Mabuhay 1/2004
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran tiedote 2.3.2004
Vaalit toukokuussa Filippiineillä
Tulevat presidentin, kongressin ja paikallishallinnon vaalit ovat näkyneet maassa poliittisena ja taloudellisena levottomuutena. Asiakysymykset ovat jälleen kerran jääneet taustalle ehdokkaiden ottaessa mittaa toisistaan. Kaiken lisäksi vaalien käytännön järjestelyistä vastuun ottanut Comelec-komissio joutui skandaalinkäryn keskellä luopumaan suunnitelmastaan automatisoida vaalilaskenta tietokoneilla.
Kuusi presidenttiehdokasta
Tilanne muistuttaa edellisiä kamppailuja: presidenttiehdokkaiden joukossa on jälleen poliitikkojen lisäksi myös elokuvanäyttelijä, Ferdando Poe Jr. Alkuvuoden mielipidetiedustelujen mukaan hän voittaisi istuvan presidentin Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) mikäli vaalit pidettäisiin nyt. Opposition Laban-ryhmittymää edustavan Poen äiti on amerikkalainen, mikä on johtanut monimutkaisiin oikeudellisiin selvittelyihin siitä, onko hän oikeutettu ottamaan vaaleihin osaa. Lopulta korkein oikeus ratkaisi asian Poen hyväksi.
Poe on taustaltaan edelliseen presidenttiin, ystäväänsä näyttelijä Joseph Estradaan verrattuna väritön, mutta hänenkin menneisyyteensä mahtuu muun muassa väitetty ravintolatappelu elokuvakriitikon kanssa. Poe on syyttänyt tästä “propagandasta” presidentinpalatsia.
GMA:ta on syytetty myös siitä, että hän olisi tarjonnut vankilaan pistetylle muslimien MNLF:n johtajalle Nur Misuarille vapautta vastakaupaksi siitä, että tämä osoittaisi tukensa GMA:lle. Tämän presidentti on kieltänyt. Hän on kieltänyt myöskin syytökset, että hänen vaalikampanjassaan olisi käytetty julkisia varoja. GMA:n kampanjan on laskettu maksavan jopa viisi miljardia pesoa.
Pulse Asian tekemän tuoreehkon tiedustelun mukaan GMA saisi tosin niukan enemmistön eli 31,9 prosenttia äänistä ja Poe 31,7 prosenttia. Kolmanneksi tiedusteluissa on tullut aikaisempi senaattori Raul Roco, joka tavoittelee kampanjallaan erityisesti vähävaraisten ääniä. Hän on luvannut myös, että ainakin puolet hänen hallituksensa paikoista olisi varattu naisille. Rocon jälkeen tulee suosiossa senaattori Panfilo Lacson. Tämän ohjelma on “neljää koota” vastaan taisteleminen. Tämä sisältää köyhyyden, korruption, kriminaalit sekä kavallukset. Korruptiota Lacson on löytänyt yllättäen erityisesti Arroyon hallinnosta ja nostanut esiin muun muassa epäilyttäviä tiehankkeita. Entistä poliisijohtaja Lacsonia itseään on syytetty mm. osallisuudesta 11 rikollisen teurastukseen ja huumekauppaan.
Kuuden ehdokkaan joukkoon mahtuvat myös evankelista, massakokouksistaan kuuluisa Eddie Villanueva, joka vaatii maaltaan moraalista muutosta. Hän on tosin pyytänyt kannattajiltaan, etteivät nämä käyttäisi uskontoa tekosyynä kannatuksen keräämiseen. Ehdokkaiden hännänhuippuna on “kansainvälinen” pankkiiri Eddie Gil, joka on jäänyt suosiossa selvästi muista jälkeen.
Väkivaltaiset vaalit
Vaalien lähestymisen on laskettu johtaneen viime vuoden lopusta lähtien kymmeniin kuolonuhreihin. Näistä 16 sai surmansa eteläisessä Parangin kaupungissa tapahtuneessa pommi-iskussa, jonka uskotaan olleen suunnattu paikallista pormestaria vastaan. Lukumäärän arvellaan vielä kasvavan. Aikaisemmissa vaaleissa uhreja on ollut yleensä sadan molemmin puolin.
Hallitus yrittää estää väkivaltaisuuksia rajoittamalla aseiden kantoa. Vaaleja on tulossa seuraamaan myös joukko ulkomaisia tarkkailijoita, joiden joukossa on myös kansalaisjärjestöjen edustajia. Pelkästään Yhdysvallat on luvannut lähettää 40-50 henkeä. Myös Suomesta on lähdössä Filippiineille tarkkailijoita.
Epävarmuus heikentää peson arvoa
Pelko vaaleista on näkynyt osakemarkkinoilla kurssien vaappumisena. Peso notkahti helmikuun loppupuolella kaikkien aikojen pohjalukemiin dollariin nähden, mikä sai presidentin kokoamaan taloudelliset neuvonantajat hätäkokoukseen. Alimmillaan dollari maksoi vain 56,22 pesoa. Peson heikkouden pelätään kiihdyttävän inflaatiota, joka on jo laskenut varsin siedettäviin lukemiin eli reiluun kolmeen prosenttiin.
Keskuspankki on yrittänyt jarruttaa heikkenemistä ostamalla pesoja, mutta interventioiden vaikutus on ollut rajallista pienehköjen keskuspankkireservien takia. Peson luisua vauhditti se, että luokituslaitos Moody’s leikkasi tammikuun lopulla Filippiinien lainaluokitusta. Tämä herätti lisää huolta valuuttapaosta.
Suurta huomiota herätti alkuvuonna myös brittiläisen Chartered Bankin raportti, jonka mukaan Filippiinejä voi uhata pahimmassa tapauksessa Argentiinan kaltainen syvenevä velkaongelma. Näin käy, mikäli hallitus menettäisi politiikallaan kansainvälisten sijoittajien luottamuksen. Raportissa todettiin kuitenkin, että tällainen kehitys näyttää nyt epätodennäköiseltä. Filippiinien taloutta tukee tänä vuonna kulutuksen kasvu sekä maailmantalouden elpyminen.
Epävarmuutta on lisännyt suositun Poen talousohjelman epämääräisyys. Konkreettisia kohtia siinä on esimerkiksi maaseudun investointien lisääminen sekä halpojen lainojen lisääminen maaseudun viljelijöille sekä kalastajille. Koulunsa aikoinaan kesken jättänyt Poe on yrittänyt lisätä uskottavuuttaan keräämällä ympärilleen nimekkään taloustieteilijäkaartin. Mielipidekyselyjen mukaan GMA:ta pidetään kuitenkin taloudelliselta kannalta pystyvimpänä ehdokkaana, tämän jälkeen tulee Roco ja Poe sijoittuu vasta kolmanneksi.
Liike-elämän muodostama ryhmittymä on tuonut julkisuuteen Filippiinien huolenaiheina suuren budjettivajeen, kasvavan ulkomaisen velan, maan kilpailukyvyn heikentymisen, sijoittajien luottamuksen rapautumisen sekä yleisen köyhyyden. Parannuskeinoina mainitaan muun muassa öljy-yhtiöiden voittojen ja tekstiviestien verotus sekä yllättäen uhkapelien laillistaminen. Myös teloitukset halutaan aloittaa uudelleen. Ryhmään kuuluvat muun muassa teleyhtiö PLDT:n puheenjohtaja sekä San Miguelin pääjohtaja.
Sinänsä yrityksillä menee kohtuullisesti, sillä San Miguelin voitto kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja myös Ayala-ryhmä on ennakoinut valoisampia aikoja. Ayalan tila heijastaa kohtuullisesti koko Filippiinien taloutta, koska monialayrityksen lonkerot ulottuvat eri puolille elinkeinoelämää.
Suurimmissa vaikeuksissa kampanjassaan on ehdokkaista Eddie Gil. Eddie Villanueva on jopa väittänyt, että Gil on ilmoittautunut kampanjaan vain häiritäkseen häntä nimensä samankaltaisuudelle. Gil on jättänyt myös maksamatta hotellilaskujaan, vaikka hän kertoo pyörittävänsä miljardien dollarien omaisuutta. Toistaiseksi Isang Bansa -puolue (yksi kansa) on kuitenkin seissyt Gilin takana, vaikka Comelec-vaalikomission on kerrottu harkitsevan jopa Gilin ehdokkuuden peruuttamista.
Entinen presidentti Fidel Ramos on vaatinut, että ehdokkaille asetettavia vaatimuksia on nostettava. Poen ehdokkuus on herättänyt hänen mukaansa ulkomailla kiusallista huomiota. Nyt ehdokkailta vaaditaan vain, että he ovat syntyperäisiä filippiiniläisiä, vähintään 40-vuoden ikäisiä, osaavat lukea ja kirjoittaa ja ovat asuneet Filippiineillä viimeiset kymmenen vuotta.
Ramos on itse asettunut GMA:n ehdokkuuden taakse, koska tämä hänen mukaansa takaisi suunnitelmallisuuden jatkumisen sekä politiikassa että taloudessa. GMA on itse vakuuttanut liike-elämän edustajille, että hän on paras vaihtoehto ja muut ehdokkaat vain vaarallista uhkapeliä.
Rauhanneuvottelut liikkeellä
Filippiinien hallitus ja kommunistinen puolue (CPP) sekä sen aseellinen siipi NPA ovat neuvotelleet rauhansopimuksesta Norjassa. Tähän on liittynyt hallituksen lupaus vapauttaa joukko vankeja. Yhdysvallat on kuitenkin torjunut kommunistien vaatimuksen, jonka mukaan sen ja EU:n pitäisi poistaa CPP ja NPA terroristijärjestöjen listalta.
Presidenttiehdokkaista Raul Roco on asettunut tukemaan listalta poistamista ja on tästä hyvästä saanut tukea vasemmalta. Kommunistit ovat kutsuneet myös Eddie Villanueavan ja Poen neuvotteluihin, mutta jättivät pois GMA:n sekä Lacsonin, koska nämä eivät ole osoittaneet todellista kiinnostusta sovitteluun.
Yhdysvaltojen mukaan terrorileiman poisto on mahdollista vasta kun ryhmittymät allekirjoittavat lopullisen rauhansopimuksen. USA uudisti tammikuussa kansalaisilleen suunnatun varoituksen, jonka mukaan Filippiineillä on terroriuhka. Hallituksen pääneuvottelijan Silvestre Bellon mukaan neuvotteluja jatketaan siitä riippumatta, poistetaanko kommunisteja terrorilistoilta taikka ei.
Myös Filippiinien armeija vastustaa listalta poistamista, koska tämä mahdollistaisi jälleen kommunisteille varojen keräämisen ulkomailta. Terroristileiman avulla pankkitilit ovat olleet jäädytettyinä. Hallituksen tavoitteena on päästä rauhansopimukseen ennen toukokuun vaaleja.
Kommunistijohtoisen NDF:n neuvottelukomitean johtajan Luis Jalandonin mukaan GMA yrittää tällä saada sopivan vaalivaltin. Hänen mukaansa kommunisteja voi verrata vapaustaistelijoina Etelä-Afrikan ANC:hen. “Suurimmat terroristit istuvat Valkoisessa talossa”, Jalandoni sanoi. Hän on yrittänyt siirtää rauhanneuvotteluja Oslosta Pekingiin.
Lainsäätäjät ovat puolestaan syyttäneet NPA:ta siitä, että nämä tuttuun tapaansa nyhtävät vaaliehdokkailta rahaa vastapalvelukseksi siitä, että sissit antavat heidän rauhassa kampanjoida tukialueillaan. Ainoastaan NPA:ta lähellä olevilta puolueilta kuten Bayan Munalta (kansa ensin) ei vaadita kampanjarahaa. NPA:sta on kerrottu, että jotkut ehdokkaat ovat jakaneet rahan sijaan sisseille suoraan kivääreitä.
Tammikuussa kongressiedustaja Jorge Solis selvisi täpärästi hengissä NPA:n väijytyksestä, kun hän ei suostunut suojelurahaa maksamaan. Toisaalta Bayan Munaa lähellä oleva apulaiskunnanjohtaja ja yksi puolueen aktivisti murhattiin Mindoron saarella.
NPA on taistellut sissisotaa hallitusta vastaan jo kohta 35 vuotta ja sillä on listoillaan lähes kymmenentuhatta sissiä. Viimeksi rauhanneuvotteluita käytiin kolmisen vuotta sitten, tällöinkin Norjassa.
Neuvottelut MILF:n kanssa
Hallitus ja muslimijärjestö MILF ovat puolestaan sopineet aloittavansa rauhanneuvottelut huhtikuussa. Alustavia tunnusteluja tehtiin helmikuussa Malesiassa. Hallituksen mukaan osapuolet ovat jo sopineet kansainvälisen tarkkailijaryhmän lähettämisestä kapinallisalueille. Luottavaisen GMA:n mukaan tuleva rauha Mindanaolla tuo mukanaan investointeja ja työpaikkoja.
Armeija on edelleen sotajalalla. Se on syyttänyt MILF:ää siitä, että tämä on toistuvasti rikkonut viime kesänä solmittua tulitaukoa. Neuvotteluita on käyty periaatteessa jo vuodesta 1997 lähtien. Näillä yritetään lopettaa sota, joka on vaatinut 120 000 ihmisen hengen.
Kamppailua kuolemantuomioista
Kuolemantuomioiden käyttöönoton vastustajat saivat tammikuun lopulla erävoiton, kun kidnappauksista syytettyjen Roberto Laran ja Roderick Licayanin kuolemantuomiot otettiin korkeimmassa oikeudessa uudelleen käsittelyyn.
Myrkkypiikit voidaan kuitenkin ottaa käyttöön minä päivänä tahansa, sillä kuolemantuomioita oli tammikuuhun mennessä annettu jopa 1916, joista 168:lle korkein oikeus on vahvistanut täytäntöönpanoluvan. Ainakin seitsemän kuolemantuomiota on annettu lapsena tehdyistä rikoksista.
Presidentti Ramosin aloitteesta hyväksyttiin laki kuolemantuomioiden käyttöönotosta. Vasta Estradan kaudella tulivat ensimmäiset kuolemantuomiot täytäntöönpanokelpoisiksi, mutta seitsemän tuomion toteutuksen jälkeen vuonna 2000 Estrada keskeytti täytäntöönpanot. Eniten kuolemantuomioita on annettu raiskauksista, huumerikoksista, murhista ja kidnappauksista.
Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo suhtautui alkukaudellaan kielteisesti kuolemantuomioihin, mutta kevään vaalien lähestyessä paineet linjanmuutokseen ovat lisääntyneet. Rikkaan kiinalaisvähemmistön perheenjäsenet ovat yleisin kidnappauksen kohde ja useampi kaapattu on lunnaiden maksamisesta huolimatta tapettu. Viime vuoden lopulla presidentti taipui taloudellisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisen kiinalaisyhteisön painostukseen ja päätti sallia kuolemantuomioiden täytäntöönpanon.
Myös Roberto Lara ja Roderick Licayan tuomittiin kuolemaan filippiinienkiinalaisten kidnappauksesta, mutta tammikuussa ilmeni todisteita, jotka saattavat osoittaa ainakin Laran olevan syytön. Ilmeisesti myös voimakkaat kansalliset ja kansainväliset vetoomukset vaikuttivat täytäntöönpanon lykkäykseen. Erityisesti katolinen kirkko on vaatinut luopumaan ihmisten määräämistä kuolemantuomioista. Vaikka katolinen kansa ja presidentti monessa muussa asiassa noudattavat kirkon ja paavin oppeja, on kuolemantuomioilla laaja tuki maassa.
Myös EU-maiden suurlähettiläät Manilassa osoittivat epäsuorasti mielipiteensä vieraillessaan tammikuussa vankilan kuolemaantuomittujen selleissä. Filippiinit-seurakin osallistui Amnesty Internationalin vetoomuskampanjaan Laran ja Licayenin tuomioiden muuttamisesta elinkautiseksi, ja lähiaikoina voi olla tarvetta uusille vetoomuksille.
Komentaja Robot vangittu
Armeija onnistui joulukuun alussa vangitsemaan Abu Sayyafin komentaja Ghalib Andangin (Robot). Hän oli näkyvin johtaja vuoden 2000 Jolon kaappausdraamassa, jossa panttivankeina olivat myös suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen. Andang loukkaantui tulitaistelussa vakavasti ja häneltä amputoitiin vasen jalka manilalaisessa sotilassairaalassa. Oikeudenkäynti häntä vastaan ei ole vielä alkanut. Filippiinien hallitus ei suostu luovuttamaan häntä toisiin maihin tuomittavaksi, mutta on luvannut informoida Suomen, Saksan ja Ranskan diplomaatteja kuulustelujen tuloksista.
Toimittanut: Sami Noponen