharjoituksissa

Filippiinien ja Yhdysvaltain armeijat sopivat alkuvuonna pitävänsä tänä vuonna 28 yhteiset sotaharjoitukset. Näistä 20 on varsinaisia sotilasoperaatioita ja 4 keskittyisi huumeiden torjuntaan. Viime vuonna harjoituksia oli 20 kappaletta.

Filippiinien talous selvässä kasvussa

Filippiinien talous kasvoi tuoreiden tilastojen mukaan 6,1 prosenttia viime vuonna ja ylitti näin hallituksen ennusteen, joka oli 4,9 – 5,8 prosenttia. Tämä oli lähes yhtä kovaa vauhtia kuin vuonna 1989, jolloin talous kasvoi 6,2 prosenttia. Nopeinta kasvu oli palvelusektorilla. Teollisuuden kasvu oli 5,3 prosenttia ja lähes samaan tahtiin ylsi maataloussektori, mitä pidettiin yllätyksenä. Vuoden lopun hirmumyrskyt kun olivat maataloustuotantoa jarruttava tekijä.

Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten kotiin lähettämät sijoitukset kasvoivat ennätykselliseen 8,5 miljardiin dollariin, missä oli nousua 11,8 prosenttia vuodesta 2003. Nämä tulot vastaavat nykyisin noin kymmenyksestä maan bruttokansantuotteesta. Niiden määrä on viime vuosikymmeneltä lähtien ylittänyt muiden maahan tulevien ulkomaisten sijoitusten määrän. Filippiinien keskuspankki odottaa ulkomaisen valuuttavirran kymmenen prosentin kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Ulkomaisten, osakkeisiin ja hallituksen lainapapereihin tehtävien sijoitusten määrä oli viime vuonna laskussa. Tähän vaikutti osin presidentinvaaleihin liittynyt epävarmuus.

Asiantuntijoiden mukaan talouden kasvu on todennäköisesti hidastumassa tänä vuonna, koska korot ovat nousussa, inflaatio kiihtyy ja myös maailmantalouden kasvu on jo taantumassa. Hallitus on kuitenkin ennakoinut tälle vuodelle 6,3 prosentin kasvua.

Velka ja budjettivaje ongelmana

Valtion ongelmia ovat edelleen budjettivaje, velkataakka ja alhainen verokertymä. Velkaa on viimeisimpien laskelmien mukaan 45 000 pesoa jokaista 84 miljoonaa filippiiniläistä kohden, joskin tästä valtaosa on pidempiaikaista velkaa, mitä hallitus on puolustuksekseen korostanut. Hallituksen suunnitelman korottaa arvonlisäveroa uskotaan vahingoittavan kuluttajakysyntää ja muun muassa ulkomaiset yritykset ovat suhtautuneet suunnitelmaan kriittisesti, koska ne nostaisi myös sähkön hintaa. Arvonlisäveron nostamisesta kärsisivät myös lentoyhtiöt sekä varustamot.

GMA:n on kuitenkin tehtävä jotain budjetin tulopuolen kasvattamiseksi, koska hänen suunnitelmiinsa kuuluu saada budjetti tasapainoon ennen kuin hänen kautensa päättyy vuonna 2010. Arvonlisävero on hallituksen toiseksi tärkein tulonlähde tuloveron jälkeen. Samaan aikaan GMA on vannonut jatkavansa kamppailuaan köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan, mikä kasvattaa sosiaalikuluja. GMA vaihtoi helmikuussa valtiovarain- ja kauppaministereitä. Uusi valtiovarainministeri on Cesar Purisima ja kauppaministeri Juan Santos, joka on työskennellyt muun muassa Filippiinien Nestlen pääjohtajana.

Molemmat kansainväliset luottoluokittajat, Moody’s ja S&P ovat tämän vuoden puolella laskeneet Filippiinien lainojen luokitusta. Taustalla on hallituksen kyvyttömyys hoitaa finanssipolitiikkaa velan liikkuessa sadassa prosentissa bruttokansantuotteesta. Puolet velasta on ulkomaanvaluutassa, mikä heikentää tilannetta kansainvälisen korkotason noustessa tai ennätysalas vajonneen peson heikentyessä edelleen. Luottoluokittajat suhtautuivat skeptisesti suunnitelmiin korottaa verokertymää budjettivajeen hoitamiseksi. Hallituksen vajetavoite tälle vuodelle on 180 miljardia pesoa eli vain 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä olisi jo lähes euroalueen maiden tasoa, mutta edellyttää, että verokertymää saadaan nostettua.

Köyhyys lisääntyy väestönkasvun myötä

Aasian kehityspankki ADB arvioi raportissaan, että köyhyys on Filippiineillä vain kärjistynyt valuuttakriisin eli vuoden 1997 jälkeen, koska kasvanut bruttokansantuote on jakautunut epätasaisesti eri ryhmille. Talouskasvu ei ole myöskään ollut riittävän ripeää, jotta se olisi kumonnut nopean väestönkasvun aiheuttamia rasituksia terveydenhuollolle ja julkiselle infrastruktuurille.

ADB kiinnitti samoin huomiota valtionvelan hoitoon, joka uhkaa syödä nopeutuneen kasvun myötä tulevat lisätulot ja näkyy myös työttömyytenä. Investointien pahimpina jarruina nimettiin verotus, korruptio, sähkön saanti sekä yleinen makroekonominen tasapainottomuus. ADB on kehottanut hallintoa etsimään uusia verotuksen kohteita ja tehostamaan entisen verojen keräämistä. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty.

Kaivossektorilla investointeja ja ympäristöongelmia

Lisää ulkomaisia sijoituksia odotetaan esimerkiksi ympäristövaikutuksiltaan ongelmalliselle kaivossektorille, missä häärivät ulkomaiset yhtiöt muun muassa Kanadasta ja Australiasta. Muun muassa kullan ja nikkelin kaivauksia aiotaan tehostaa uusin menetelmin. Aktiivinen toimija on myös Kiina, jonka arvioidaan lisäävän panostuksiaan sen jälkeen kun filippiiniläinen vuoriteollisuus teki siellä esittelykierroksen. Kolme kiinalaisyritystä on kertonut sijoittavansa Filippiineille yli miljardi dollaria. Kaivosalan edustajien mukaan parikymmentä vuotta alamäessä olleen teollisuudenalan elvyttäminen voisi tuoda Filippiineille kymmeniä miljardeja pesoja lisää verotuloja

Osana alan elvyttämistä on hallitus käynnistänyt kampanjan vanhojen ongelmakaivosten, kuten Marcopperin ja Maricalumin siivoamiseksi. Kaivosalueiden maisemoimisessa aiotaan käyttää tukena ulkomaisia asiantuntijoita. Marcopper tuli kuuluisaksi, kun massiiviset määrät kaivosjätettä huuhtoutui Makulapnit- ja Boac-jokiin 1990-luvun puolivälissä. Sadat alueella asuvat perheet joutuivat tuhon piiriin ja tuhojen korjaamisen arvioidaan maksavan lähes sata miljoonaa dollaria. Osan kaivoksesta omistanut kanadalainen kaivosyhtiö Placer Dome ei ole lunastanut lupauksiaan alueen siivoamisesta.

Hallitus on myös siirtämässä 14 miljardia pesoa erityiseen rahastoon, josta on tarkoitus ammentaa nykyisten kaivosten ympäristövaikutusten siivoamiseen. Presidentin allekirjoittamassa säädöksessä painotetaan kaivosalueen asukkaiden oikeuksia ja ympäristön säilyttämistä. Suunnitelmaan kuuluu myös parin prosentin suuruinen vero, jonka kaivosyhtiöt maksaisivat tuloistaan paikallishallinnolle ympäristönhoidon turvaamiseksi. Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet suunnitelmia myös sen pohjalta, että ne jättävät Filippiinit edelleen teollisuusmaiden raaka-aineiden tuottajan asemaan eivätkä edistä sitä, että maa voisi itse jalostaa ne lopputuotteiksi.

Marcosin uhrit yhä vailla korvauksia

Helmikuun alussa Marcosin diktatuurin uhrien vaatimukset saada korvauksia diktaattorin massiivisesta omaisuudesta kokivat takaiskun, kun amerikkalainen vetoomustuomioistuin torjui uhrien vaatimukset. Tuomioistuin torjui 9500 kantajan vaateen Marcosin Sveitsistä Filippiineille siirretyn 683 miljoonan dollarin omaisuuteen, joka näyttää näin jäävän Filippiinien hallitukselle.

Kanne oli pistetty vireille vuonna 1986, jolloin Marcos kammettiin vallasta ja hän pakeni perheineen Havaijille. Vuonna 1995 amerikkalainen oikeusistuin päätti, että Marcosin varoista kaksi miljardia dollaria on ohjattava uhreille, mutta tämä on jäänyt nahkapäätökseksi.

GMA on julistanut suuntaavansa 145 miljoonaa dollaria Marcosin varoista tämän hallinnon uhreille, mutta tämä päätös tarvitsee vielä vahvistuksen kongressilta. Yhteensä korvauksiin oikeutettuja olisi lähes kymmenentuhatta. Toistaiseksi laki on juuttunut edustajainhuoneen ja senaatin väliseen kiistelyyn. Nykyisen lain mukaan kaikki Marcosin varat käytetään maatalouden uudistuksiin ja tähän onkin suunnattu jo lähes kaksikymmentä miljardia pesoa. Toinen vaihtoehto on, että kantajat haastavat oikeuteen Filippiineillä Marcosin sukulaiset.

GMA:ta kohtaan yhä kritiikkiä

Presidenttiin kohdistuu Filippiineillä edelleen laajaa tyytymättömyyttä monia haavoja auki repineen vaalikampanjan jälkeen. Viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan 31 prosenttia haastatelluista filippiiniläisistä halusi Gloria Macapagal-Arroyon luopuvan tehtävistään. GMA:n puolesta äänesti 39 prosenttia 1200:sta haastatellusta. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Pulse Asia -tutkimuslaitoksen mukaan presidenttiä kohtaan on laajaa tyytymättömyyttä. Osa haastatelluista kaipasi takaisin muutama vuosi sitten paikaltaan kammettua Joseph Estradaa presidentiksi.

Alkuvuonna Hongkongissa polvileikkauksessa käynyt Estrada on syyttänyt GMA:n hallintoa korruptiosta ja siitä, että se vei vaalivoiton epärehellisin keinoin Estradan tukemalta presidenttiehdokkaalta Fernando Poelta, joka kuoli taannoin. Edelleen vannoutunutta kannatusta saava Estrada on vannonut kokoavansa nykyisin hajallaan olevan opposition GMA:ta vastaan. Oppositio on tällä hetkellä jakaantunut pahasti senaattoreiden Panfilo Lacsonin ja Edgardo Angaran kannattajiin. Estrada on kuitenkin kieltänyt, että hän pohjustaisi uutta vallankaappausyritystä, vaikka hän onkin tavannut poliittisia kannattajiaan.

Davaon kuolemanpartioista

MABUHAYn edellisessä numerossa kerrottiin, että Davaossa kuolemanpartiot ovat kaupunginjohtajan ilmeisellä tuella murhanneet vuodessa noin sata pikkurikollista. Filippiinit-seura lähetti maan presidentille sekä sisä- ja turismiministerille vetoomuksen, jossa vaadittiin kuolemanpartioiden toiminnan pysäyttämistä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota korkeiden virkamiesten hyväksyviin lausuntoihin. Turismiviraston johtaja Barbersin mukaan tappaminen on hyväksyttävää, jos kohde ”ansaitsee tulla tapetuksi”. Hän kehui kuolemanpartioiden tehneen hyvää työtä rauhoittaessaan aluetta turismille.

Nyt seura on saanut Davaon poliisin tutkintaosastolta vastauksen. Siinä todetaan, että kaikkia tapauksia tutkitaan, mutta kukaan ei suostu koston pelossa antamaan todistajanlausuntoja. Vastauksen mukaan ”ilmeisesti jotkut ihmiset ovat melko tyytyväisiä tapahtumien kulkuun, varsinkin kun tapetut olivat kyseenalaisia luonteeltaan ja uhka yhteiskunnalle”. Davaon poliisi myös kiisti, että olisi näyttöä kuolemanpartioiden toiminnasta ja väitti, että murhissa olisi kysymys henkilökohtaisista kostoista, jengisodista yms. tekijöistä.

Kuitenkin viime vuodesta näiden moottoripyöräpartioiden tekemät murhat ovat vain lisääntyneet. Pelkästään tammikuussa ne tappoivat Davaossa ainakin 45 ihmistä ja viranomaisilla ei ole yritystäkään puuttua lahtauksiin. (Pekka Borg)

Kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2004

Mabuhay 2/2004

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 29.9.2004

Presidentin vierailu Kiinaan

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA) teki syyskuun alussa vierailun Kiinaan, jolla uskotaan olevan kauaskantoisia poliittisia vaikutuksia. Matkan ohjelmaan kuului muun muassa kahdenvälisten sopimusten allekirjoittaminen energiasta ja kalastuksesta. Kauppa Kiinan kanssa on kasvanut viime aikoina ja Kiina oli Filippiinien viidenneksi merkittävin kauppakumppani viime vuonna. Kiinaan viedään muun muassa koneita, puolijohteita ja hedelmiä.

GMA:n tärkeimpiin tuomisiin kuului Kiinalta saatu apu Northrail-projektin aloittamiseen. Tämä junahanke yhdistää valmistuessaan Manilan ja Clarkin entisen tukikohdan. Kriitikot ovat arvostelleet hanketta sen massiivisesta budjetista. Clarkista on tarkoitus kehittää Pohjois-Filippiinejä palveleva kansainvälinen lentokenttä, joka olisi suunnattu erityisesti halpayhtiöille.

Filippiinien talouskasvu kiihtynyt – velka ja väestönkasvu edelleen ongelma

Filippiinien talous kasvaa tänä vuonna 5,9-6,1 prosenttia, kun hallituksen ennuste on 4,9-5,8 prosenttia. Näin arvioi taloussuunnittelusta vastaava ministeri Romulo Neri. Hänen mukaansa lisäkasvu johtuu alkuvuoden hyvästä tahdista. Toisella neljänneksellä talous kasvoi 6,2 prosenttia.

Hallitus ei kuitenkaan vielä nosta virallista ennustettaan, koska öljyn kohonnut hinta ja Yhdysvaltain korkeampi korkotaso saattavat aiheuttaa yllätyksiä loppuvuodesta. Öljyn kallistuminen nostaa inflaatiota ja korkeammat korot voivat johtaa peson heikkenemiseen dollariin nähden. Syyskuun lopussa peso notkahti uuteen pohjanoteeraukseen dollariin nähden eli dollarilla sai 56,45 pesoa. Markkinoilla peson uskotaan heikkenevän edelleen, ellei keskuspankki ryhdy tukiostoihin.
Kovinta talouden vauhti on palvelusektorilla, jonka uskotaan kasvavan 6,6-6,9 prosenttia. Maatalous yltänee Nerin mukaan 5,4-5,6 prosentin vauhtiin. Siellä ongelmia ovat tuottaneet öljypohjaisten lannoitteiden korkeammat hinnat.

Hallituksen mukaan myös verokertymä on ollut ennakoitu, huolimatta julkisuudessa loppukesästä liikkuneista tiedoista, joiden mukaan kassassa olisi ollut merkittävä vaje. Näin ollen on mahdollisuuksia, että tavoitteeseen budjettivajeen puristamisesta alle kahdensadan miljardin peson ylletään. GMA torjui myös uusimman ehdotuksen verokertymän kartuttamiseksi. Sen mukaan kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä olisi pitänyt alkaa verottaa tiukemmin. Davaon arkkipiispa Ferdando Capalla teki sen sijaan erikoisen esityksen, jonka mukaan papiston ja hengellisen yhteisön jäsenten pitäisi luopua yhden kuukauden palkastaan ja antaa tämä hallitukselle köyhyyden lievittämiseksi. Näin he voisivat näyttää esimerkkiä muille Filippiinien katolisille.

Presidenttiä on kritisoitu muun muassa siitä, ettei hän ole esittänyt ohjelmaa, jonka avulla väestönkasvu saataisiin kuriin. Esimerkiksi YK:n Human Development Reportin mukaan Filippiinien väestö kasvaa nykytahdilla lähelle sataa miljoonaa vuonna 2015. Toisaalta joidenkin ekonomistien mukaan juuri tämä luo Filippiineille kilpailuetua verrattuna kehittyneempiin maihin, missä väestön ikääntyminen on ongelmana. Väestönkasvun epäsuorana seurauksena on ollut köyhän väestönosan lisääntyminen. Aasian kehityspankin mukaan noin 12 miljoonaa filippiiniläistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. GMA:n tavoitteena on vähentää määrän puoleen hallintokauden päättyessä vuonna 2010.

Toinen ratkaisematon ongelma on valtionvelka. Yli kolmannes ensi vuoden budjetista on jo etukäteen korvamerkitty erilaisiin lainanhoitokuluihin. Ekonomistit ovat varoittaneet, että Filippiinejä uhkaa Argentiinan tyyppinen velkaloukku parin vuoden kuluessa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä. Mikäli öljyn hinta pysyy ennätyslukemissa ja korot nousevat voi seinä tulla eteen jo aikaisemmin.

Rauhanneuvottelut etenevät – mutta vain muslimien kanssa

GMA tarjoutui syyskuun alussa perustamaan uuden armahduskomitean, joka tutkisi mahdollisuuksia lopettaa pitkään kestänyt sota kommunistien NPA:n sekä muslimien MILF:in kanssa, jonka kanssa hallituksella on jo aselepo voimassa. Komitean tarkoituksena on auttaa aikaisempia kapinallisia sopeutumaan yhteiskuntaan ja kehittää kapina-alueiden oloja.

Kommunistit ovat keskeyttäneet rauhanneuvottelut hallituksen kanssa, koska tämä ei ole onnistunut painostamaan länsimaita, jotta nämä poistaisivat puolueen terroristilistoiltaan. NDF:n piti neuvotella rauhasta hallituksen kanssa Oslossa elokuun lopussa.

Esimerkiksi EU:sta on todettu kuitenkin, että NPA on jatkanut aseellisia hyökkäyksiään, minkä takia terroristileimaa ei poisteta. Viimeisimpänä käänteenä kommunistit tarjoutuivat jopa perustamaan maahan koalitiohallituksen, mutta tämän tarjouksen GMA torjui suoralta kädeltä. Hänen mukaansa hallinto voi toteutua ainoastaan demokraattisten vaalien tuloksena valittujen edustajien avulla.

Hyvänä merkkinä ei voida pitää sitä, että hallituksen kanssa rauhansopimuksen tehneen kommunistiryhmittymä Workers’ Revolutionary Partyn (RPM-P) johtaja Arturo Tabara ammuttiin syyskuun lopussa Manilassa ostoskeskuksen parkkipaikalla. Poliisi epäilee teon takana olevan NPA:n, joka on syyttänyt vuonna 1999 rauhansopimuksen neuvotellutta Tabaraa vallankumouksen pettämisestä ja yhteistyöstä hallitusvoimien kanssa Negrosilla. Kommunistisen puolueen CPP:n johtajat Joma Sison ja Gregorio Rosal ovat pitäneet oikeutettuna johtavien ”kansanvihollisten” tappamista ja Tabaran nimi on usein esiintynyt näillä listoilla.

MILF on puolestaan lähentynyt hallitusta ja puheenjohtaja Murad Ibrahim on kehottanut ryhmän jäseniä välttämään provokaatioita.

Hän on myös torjunut epäilyt, että MILF suojelisi Indonesiassa Australian lähetystön pommituksiin syyllistyneitä Jemaah Islamiyah -ryhmän jäseniä. Armeijan tiedusteluraporttien mukaan MILF olisi kouluttanut leireillään JI:n sissejä. MILF taasen ilmoittaa, että se on kehottanut jäseniään estämään sissien maahantulon ja aikoo estää jatkossakin näiden sijoittumisen Mindanaolle.

Joka tapauksessa armeija aloitti syyskuun lopulla vetäytymisen MILF:in leirin läheisyydestä Cotabatossa sekä Pagalunganissa, mikä oli osa tulitaukosopimusta. Malesiasta on lähetetty myös tarkkailijoita alueelle. Rauhanneuvottelujen on määrä alkaa lokakuussa. Syyskuussa esitellyn lain mukaan Mindanaon autonomisella muslimialueella pidetään vaalit joka kolmas vuosi, ensi vuodesta lähtien. Tämän toivotaan tuovan poliittista vakautta alueelle.

Davaon kuolemanpartiot teloittavat summittaisesti

Davaon alueella toimivat kuolemanpartiot herättävät entistä enemmän julkista kritiikkiä. Nämä nimellisesti järjestyksen ylläpitämistä varten perustetut ryhmät ovat aiheuttaneet tänä vuonna jo kymmenien ihmisten kuoleman, usein varsin hämärissä olosuhteissa. Jotkut uhreista ovat olleet lapsia. Teloitukset näyttävät useimmiten summittaisilta ja silmiinpistävää on poliisin haluttomuus tutkia surmatekoja.

Paikalliset viranomaiset ovat korostaneet surmien johtaneen rikollisuuden vähenemiseen eikä liike-elämän kannanotot ole olleet sen maltillisempia. Poliisin mukaan surmat ovat olleet satunnaisia eikä kuolemanpartioita ole todellisuudessa olemassakaan.

Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että partioiden toiminnalla näyttää olevan myös GMA:n hiljainen tuki.

GMA nimitti taannoin Davaon pormestarin Rosario Duterten kansalliseksi turvallisuusneuvonantajaksi. Dutertella on tapana lukea radiossa rikoksista epäiltyjen nimiä ääneen. Monet näistä katoavat myöhemmin kuolemanpartioiden uhreina. Suurin osa uhreista on köyhiä ja korkeintaan pienempiin rikoksiin, kuten näpistyksiin tai huumeiden välitykseen syyllistyneitä.

Yksi kuluneen kesän uhreista oli paikallinen ihmisoikeusaktivisti Rashid Manahan, jonka murha herätti laajaa huomiota. Manahan oli julkisesti asettunut kuolemanpartioita vastaan.

Filippiinit-seura on lähettänyt kuolemanpartioita vastustavan kannanoton presidentti Gloria Macapagal-Arroyolle, Filippiinien suurlähettiläälle Ruotsiin sekä Filippiinien turismiviranomaiselle. Turistiviraston johtaja Robert Dean Barbers totesi taannoin kuolemanpartioiden tehneen hyvää työtä alueen rauhoittamiseksi matkailulle. Hänen mukaansa tappaminen on hyväksyttävää, mikäli kohde ”ansaitsee tulla tapetuksi”.

Bataanin ydinvoimala kaasuvoimalaksi?

GMA:n hallinto haluaa muuttaa parikymmentä vuotta toimettomana maanneen Bataanin ydinvoimalan kaasuvoimalaksi ja yksityistää tämän sen jälkeen. Yli kaksi miljardia dollaria maksanut voimala kuuluu Marcosin loppukauden monumentteihin. Sen osat toimitti amerikkalainen Westinghouse. Voimalaa ei koskaan käynnistetty, koska sen pyörittäminen maanjäristysalueella katsottiin liian riskialttiiksi puuhaksi.

Joidenkin laskujen mukaan tyhjää toimittava voimala maksaa erilaisina lainakuluina filippiiniläisille veronmaksajille noin 150 000 euroa päivässä. Kriitikoiden mukaan laitoksen muuntaminen kaasuvoimalaksi maksaa kuitenkin niin paljon, että se on taloudellisesti kannattamatonta. Samantyyppinen hanke oli esillä myös edellisen presidentin Fidel Ramosin kaudella.

Vaalien tulos selvisi – vihdoinkin

Filippiineillä valittiin toukokuussa samanaikaisesti presidentti, kongressin edustajainhuone ja puolet senaatista. Lisäksi vaaleissa valittiin muun muassa provinssien kuvernöörit ja kunnanjohtajat.

Presidenttinä jatkaa edelleen Gloria Macapagal-Arroyo, noin miljoonan äänen erolla Fernando Poehen. Varsinkin köyhän kansan keskuudessa suositulla näyttelijä Poella ei ole minkäänlaista kokemusta politiikasta tai hallintotehtävistä. GMA:n niukahko voitto ei ollut niinkään tulosta tyytyväisyydestä hänen saavutuksiinsa, vaan ensisijaisesti kansalaisten halusta välttää Estrada-tyyppinen katastrofi Poen alaisuudessa.

Ääntenlaskun perusteella ei voi sanoa, kuinka monta edustajaa milläkin puolueella tulee olemaan. Ns. puolueilla ei Filippiineillä ole muista erottuvaa ideologiaa tai poliittista linjaa, vaan ne ovat lähinnä rahakkaiden poliitikkojen tai sukujen löyhiä yhteenliittymiä omien intressien ajamiseen. Vaalien jälkeen suuri osa muiden puolueiden listoilta valituista siirtyy ”voittajien puolelle” varmistaakseen paikkansa rahoja ja virkoja jaettaessa. Osittain tästä syystä vaalit ovat Filippiineillä aina väkivaltaisia ja vilpillisiä. Tämän vuoden vaaleihin liittyi 143 murhaa tai tappoa.

Senaattiin valittiin seitsemän hallituspuolueiden liittoutuman K-4:n ja viisi opposition KNP:n senaattoria. Siten senaatti säilyy presidenttiä tukevalla linjalla.

Kongressin erikoisuutena on, että edustajainhuoneeseen valitaan 212 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jonka lisäksi 20 prosenttia paikoista on varattu ns. puoluelistaäänestykseen ”marginalisoituneita kansanryhmiä” edustaville puolueille. Tässä joukossa ovatkin ainoat puolueet, jotka toimivat selvän ohjelman toteuttamiseksi. Tosin yksi puolue voi saada korkeintaan kolme edustajaa ja yh-den paikan saaminen edellyttää aina kahden prosentin ääniosuutta. Nyt näiltä listoilta sai 16 puoluetta riittävästi ääniä yhteensä 24 edustajapaikkaan. Tosiasiallisesti puolueita on vähemmän, sillä kolmen edustajan kattosäännön takia aatteellisesti maanalaista NDF:ää lähellä oleva Bayan Muna jakoi edustajansa kuudelle eri sektoria edustavalle listalle, jotka saivatkin näin yhteensä kuusi edustajaa läpi. Lisäksi demokraattisen vasemmiston / sosialidemokratian Akbayan sai kolme edustajaa. Fundamentalistisia kristillisiä edustavat listat saivat kolme edustajaa. Valituksi tulivat myös mm. veteraanipuolueen, sähköosuuskuntien järjestön ja kalastajien liiton edustajat.

Syyskuun alun tilanteen mukaan 212 aluepiireistä valittua edustajaa jakaantui seuraavasti puolueisiin: 93 Lakas-Christian Muslim Democrats Lakas-CMD (Fidel Ramosin hallituspuolue), 54 Nationalist People’s Coalition NPC (Marcosin avulla miljardiomaisuudet tehneen Eduardo Cojuangcon puolue), 34 Liberal Party LP, 11 Laban ng Demokrating Pilipino LDP (alunperin Aquinon hallituspuolue). Lisäksi kymmenellä pienpuolueella on yhteensä 20 edustajaa.

Kolme ensin mainittua K-4-vaaliliittoon kuulunutta hallituspuoluetta muodostavat edustajainhuoneen enemmistöblokin jopa 181 edustajalla. Ne jakoivat myös keskenään tärkeimmät komiteoiden puheenjohtajuudet ja paikat. Huonoimmin poliittisessa pelissä taisi käydä presidentti GMA:n aiemmin omaksi tukipuolueekseen perustamalle Kampille, joka yritti vaalien jälkeen värvätä muista puolueista edustajia itselleen. Ajatuksena oli saada kongressi vielä suoremmin presidentin linjan toteuttajaksi muun muassa yrittämällä heikentää pitkäaikaisen edustajainhuoneen puhemiehen Jose De Venecian vahvaa asemaa. Nyt Kampin riveihin ilmoittautui vain kolme edustajaa. Tosin osalla hallituspuolueiden edustajista voi olla kaksi jäsenkirjaa taskussa. Olihan presidenttikin Lakasin kautta ehdokkaana ja lisäksi hänellä on oma Kampinsa. (Pekka Borg)

Tulvat aiheuttivat tuhoa

Filippiinien elokuiset tulvat jättivät kodittomiksi melkoisen määrän ihmisiä. Yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä lähes 180 kaupungissa joutui tulvien kanssa tekemisiin ja viranomaiset pelkäsivät koleratartuntojen puhkeamista. Suuremmilta epidemioilta kuitenkin vältyttiin.

Aivan 1990-luvun alun katastrofien tasolle ei nyt jouduttu, vaikka tulvissa menehtyi kymmeniä ihmisiä. Aineellisten vahinkojen laskettiin nousevan 24 miljoonaan dollariin. Muun muassa etelä-pohjoissuunnassa kulkeva Luzonin valtatie katkesi kahdesta kohtaa vesien vyöryttyä sen ylitse.

Kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2004

Mabuhay 1/2004

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 2.3.2004

Vaalit toukokuussa Filippiineillä

Tulevat presidentin, kongressin ja paikallishallinnon vaalit ovat näkyneet maassa poliittisena ja taloudellisena levottomuutena. Asiakysymykset ovat jälleen kerran jääneet taustalle ehdokkaiden ottaessa mittaa toisistaan. Kaiken lisäksi vaalien käytännön järjestelyistä vastuun ottanut Comelec-komissio joutui skandaalinkäryn keskellä luopumaan suunnitelmastaan automatisoida vaalilaskenta tietokoneilla.

Kuusi presidenttiehdokasta

Tilanne muistuttaa edellisiä kamppailuja: presidenttiehdokkaiden joukossa on jälleen poliitikkojen lisäksi myös elokuvanäyttelijä, Ferdando Poe Jr. Alkuvuoden mielipidetiedustelujen mukaan hän voittaisi istuvan presidentin Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) mikäli vaalit pidettäisiin nyt. Opposition Laban-ryhmittymää edustavan Poen äiti on amerikkalainen, mikä on johtanut monimutkaisiin oikeudellisiin selvittelyihin siitä, onko hän oikeutettu ottamaan vaaleihin osaa. Lopulta korkein oikeus ratkaisi asian Poen hyväksi.

Poe on taustaltaan edelliseen presidenttiin, ystäväänsä näyttelijä Joseph Estradaan verrattuna väritön, mutta hänenkin menneisyyteensä mahtuu muun muassa väitetty ravintolatappelu elokuvakriitikon kanssa. Poe on syyttänyt tästä ”propagandasta” presidentinpalatsia.

GMA:ta on syytetty myös siitä, että hän olisi tarjonnut vankilaan pistetylle muslimien MNLF:n johtajalle Nur Misuarille vapautta vastakaupaksi siitä, että tämä osoittaisi tukensa GMA:lle. Tämän presidentti on kieltänyt. Hän on kieltänyt myöskin syytökset, että hänen vaalikampanjassaan olisi käytetty julkisia varoja. GMA:n kampanjan on laskettu maksavan jopa viisi miljardia pesoa.

Pulse Asian tekemän tuoreehkon tiedustelun mukaan GMA saisi tosin niukan enemmistön eli 31,9 prosenttia äänistä ja Poe 31,7 prosenttia. Kolmanneksi tiedusteluissa on tullut aikaisempi senaattori Raul Roco, joka tavoittelee kampanjallaan erityisesti vähävaraisten ääniä. Hän on luvannut myös, että ainakin puolet hänen hallituksensa paikoista olisi varattu naisille. Rocon jälkeen tulee suosiossa senaattori Panfilo Lacson. Tämän ohjelma on ”neljää koota” vastaan taisteleminen. Tämä sisältää köyhyyden, korruption, kriminaalit sekä kavallukset. Korruptiota Lacson on löytänyt yllättäen erityisesti Arroyon hallinnosta ja nostanut esiin muun muassa epäilyttäviä tiehankkeita. Entistä poliisijohtaja Lacsonia itseään on syytetty mm. osallisuudesta 11 rikollisen teurastukseen ja huumekauppaan.

Kuuden ehdokkaan joukkoon mahtuvat myös evankelista, massakokouksistaan kuuluisa Eddie Villanueva, joka vaatii maaltaan moraalista muutosta. Hän on tosin pyytänyt kannattajiltaan, etteivät nämä käyttäisi uskontoa tekosyynä kannatuksen keräämiseen. Ehdokkaiden hännänhuippuna on ”kansainvälinen” pankkiiri Eddie Gil, joka on jäänyt suosiossa selvästi muista jälkeen.

Väkivaltaiset vaalit

Vaalien lähestymisen on laskettu johtaneen viime vuoden lopusta lähtien kymmeniin kuolonuhreihin. Näistä 16 sai surmansa eteläisessä Parangin kaupungissa tapahtuneessa pommi-iskussa, jonka uskotaan olleen suunnattu paikallista pormestaria vastaan. Lukumäärän arvellaan vielä kasvavan. Aikaisemmissa vaaleissa uhreja on ollut yleensä sadan molemmin puolin.

Hallitus yrittää estää väkivaltaisuuksia rajoittamalla aseiden kantoa. Vaaleja on tulossa seuraamaan myös joukko ulkomaisia tarkkailijoita, joiden joukossa on myös kansalaisjärjestöjen edustajia. Pelkästään Yhdysvallat on luvannut lähettää 40-50 henkeä. Myös Suomesta on lähdössä Filippiineille tarkkailijoita.

Epävarmuus heikentää peson arvoa

Pelko vaaleista on näkynyt osakemarkkinoilla kurssien vaappumisena. Peso notkahti helmikuun loppupuolella kaikkien aikojen pohjalukemiin dollariin nähden, mikä sai presidentin kokoamaan taloudelliset neuvonantajat hätäkokoukseen. Alimmillaan dollari maksoi vain 56,22 pesoa. Peson heikkouden pelätään kiihdyttävän inflaatiota, joka on jo laskenut varsin siedettäviin lukemiin eli reiluun kolmeen prosenttiin.

Keskuspankki on yrittänyt jarruttaa heikkenemistä ostamalla pesoja, mutta interventioiden vaikutus on ollut rajallista pienehköjen keskuspankkireservien takia. Peson luisua vauhditti se, että luokituslaitos Moody’s leikkasi tammikuun lopulla Filippiinien lainaluokitusta. Tämä herätti lisää huolta valuuttapaosta.

Suurta huomiota herätti alkuvuonna myös brittiläisen Chartered Bankin raportti, jonka mukaan Filippiinejä voi uhata pahimmassa tapauksessa Argentiinan kaltainen syvenevä velkaongelma. Näin käy, mikäli hallitus menettäisi politiikallaan kansainvälisten sijoittajien luottamuksen. Raportissa todettiin kuitenkin, että tällainen kehitys näyttää nyt epätodennäköiseltä. Filippiinien taloutta tukee tänä vuonna kulutuksen kasvu sekä maailmantalouden elpyminen.

Epävarmuutta on lisännyt suositun Poen talousohjelman epämääräisyys. Konkreettisia kohtia siinä on esimerkiksi maaseudun investointien lisääminen sekä halpojen lainojen lisääminen maaseudun viljelijöille sekä kalastajille. Koulunsa aikoinaan kesken jättänyt Poe on yrittänyt lisätä uskottavuuttaan keräämällä ympärilleen nimekkään taloustieteilijäkaartin. Mielipidekyselyjen mukaan GMA:ta pidetään kuitenkin taloudelliselta kannalta pystyvimpänä ehdokkaana, tämän jälkeen tulee Roco ja Poe sijoittuu vasta kolmanneksi.

Liike-elämän muodostama ryhmittymä on tuonut julkisuuteen Filippiinien huolenaiheina suuren budjettivajeen, kasvavan ulkomaisen velan, maan kilpailukyvyn heikentymisen, sijoittajien luottamuksen rapautumisen sekä yleisen köyhyyden. Parannuskeinoina mainitaan muun muassa öljy-yhtiöiden voittojen ja tekstiviestien verotus sekä yllättäen uhkapelien laillistaminen. Myös teloitukset halutaan aloittaa uudelleen. Ryhmään kuuluvat muun muassa teleyhtiö PLDT:n puheenjohtaja sekä San Miguelin pääjohtaja.

Sinänsä yrityksillä menee kohtuullisesti, sillä San Miguelin voitto kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja myös Ayala-ryhmä on ennakoinut valoisampia aikoja. Ayalan tila heijastaa kohtuullisesti koko Filippiinien taloutta, koska monialayrityksen lonkerot ulottuvat eri puolille elinkeinoelämää.

Suurimmissa vaikeuksissa kampanjassaan on ehdokkaista Eddie Gil. Eddie Villanueva on jopa väittänyt, että Gil on ilmoittautunut kampanjaan vain häiritäkseen häntä nimensä samankaltaisuudelle. Gil on jättänyt myös maksamatta hotellilaskujaan, vaikka hän kertoo pyörittävänsä miljardien dollarien omaisuutta. Toistaiseksi Isang Bansa -puolue (yksi kansa) on kuitenkin seissyt Gilin takana, vaikka Comelec-vaalikomission on kerrottu harkitsevan jopa Gilin ehdokkuuden peruuttamista.

Entinen presidentti Fidel Ramos on vaatinut, että ehdokkaille asetettavia vaatimuksia on nostettava. Poen ehdokkuus on herättänyt hänen mukaansa ulkomailla kiusallista huomiota. Nyt ehdokkailta vaaditaan vain, että he ovat syntyperäisiä filippiiniläisiä, vähintään 40-vuoden ikäisiä, osaavat lukea ja kirjoittaa ja ovat asuneet Filippiineillä viimeiset kymmenen vuotta.

Ramos on itse asettunut GMA:n ehdokkuuden taakse, koska tämä hänen mukaansa takaisi suunnitelmallisuuden jatkumisen sekä politiikassa että taloudessa. GMA on itse vakuuttanut liike-elämän edustajille, että hän on paras vaihtoehto ja muut ehdokkaat vain vaarallista uhkapeliä.

Rauhanneuvottelut liikkeellä

Filippiinien hallitus ja kommunistinen puolue (CPP) sekä sen aseellinen siipi NPA ovat neuvotelleet rauhansopimuksesta Norjassa. Tähän on liittynyt hallituksen lupaus vapauttaa joukko vankeja. Yhdysvallat on kuitenkin torjunut kommunistien vaatimuksen, jonka mukaan sen ja EU:n pitäisi poistaa CPP ja NPA terroristijärjestöjen listalta.

Presidenttiehdokkaista Raul Roco on asettunut tukemaan listalta poistamista ja on tästä hyvästä saanut tukea vasemmalta. Kommunistit ovat kutsuneet myös Eddie Villanueavan ja Poen neuvotteluihin, mutta jättivät pois GMA:n sekä Lacsonin, koska nämä eivät ole osoittaneet todellista kiinnostusta sovitteluun.

Yhdysvaltojen mukaan terrorileiman poisto on mahdollista vasta kun ryhmittymät allekirjoittavat lopullisen rauhansopimuksen. USA uudisti tammikuussa kansalaisilleen suunnatun varoituksen, jonka mukaan Filippiineillä on terroriuhka. Hallituksen pääneuvottelijan Silvestre Bellon mukaan neuvotteluja jatketaan siitä riippumatta, poistetaanko kommunisteja terrorilistoilta taikka ei.

Myös Filippiinien armeija vastustaa listalta poistamista, koska tämä mahdollistaisi jälleen kommunisteille varojen keräämisen ulkomailta. Terroristileiman avulla pankkitilit ovat olleet jäädytettyinä. Hallituksen tavoitteena on päästä rauhansopimukseen ennen toukokuun vaaleja.

Kommunistijohtoisen NDF:n neuvottelukomitean johtajan Luis Jalandonin mukaan GMA yrittää tällä saada sopivan vaalivaltin. Hänen mukaansa kommunisteja voi verrata vapaustaistelijoina Etelä-Afrikan ANC:hen. ”Suurimmat terroristit istuvat Valkoisessa talossa”, Jalandoni sanoi. Hän on yrittänyt siirtää rauhanneuvotteluja Oslosta Pekingiin.

Lainsäätäjät ovat puolestaan syyttäneet NPA:ta siitä, että nämä tuttuun tapaansa nyhtävät vaaliehdokkailta rahaa vastapalvelukseksi siitä, että sissit antavat heidän rauhassa kampanjoida tukialueillaan. Ainoastaan NPA:ta lähellä olevilta puolueilta kuten Bayan Munalta (kansa ensin) ei vaadita kampanjarahaa. NPA:sta on kerrottu, että jotkut ehdokkaat ovat jakaneet rahan sijaan sisseille suoraan kivääreitä.

Tammikuussa kongressiedustaja Jorge Solis selvisi täpärästi hengissä NPA:n väijytyksestä, kun hän ei suostunut suojelurahaa maksamaan. Toisaalta Bayan Munaa lähellä oleva apulaiskunnanjohtaja ja yksi puolueen aktivisti murhattiin Mindoron saarella.

NPA on taistellut sissisotaa hallitusta vastaan jo kohta 35 vuotta ja sillä on listoillaan lähes kymmenentuhatta sissiä. Viimeksi rauhanneuvotteluita käytiin kolmisen vuotta sitten, tällöinkin Norjassa.

Neuvottelut MILF:n kanssa

Hallitus ja muslimijärjestö MILF ovat puolestaan sopineet aloittavansa rauhanneuvottelut huhtikuussa. Alustavia tunnusteluja tehtiin helmikuussa Malesiassa. Hallituksen mukaan osapuolet ovat jo sopineet kansainvälisen tarkkailijaryhmän lähettämisestä kapinallisalueille. Luottavaisen GMA:n mukaan tuleva rauha Mindanaolla tuo mukanaan investointeja ja työpaikkoja.

Armeija on edelleen sotajalalla. Se on syyttänyt MILF:ää siitä, että tämä on toistuvasti rikkonut viime kesänä solmittua tulitaukoa. Neuvotteluita on käyty periaatteessa jo vuodesta 1997 lähtien. Näillä yritetään lopettaa sota, joka on vaatinut 120 000 ihmisen hengen.

Kamppailua kuolemantuomioista

Kuolemantuomioiden käyttöönoton vastustajat saivat tammikuun lopulla erävoiton, kun kidnappauksista syytettyjen Roberto Laran ja Roderick Licayanin kuolemantuomiot otettiin korkeimmassa oikeudessa uudelleen käsittelyyn.

Myrkkypiikit voidaan kuitenkin ottaa käyttöön minä päivänä tahansa, sillä kuolemantuomioita oli tammikuuhun mennessä annettu jopa 1916, joista 168:lle korkein oikeus on vahvistanut täytäntöönpanoluvan. Ainakin seitsemän kuolemantuomiota on annettu lapsena tehdyistä rikoksista.

Presidentti Ramosin aloitteesta hyväksyttiin laki kuolemantuomioiden käyttöönotosta. Vasta Estradan kaudella tulivat ensimmäiset kuolemantuomiot täytäntöönpanokelpoisiksi, mutta seitsemän tuomion toteutuksen jälkeen vuonna 2000 Estrada keskeytti täytäntöönpanot. Eniten kuolemantuomioita on annettu raiskauksista, huumerikoksista, murhista ja kidnappauksista.

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo suhtautui alkukaudellaan kielteisesti kuolemantuomioihin, mutta kevään vaalien lähestyessä paineet linjanmuutokseen ovat lisääntyneet. Rikkaan kiinalaisvähemmistön perheenjäsenet ovat yleisin kidnappauksen kohde ja useampi kaapattu on lunnaiden maksamisesta huolimatta tapettu. Viime vuoden lopulla presidentti taipui taloudellisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisen kiinalaisyhteisön painostukseen ja päätti sallia kuolemantuomioiden täytäntöönpanon.

Myös Roberto Lara ja Roderick Licayan tuomittiin kuolemaan filippiinienkiinalaisten kidnappauksesta, mutta tammikuussa ilmeni todisteita, jotka saattavat osoittaa ainakin Laran olevan syytön. Ilmeisesti myös voimakkaat kansalliset ja kansainväliset vetoomukset vaikuttivat täytäntöönpanon lykkäykseen. Erityisesti katolinen kirkko on vaatinut luopumaan ihmisten määräämistä kuolemantuomioista. Vaikka katolinen kansa ja presidentti monessa muussa asiassa noudattavat kirkon ja paavin oppeja, on kuolemantuomioilla laaja tuki maassa.

Myös EU-maiden suurlähettiläät Manilassa osoittivat epäsuorasti mielipiteensä vieraillessaan tammikuussa vankilan kuolemaantuomittujen selleissä. Filippiinit-seurakin osallistui Amnesty Internationalin vetoomuskampanjaan Laran ja Licayenin tuomioiden muuttamisesta elinkautiseksi, ja lähiaikoina voi olla tarvetta uusille vetoomuksille.

Komentaja Robot vangittu

Armeija onnistui joulukuun alussa vangitsemaan Abu Sayyafin komentaja Ghalib Andangin (Robot). Hän oli näkyvin johtaja vuoden 2000 Jolon kaappausdraamassa, jossa panttivankeina olivat myös suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen. Andang loukkaantui tulitaistelussa vakavasti ja häneltä amputoitiin vasen jalka manilalaisessa sotilassairaalassa. Oikeudenkäynti häntä vastaan ei ole vielä alkanut. Filippiinien hallitus ei suostu luovuttamaan häntä toisiin maihin tuomittavaksi, mutta on luvannut informoida Suomen, Saksan ja Ranskan diplomaatteja kuulustelujen tuloksista.

Toimittanut: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2003

Mabuhay 2/2003

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 17.9.2003

Vallankaappausyrityksen jälkiselvittelyt

Filippiineillä heinäkuun lopussa tapahtuneen vallankaappausyrityksen selvittelyt jatkuvat edelleen. Hallituksen mukaan sotilaskaappaajat aikoivat myös murhata presidentin, mutta tyytyivät sitten osoittamaan mieltään Manilan liikekeskustassa. Hallituksen mukaan itsehillintään vaikutti myös viranomaisten perillepääsy suunnitelmista. Laajempi operaatio oli tarkoitus toteuttaa vasta elokuun alussa.

Sadat pommeilla ja tuliaseilla varustetut kapinalliset vaativat presidentin, puolustusministeri Angelo Reyesin sekä armeijan tiedustelupäällikön Victor Corpusin eroa. Kapina päättyi tuloksettomana vuorokauden jälkeen sotilaiden luovuttaessa. Tässä suhteessa se poikkesi menneiden vuosikymmenien kapinoista, joissa menetettiin runsaasti ihmishenkiä. Hallituksen kannalta oli ironista, että kapinalliset käyttivät Yhdysvaltain antiterrorismikampanjassaan Filippiineille luovuttamia aseita.

Kapinan epäonnistumisen syinä pidetään liian kunniahimoisia suunnitelmia, joihin kuului presidentinpalatsin ja armeijan johtokeskuksen sekä lentokentän valtaaminen. Tähän olisi tarvittu kolmensadan kapinoitsijan lisäksi myös muiden armeijayksiköiden liittyminen mukaan, mutta nyt kaappaus keskittyi keskusta-alueelle. Se ei myöskään onnistunut saamaan taakseen siviiliväestön tukea. Kapinoitsijoiden oli tarkoitus pystyttää 15-jäseninen ”Kansallisen elpymisen neuvosto”, joka olisi toteuttanut uutta politiikkaa. Siihen olisi kuulunut rauhantilan saavuttaminen sekä sosiaalinen tasa-arvoisuus ja hallinnon tehokkuuden parantaminen. Kapinoitsijat syyttivät kirjelmässään presidentin hallintoa aikomuksesta pystyttää poikkeustila sekä pyrkimyksestä lavastaa pommiiskuja eri puolilla Manilaa. Näistä olisi syytetty ääriryhmittymiä.

Aikaisemmissa kapinayrityksissä jo presidentti Corazon Aquinon aikana kunnostautunut senaattori Gregorio ”Gringo” Honasan oli yksi vallankaappausyrityksen aivoista. Hän on itse kiistänyt osallisuutensa. Viranomaisten syytteet tarkentuivat, kun esiin nousi tähtitodistaja majuri Perfecto Ragil, joka kertoi olleensa paikalla, kun Honasan suunnitteli kaappausta armeijan upseerien kanssa. Todistajan mukaan juuri Honasan kehotti upseereja turvautumaan aseisiin, koska tavoitteita ei koskaan saavutettaisi demokraattisin keinoin. Honasanin asemaa ei parantanut se, että sanomalehti Inquirerin lähteiden mukaan hänelle luovutettuja armeijan aseita on löytynyt jälkeenpäin Abu Sayaafin sissien käsistä.

Kaappauksen jälkiselvittely jatkuu edelleen eikä sen saamasta kannatuksesta armeijan keskuudessa tunnu olevan kenelläkään tarkkaa tietoa. Osa syytettyinä olleista upseereista vapautettiin kuitenkin melko pian. Presidentti lopetti poikkeustilan kaksi viikkoa kaappauksen jälkeen. Tähän vaikutti muun muassa opposition arvostelu. Poikkeustilan nopean lopettamisen kannalla olivat myös elinkeinoelämän edustajat, jotka korostivat epävarmuuden vähentävän investointeja Filippiineille. Kapinalliset saavuttivat kuitenkin yhden tavoitteensa, kun puolustusministeri Reyes erosi tehtävästään elo-syyskuun vaihteessa. 58-vuotiasta Reyesiä pidettiin myös vasemmiston NDF:n piirissä rauhanneuvottelujen esteenä. Samoin muslimien MILF tervehti Reyesin eroa ilolla, vaikka järjestöstä korostettiinkin ettei se ollut vaatinut puolustusministerin lähtöä.

Syyksi eroonsa Reyes selitti kritiikin hallintoa kohtaan. Kapinalliset syyttivät häntä korruptiosta sekä aseiden myymisestä kapinallisille. Presidentin vanhoihin tukijoihin kuulunut Reyes varoitti, että kapina oli vain yksi ilmaus ”laajemmista voimista”, jotka pyrkivät hajottamaan armeijan ja kumoamaan vallitsevan demokratian. Myös presidenttiä etukäteen kaappausuhkasta varoittanut Corpus erosi tehtävästään tyynnyttääkseen arvostelua.

Entinen presidentti Fidel Ramos on kehottanut Gloria Macapagal-Arroyoa (GMA) pyörtämään aiemman päätöksensä ja asettumaan ehdolle ensi toukokuun presidentinvaaleissa. Ramoksen mukaan GMA osoitti pätevyytensä kaappausyrityksen käsittelyssä. Ramos ja GMA kuuluvat samaan valtapitävään Lakas-koalitioon. GMA ilmoittanee mahdollisesta ehdokkuudestaan pikapuoliin, sillä takaraja ilmoittautumiselle on joulukuun puoliväli. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan hänellä olisi vankkaa kannatusta myös jatkokaudelle. GMA:n aviopuolisoa Jose Miguel Arroyoa on syytetty sekä rahanpesusta että uskottomuudesta, mutta tämä ei näytä syöneen presidentin kannatusta.

Toinen gallupeissa johtava presidenttiehdokas on senaattori Noli De Castro. Yksi mielenkiintoisimmista esiin nousseista nimistä on San Miguel -suuryhtymää luotsaava Eduardo Cojuangco Jr. Hän oli ehdolla vuoden 1992 vaaleissa, mutta ei saanut tällöin kannatusta. Cojuangco on luvannut ilmoittaa mahdollisesta ehdokkuudestaan syyskuun loppuun mennessä.

MILF-johtajan kuolema

Yksi muslimien merkittävimmän sissijärjestön eli MILF:in puheenjohtaja Salamat Hashim kuoli heinäkuussa sydänkohtaukseen. Järjestö vakuutti kuitenkin, että Hashimin seuraaja on sitoutunut rauhanprosessin jatkamiseen. Hallitus ja kaksi vuosikymmentä Mindanaolla taistellut MILF ovat sopineet tulitauosta. MILF:in sotilasjohtaja Al Haj Ebra-him Murad on astunut Hashimin tilalle. Rauhanneuvottelut on tarkoitus aloittaa lokakuussa Kuala Lumpurissa. Etukäteen vaikeimmiksi pulmakohdiksi on povattu maanomistusta sekä muslimien itsehallintoa.

Hallituksen ja MILF:in välejä on kiristänyt terroristiksi luetun Fathur Rohman al-Ghozin metsästys. Hän oli kärsimässä 17 vuoden vankeusrangaistusta Manilan viime joulukuun pommituksista, mutta onnistui pakenemaan heinäkuussa kahden Abu Sayyafin edustajan kanssa. Hallitus epäilee, että MILF piilottelee al-Ghozia eteläisissä maakunnissa.
.
Hallituksen pr-saavutuksiin kuuluu aikaisemman MILF:in tukikohdan Camp Abubakarin muuttaminen maanviljelyksen käyttöön Mindanaolla. Maatalousministeri Luis Lorenzon mukaan uusi maatalouskeskus osoittaa, että ”kapina ja laittomuus” pyyhkäistään pian pois eteläisistä provinsseista.

Hallituksen lainanotto jatkuu

Filippiinien talous kasvoi vain 0,1 prosentilla vuoden toisella neljänneksellä eli huhtikuusta kesäkuuhun. Tämä oli pettymys markkinoille, sillä luku jäi selvästi odotuksista. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote supistui puolella prosentilla, joten suhdanteet kohenivat hiukan. Vuoden takaiseen verrattuna maatalouden tuotanto oli suurin piirtein samalla tasolla, mutta teollisuustuotannon tahti jäi selvästi jälkeen. Toinen peräkkäinen miinusneljännes olisi merkinnyt sitä, että talous olisi pudonnut virallisten määritelmien mukaan taantumaan. Kun otetaan huomioon ulkofilippiiniläisten kotimaahansa lähettämät valuuttatulot, nousee toisen neljänneksen kasvu jo 4,5 prosenttiin.

Hallituksen tavoitteena on yli neljän prosentin kasvu tänä vuonna, mutta tämä riippuu myös poliittisen tasapainon säilymisestä. Lisäksi tarvitaan taloudellisia uudistuksia. Esimerkiksi Aasian kehityspankki on varoittanut, että tavoitetta ei saavuteta, mikäli uusia shokkeja ilmenee. Vallankaappausyritys näkyi peson kurssissa sekä pörssissä. Dollari on maksanut kaappauksen jälkeen keskimäärin 55 pesoa. Keskuspankki onkin ryhtynyt toimiin dollariostojen rajoittamiseksi.

Huolimatta kirkastuneista talousnäkymistä Filippiinien hallitus joutuu turvautumaan massiiviseen lainanottoon budjettivajeen sekä korkojenmaksun takia. Ensi vuoden vajeen paikkaamiseen tarvitaan 412 miljardin peson edestä lainoja. Kongressissa tämä on herättänyt huolestumista. Hallitus on korostanut, että budjettivaje on pysynyt asetettujen raamien sisällä.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ulkomaisen velan määrä ylsi 55,8 miljardiin dollariin, missä on nousua 4,5 prosenttia vuoden takaisesta. 1980-luvun ”velkakriisin” vuosina velan määrä oli vasta 25 miljardia dollaria. Erään laskelman mukaan valtiovelka on jo 44000 pesoa jokaista filippiiniläistä kohden. Perimmäinen syy hallituksen krooniseen kassakriisiin löytyy verojärjestelmän heikkouksista. Hallitus on yrittänyt paikata tilannetta esittämällä tupakalle ja alkoholille uusia valmisteveroja.

Kansalaisjärjestöt ovat korostaneet, että veropohjan kapeus on syynä koulutusjärjestelmän heikkouksiin. Koulutuksen puute on taas esteenä köyhimmän väestönosan olojen parantumiselle. Hallituksen uusin veto tässä on C-GMA-ohjelma, jossa uusia luokkahuoneita kerätään eri järjestöjen lahjoitusten avulla. Kunnianhimoisena tavoitteena on kerätä rahaa kymmeneentuhanteen luokkahuoneeseen ensi kesään mennessä. Varoja on haalittu myös ulkofilippiiniläisiltä. Näiden edustajien mukaan hallitus tunnustaa kampanjallaan vain vero- ja budjettipolitiikkansa epäonnistumisen.

Laki kaksoiskansalaisuudesta voimaan

Presidentti allekirjoitti elokuun lopussa lain, joka sallii ulkomaiden kansalaisten säilyttää myös Filippiinien kansalaisuuden. Tällä kaksoiskansalaisuudella on merkitystä esimerkiksi vaaleissa. Magapacalin mukaan kansainvälinen suuntaus on kohti kaksoiskansalaisuuden sallimista. Myös Filippiinien passiin oikeutetut alle 18-vuotiaat lapset saavat Filippiinien kansalaisuuden.

Uudella lailla on myös taloudellista merkitystä. Se antaa ulkomaille muuttaneilla paremmat mahdollisuudet tehdä pysyviä investointeja Filippiineille. Esimerkiksi oikeus ostaa maata on varattu Filippiinien kansalaisille. Tämä oli yksi lain läpiviemisen ponnin puhtaasti humanitaaristen seikkojen ohella. Presidentin mukaan ulkofilippiiniläisistä on tullut taloudellisesti entistä tärkeämpiä, sillä näiden vuosittain kotiin lähettämät kahdeksan miljardia dollaria pönkittävät kansantaloutta, joka tarvitsee kipeästi valuuttatuloja.

Aiemmin tänä vuonna hallinto hyväksyi lain, jonka mukaan myös ulkomailla asuvat filippiiniläiset pääsevät äänestämään valtiollisissa vaaleissa. Tällä voi olla suurtakin merkitystä esimerkiksi ensi toukokuun presidentinvaaleissa, sillä joidenkin laskelmien mukaan jopa kymmenesosa äänestäjäkunnasta koostuu ulkomailla äänestävistä. Skeptikoiden mukaan hallinto ei huolehdi tarpeeksi käytännön järjestelyistä, kuten äänestyslappujen lähettämisestä, jotta äänestysprosentti pääsisi nousemaan kovinkaan suureksi.

Raha ratkaisee myös lapsikaupassa

Lapsikaupalla tarkoitetaan alle 18-vuotiaan henkilön rekrytointia, välittämistä ja kuljetusta hänen oikeuksiaan riistävään ja vaaralliseen työhön käyttämällä hyväksi uhkailua, petosta, huijausta, sieppausta, rekrytoijan valta-asemaa tai rahallista korvausta. Lyhyesti sanottuna lapsikaupan uhri on jokainen alle 18-vuotias henkilö, joka on välitetty ja kuljetettu työhön vaarallisiin olosuhteisiin, vaikka se olisi tapahtunut lapsen tai hänen perheensä suostumuksella.

Filippiineillä lapsikauppa ei ole uusi ilmiö, vaan jo espanjalaisten aikana lapsia lähetettiin työskentelemään kodin ulkopuolelle usein vaikeisiin ja vaarallisiin olosuhteisiin. Espanjalaisten siirtomaakaudella oli tavallista, että köyhistä oloista tulevat lapset työskentelivät suurviljelmillä, kotiapulaisina, rakennustyömailla apulaisina, pyykkäreinä pesuloissa tai myyjinä. Köyhyyden pakottamina perheet lähettivät lapsensa työhön kodin ulkopuolelle tai heidät pakotettiin työskentelemään ilman palkkaa siirtomaaisännille korvauksena lainoista tai maatilkuista, joita nämä olivat myöntäneet paikallisille asukkaille.

Lasten työskentely on juurtunut niin syvälle kulttuuriin, että usein yhteisöjen tasolla traditiota ei osata kyseenalaistaa. Perinne yhdistettynä köyhyyteen ja alhaiseen koulutustasoon tekee monesta filippiiniläisestä lapsesta ja nuoresta helpon ihmiskaupan kohteen. Tyypillisessä tapauksessa laiton rekrytoija lähestyy perhettä tai lasta, tarjoaa työtä esimerkiksi kotiapulaisena luotettavassa kaupunkilaisperheessä, lupaa maksaa etukäteen osan palkasta ja tehdäkseen tarjouksestaan houkuttelevamman lupaa, että uusi työnantaja huolehtii lapsen koulunkäynnistä.

Todellisuus määränpäässä on kuitenkin usein toisenlainen. Suuri osa lapsikaupan uhreista myydään työskentelemään vaarallisiin ja lasten oikeuksia riistäviin olosuhteisiin prostituoiduiksi tai rakennus-, kaivos- ja tehdastyöläisiksi pienellä palkalla tai ilman palkkaa. Tavallista on, että lapset joutuvat niin henkisen kuin fyysisenkin väkivallan kohteeksi: he kokevat uhkailua ja suoranaista väkivaltaa, heitä kielletään pitämästä yhteyttä kotiinsa, ruoka on usein riittämätöntä ja yksipuolista. Heidät pakotetaan työskentelemään ympäripyöreitä päiviä ja usein öiseen aikaan. Erityisesti prostituoituina työskentelevät lapset on aivopesty valehtelemaan ikänsä sillä valheellisella perusteella, että heidät vangitaan rikollisina, jos he kertovat oikean ikänsä.

Lapsikauppa Filippiineillä tapahtuu pitkälti maan sisällä ja suuntautuu maaseudulta suuriin kaupunkeihin kuten Manilaan ja Cebu Cityyn. Lapsia myydään myös baareihin, hieromalaitoksiin ja bordelleihin maan rajojen ulkopuolelle. Erityisesti viime aikoina sodan rikkomalta Mindanaolta on tullut hälyttäviä tietoja, joiden mukaan nuoria naisia ja lapsia kaupataan Malesiaan ja Indonesiaan prostituoiduiksi.

Vielä ei tiedetä, mikä osuus järjestäytyneellä rikollisuudella on lapsikaupassa Filippiineillä. Kiinni saadut ja pidätetyt laittomat rekrytoijat ovat usein itse myös köyhistä oloista tulevia henkilöitä, jotka ovat löytäneet kannattavan bisneksen tai ovat saattaneet itse työskennellä alalla. Usein he ovat lasten tai heidän perheidensä sukulaisia tai muita tuttuja. Isot kalat uivat kuitenkin vielä vapaina ja ovat toistaiseksi onnistuneet livahtamaan lain kouran ulottumattomiin.

Vaikeaksi lapsikaupan hallinnan tekee kaikkialla rehottava korruptio. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi bordellit ja karaokebaarit ovat poliisin suojeluksessa tai että tuomioistuimet ovat valmiita sovittelemaan tapauksia rahallista korvausta vastaan.

Vaikka tilanne vaikuttaa toivottomalta, on lapsikaupan torjunnassa otettu isoja askeleita eteenpäin. Presidentti Arroyo allekirjoitti toukokuussa ihmiskaupan kieltävän lain (Anti-Trafficking in Persons Act No. 9208), joka velvoittaa hallituksen konkreettisiin toimenpiteisiin ihmiskauppaa vastaan. Lain julkistamisen jälkeen kansalaisjärjestöt järjestäytyivät kansallisella tasolla ja muodostivat omista, hallituksen ja yksityissektorin edustajista koostuvan elimen ihmiskaupan kitkemiseksi. Myös kansainväliset kehitysapuorganisaatiot kuten UNICEF ja ILO-Ipec ovat keskittäneet voimavarojaan lapsikaupan vähentämiseksi.

(Anna Piskonen)

Toimittanut: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 1/2003

Mabuhay 1/2003

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 1.4.2003

Tuki Yhdysvalloille

Ennen Irakin sotaa tehtyjen mielipidemittausten mukaan lähes puolet filippiiniläisistä halusi maansa pysyvän puolueettomana Yhdysvaltain ja Irakin välisessä konfliktissa.

Toisaalta vain pieni osa halusi, että Yhdysvaltoja olisi suoranaisesti kritisoitu sen omaksuman ulkopolitiikan takia.

Filippiinit liittyi kuitenkin mukaan Yhdysvaltain Irakin vastaiseen rintamaan. Tätä presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA) perusteli sillä, että pahinta mitä voisi tapahtua, olisi että Irakin joukkotuhoaseet päätyisivät muslimisissien MILF:in taikka Abu Sayyafin käsiin. Näillä on hänen mukaansa myös al-Qaida-yhteyksiä. GMA on vaatinut tasapuolisuuden vuoksi myös toista ”pahan akselin” valtiota eli Pohjois-Koreaa luopumaan ydinaseistaan.

Sodan syttyessä joukko Irakin kansalaisia pidätettiin ja heitä kuulusteltiin epäilystä järjestää Manilassa pommi-iskuja. Hallitus on samoin karkottanut irakilaisia diplomaatteja Filippiineiltä näiden epäilyttävän toiminnan takia. Konkreettisiin hankkeisiin kuuluu myös sadan filippiiniläisen poliisimiehen kouluttaminen mahdollisiksi rauhanturvaajiksi sodanjälkeisessä Irakissa, vaikka varsinaisia sotajoukkoja rintamalle ei aiota lähettää. Ulkoministeri Blas Ople ehti jo kuvailemaan amerikkalaisten ja brittien hallitsemaa Irakia hyviksi markkinoiksi filippiiniläisten yritysten ja siirtotyöläisten kannalta.

Terrorisminvastainen taistelu on jakanut kansaa. Sen nimissä Filippiinien hallitus on valinnut paikkansa niiden maiden joukossa, jotka antavat täyden tukensa Yhdysvaltain toimille Irakissa. Katolista kirkkoa johtava kardinaali Sin kehotti presidenttiä tukemaan Bushin sijasta paavia, mutta syvästä katolisuudestaan huolimatta tässä asiassa liittolaisuus Yhdysvaltain kanssa painoi presidentin vaakakupissa enemmän.

Yhtenä perusteena amerikkalaisten sotatoimien tukemiselle on Bushin Filippiineille lupaama laaja sotilaallinen apu. Yhteisenä intressinä on pidetty Abu Sayyafin likvidointia osana kansainvälistä terroriverkostoa. Etelä-Filippiineillä on jo parisataa amerikkalaista sotilasneuvonantajaa kouluttamassa filippiiniläisiä joukkoja.

Filippiinien ja Yhdysvaltain asevoimat suunnittelivat Balikatan 03-1 -sotaharjoitusten järjestämistä Abu Sayyafin ydinalueella Jolossa. Molempien maiden viranomaisten lausunnot amerikkalaisten joukkojen roolista poikkesivat kuitenkin täysin toisistaan.

Filippiinien hallituksen mukaan amerikkalaiset osallistuvat vain neuvonantajana sotaharjoituksiin, mutta esim. valkoisen talon tiedottaja Ari Fleisher totesi, että amerikkalaiset sotilaat ovat osallistumassa suoraan taistelutoimiin Abu Sayyafia vastaan.

Filippiineillä esitettiin runsaasti vastalauseita sille, että toisen valtion sotilaiden annettaisiin osallistua taisteluihin ilman perustuslain edellyttämää senaatin ratifiointia. Toisaalta Mindanaon autonomisen muslimialueen johto ihmetteli, mitä autonomiaa se on, että alueelle ollaan tuomassa amerikkalaisia sotilaita edes keskustelematta autonomisen alueen edustajien kanssa. Laajan vastustuksen takia presidentti päätti, että sotaharjoitusta ei pidetä Jolossa, vaan jollakin rauhallisemmalla alueella. Hallitus on kuitenkin jatkanut neuvotteluja amerikkalaisten kanssa yhteisten ”antiterrorististen” toimien suunnittelusta.

NPA:n Kintatar murhattu

Kommunistisen puolueen aseellisen siiven NPA:n entisen johtajan Romulo Kintatarin murha Quezon Cityssa sijaitsevassa ravintolassa on herättänyt keskustelua puolueen sisäisistä ristiriidoista. Kintatarin surmasivat omat puoluetoverit, jotka myöhemmin julkisuuteen tulleessa tiedotteessa syyttivät tätä muun muassa kidnappauksista sekä näyttelijä Nida Blancan murhasta pari vuotta sitten. Viime aikoina Kintatar oli kunnostautunut muun muassa välittäjänä radikaalien kaupunkisissien RPA-Alex Boncayao Brigaden ja hallituksen välisissä rauhanneuvotteluissa.

Käytännössä Kintatar sai kuitenkin kuolemantuomion jo kymmenkunta vuotta sitten, kun hänen välinsä vasemmiston johtajaan Jose Maria Sisoniin rikkoutuivat.

Murhaa julkisuuteen annetussa lausunnossa selvittänyt kommunistien puhemies Gregorio ”Ka Roger” Rosal sanoi, että Kintatarin rikoksista suurin oli Sisonin toukokuussa 2000 epäonnistunut murhayritys, jonka pääsuunnittelija Kintatar oli.

Lehdistössä murhaa on pidetty puolueen yrityksenä saavuttaa hovikelpoisuutta Yhdysvaltain sekä EU:n silmissä, kun rikkomuksia suorittanut Kintatar on poissa pelistä. Useat kymmenet Kintatarin maan alle painuneet toverit ovat olleet murhasta raivoissaan ja vannoneet kostoa. Myös Kintatarin vaimo on kiistänyt ”kansantuomioistuimessa” luetut syytteet perättöminä.

NPA:n yhteyksistä Irakiin, Pohjois-Koreaan sekä Libyaan on ollut jälleen julkista keskustelua, samoin kuin sissien rahanpesusta. Tämä luo painetta kommunisteille radikaaleihin toimiin julkisivunsa kiillottamiseksi.

Samaan aikaan hallituksen ja vasemmiston kattojärjestön NDF:n välisiä neuvotteluja on yritetty aloitella uudestaan, mutta hallituksen pääneuvottelijan Silvestre Bellon mukaan Hollannissa käydyt tunnustelut eivät ole johtaneet mihinkään. Kommunistien johtaja Jose Maria Sison on sanonut vasemmiston olevan valmiina rauhanneuvotteluihin ja syyttänyt Utrechtissa käytyjen tunnustelujen karilleajosta hallitusta. Sisonin asemaa ei helpota myös hollantilaisviranomaisten suhtautumisen muuttuminen aikaisempaa nyreämmäksi.

Vasemmisto on loukkaantunut hallituksen asenteesta, jonka mukaan sillä olisi yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Hallituksen uusin päänsärky on kommunistien ilmoitus, että he alkavat yhteistyöhön muslimisissien MILF:in kanssa, mikä käytännössä on ollut Etelä-Filippiineillä arkipäivää jo pidemmän aikaa. MILF itse on tällaiset yhteydet kieltänyt.

Sota aktivoitunut Mindanaolla

Viime kuukausina on Mindanaolla räjäytetty julkisilla paikoilla lukuisia pommeja, jotka ovat tappaneet kymmeniä siviilejä. Armeija pitää vastuullisena islamilaista vapautusrintama MILF:iä, joka on kiistänyt syyllistyneensä tekoihin. Lisäksi armeija on syyttänyt MILF:iä yhteyksistä al-Qaidaan ainakin Jemaah Islamia -järjestön kautta, jonka indonesialaisia jäseniä on Filippiineillä pidätetty. MILF on nämäkin yhteydet kiistänyt.

Helmikuussa armeija valtasi yli 3000 miehen voimin MILF:n Buliokin tukikohdan Pohjois-Cotabatossa. Hallituksen mukaan hyökkäys ei suuntautunut MILF:iä vastaan, vaan MILF:n suojissa piilottelevaa, kidnappauksiin syyllistynyttä Pentagon-rikollisjoukkiota vastaan. Pentagonista ei näkynyt jälkeäkään ja valtauksen jälkeen armeijan komentaja, kenraali Dionisio Santiago myönsi hyökkäyksen kohteena olleen nimenomaan MILF:n, jonka voimistuminen alueella haluttiin estää.

Buliokissa oli armeijan mukaan MILF:n johtaja Salamat Hashimin komentokeskus. Hallitus on puhunut myös rauhanneuvotteluiden jatkamisesta MILF:n kanssa ja tavoitteena ehkä onkin pakottaa heikennetty MILF hyväksymään hallituksen asettamat ehdot.

Seuraavina päivinä MILF:n sissit järjestivät eri puolilla Mindanaoa vastahyökkäyksiä armeijan partioita vastaan ja ainakin parikymmentä sotilasta kuoli väijytyksissä. Helmikuun taisteluissa kuoli satakunta sissiä. Jälleen toistasataatuhatta siviiliä joutui pakenemaan kodeistaan evakuointileireille, joissa maaliskuun loppuun mennessä oli kuollut tauteihin 23 ihmistä. Heistä 20 oli lähinnä tuhkarokkoon ja hengitystiesairauksiin kuolleita lapsia. Presidentti on valittanut uhrien suurta määrää, mutta ilmoitti jatkavansa sotilaallisia toimia, koska enemmistö (kristityistä) Mindanaon asukkaista kannattaa sotilaallista ratkaisua.

Helmikuun lopulla räjäytettiin eri puolilla Mindanaoa lukuisia sähkömuuntajia ja sähkölinjoja siten, että 90 prosentilta Mindanaon 18 miljoonaisesta väestöltä katkesivat sähköt. Armeija syytti MILF:ia, joka kiisti hyökkäävänsä siviilikohteisiin. Pian yksi Abu Sayyafin johtajista (Hamsiraji Sali) ilmoitti, että he ovat perustaneet uuden, todellisen Abu Sayyafin, joka ei nyt kaappaa ihmisiä vaan pyrkii sabotoimaan Mindanaon taloutta. Ryhmä uhosi tuhoavansa kaikki Mindanaon voimalinjat. Hän sanoi, että monet uuden ryhmän jäsenistä ovat entisiä MILF:n taistelijoita. Armeija ei edes halua ottaa todesta jotakin uutta ryhmää, sillä se haluaa oikeutuksen jatkaa sotaa nimenomaan voimakkainta muslimijärjestöä, MILF:iä vastaan.

Maaliskuun alussa presidentti määräsi armeijan tuhoamaan Abu Sayyafin 90 päivässä. Sotilaat eivät ole kyenneet vuosienkaan aikana Abu Sayyafia nujertamaan, joten käsky tuskin johtaa nytkään tuloksiin.

Aivan maaliskuun lopulla näytti siltä, että MILF:in ja hallituksen välit olisivat taas lämpenemässä. Järjestö ja hallitus antoivat yhteisen julkilausuman, jossa ne ilmoittivat palaavansa neuvottelupöytään ja pyrkivänsä rajoittamaan keskinäistä kahakointia. Tämän toteutumiseen voi kuitenkin suhtautua epäilyksellä. Jo seuraavana päivänä MILF:in sissit hyökkäsivät Mindanaolla kylään ja ottivat kuusi siviiliä panttivangeiksi verisen taistelun jälkeen. Puolustusministeri Angelo Reyesin mukaan armeija aikookin jahdata sissejä rauhanneuvotteluista huolimatta, jos nämä jatkavat iskujaan.

Macapagal ei enää presidentiksi

Vuodenvaihteessa Gloria Macapagal-Arroyo ilmoitti, että hän ei asetu enää ehdolle presidentinvaaleissa vuonna 2004. Hän perusteli päätöstään sillä, että kansakunta on nyt sosiaalisesti ja poliittisesti syvästi jakautunut ja hän on ollut jakautumista aiheuttaneissa tapahtumissa yksi avainhenkilöistä. Hän arvioi poliittisten pyrkimystensä vain ylläpitävän ristiriitoja.

Luopumalla presidenttikilvasta GMA toteaa voivansa rauhassa keskittyä kansallisesti tärkeänä pitämiensä asioiden ajamiseen. Viime vuonna muun muassa entinen presidentti Ramos kritisoi, että hän on keskittynyt liiaksi vuoden 2004 oman vaalikampanjansa ajamiseen, mutta nyt GMA veti jalat alta tämänlaisilta spekulaatioilta. Tosin ilmeisesti ehdokkuudesta luopumiseen vaikutti kansansuosion jatkuva aleneminen gallup-kyselyissä. Näytti todennäköiseltä, että hän tulisi häviämään vaalit.

Presidentti Magapagal-Arroyo kertoo haluavansa loppukaudellaan ainakin voimistaa taloutta, luoda lisää työpaikkoja ja vähentää korruptiota. Hän haluaa myös tasata sosiaalisia eroja ja turvata rehelliset vaalit vuonna 2004. Presidentti esitti myös kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamista, jossa olisi mukana oppositio ja kapinallisryhmittymätkin. Ehdotus ei kuitenkaan saavuttanut suosiota.

Ulkofilippiiniläisten äänestyslaki

Jo viisitoista vuotta vireillä ollut hanke ulkomailla olevien filippiiniläisten äänestysoikeudesta toteutui, kun presidentti allekirjoitti tätä koskevan lain helmikuussa. Uusi laki sallii ulkomailla asuvien yli seitsemän miljoonan filippiiniläisen äänestää ensi vuoden vaaleissa. Ongelmana on vielä hankkeen kustannusten kattaminen, johon voidaan tarvita lisäbudjetin apua.

Samoin hankaluutena on ulkomailla asuvien henkilöllisyyden ja äänestysoikeuden tarkistaminen. Ulkofilippiiniläisten täytyy itse käydä rekisteröitymässä konsulaateissa. Myös postiäänestys on mahdollinen tietyissä maissa, kunhan väärinkäytösten estämiseen keksitään keinot. Julkisuudessa on ihmetelty, kuinka väärinkäytökset pystytään estämään, kun ulkomailla oleskelevien filippiiniläisten määrästä ei oikein kellään tunnu olevan tarkkaa käsitystä.

Manilan vesiongelma pahenee

Muutama vuosi sitten tehty Manilan vesihuollon yksityistäminen ei ole onnistunut ratkaisemaan kaupungin ongelmia. Eri puolilla Manilaa asuvan tilanne voi poiketa täysin. Keskustassa voi saada yllin kyllin vettä muutamalla dollarilla kuussa, mutta laitakaupungilla täytyy turvautua pulloveteen. Vuonna 1997 Maailmanpankin neuvosta tehty yksityistämisen piti parantaa veden saatavuutta, mutta käytännössä on tapahtunut päinvastoin. Vesimaksut ovat nousseet, kun yhtiöt ovat valittaneet, etteivät ne pysty nykyisillä taksoilla huolehtimaan velvoitteistaan.

Hallitus jakoi kaupungin itä- ja länsiosan sektoreihin, joiden huollosta vastaavat Lopez- sekä Ayala-yhtiöt yhdessä ulkomaisten partnereiden kanssa. Molemmilta sektoreilta löytyy edelleen runsaasti niitä, joilla ei ole minkäänlaista vesihuoltoa. Myös viemäröinnissä ja jätehuollossa ongelmat ovat yhä suuria.

Viimeisin ehdotus viranomaisilta oli, että kaupunkilaisten pitäisi huuhdella biojätteensä alas vessasta. Tähän huomautettiin, että Manilan ikivanha viemärijärjestelmä ei tahdo kestää nykyistäkään kuormitusta. Tuloksena voisi olla vain massiivinen tukos.

Kolmasosa väestöstä ilman puhdasta juomavettä

Ympäristöministeriön mukaan ainakin 25 miljoonaa filippiinoa elää ilman puhdasta juomavettä. Jos vesistöjä ei kyetä suojelemaan nykyistä paremmin, tulee 30 vuoden sisällä olemaan ongelmia vesivarojen riittävyyden kanssa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt yhdessä kastelujärjestelmistä vastaavien viranomaisten kanssa ohjelman makean veden varojen suojelemiseksi.

Ympäristön tila kehno

Maailman talousneuvoston tilaamassa tutkimuksessa verrattiin 142 maan ympäristön tilaa. Tutkimuksessa käytetyn ympäristön kestävyysindeksin mukaan Suomi oli ykkössijalla, kun Filippiinien sijoitus oli 117.

Erityisen huonot arvosanat Filippiinit sai luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen osalta. Samoin ympäristöhallintoa pidettiin huonona.

Toisaalta EU:n ytimessä oleva Belgia sijoittui vielä huonommin sijalle 125.

Toimittanut: Sami Noponen

Kategoriat
Uutistiedote

Mabuhay 2/2002

Mabuhay 2/2002

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 7.10.2002

Presidentti vaihtoi ulkoministeriään

Presidentti Macapagal-Arroyon ja ulkoministeri Teofisto Guingonan välille syntynyt luottamuskriisi johti heinäkuussa ulkoministerin eroon hallituksesta. Kriisin pelättiin johtavan jo hallitsevan Lakas-NUCD-liittouman repeytymiseen. Asian arkuutta lisäävät lähestymässä olevat vuoden 2004 vaalit. Presidentin tylyys ulkoministerilleen on aiheuttanut tyytymättömyyttä ja joidenkin arvioiden mukaan osa puolueesta suunnittelisi ryhmittymistä jonkun muun lipunkantajan taakse. Lakasin johdosta on kuitenkin vakuutettu, että presidentin takana oleva koalitio pysyy koossa.

74-vuotias Guingona ei juuri kommentoinut lähtöään, koska katsoi sen vain kärjistävän kriisiä. Hänelle tarjottiin nimellisesti myös virkaa presidentin ulkopoliittisena neuvonantajana. Eron taustalla oli huhuja presidentti Fidel Ramoksen aikaisen ulkoministerin Roberto Romulon johtaman poliittisen ryhmän kähminnästä ulkoministeriössä.

Guingona ei ole ollut myöskään amerikkalaisten suosiossa, koska hän otti vastustavan kannan Yhdysvaltain ja Filippiinien yhteisiin Balikatan-sotaharjoituksiin. Guingona äänesti kymmenen vuotta sitten senaattorina Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon jatkamista vastaan.

Guingonan tilalle presidentti valitsi oppositiosta toisen veteraanin, senaattori Blas Oplen, joskin muitakin ehdokasnimiä esiintyi julkisuudessa. Guingonan kanssa samanikäinen Ople on johtanut pitkään senaatin ulkoasiainvaliokuntaa. Hänen kokemuksensa hallinnosta juontuu jo Marcoksen aikoihin, jolloin hän palveli vuosina 1967-1986 työministerinä. Oplen hallituksen riveihin siirtymisen myötä senaatin poliittinen tasapaino kallistui presidentin taakse.

Useat kansalaisjärjestöt ilmaisivat tyytymättömyytensä ”vanhaa kaartia” edustavan Oplen valintaan. Ople on Guingonasta poiketen julistanut avoimesti olevansa amerikkalaismyönteinen. Guingona taas sanoi lähtiessään, että toivoisi filippiiniläisten tulevan toimeen omillaan eikä kehittävän riippuvuutta amerikkalaisten avusta. Guingona näkee Yhdysvaltain kasvavassa läsnäolossa viitteitä paluusta Marcoksen aikoihin, vaikka kielsikin toisaalta kuuluvansa vasemmiston tukijoihin.

Filippiiniläisiä jo 80 miljoonaa

Hallitsematon väestönkasvu on edelleen suuri ongelma, vaikka perhesuunnittelu on ollut jo pitkään viranomaisten asialistalla. Hallituksen väestökomission mukaan filippiiniläisten lukumäärä yltää nyt noin 80 miljoonaan. Tämä oikeuttaa 14. sijaan maailmassa. Filippiiniläisistä lähes puolet eli 40 prosenttia voidaan luokitella köyhiksi. Tämä merkitsee, että heidän päivittäiset tulonsa jäävät alle hallituksen määrittelemän köyhyysrajan eli 38 peson.

Niinpä halukkuus muuttaa Filippiineiltä muualle on edelleen suurta. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin viidennes maassa asuvista olisi halukas lähtemään ulkomaille työntekoon. Päivittäin Filippiineiltä lähteekin yli 2500 henkeä. Tämän vuoden rohkaisevista kasvuluvuista huolimatta talous ei ole luonut tarpeeksi työpaikkoja. Työttömyys tosin oli syksyä kohden laskussa. Erityisesti palvelualat, koulut ja terveyssektori työllistivät alkuvuotta paremmin. Heinäkuussa työttömiä oli virallisesti 11,5 prosenttia, mutta työtä vailla olevien todellista määrää on mahdoton arvioida.

Köyhyys näkyy myös tyytymättömyytenä hallinnon toimintaan. Riippumattoman tutkimuslaitoksen Social Weather Stationsin mukaan vain yksi kolmesta filippiiniläisestä oli kesällä tyytyväinen demokratian ja hallinnon toimivuuteen maassaan. Lukema on alhaisin sitten vuoden 1992, jolloin SWS alkoi tekemään tämäntyyppisiä mielipidetutkimuksia. Parhaimmillaan seitsemän kymmenestä filippiiniläisestä on ollut tyytyväinen demokratian toimivuuteen. Lukemat osuvat presidentti Fidel Ramoksen hallintokauden alkuun ja loppuun.

Mielipidemittausten mukaan Macapagal-Arroyon kannatus on vajonnut pohjalukemiin. Elokuun alussa tehdyn kyselyn mukaan hän olisi hävinnyt vaaleissa sekä opetusministeri Raul Rocolle että entiselle presidentin Joseph Estradalle. Jälkimmäinen innostui tuloksesta niin, että ilmoitti lainopillisten neuvoantajiensa tutkivan, voisiko hän alkaa kampanjoida uudelleen presidentiksi!

Pian tämän jälkeen Macapagal-Arroyon hallinto ilmoitti aloittavansa Rocoa koskevat tutkimukset epäillystä korruptiosta. Roco erosi tällaisesta kohtelusta sydämistyneenä hallituksesta.

Macapagal-Arroyon kannalta on kiusallista, että myös naiset ovat tyytymättömiä lunastamattomiin lupauksiin. Nämä koskivat parannuksia muun muassa asuntotilanteessa sekä työllisyydessä. Presidentti itse on luottavainen ja totesi syksyllä, että ainoa ryhmä, joka ei ole hänen takanaan ovat ”punaiset”. Presidentti on yrittänyt kohentaa julkista kuvaansa lisäämällä varoja julkiseen asuntotuotantoon. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa kannatusluvut ovat taas hiukan kohentuneet.

Uudet sotaharjoitukset

Amerikkalaisten läsnäolo Filippiineillä ei päättynytkään Balikatan-sotaharjoituksiin heinäkuussa. Parin sadan sotilaan joukko jäi maahan ja uusi, entistä laajempi terrorisminvastainen operaatio alkaa lokakuussa. Armeijan mukaan yhdysvaltalaiset sotilaalliset neuvonantajat viipyvät saarilla jopa yhdeksän kuukautta ja tällä kertaa myös Basilanin ulkopuolella, kuten Jololla. Yhdysvaltain kongressi on myöntänyt Filippiinien sotilaalliseen avustamiseen 55 miljoonaa dollaria, mikä on enemmän kuin mitä presidentti George W. Bush alunperin esitti. Tästä merkittävä osa on suunnattu taisteluun kommunistisissejä vastaan.

Kongressissa presidentin ilmoitusta sotilaallisen yhteistyön jatkamisesta tervehdittiin hämmennyksellä. Useissa puheenvuoroissa kritisoitiin selvän takarajan puuttumista amerikkalaisten läsnäololle sekä sitä, että amerikkalaiset saavat tuoda kalustoaan maahan. Amerikkalaisten tukikohtien perustaminen ei ole sallittua vuoden 1991 sopimuksen nojalla.

Tähän asti amerikkalaisten sotilaallinen aktiviteetti on rajoittunut Abu Sayyafin sissien kanssa käytyyn hajanaiseen laukauksenvaihtoon ja Zamboangassa Abu Sayyafin pommi-iskussa kuolleeseen sotilaaseen. Yhdysvallat on kuitenkin laajentanut vihollistensa piiriä, sillä ulkoministeri Colin Powellin vierailtua kesällä Filippiineillä, julisti Yhdysvallat kommunistisen puolueen ja sen sotilaallisen siiven NPA:n terroristijärjestöiksi.

Powell pyysi myös Hollannin hallitusta jäädyttämään vasemmiston järjestösiiven NDF:n varat Hollannissa. Hollannin viranomaiset lopettivat kommunistien maanpaossa olevan johtajan Jose Sisonin sosiaaliavustusten maksamisen ja jäädyttivät tämän pankkitilin. Myös Kanada julisti tämän jälkeen NDF:n ja NPA:n terroristijärjestöiksi ja jäädytti näiden varat. Sison katsoi kaiken takana olevan Macapagal-Arroyon hallinnon ja syytti Yhdysvaltoja ”valtioterrorismista”. Tästä huolimatta NDF:n ja hallituksen välisiä rauhanneuvotteluja on syksyllä elvytelty.

Kuolemantuomiot jäihin

Elokuussa Amnesty International pyysi lähettämään presidentti Macapagal-Arroyolle vetoomuksia, joissa häntä kehotettiin estämään kolmen raiskauksista kuolemantuomion saaneen tuomioiden täytäntöönpanon. Amnestyn vetoomus lähetettiin myös Filippiinit-seuran sähköpostilistalla oleville jäsenille ja kansainvälinen kampanja tuotti tulosta: presidentti päätti lykätä tuomioiden täytäntöönpanoa kolmella kuukaudella.

Asiaan vaikutti myös se, että oikeuden määräämä täytäntöönpanopäivä osui katolisen kirkon johtajan, kardinaali Sinin syntymäpäivän aattoon, eikä syvästi katolinen Macapagal halunnut pilata arvostamansa kardinaalin juhlaa. Katolinen kirkko on ankarasti vastustanut kuolemantuomioita, vaikka kansan suuri enemmistö niitä haluaakin.

Presidentti Ramos otti valtakaudellaan kuolemantuomiot jälleen käyttöön, mutta niistä ensimmäiset pantiin täytäntöön Estradan kaudella. Seitsemän myrkkypiikeillä toteutetun tuomion jälkeen Estrada kuitenkin keskeytti täytäntöönpanot, kun vaarassa oli myös Estradan itsensä joutuminen kuolemaan tuomituksi. Presidentti Macapagal lupasi vuoden 2002 alussa rikkaiden kiinalaisten järjestölle ottaa kuolemantuomiot jälleen käyttöön etenkin kidnappausten lakkauttamiseksi.

Filippiinonkiinalaisten liikemiesten perheenjäsenet ovat yleinen kidnappausten kohde ja näissä syylliset eivät suinkaan ole etelän muslimeja, vaan usein entisten poliisien ja sotilaiden johtamia rikollisjengejä.

Nyt kongressissa on käsiteltävänä lakiesityksiä kuolemantuomioiden lakkauttamisesta, ja presidentti päätti keskeyttää kaikki kuolemantuomioiden täytäntöönpanot siksi aikaa kunnes lakiesitysten käsittely on kesken. Filippiineillä on toista tuhatta kuolemantuomion jo saanutta odottamassa tuomioiden täytäntöönpanoa.

Talous jälleen kasvussa

Vaikka Macapagal-Arroyon kannatus sekä omassa puolueessa että kansan keskuudessa horjuu, on hallinnolla jäljellä yksi ilonaihe. Talous näyttää kääntyneen nousuun ja kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia, kovinta vauhtia viiteen vuoteen. Sekä maatalous että vientisektori elpyivät. Esimerkiksi puolijohteiden vienti piristyi selvästi ja myös palvelusektorilla on vetoa. Hallitus arvioi viennin kasvavan vähintään neljä prosenttia tänä vuonna, mutta joissakin arvioissa on povattu jopa kymmenyksen kasvua.

Myös Filippiinejä kroonisesti vaivannut vaihtotaseen vaje kääntyi vuoden alkupuoliskolla plussalle. Toisellakin neljänneksellä talouden kasvu oli 4,5 prosenttia. Heinäkuun State of the Nation -puheessaan presidentti arvioi Filippiinien talouden olevan parhaimmassa kunnossa koko Kaakkois-Aasiassa.

Kriitikkojen mukaan talouden kasvu johtui kuitenkin lähinnä ulkoisista tekijöistä, kuten lisääntyneistä ulkomaisista sijoituksista sekä Yhdysvaltain orastavasta elpymisestä. Samaten ulkomailla asuvien filippiiniläisten rahansiirrot kotimaahan ovat olleet kasvussa. Sen sijaan tuotantosektorin kasvu oli vuoden alkukuukausina varsin ohutta ja konkurssit olivat yleisiä.

Kriitikot muistuttavat myös ratkaisemattomista ongelmista, kuten työttömyydestä ja budjettivajeesta, joka ylitti jo heinäkuussa koko vuodelle asetetun tavoitteen. Kasvavan budjettivajeen sekä muun muassa Mindanaon jälleen kiristyneen tilanteen takia dollarilla on saanut välillä jo yli 52 pesoa. Tosin valuuttakurssit ovat heiluneet myös muissa Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa.

Keskuspankin ilonaiheena on kuitenkin suhteellisen alhainen inflaatio, joka oli syyskuussa vain 2,9 prosenttia. Tämä antaa mahdollisuuden alentaa korkoja talouden vauhdin lisäämiseksi. Tosin ne ovat jo nykyiselläänkin kymmenen vuoden alhaisimmilla tasoilla.

Malesian karkotukset keskeytyivät

Malesian ja Filippiinien välit kiristyivät kesällä, kun Malesia alkoi karkottaa massamitassa maassa olevia laittomia siirtolaisia. Karkotukset loppuivat vasta syyskuussa pääministeri Mahathir Mohamadin sekä Macapagal-Arroyon neuvottelujen jälkeen. Ulkoministeri Oplen huomio heräsi, kun Malesia lastasi sata filippiiniläistä pieneen kalastusalukseen ja lähetti nämä takaisin kohti kotia.

Karkotettujen mukaan kohtelu ei ollut asianmukaista. Malesialaisten viranomaisten kerrottiin muun muassa käyttävän koiria filippiiniläisten jahtaamiseen. Malesia kiristi huhtikuussa maassa oleskelua koskevia lakejaan ja viranomaisten huhuttiin suunnittelevan jopa satojen tuhansien filippiiniläisten ja myös indonesialaisten karkotuksia. Syyskuun loppuun mennessä filippiiniläisiä oli karkotettu jo kolmisenkymmentätuhatta.

Osa maasta lähtevistä haettiin Sabahista laivaston aluksilla ja he saapuivat Filippiineille melko huonokuntoisina. Monet olivat asuneet Sabahissa jo vuosikymmeniä. Paikalliset työnantajat valittivat, että heidän on vaikea täyttää tilauksia ilman ulkopuolista työvoimaa. Useat työnantajat olivatkin valmiita maksamaan Filippiinien viranomaisille, jotta nämä olisivat lähettäneet Malesiassa oleville kansalaisille tarpeelliset dokumentit.

Malesian kannalta kiusallisia ovat syytökset raiskauksista Sabahin laittomien siirtolaisten kokoamiskeskuksissa sekä kertomukset poliisien hyväksikäyttämistä naisista. Tämä johti kansalaisjärjestöjen mielenilmauksiin ja hallituksen puuttumiseen asiaan. Filippiineiltä kehotettiin Malesiaa parantamaan erityisesti naisten ja lasten oloja. Filippiiniläisiä prostituoituja on ollut Malesiassa jo vuosikymmeniä ja heidän kohtelunsa on ollut yleensä kurjaa.

Toimittanut: Sami Noponen