Tekijä: admin

Mabuhay 1/2009

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 13.3.2009

Kriisi koettelee Filippiinienkin taloutta

Filippiinien talouskasvun ei uskota laskevan tänä vuonnakaan nollatasolle yhä vakavammasta globaalista taantumasta huolimatta. Valtion alaisen tutkimuslaitoksen PIDS:n mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 4,3 prosenttia yksityisen kulutuksen, palveluiden kasvun, julkisen rakentamisen sekä ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten lähettämien rahavirtojen turvin.

Hallituksen virallinen ennuste on 3,7 – 4,7 prosentin kasvu tälle vuodelle. Kansainvälinen luottoluokittaja Moody’s odottaa kuitenkin kasvun jäävän vain 3,3 prosenttiin. Tämä olisi hitainta vauhtia kahdeksaan vuoteen. Viime vuonna Filippiinien talous kasvoi 4,6 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna ennätysmäiset 7,2 prosenttia. Kasvun jarruna ovat pitkään olleet muita Kaakkois-Aasian maita selvästi pienemmät ulkomaiset investoinnit.

Filippiinien keskuspankki alensi maaliskuun alussa ohjauskorkoaan 16 vuoden alhaisimmalle tasolle eli 4,75 prosenttiin tukeakseen taloutta. Taustalla olivat heikot talousluvut. Filippiinien vienti laski joulukuussa yli 40 prosenttia. Hallitus arvioi viennin supistuvan tänä vuonna 6–8 prosenttia. Koronlaskujen odotetaankin jatkuvan. Samaan aikaan peso on luisunut kohti uusia pohjalukemia dollariin nähden ja inflaatio on osoittanut vauhdittumisen merkkejä.

Filippiinien kansantaloutta on rasittanut jo diktaattori Marcosin aikana paisunut ulkomainen velka, jonka lyhentäminen on vienyt sosiaalisiin uudistuksiin ja infrastruktuuriin tarvittavia varoja. Asiaan ovat kiinnittäneet huomionsa myös filippiiniläiset kansalaisjärjestöt, jotka ovat järjestäneet velan tiimoilta useita eri kampanjoita.

Hallitus karsi ulkomaisen velan maksua tämän vuoden budjetissaan 35 miljardilla pesolla, mutta velkaorjuutta vastaan taistelevan Freedom From Debt Coalitionin mukaan tämä on liian vähän. Järjestö järjestikin tammikuussa asian tiimoilta mielenosoituksen parlamentin edessä. Kritiikin kohteena on ollut muun muassa Filippiinien puolen miljardin peson velka Itävallalle, joka koskee vuosikymmen sitten Filippiineille tilattuja sairaalajätteiden säilytyskontteja, jotka osoittautuivat ala-arvoisiksi.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antoi viime vuoden lopussa myös kiitosta Filippiineille siitä, että se on useita muita maita vähemmän altis finanssikriisin vaikutuksille useiden viime vuosina aloitettujen uudistusten ansiosta. Näihin kuuluvat muun muassa muutokset pankkisektorilla sekä valuuttavarantojen kasvattaminen. IMF varoitti kuitenkin hallintoa budjettivajeen hallitsemattomasta kasvattamisesta talouden elvyttämisen myötä.

IMF arvioi myös ulkomailta kotiutettavien valuuttatulojen supistuvan finanssikriisin myötä. Talouskriisi on jo alkanut näkyä ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten työllisyydessä. Työttömäksi jääneitä on alkanut palata takaisin Filippiineille, mikä uhkaa lisätä sosiaalisia ongelmia. Samaan aikaan työntekijöitä palkataan kuitenkin edelleen joihinkin Lähi-idän maihin, jotka ovat olleet perinteisesti suuria filippiiniläisten työllistäjiä. Tällaisia maita ovat muun muassa Libya, Saudi-Arabia sekä Qatar. Lähtijöiden kiusana ovat usein laittomat tai laittomuuden rajamailla toimivat työnvälittäjät, jotka perivät ulkomaille lähtijöiltä näiden tulotasoon nähden jättimäisiä maksuja. Myös työskentelymaassa tulijaa voivat kohdata erilaiset ongelmat.

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon mukaan viimeisen neljän kuukauden aikana vain viisituhatta filippiiniläistä on palannut kotimaahansa, mutta todellisuudessa luku voi olla tätä suurempi. Hallinto yrittää tukea taloutta elvytyspaketilla ja budjettialijäämä on paisumassa suurimmaksi sitten vuoden 2004. Sisäministeriö on käynnistänyt useita ohjelmia, joilla pyritään tukemaan työllisyyttä ja taistelemaan finanssikriisin vaikutuksia vastaan. Ohjelmiin kuuluu muun muassa koulutuksesta syrjään jääneiden nuorten aktivointi. Näiden teho jää nähtäväksi.

Maareformin kohtalo epäselvä

Hallituksen pääuudistuksiin kuuluva maareformi näyttää kuivuvan kokoon sen jälkeen kun CARP-uudistuksen takaraja umpeutui viime vuoden lopussa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että maiden uusjako jää nyt maanomistajien tahdon varaan, sillä vuodenvaihteen jälkeen näitä ei voida enää pakottaa maiden luovutukseen.

Viime vaiheessa esillä oli CARP:in väliaikainen jatkaminen kuudella kuukaudella, mutta Macapagal-Arroyo kieltäytyi allekirjoittamasta tätä esitystä, maanviljelijöiden mielenosoituksista huolimatta. Katolinen kirkko on tukenut maanviljelijöitä näiden vaatimuksissa saada CARP-uudistukselle jatkoa. Kirkon edustajat ja maanviljelijät aikovat yhdessä painostaa poliitikkoja uudistuksen jatkamisen puolelle. Arroyokin on alkanut osoittaa taipumisen merkkejä.

Jonkinlaista maanjaon uudistusta on viritelty Marcosista lähtien lähes jokaisen presidentin aikana, mutta reformit ovat kaatuneet maanomistajien vastustukseen ja poliitikkojen päättämättömyyteen. Yhdessä maareformin kanssa tarvittaisiin maatalouden laajamittainen uudistaminen, jotta maanviljelijöiden tulotasoa saataisiin pysyvästi nostettua köyhyysrajan yläpuolelle.

Rauhanneuvottelut vasemmiston kanssa jumissa

Hallitus on virittelemässä uudelleen jumiutuneita rauhanneuvotteluita kommunistikapinallisten kanssa. Hallituksen edustajien mukaan neuvottelut voitaisiin aloittaa NPA:n kanssa uudelleen, vaikka virallista tulitaukoa ei saataisikaan solmittua. NPA on taistellut hallitusta vastaan jo vuodesta 1969 lähtien ja paljon sen ideologisesta taustasta on lähtöisin Maon opetuksista. Viralliset rauhanneuvottelut katkesivat vuonna 2005 ja yhdeksi kiistakapulaksi osoittautui vasemmiston poliittisen rintaman NDF:n ja armeijasiipi NPA:n kantama terroristijärjestön status.

Viime vuonna Oslossa käydyissä epävirallisissa rauhanneuvotteluissa kapinallissiipi syytti hallituksen neuvottelijoita tulitaukovaatimuksen taakse piilottautumisesta. NPA:lla on eri arvioiden mukaan edelleen aseistettuna kuutisentuhatta vasemmistosissiä. Nämä ovat jatkaneet tänäkin vuonna iskujaan. Vasemmiston piirissä ei olla kovin toiveikkaita siitä, että rauhanneuvotteluja päästäisiin tosimielessä jatkamaan ainakaan lähiaikoina. Armeijan mukaan se on onnistunut hajottamaan jo puolet NPA:n alaisuudessa olevista sissiryhmistä, mutta näihin tietoihin on suhtauduttava varauksella. Presidentti Arroyo on asettanut armeijalle takarajaksi ensi vuoden, jolloin aseellisen vastarinnan pitäisi olla murskattu.

Samaan aikaan Filippiinien kommunistisen puolueen CPP:n sisällä on ilmennyt erimielisyyttä johdon suunnasta. Vuodesta 1987 maanpaossa Hollannissa elänyt puoluejohtaja Jose Maria Sison on saanut kritiikkiä niskaansa vastuun pakoilusta ja leveästä elämästä, kertovat hallituksen tiedusteluraportit. Puolueen sisältä on kuitenkin tarmokkaasti torjuttu sisäisten ristiriitojen olemassaolo. Sisonin mukaan hän elää varsin niukkaa ja kurinalaista elämää eikä ole langennut pröystäilyyn.

Naisten ja pienten lasten terveys edelleen heikko

Unicefin naisten ja pienten lasten terveyttä kartoittaneen raportin mukaan yksitoista filippiiniläistä naista kuolee edelleen päivittäin synnytyksessä terveydenhuollon puutteiden takia. Vuodessa naisia kuolee yhteensä 4500. Filippiinit kuuluu niiden 68 kehitysmaan joukkoon, joissa 97 prosenttia vastasyntyneiden ja pienten lasten kuolemista tapahtuu.

Noin puolet alle viisivuotiaiden filippiiniläislasten kuolemista tapahtuu alle kuukauden ikäisenä. Unicefin käsitys lähivuosien kehityksestä Filippiineillä on synkkä, sillä järjestö ei usko seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuvan ratkaisevaa käännettä parempaan. Terveydenhuollon uudistaminen on ollut yksi nykyisen presidentin ajama asia, jossa hän ei ole onnistunut lunastamaan lupauksia.

Apua taistelussa malariaa, AIDS:ia ja muita tauteja vastaan on luvattu taloudellisen tuen muodossa muun muassa Saksasta. Viimeisimpänä hallitukselle on aiheuttanut päänvaivaa sikatilalta löydetty Ebola-virus, joka näyttää onneksi rajautuvan paikalliseksi ilmiöksi.

USA:n joukkojen vierailusopimusta vaaditaan purettavaksi

Raiskauksesta Filippiineillä tuomitun yhdysvaltalaisen korpraali Daniel Smithin tapaus on herättänyt mm. kongressissa vaatimuksia Filippiinien ja Yhdysvaltain keskinäisen vierailevien joukkojen sopimuksen (VFA, Visiting Forces Agreement) purkamisesta. Filippiiniläinen oikeus antoi vuonna 2006 Smithille raiskauksesta vankilatuomion, mutta ulkoministerin ja USA:n suurlähettilään sopimuksella hänen sallittiin suorittaa tuomiotaan suurlähetystön suojissa valitusprosessin ajan.

Helmikuussa 2009 Filippiinien korkein oikeus päätti, että Smith pitää siirtää suorittamaan tuomiotaan filippiiniläisessä vankilassa. Oikeus velvoitti ulkoministeri Danilo Romulon neuvottelemaan Yhdysvaltain suurlähettilään kanssa Smithin siirron toteuttamisesta. Suurlähettiläs Kristie Kenney ei kuitenkaan suostunut Smithiä luovuttamaan eikä jatkamaan neuvotteluja ennen kuin hän saa valtionsa lakiasiantuntijoiden tulkinnan luovutusvelvollisuudesta. Ulkoministeri Romulo myös hyväksyi neuvottelujen keskeyttämisen, mikä johti vaatimuksiin ministerin erosta. Perusteluna on, että ministeri on luovuttanut asiassa pois Filippiinien kansallista itsemääräämisoikeutta. Filippiineillä rikoksesta tuomitun amerikkalaisen rangaistus kun pitäisi laittaa täytäntöön samoilla ehdoilla kuin oman maan kansalaisen.

Alkuvuodesta tunnelmia VFA-sopimusta vastaan nostattivat julkitulleet tiedot jopa senaatilta pimennossa pidetystä VFA:n liiteasiakirjasta (ns. VFA II), jolla säädetään USA:ssa rikokseen syyllistyneen filippiiniläisen sotilaan kohtelusta. Sen mukaan filippiiniläinen sotilas on pidättämisestään lähtien Yhdysvaltain vankilaviranomaisten hallussa.

Espanjan opetus palaa kouluihin

Espanjan kieli oli vuosisatoja Filippiinien ainoa virallinen kieli. Espanjan siirtomaa-aikana kaikki koulutus oli espanjankielistä, tosin filippiiniläisellä väestöllä ei ollut pääsyä korkeampaan koulutukseen kuin vasta 1800-luvun puolivälissä. Espanjalla oli virallisen kielen asema vielä vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen kieli katosi koulujen opetusohjelmistakin. Tosin yliopistoissa espanja oli vielä pakollisena oppiaineena vuoteen 1986 asti.

Nyt Filippiinien opetusministeriö on päättänyt aloittaa uudelleen espanjankielen opetuksen kouluissa (high school). Aluksi lähdetään liikkeelle pilottikokeiluilla muutamassa kymmenessä koulussa maan kaikilla eri alueilla. Kokeiluun valitaan englanninkielen opetuksessa hyvin menestyneitä kouluja.

Ihmisoikeustilanne ei ole parantunut

Presidentti Macapagal-Arroyon aikana ihmisoikeustilanne Filippiineillä ei ole juuri muuttunut paremmaksi, vaikka presidentti on vastustanut kuolemantuomion palauttamista. Philippine Daily Inquirerin laskujen mukaan Filippiineillä on Macapagal-Arroyon vuoden 2001 tammikuussa tapahtuneen valtaantulon jälkeen tapettu yhteensä 63 toimittajaa ja satoja militantteja. Ihmisoikeusjärjestö Karapatanin luvut ovat moninkertaiset. Erityistä kritiikkiä on kohdistettu viranomaisten ja armeijan käyttäytymiseen. Arroyon hallinto on saanut laajaa kritiikkiä mielivaltaisuuksistaan.

Arroyo allekirjoitti kuolemanrangaistuksen poistavan lain vuonna 2006. Tätä edelsi vuosikymmeniä jatkunut keskustelu kuolemanrangaistuksen puolesta ja sitä vastaan. Nyt hallinto on siirtänyt vastuun kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöönotosta kongressille. Kuolemanrangaistuksen palauttamista on esitetty lähinnä huumekaupan yhteydessä. Arroyo saa kannassaan tukea kirkolta, joka on tiukasti kuolemanrangaistusta vastaan. Toimittajamurhiin Arroyo on vastannut nimittämällä erityisiä poliisin jäljitysryhmiä, joiden tehtävä on ottaa selvää, ketkä ovat vastuussa näistä väkivallanteoista.

Tiedotteen laatija: Sami Noponen

Mabuhay 1/2007

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 10.12.2007

Upseerien kapinayritys Makatissa

Ryhmä vuoden 2003 vallankaappausyrityksestä syytettyjä upseereita marssi 29.11. 2007 ulos oikeusistunnosta, linnoittautui läheiseen Manila Peninsula -hotelliin ja ryhtyi avoimeen kapinaan. Heidän toiveenaan oli nostattaa vuosituhannen alun tekstiviestivallankumouksen tapainen kansannousu, mutta tämä jäi yritykseksi. Poliisi pidätti kuuden tunnin piirityksen jälkeen rakennuksen sisältä 51 kapinoitsijaa ja kapina päättyi lähes verettömästi.

Kapinoitsijoita johtivat senaattori, evp. luutnantti Antonio Trillanes sekä prikaatinkenraali Danilo Lim, jota syytetään myös helmikuussa 2006 paljastuneen vallankaappausyrityksen johtamisesta. Kapinallisten joukossa hotellissa olivat myös entinen varapresidentti Teofisto Guingona, 81-vuotias piispa Julio Lingayen ja Filippiinien yliopiston entinen presidentti ja vasemmistovaikuttaja Francisco Nemenzo, mutta heidän osallistumisestaan hotellivaltauksen valmisteluun ei ole esitetty näyttöä. He tuskin kuvittelivat, että tällä joukolla kaadetaan hallitus. Heidän rooliaan voisi paremminkin kuvata mielenosoitukseksi hallituksen politiikkaa vastaan.

Kapinallisupseerit vaativat presidentin eroa vaalivilpin, viimeaikaisten korruptioskandaalien ja ihmisoikeusloukkausten takia. Analyysien mukaan kapina epäonnistui sen takia, että toisin kuin presidentit Marcos ja Estrada kaataneissa ns. EDSA-vallankumouksissa, nyt pieni upseeriryhmä toimi täysin irrallaan kansanjoukoista. Tyytymättömyys presidenttiin on sinänsä ollut kasvussa ja kapinallisupseerien esittämät poliittiset vaatimukset ovat hyvin samansuuntaisia kuin oppositiolla ja eri vasemmistovoimilla, mutta nämä voimat eivät olleet valmiita osallistumaan vallankaappausseikkailuihin. Edellisissä kansannousuissa armeijan asettuminen rinnalle on ollut oleellista. Nyt kasarmeilla oltiin hiljaa sivussa, vaikka ei sieltä kuulunut tukihuutoja hallituksellekaan. Lisäksi oppositio ei ole vieläkään onnistunut hankkimaan itselleen kansaan vetoavaa keulakuvaa.

Presidentin asemaa on tukaloittanut syksyllä uusi korruptioskandaali, joka koski hallituksen sopimusta kiinalaiselle telekommunikaatioyhtiö ZTE:lle. Taloussuunnitteluministeri Romulo Neri kertoi senaatin komitealle, että presidentin hallintoon kuuluva vaalikomission johtaja Benjamin Abalos olisi tarjonnut hänelle neljä miljoonaa dollaria, jotta sopimus olisi ohjattu ZTE:lle. Sopimus koski hallinnon laajakaistayhteyksiä. Myöhemmin presidentinkanslia kielsi Neriä antamasta senaatin tutkinnassa lausuntoja asiasta. Todistajat ovat maininneet kaupan ajamiseen liittyen yhtenä rahansaajana presidentin puolison.

Puoli vuotta vaalien jälkeen

Filippiineillä pidettiin toukokuussa vaalit, joissa valittiin muun muassa puolet senaattoreista ja kongressin edustajainhuone. Oppositio voitti selkeästi senaatin vaalit 7 paikalla, kun riippumattomat saivat 2 ja hallitusrintama vain 3 senaattorinpaikkaa. Lisäksi hallituspuolueiden valituista senaattoreista Edgardo Angara ja Joker Arroyo ovat tunnetusti hyvin itsenäisiä ratkaisuissaan.

Vaalien tuloksena oppositiolla oli enemmistö senaatissa, mutta puoluerajat eivät Filippiineillä ole kovin ratkaisevia. Kun heinäkuussa valittiin senaatin toimihenkilöitä, äänesti Manny Villar kahden muun opposition edustajan kanssa hallitusryhmän mukana ja tuli valituksi senaatin presidentiksi. Samalla kaupalla ex-presidentti Estradan poika Jose “Jinggoy” Estrada valittiin senaatin varapresidentiksi.

Kuten aina presidenttikauden puolivälin vaaleissa, presidenttiä tukeva liittoutuma sai ylivoimaisen voiton. Tällä kertaa mielenkiintoisena lisäjännitteenä oli, että hallituksen vaaliliiton kaksi pääpuoluetta asettivat kilpailevia ehdokkaita, kun yleensä yhden edustajan vaalipiireissä on asetettu yhteinen ehdokas oppositiota vastaan. Gloria Macapagal-Arroyon “oma” puolue Kampi yritti vahvistaa asemiaan suhteessa “Fidel Ramosin” Lakas-puolueeseen. Jotain kertoo istuvan presidentin suosiosta se, että Kampi sai vain n. 45 edustajaa, kun Lakas sai yli 90 (tarkka paikkamäärä vaihtelee, koska monet valitsevat puolensa vasta vaalien jälkeen).

Filippiinien edustajainhuoneen erikoisuutena on, että 20 % edustajista valitaan puoluelistoilta. Lain mukaan nämä paikat on tarkoitettu eri marginaalisia väestöryhmiä edustaville ruohonjuuritason puolueille ja suuren rahan valtapuolueilta osallistuminen puoluelistavaaleihin on kielletty. Ehkä siksi vasemmistopuolueet ovat menestyneet listavaaleissa. Tosin äänimäärästä riippumatta yksi puolue voi saada korkeintaan kolme kansanedustajaa.

Tällä kertaa vasemmistolaisten puoluelistojen paikkamäärät laskivat odotusten vastaisesti. Uskonnolliset ryhmät osallistuivat entistä voimakkaammin vaaleihin ja suurimman äänimäärän 93 puolueen joukosta saikin karismaattisen katolisen El Shaddai -liikkeen Buhay-puolue (7,4 %). Toisaalta hallituksen ja valtapuolueiden taustavoimat osallistuivat listavaaleihin aiempaan verrattuna aivan uudella tasolla. Ne perustivat puoluelistoja, vaikka ko. tahot eivät listavaaleihin saisi osallistuakaan.

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon kannalta suurin voitto vaaleissa oli, että edustajainhuoneen pienentyneellä oppositiolla ei ole edellytyksiä saada häntä valtakunnanoikeuteen vuoden 2004 ilmeisestä vaalivilpistä tai korruptiotapauksista. Tänä vuonna on keskusteltu Kiinan valtiollisen ZTE-yhtiön kanssa laajakaistaverkoston rakennussopimukseen liittyvistä lahjuksista. Samoin teemana on ollut presidentinpalatsista kansanedustajille annetut rahalahjat, joilla yhteistyöhalua varmistetaan. Muutama edustaja on myöntänyt rahatarjoukset.

Opposition yhtenä pyrkimyksenä on saada presidentti Arroyo erotettua valtakunnanoikeuden päätöksellä. Filippiineillä voidaan ottaa vain kerran vuodessa kongressissa ajettavaksi esitys presidentin asettamisesta valtakunnanoikeuteen. Parhaiten vakavasti otettavien syytteiden toteutumista voi estää siten, että presidentin tukijat nostavat itse vaatimuksen presidentin saamisesta valtakunnanoikeuteen. Nyt kun presidentin asema on vahva, vietiin kongressiin niin huonosti perusteltu syytelauselma, että presidentin ei tarvitse ainakaan vuoteen odottaa kutsua valtakunnanoikeuteen.

(Pekka Borg)

Ympäristöongelmat vaivana

Lyijyttömän bensiinin käyttöönotto on parantanut Filippiinien ilmanlaatua, mutta silti yli 18 miljoonan ihmisen lasketaan olevan maassa saastuneelle ilmalle altistuneena. Pahin tilanne on Filippiinien suurimmassa kaupungissa, Manilassa.
Maailmanpankin ja Filippiinien terveysministeriön mukaan lähes 5000 ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti saasteiden aiheuttamiin hengityselinsairauksiin pelkästään Manilassa. Tämä on yli kymmenesosa kaikista kuolemista metropolissa.

Edistystäkin on saatu aikaan. Manilan lähellä olevien hiilivoimaloiden sulkeminen on vähentänyt hiukkasten määrää hengitysilmassa. Ympäristöjärjestöt ovat pyrkineet osoittamaan, että lisää saataisiin aikaan vähentämällä autoilua ja ottamalla käyttöön esimerkiksi polkupyöriä.

Ryhmä ympäristönsuojelijoita on kritisoinut myös presidentti Macapagal-Arroyoa, joka on ulkomailla esittänyt Filippiinien olevan muuttumassa vihreäksi. Heidän mukaansa Filippiineillä nähty taloudellinen ja ihmisoikeuspolitiikka on muuttamassa maata verenpunaiseksi, kun ympäristöongelmat ja laittomat surmat ovat lisääntyneet. Kalikasan (Nature) People’s Network for the Environment -järjestö muistutti myös ilmansaasteista ja veden saastumisesta. Myös ulkomaiset, usein ekologisia ongelmia aiheuttavat kaivosprojektit ovat edenneet presidentin hallintokaudella. Samoin Greenpeace-järjestö on kehottanut hallintoa hyväksymään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä suosivan lain.

Sison oikeuteen

Hollantiin 1980-luvulla paennut kommunistijohtaja Jose Maria Sison on joutunut vaikeuksiin, kun hollantilaisviranomaiset syyttävät häntä Filippiineillä tapahtuneista murhista. Kyseessä ovat vuonna 2003 ja 2004 tapahtuneet vasemmistoarmeija NPA:n johtajien Rodolfo Kintanarin ja Arturo Tabaran murhat, jotka Sison olisi orkestroinut Hollannista käsin poliittisten erimielisyyksien takia. Sison pidätettiin elokuun lopussa Utrechtissä, joskin hän pääsi myöhemmin vapaaksi tutkinnan ajaksi.

Vuonna 1987 Filippiineiltä paennut Sison on hakenut Hollannista poliittista turvapaikkaa, mutta sitä ei ole hänelle myönnetty. Hollannin viranomaiset eivät ole kuitenkaan karkottaneet Sisonia maasta, koska ovat arvioineet, että Sisonin henki voisi olla Filippiineillä vaarassa. 68-vuotias Sison ja Filippiinien kommunistipuolue ovat olleet vuodesta 2002 lähtien EU:n terrorististen organisaatioiden listalla.

Hollannin ja Filippiinien poliisiviranomaiset ovat olleet yhteistyössä ja hollantilaiset ovat vierailleet Filippiineillä keräämässä aineistoa murhasyytteitä varten. Vuonna 1968 maolaissuuntaisen uuden kommunistisen puolueen Filippiineillä perustanut Sison on kiistänyt kaikki syytökset. Ensimmäinen oikeuskäsittely Hollannissa raukesi, kun Sisonia vastaan ei ollut riittävästi aineistoa eikä päätöstä muutettu valitustuomioistuimessakaan. Juttua kuitenkin mahdollisesti jatketaan myöhemmin, mikäli aineistoa löytyy. Sison ilmoitti kuitenkin nostavansa kanteen syyttäjiään vastaan ja hakevansa korvauksia perusteettomasta ajojahdista.

Presidentti Macapagal-Arroyo on julistanut kommunistikapinallisille yleisen armahduksen, joka ei kuitenkaan kata varsinaisia väkivallantekoja. Tällä on tarkoitus saada jumittunut rauhanprosessi jälleen liikkeelle. Tilannetta ei parantanut se, että armeija pidätti edellisissä rauhanneuvotteluissa kommunistien NDF-kansanrintaman valtuuskuntaa johtaneen Elizabeth Principen joulukuun alussa.

Filippiinien ihmisoikeudet YK:ssa

YK:n ihmisoikeuksiin keskittynyt elin UNHCR totesi vastikään raportissaan, että Macapagal-Arroyon hallinto on parantanut toimintaansa pyrkiessään puuttumaan laittomiin surmiin. Toisaalta YK:n ihmisoikeusraportoija Philip Alston kritisoi tapaa, jolla Filippiineillä systemaattisesti “metsästetään” vasemmistokapinallisia. Raportti niputti Filippiinit yhteen 30 muun maan, kuten Venäjän ja Kiinan kanssa, joissa tapahtuu runsaasti laittomia murhia.

Raportin mukaan oikeuslaitoksen prioriteetit ovat hämärtyneet, kun on keskitytty jahtaamaan kansalaisyhteiskunnan johtajia eikä heidän surmaajiaan. Tämä johtuu siitä, että monet hallinnossa ovat päätelleet, että kansalaisjärjestöt toimivat käytännössä NPA-sissiarmeijan verhona. Myös Yhdysvaltain senaatti on todennut, että se haluaa hallinnon tarttuvan aktiivisemmin ihmisoikeusloukkauksiin ja tuovan näiden tekijät, mukaan lukien sotilaat, oikeuden eteen, ennen kuin Yhdysvallat myöntää Filippiineille lisää sotilaallista tukea.

Pommiattentaatti kongressitalolla

Moottoripyörään asetettu pommi räjäytettiin 14.11.2007 kongressitalon parkkipaikalla kansanedustaja Wahab Akbarin auton vieressä. Akbarin lisäksi kolme kongressin työntekijää kuoli ja 13 loukkaantui. Akbar oli perustamisvaiheessa mukana Abu Sayyafissa, mutta siirtyi sitten politiikkaan, mm. Basilanin saaren kuvernööriksi. Iskussa manilalaiseen Abu Sayyafin käyttämään asuntoon poliisi sai tekijät kiinni ja kolme heistä tapettua.

Työn tilaajasta ei kuitenkaan ole vielä täyttä selvyyttä. Abu Sayyafilla oli syytä kostaa Akbarille yhteistyöstä armeijan kanssa. Toisaalta esiin on nostettu myös Akbarille vaaleissa hävinneen entisen kongressiedustaja Gerry Salapuddinin nimi, mutta hänen osallisuudestaan ei ole mitään näyttöä.

(Pekka Borg)

Rauhanneuvottelut MILF:n kanssa

Hallinto on edennyt rauhanneuvotteluissaan muslimikapinallisten kanssa ja kapinallisryhmittymä MILF (Moro Islamic Liberation Front) arvioi, että lopullinen rauhansopimus sen ja hallituksen välillä voitaisiin solmia ennen vaaleja, jotka pidetään etelän autonomisella muslimialueella ensi vuoden elokuussa. Autonominen alue syntyi vuoden 1996 rauhansopimuksen perusteella, jolloin sopija-osapuolena oli suurin muslimiryhmittymä MNLF (Moro National Liberation Front). Alueen ensimmäinen kuvernööri, entinen MNLF:n johtaja Nur Misuari on kuitenkin ollut kotiarestissa vuodesta 2001 lähtien tällöin tapahtuneen pienimuotoisen muslimikansannousun takia.

Myös 12000 sotilaan MILF ja hallitus pääsivät vuonna 2003 sopimukseen tulitauosta, mutta tästä ei tullut pitkäikäistä. Kädenojennuksena hallitukselle MILF ilmoitti syksyllä, että se vetäytyy Basilanin ja Sulun tukikohdistaan, jotta armeija voisi jahdata paremmin Abu Sayyaf -sissejä, joiden kanssa MILF on aikaisemmin tehnyt yhteistyötä. Armeijan terroristeina pitämä Abu Sayyaf on kuitenkin hajautunut pieniin soluihin, mikä vaikeuttaa operaatioita.

Armahdus Estradalle

Presidentti Macapagal-Arroyo päätti lokakuussa myöntää pitkän harkinnan jälkeen armahduksen vuosituhannen alussa syrjäytetylle presidentille Joseph “Erap” Estradalle. Päätös tehtiin oikeusministeriön esityksen mukaisesti. Armahdus oli myös osa politiikkaa, jonka mukaan yli 70-vuotiaat vangit vapautetaan.
Estrada pyysi jo syrjäyttämisensä jälkeen maan korkeinta oikeutta tunnustamaan hänet edelleen lailliseksi presidentiksi ja myöntämään syytesuojan, koska hän katsoi tulleensa laittomasti syrjäytetyksi. Estrada on toistanut viime päiviin saakka olleensa myös syytön väitettyyn korruptioon ja uhkapelikeinotteluun juetengilla. Estradan on syytetty pistäneensä omaan taskuunsa mm. 130 miljoonaa pesoa tupakkaveron tuottoja.

Ennen armahdusta Estrada todettiin oikeudessa syylliseksi keinotteluun ja tuomittiin 40 vuodeksi vankilaan. Estrada syytti tuomion jälkeen korruptio-oikeusistuinta presidentinpalatsin käsikassaraksi. Myös Estradan poika, senaattori Jose “Jinggoy” Estrada sanoi, että tuomio oli luettu Macapagal-Arroyon hallinnon legitimoimiseksi.

Armahduspäätös sai varsin ristiriitaisen vastaanoton. Mielipidetiedustelujen mukaan kuitenkin esimerkiksi manilalaisista selvä enemmistö kannatti Erapin vapauttamista ja vain reilu kymmenesosa arestin pidentämistä. Estradalla on ollut etenkin köyhemmän kansanosan tuki takanaan. Kritiikeissä huomioitiin, ettei armahdus tehnyt varsinaisesti aikaisempaa korruptiotuomiota tyhjäksi ja Estradan omaisuuden takavararikko on edelleen uhkana. Päätös oli toisaalta myös sidottu siihen, ettei Estrada ilmoittaudu enää poliittiseen virkaan. Tämän Estrada lupasikin ja ilmoitti armahduksen hyväksymisen yhdeksi syyksi sen, että halusi viettää aikaa vakavasti sairaan 102-vuotiaan äitinsä kanssa.

Kritiikeissä muistutettiin, että vankiloissa on paljon muita vankeja, jotka objektiivisin perustein ansaitsisivat armahduksen. Esimerkiksi katolisten piispain kokous nuhteli presidentin hallintoa siitä, että nämä jäävät vapauttamatta, koska heillä ei ole samaa poliittista vaikutusvaltaa kuin Estradalla. Jotkut kansalaisjärjestöt esittivät, että Macapagal-Arroyo pitäisi erottaa tehtävästään ja korvata korkeimman oikeuden johtajan Reynato Punon vetämällä juntalla, mutta Estrada ei yhtynyt näihin vaatimuksiin.

Kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg

Mabuhay 1/2006

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 2.5.2006

Rauhanneuvottelut muslimien kanssa käynnissä

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) kohtaama poliittinen kriisi on vaikuttanut myös rauhanneuvotteluihin muslimiryhmittymä MILF:in kanssa. Neuvottelujen oli määrä alkaa maaliskuun alussa Malesiassa, mutta poikkeustilan takia aloitusta lykättiin.

Rauhanneuvottelut uhkasivat romuttua kokonaan, kun niitä ajanut kapinallispäällikkö Ebrahim Murad uhattiin kammeta paikaltaan. MILF.in sisäinen juoni kuitenkin paljastui ennen kuin mitään ehti tapahtua.

Maaliskuun lopulla Kuala Lumpurissa käydyissä rauhanneuvotteluissa ei päästy eteenpäin, kun kiperimmät kysymykset maa-alueiden omistuksesta ja itsehallinnosta jäivät ratkaisematta.

Hallitus odottaa silti yhä, että rauha MILF:in kanssa saadaan solmittua vielä tänä vuonna. Suuremman kapinallisryhmittymän eli MNLF:n kanssa rauha saatiin aikaan jo vuonna 1996. Näissä neuvotteluissa MILF ja Abu Sayyaf eivät olleet mukana.

Itsenäisen muslimialueen luomiseen tähtäävää sotaa on käyty Etelä-Filippiineillä jo 1970-luvun alusta lähtien. Taistelussa on kuollut yhteensä 120 000 ihmistä. Hallitus ja MILF sopivat alustavasta tulitauosta jo kolme vuotta sitten, mutta yhteenotot armeijan ja sissien välillä ovat jatkuneet siitä huolimatta. Salamat Hashimin 1980-luvun alussa perustama MILF on alkanut käydä suuremman MNLF:n kanssa neuvotteluja yhdistymisestä, mutta toistaiseksi näissä ei ole päästy konkreettiseen tulokseen. Hallituksen taholta mahdollista yhdistymistä on pidetty tervetulleena liikkeenä. GMA on kutsunut sekä MNLF:ää että MILF:iä mukaan terrorismin vastaiseen taisteluun. Hallitus ja armeija saavuttivat erävoiton huhtikuun lopussa, kun MILF:in johtaviin komentajiin kuuluva Daud M. Sarif ja hänen viisikymmentä taistelijaansa antautuivat kuukauden neuvottelujen jälkeen huhtikuun lopussa. MILF:in johtajan Al-Hajj Murad Ebrahimin mukaan hallitus voisi tukea rauhantekoa parhaiten vapauttamalla MNLF:n aikaisemman johtajan ja autonomisen muslimi-alueen kuvernöörin Nur Misuarin arestista.

Tilannetta pahentaa etelän muslimialueiden puutteellinen infrastruktuuri, vaikka useita hankkeita onkin pistetty alulle. Senaatti hyväksyi maaliskuussa autonomiselle muslimialueelle 8,3 miljardin peson budjetin, mikä on 20 prosenttia alempi summa kuin alun perin ehdotettu budjetti. Se on kuitenkin korkeampi kuin edellisen vuoden 7,2 miljardin peson budjetti.

Varoja tarvitaan muun muassa koulujen, teiden, sairaaloiden ja siltojen rakentamiseen. Suurin osa budjetista menee kuitenkin hallinnon henkilöstökuluihin.

Vankilaoloissa parantamisen varaa

Filippiinien vankilaolot ovat saaneet kritiikkiä osakseen Yhdysvalloista käsin. Yhdysvaltojen oikeusministeriön ihmisoikeusraportin mukaan selleissä on niin ahdasta, että vangit joutuvat nukkumaan jopa seisaaltaan ja selviämään ruokavaroilla, joihin on käytettävissä alle dollari päivässä.

Raportin mukaan vankiloissa on lähes nelinkertainen määrä vankeja niiden alkuperäiseen kapasiteettiin nähden. Ongelmat ovat pahimmat maaseudulla ja tilannetta pahentaa oikeuskäsittelyn hitaus. Joissakin vankiloissa vankien perheiden on annettu muuttaa vankilan tiloihin huolehtimaan omaisten ruokkimisesta. Myös vartijoiden korruptio rehottaa, rahalla saa lähes kaikkea.

Naisvankien kohdalla seksuaaliset väärinkäytökset ovat yleisiä, mutta uhrit ovat raporttien mukaan liian peloissaan tehdäkseen valituksia. Hallinnon piiristä esitetyt moitteet on torjuttu väärin tietoihin perustuvina.

Arroyo pysäytti kuolemantuomiot

Presidentti Arroyo teki pääsiäisenä uuden aloitteen, jonka mukaan noin 1200 kuolemaantuomitun vangin tuomio muutettaisiin elinkautiseksi. Taustalla on katolisen kirkon painostus, sillä sen mukaan kuolemanrangaistuksista tulisi luopua.

Presidentin neuvonantaja kiisti kuitenkin, että päätös olisi tehty kirkon painostuksen takia. Hänen mukaansa Arroyo on myös valmis kohtaamaan kuolemanrangaistuksen puoltajilta tulevan kritiikin. Päätös tehtiin lehdistösihteeri Ignacio Bunuyen mukaan täysin kristillisten arvojen pohjalta.

Kuolemanrangaistukset otettiin käyttöön presidentti Fidel Ramosin kaudella osana hänen rikollisuuden torjuntaohjelmaansa, mutta ensimmäiset tuomiot pantiin täytäntöön vuonna 1999 presidentti Joseph Estradan kaudella. Seitsemän rikollista ehdittiinkin teloittaa, ennen kuin Estrada keskeytti ne kirkon ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksesta. Arroyo kertoi virkakautensa alussa, ettei epäröisi turvautua teloituksiin, mutta on tämän jälkeen pehmentänyt kantaansa. Teloitusta odottaa tällä hetkellä lähes 1300 ihmistä.

Kongressin enemmistöjohtajiin kuuluva Eduardo Gullas on sanonut, että kongressi päättää piakkoin, luovutaanko kuolemanrangaistuksesta lopullisesti. Hänen mukaansa presidentillä on kuitenkin asiassa viimeinen sana, vaikka kuolemanrangaistuksesta luopumiseen tarvitaan myös kongressin päätös.

Kauppataseen vaje suureni viime vuonna

Tilastolaitoksen mukaan Filippiinien kauppataseen vaje kasvoi viime vuonna edellistä vuotta suuremmaksi. Vaje ylsi 6,16 miljardiin dollariin, kun se alun perin arvioitiin 3,9 miljardiksi dollariksi. Viennin arvo oli 41,3 miljardia dollaria ja tuonnin arvo 47,4 miljardia dollaria.

Maan aikoinaan varsin massiivinen ulkomainen velka oli viime vuoden lopussa keskuspankin mukaan 54,2 miljardia dollaria, mikä on noin puolet Filippiinien bruttokansantuotteesta. Edellisestä vuodesta velkataakka keventyi reilun prosentin.

Ulkomaiset avunantajat uudistivat huhtikuussa pitämässään kokouksessa vaatimuksen, jonka mukaan Filippiinien pitäisi tarttua kovemmalla kädellä korruptioon ja suunnata entistä enemmän varoja sosiaalisiin uudistuksiin sekä infrastruktuurin parantamiseen. Kun muut Kaakkois-Aasian maat käyttävät infrastruktuuriprojekteihin noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, on Filippiineillä osuus vain kaksi prosenttia.

Kansalaisjärjestöt ovat pyrkineet osoittamaan, ettei Aasian maiden Asean-yhteistyökään ole tuonut Filippiineille kaikkia toivottuja etuja. Globalisaatio on johtanut maan sisäisten erojen polarisoitumiseen, koska se on heikentänyt maaseutuväestön asemaa. Filippiinien tehtävänä on monesti edelleen luovuttaa halpaa työvoimaa naapurimaihin. Epätasapainoon on kiinnittänyt huomionsa myös Aasian kehityspankki.

Esimerkiksi Unicef on kiinnittänyt huomiota siihen, että lasten aliravitsemus ei ole juuri vähentynyt Filippiineillä viidessätoista vuodessa. Hallituksen kampanjoinnista huolimatta myöskään lapsityövoiman käytöstä ei ole päästy eroon.

Hallitus on yrittänyt kohottaa kansansuosiotaan ilmoittamalla, että se huolehtii siitä, että polttoaineiden hinnat pysyvät alhaisina viimeaikaisista raakaöljyn maailmamarkkinahinnan korotuksista huolimatta. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa öljyn tuontitariffien alentaminen parilla prosentilla. Kallistunut öljy uhkaa vakavasti Filippiinien viime vuosina virkistynyttä taloutta.

Peso vahvistunut poikkeustilan jälkeen

Presidentti Arroyon maahan määräämä poikkeustila näkyi välittömästi osakekurssien notkahduksena ja peson heikkenemisenä. Tilanne kuitenkin korjaantui poikkeustilan kumoamisen jälkeen ja peso kipusi 51,22 pesoon dollaria kohden, mikä oli korkein arvo kolmeen ja puoleen vuoteen.

Tähän vaikutti myös ulkomaisten sijoitusten virran kääntyminen tammikuun negatiivisesta helmikuussa 515,3 miljoonaa dollaria positiiviseksi.

Uusi antiterrorismilaki

Kongressin alahuone on hyväksynyt uuden antiterrorismilain. Tämä mahdollistaa terrorismista epäiltyjen pidättämisen ilman oikeuden päätöstä ja terrorismista tuomitut voidaan pistää kärsimään elinkautista. Pidätysaika on rajattu kolmeen päivään. Laki on tähdätty erityisesti eri pommi-iskuista epäiltyjä muslimeja vastaan. Esimerkiksi Yhdysvallat on määritellyt Abu Sayyaf -ryhmän terroristiseksi organisaatioksi.

Opposition hallitsemassa senaatissa on kuitenkin epäilty, että sitä käytettäisiin Arroyon vastaisen opposition vaimentamiseen. Lain määritelmä terrorismista on melko laaja, sillä terrorismiksi voidaan lukea erilainen väkivalta tai sillä uhkaaminen taikka yleisen hajaannuksen ja sekaannuksen nostattaminen.

Amerikkalaisviranomaiset ovat kritisoineet Filippiinejä terrorismiepäilyjen lisäksi myös siitä, että paikallisessa järjestäytyneessä uhkapelissä tapahtuu rahanpesua ja myös huumekauppa on laajalle levinnyttä.

Myös kidnappausten lisääntyminen on yksi GMA:n hallinnon huolenaiheista. Viime vuonna poliisille ja viranomaisille raportoitiin yhteensä 44 kidnappausta, missä on 50 prosentin nousu edellisvuodesta. Näistä noin kymmenes kohdistuu ulkomaalaisiin. Suurin osa kidnappauksista jää kuitenkin raportoimatta poliisille. Rikolliset suosivat edelleen varakkaiden filippiinienkiinalaisten kidnappauksia.

Presidentin asema epävakaa

Presidentti Arroyon julistama poikkeustila on näkynyt hänen kannatuksessaan, sillä mielipidetiedusteluissa enemmistö on kannattanut GMA:n syöksemistä asemastaan jopa armeijan tukemalla kumouksella. Social Weather Stationsin maaliskuun alussa tekemässä kyselyssä 36 prosenttia oli kumouksen puolesta, kun 33 prosenttia oli sitä vastaan.

GMA:n suosio sai uuden kolhun huhtikuun alussa, kun poliisi käytti vesitykkejä sekä patukoita hajottaakseen mielenosoituksen. Protestoijat yrittivät ylittää presidentinpalatsiin vievän Chino Roces- eli aikaisemman Mendiola-sillan. Mukana oli aikaisempi varapresidentti Teofisto Guingona, joka ei kuitenkaan seurannut mielenosoittajia sillalle asti.

Kipinä protesteihin tuli Thaimaasta, missä mielenosoitukset johtivat epäsuositun pääministeri Thaksinin väistymiseen. GMA:lla ei ole koskaan ollut köyhimmän kansanosan tukea samalla tavoin kuin aikaisemmalla presidentillä Joseph Estradalla, joka kammettiin kumouksella virastaan vuonna 2001.

GMA:n suosiota älymystön piirissä ovat nakertaneet hänen omaksumansa kovat otteet tiedotusvälineitä kohtaan, joihin kuului joukkojen sijoittaminen Daily Tribune-lehden toimitukseen sekä televisio- ja radioasemille.

Vasemman laidan Bayan Muna -puolueen puheenjohtaja Satur Ocampo ja viisi muuta kansanedustajaa on ollut epäiltynä kaappauksen suunnittelusta yhdessä kommunistisen puolueen ja oikeistolaisten kapinallisupseerien kanssa. Vangittu kansanedustaja Crispin Beltran on sairaalahoidossa ja viisi muuta kansanedustajaa on helmikuun lopusta lähtien oleillut kongressirakennuksessa, koska muutoin heidätkin vangittaisiin. Toistaiseksi ei ole osoitettu näyttöä kansanedustajien osallisuudesta. Kommunistisen puolueen maanpaossa oleva johtaja Jose Maria Sison on kieltänyt, että puolue olisi ollut osallinen viime helmikuun oletetun kaappauksen suunnitteluun. Samaan aikaan hän kuitenkin vannoi, että vasemmistoarmeija NPA kiihdyttää iskujaan hallintoa vastaan. NPA:lla on yhä aseissa kahdeksantuhatta miestä, vaikka sen rivit ovat harventuneet 1980-luvusta.

Vapun mielenosoitukset sujuivat kuitenkin Manilassa rauhallisesti, vaikka kulkueet keräsivät tuhansia ihmisiä kaupungin keskustaan.

Arroyon “kansalaisaloite” perustuslain muuttamiseksi

Presidentti Arroyo on pyrkinyt monin keinoin käynnistämään perustuslain muutosprosessin, jossa siirryttäisiin kaksikamarisesta edustuslaitoksesta yksikamariseen parlamenttiin ja pääministerivetoiseen hallitukseen. Samaan aikaan enemmistö kansasta on presidentinvaltaisesta hallitusmuodosta luopumista vastaan. Perustuslain muutoksen vastustajiin ovat liittyneet kansalaisjärjestöjen lisäksi myös aikaisempi presidentti Corazon Aquino sekä senaatin puhemies Frank Drilon. Presidentin hallinnon muutoksesta käytävä keskustelu on toivotettu “tervetulleeksi”.

Kongressissa perustuslain muutos ei ole vielä saanut taakseen tarvittavaa enemmistöä ja sitä ei ole näköpiirissäkään. Siksi presidentinkansliasta käsin on käynnistetty perustuslaissa mainittu toinen reitti perustuslain muuttamiseksi eli allekirjoitusten kerääminen kansalaisaloitteeseen. Sisäministeriön toimesta virkamiehiä on mobilisoitu nimenkeruuseen alueillaan. Monet oikeusoppineet ovat kuitenkin tuominneet nimenkeruun perustuslain vastaiseksi, sillä hallituksen virkakoneisto ei voi olla kansalaisaloitteen alullepanija.

Poliittiset murhat uhkaavasti lisääntyneet

Amnesty International on kiinnittänyt huomiota siihen, että laitavasemmiston Bayan Muna -puolueen ja sitä lähellä olevien järjestöjen toimitsijoiden ja aktivistien murhat ovat huomattavasti lisääntyneet. Hallituksen asevoimien epäillään olevan monien laittomien teloitusten takana ja ainakaan se ei ole tehnyt mitään aseistettujen oikeistolaisten kuolemanpartioiden toiminnan estämiseksi. Asevoimissa on leimattu laillisesti toimivien kansallisdemokraattisten järjestöjen siviiliaktiivit NPA:n sissitaistelijoiksi, mitä Amnesty pitää tuomittavana.

Bayan Muna -puolue toteaa, että sen 32 kannattajaa tapettiin pelkästään viime vuonna ja hallitus ei ole “onnistunut” selvittämään yhtäkään niistä.

Tuoreet tiedot kertovat, että myös kaksi demokraattisen vasemmiston Akbayan-puoluetta lähellä olevien talonpoikaisjärjestöjen johtajaa murhattiin Negrosin ja Mindanaon saarilla huhtikuussa. Molemmat heistä organisoivat talonpoikia toimintaan maareformilain toteuttamiseksi. Näiden alueiden suurmaanomistajat ovat kiivaasti vastustaneet maidensa jakamista.

Tiedotteen toimittaja: Sami Noponen

Mabuhay 2/2005

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 30.11.2005

Filippiinien velka laskussa

Filippiinien kansantalouden taakkana on ollut Marcosin ajoista lähtien ulkomainen velka, jonka lyhentäminen on vienyt sosiaalisiin uudistuksiin ja infrastruktuuriin tarvittavia varoja. Viime aikoina on tapahtunut lievää edistystä, kun julkinen talous on osoittanut pieniä tasapainottumisen merkkejä.

Filippiinien keskuspankin mukaan maan ulkoinen velka nousi kesäkuun lopussa 56 miljardiin dollariin. Vuoden takaisesta velan määrä oli laskenut alle prosentin.

Vuosineljänneksellä ulkomaisten uusien velkasitoumusten määrä kohosi miljardiin dollariin. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia velasta on julkisen sektorin ottamaa velkaa. 52 prosenttia lainasta oli dollarimääräistä ja 28 jenimääräistä.

Filippiinien talous kärsii edelleen ulkomaisten investointien vähyydestä verrattuna muihin lähialueen maihin. Suomessa päämajaansa pitävä Pohjoismainen investointipankki on ilmoittanut, että se haluaa kasvattaa Filippiinien osuutta rahoituskohteiden joukossa. Suurin osuus pankin rahoituksesta on suuntautunut alueen jättitalouteen eli Kiinaan. Filippiinien osuus Kaakkois-Aasian lainasalkusta on ollut samaa luokkaa kuin Indonesialla.

Filippiinien taloudelle on edelleen suuri merkitys 6 – 7 miljoonan ulkomailla asuvan filippiiniläisen lähettämillä avustuksilla, joiden vuosittainen yhteissumma nousee yli kahdeksaan miljardiin dollariin. Aasian kehityspankin tuoreessa tutkimuksessa indonesialaisten ja malesialaisten rahalähetykset jäivät tästä selvästi alle puoleen. Koko maailmassa Filippiinit on tässä suhteessa kolmantena heti väkimäärältään selvästi suurempien Intian ja Kiinan jälkeen.

Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut Filippiinien talouskasvun yltävän tänä vuonna 4,7 prosenttiin, mutta nousevan korkeammaksi, mikäli hallitus onnistuu uudistuksissaan. Inflaation arvioidaan nousevan yli kahdeksaan prosenttiin. Valuuttarahaston mukaan paras tapa kutistaa budjettivajetta on arvonlisäverouudistuksen käyttöönotto. Kasvua hidastaa puolestaan elintarvikkeiden ja polttoaineiden kallistuminen.

Hallituksen optimistinen arvio tämän vuoden talouskasvuksi on alarajaltaan 5,3 prosenttia. Alkuvuoden heikko maataloustuotanto on yksi syy ennusteiden muuttumisen pessimistisemmiksi vuoden kuluessa.

Arvonlisävero astuu voimaan

Hallituksen vitsauksena ovat edelleen alijäämäiset budjetit, joskin verojen keräämisessä on tapahtunut viime aikoina edistymistä. Veronkierto on silti edelleen Pohjoismaihin verrattuna yleistä, varsinkin varakkaan väestönosan keskuudessa. Verokarhun kannalta tilannetta pitäisi parantaa uuden arvonlisäveron, joka tuli voimaan marraskuun alussa. Kymmenen prosentin vero käsittää muun muassa polttoaineen sekä lentoliikenteen.

Kansalaisryhmät ovat kritisoineet veroa sen perusteella, että vero heikentää köyhän väestönosan asemaa entisestään. Presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) vastaus on ollut ehdotus minimipalkan säätämisestä. Tilastojen mukaan keskimääräiset palkat ovat viime aikoina olleet selvässä nousussa.

Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden 3,4 prosentin vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna. Viime vuonna vajetta oli 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sinänsä tämä ei ole erityisen heikko luku, sillä esimerkiksi Saksan vaje on samaa luokkaa. Käytännössä Filippiinien vaje on kuitenkin suurempi, johtuen tilastoinnin heikkouksista.

Ongelma on myös korkeissa lukemissa laukkaava inflaatio, joka on liikkunut lähellä kymmentä prosenttia. Keskuspankki arvioi inflaation olevan tänä vuonna 7,9 prosentissa, mutta hidastuvan ensi vuonna 7,5 prosenttiin. Öljyn hinnan halpeneminen ja ruoan hinnanlasku on auttanut tilannetta syksyllä hieman.

Teresita Sy-Cosun Fortunessa

Vaikutusvaltainen amerikkalainen Fortune-lehti on valinnut maailman 50 vaikutusvaltaisinta naisjohtajaa. Heidän joukossaan on tavarataloketju SM:ää pyörittävän SM Investmentsin varajohtaja Teresita Sy-Coson. Hänen imperiumiinsa kuuluu 21 tavarataloa eri puolilla maata. Ensi vuonna Manilassa avattava Mall of Asia on kooltaan Aasian suurin. Listalle ei mahtunut tällä kertaa yhtään suomalaista naisjohtajaa. Sy-Cosonin sijoitus listalla oli 46. Suomessa Fortune-lehti on tullut esille Nokia-johtajien haastattelujen yhteydessä.

Vasemmiston rauhanneuvottelut jumissa

Hallitus poisti lokakuussa vasemmiston rauhanneuvottelijoilta koskemattomuussuojan, sen jälkeen kun vasemmiston kattojärjestön NDF oli kieltäytynyt aloittamasta uudestaan rauhanneuvotteluja. Tämä merkitsee sitä, että lähes sata neuvottelijaa voidaan tarvittaessa pidättää ja heitä voidaan syyttää hyökkäyksistä viranomaisia vastaan. Ensimmäisen kerran NDF kieltäytyi neuvotteluista elokuussa, kun presidentti Gloria Macapagal-Arroyon hallinto näytti ajautuvan kriisiin. Kapinalliset ilmoittivat, että neuvottelut aloitetaan vasta seuraavan hallinnon kanssa. Pääneuvottelija Luis Jalandonin mukaan vasemmisto odottaa edelleen, että hallitus poistaisi NDF:n terroristijärjestöiksi luokiteltavien listalta. Rauhanneuvottelut ovat olleet käytännössä jumissa jo viime vuodesta lähtien.

Vasemmistoarmeija NPA on jatkanut edelleen hyökkäyksiään, minkä takia neuvotteluissa ei hallituksen mukaan voida antaa periksi. Viime kuukausien yhteenotoissa on kuollut sekä sissejä että sotilaita. Lokakuun lopussa armeija löysi kaksi säkkiä täynnä räjähteitä. Näiden uskotaan olleen tarkoitettuja GMA:n hallintoa vastaan. Mukana löydettyjen kirjeiden väitettiin johtavan opposition kansanedustaja Satur Ocampon luokse, joka torjui syytökset tekaistuina.

Maon opetuksista oppinsa ammentanut NPA on taistellut hallitusta vastaan lähes keskeytyksettä vuodesta 1969. Positiivista kehitystä edustaa kommunistiarmeija NPA:sta eronneen RPMM-siiven kanssa marraskuun alussa neuvoteltu rauhansopimus. RPMM koostuu noin viidestäsadasta aktiivisesta sissistä sekä noin kolmestatuhannesta kannattajasta. RPMM ja hallitus allekirjoittivat syyskuun lopulla puitesopimuksen, jonka pohjalta rauhanneuvotteluja on tarkoitus viedä eteenpäin.

Presidentti opposition pihdeissä ja päinvastoin

Senaattori Miriam Defensor Santiago on syyttänyt aikaisempaa presidenttiä Corazon Aquinoa sekä senaatin puheenjohtajaa Franklin Drilonia siitä, että nämä olisivat mukana suunnitelmassa syrjäyttää nykyinen presidentti. Drilon kiisti syytökset ja kaappauksen ajankohdaksi esitetty lokakuun puolivälikin kului ilman sen suurempia selkkauksia. Drilonin mukaan taustalla oli GMA:n kehittämä salajuoni, jolla yritettiin tahrata samalla kertaa sekä hänen että senaatin maine.

GMA:n kriitikkojen joukko on kuitenkin koko ajan kasvussa. Esimerkiksi häntä edeltänyt presidentti Fidel Ramos on vaatinut GMA:ta keskeyttämään kautensa maan edun takia. – Mitä korkeampi asema, sitä suurempi uhraus, Ramos sanoi. Hän on ajanut jo pitkään parlamenttivaltaiseen hallintotapaan siirtymistä.

Myös arvovaltainen elinkeinoelämän elin eli Makati Business Club on ilmaissut huolestumisensa siitä, että GMA on siirtymässä kohti itsevaltaista hallintotapaa, mistä todistavat viimeaikaiset protestien ja oppositiopolitiikan hiljentämiset. Poliisit ovat estäneet muun muassa viljelijöiden ja kalastajien sekä poliittisten aktivistien mielenosoitukset presidentinlinnan läheisyydessä. Corazon Aquino meni niin pitkälle, että pyysi julkisesti anteeksi sitä, että oli tukemassa GMA:n nousua presidentiksi. – Luulin, että Gloria olisi parempi vaihtoehto kuin Estrada, Aquino sanoi. Hän oli mukana rintamassa, jonka kansannousu kampesi Joseph Estradan valtaistuimelta muutama vuosi sitten.

Liikemiesten mukaan GMA:n linja johtaa kansalaisvapauksien ja avoimen talouden tukahduttamiseen. He ovat kritisoineet myös presidentin kyvyttömyyttä vähentää köyhyyttä ja karsia korruptiota. Presidentin puhemiehen Ignacio Bunuyen mukaan klubin kannanotto kuulostaa paikalleen juuttuneelta äänilevyltä. – He unohtavat, että jos on yksi ihminen, joka on kiinnostunut Filippiinien taloudesta, se on presidentti, Bunuye sanoi.

GMA:lla on myös tukijansa, jotka haluavat hänen olevan virassa vuoteen 2010 saakka. Tällöin vuoden 2007 vaalit jäisivät erikoissäädöksellä pitämättä. Presidentti on ollut sisäpoliittisen kriisin keskellä sitten viime kesäkuun, jolloin opposition edustajat alkoivat syyttää häntä vuoden 2004 vaalitulosten justeeraamisesta sekä siitä, että hänen perheensä olisi ottanut vastaan jueteng-voitelurahoja. Opposition syytös kaatui kuitenkin GMA:n tukijoiden avulla syyskuussa, minkä jälkeen GMA on keskittynyt poliittisten vastustajiensa jahtaamiseen.

USA:n armeijan sotilaita syytetään raiskauksesta

Kuutta Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta syytetään 22-vuotiaan filippiiniläisen raiskauksesta, joka olisi tapahtunut sotaharjoitusten yhteydessä lokakuun lopussa. Sotilaat olivat tapahtumahetkellä Subic Bayn tukikohdassa. Nainen oli karaokebaarissa, kun sotilaat kutsuivat hänet ulkopuolella sijaitsevaan pakettiautoon. Muutama tunti myöhemmin hänet jätettiin tienlaitaan tajuttomana.

Talon-sotaharjoitusten yhteydessä Filippiineillä oli yhteensä 4000–5000 amerikkalaissotilasta. Näiden oikeuksia Filippiineillä säätelee Visiting Forces Agreement (VFA), joka ei kuitenkaan tarjoa suojaa siviilioikeudellisissa asioissa. Yhdysvaltain suurlähetystöllä on kuitenkin oikeus ottaa suojiinsa oikeuskäsittelyä odottavat sotilaat. Tätä ovat muun muassa naisjärjestöt kritisoineet. Yhdysvaltain armeija on käynnistänyt asiassa omat tutkimuksensa. VFA neuvoteltiin sen jälkeen kun Yhdysvallat oli luopunut omista pysyvistä tukikohdistaan Filippiineillä vuonna 1992.

Lähi-idästä taloustukea muslimeille

Saudi-Arabia on tarjonnut 2,5 miljardin peson edestä apua Filippiinien autonomiselle muslimialueelle. Tätä pidetään yhtenä köyhimmistä alueista Filippiineillä. Samaan aikaan armeija on jatkanut muslimisissien jahtaamista maan eteläosissa. Marraskuun alussa Abu Sayyafin johtaja Radullan Sahiron pidätettiin Zamboangassa. Sahironin päästä oli luvattu viiden miljoonan peson palkkio. Myöhemmin paljastui kuitenkin, että armeija oli pidättänyt täysin väärän miehen. Abu Sayyafia on syytetty muun muassa helmikuussa 2004 tapahtuneesta Superferryn pommi-iskusta Manilanlahdella.

Armeija haluaa epätoivoisesti saada kiinni Sahironin, jota syytetään 21 turistin ja vierastyöläisen kidnappaamisesta Malesian rannikolta vuonna 2000. Mukana oli myös kaksi suomalaismatkailijaa. Sahiron on etsintäkuulutettu myös Yhdysvalloissa. Yhteenotot Abu Sayyafin kanssa ovat jatkuneet ja näissä on kuollut myös hallituksen sotilaita. Tuhansia ihmisiä on joutunut lähtemään kylistään veristen taisteluiden takia Sulun provinssissa. Armeijan mukaan myös kymmeniä sissien edustajia on kuollut syksyn yhteenotoissa.

Viranomaiset epäilevät, että maahan on tullut Jemaah Islamiyah -ryhmän itsemurhapommittajia, joilla on yhteyksiä Abu Sayyafiin. Terroriuhkaa torjumaan on esitelty opposition kritisoima laki, joka rankaisee terrorismista tai sellaisen suunnittelusta elinkautisella vankeudella, kymmenen miljoonan peson sakolla tai jopa kuolemalla. Abu Sayyaf oli viime helmikuussa kuolemaa kylväneiden Makatin ja Mindanaon pommi-iskujen takana. Ryhmän väitetään saavan rahoitusta Al-Qaidalta. Tämän vahvisti myös eräs pommi-iskuihin osallistuneen, pienemmän muslimimilitanttiryhmän jäsen.

Rauhanneuvottelut muslimien toiseksi suurimman ryhmän eli MILF:in ja hallituksen välillä on tarkoitus aloittaa jälleen joulukuussa. Neuvottelujen kipein kiistakysymys on se, kuinka muslimeille hyvitetään se maa-alue, jonka he menettivät espanjalaisten nelisatavuotisen hallinnon aikana. Suurin muslimiryhmä eli MNLF solmi hallituksen kanssa rauhansopimuksen vuonna 1996.

Tätä ennen MNLF:n yli kymmentuhantinen sissiarmeija oli taistellut hallituksen joukkoja vastaan vuodesta 1978. MNLF on vaatinut entisen puheenjohtajansa ja entisen etelän autonomisen muslimialueen kuvernöörin Nur Misuarin vapauttamista. Perusteena ovat terveydelliset syyt. Tällä hetkellä Misuari on viranomaisten arestissa.

Abortteja tehdään edelleen paljon

Vaikka abortti on Filippiineillä ankarasti kielletty, päättää arviolta joka viides raskaana oleva nainen tehdä laittoman abortin.

Amerikkalaisessa International Family Planning Perspectives-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tehtiin Filippiineillä vuonna 2000 yli 470 000 aborttia ja komplikaatioiden takia sairaalahoitoon ohjattujen määrä oli 78 900. Vaikka aborttien määrä on kasvanut vuodesta 1994, on sairaalahoitoa tarvitsevien määrä hieman vähentynyt, koska abortteja tehdessä käytettiin parempia menetelmiä. Määrät on arvioitu 1678 sairaalan rekisteritietojen perusteella.

Terveysministeriön mukaan sairaaloiden tilastoissa aborttikomplikaatiot olivat vuosina 1994-98 kolmanneksi tärkein kotiuttamisen syy.
(Pekka Borg)

Tiedotteen kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg

Mabuhay 1/2005

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 2.3.2005

Levottomuuksia Mindanaolla

MILF:in ja hallituksen välinen tulitauko rikkoutui heti vuoden alussa pahemmin kuin pariin vuoteen. Maguindanaossa taisteluissa kuoli kymmenittäin sekä sotilaita että sissejä.

Ilmeisesti levottomuudet käynnistyivät ilman MILF:in johdon auktorisointia, minkä takia rauhanneuvottelujen valmisteluja päätettiin jatkaa, vaikka armeija syytti MILF:iä pommeja ja kidnappauksia harrastavan ääriryhmän Abu Sayyafin jäsenien suojelusta. Sekä Filippiinien että Yhdysvaltain hallitus pitää Abu Sayyafia terroristijärjestönä. MILF on kieltänyt yhteydet.

Helmikuun puolivälissä räjähtivät pommit lähes yhtä aikaa Manilan keskusta-alueella Makatissa, Davaossa ja General Santosissa, aiheuttaen kymmenkunnan ihmisen kuoleman. Makatissa bussipommi räjähti vain muutaman metrin päässä hotelli Intercontinentalista ja aiheutti kaaosta kaupungin keskustassa. Syylliseksi iskuihin ilmoittautui Abu Sayyaf -sissiryhmittymä. Tämä kertoi iskujen syyksi hallituksen julmuudet muslimeja vastaan, joista esimerkkinä on Mindanaolla käynnissä oleva kampanja MILF:iä vastaan.

Armeija on kuitenkin jatkanut iskujaan sekä Abu Sayaafin että Jemaah Islamiyah -ryhmän oletettuja jäseniä vastaan MILF:n hallitsemilla alueilla, mitä MILF on pitänyt tulitauon rikkomisena. Taistelujen eskaloituminen kuitenkin onnistuttiin ehkäisemään, osin kansainvälisen tarkkailijaryhmän ponnistusten avulla. Tarkkailijaryhmä koostuu Malesiasta, Bruneista ja Libyasta tulleista viranomaisista.

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA) julisti vielä helmikuun alussa, että rauhansopimus hallituksen ja MILF:in välillä on mahdollinen kuuden kuukauden kuluessa, mikäli molemmat osapuolet toimivat yhteisymmärryksessä neuvotteluja ohjaavan Malesian hallituksen kanssa.

Misuarin kannattajatkin aseissa

Tilannetta heikentää se, että myös jotkut jo rauhansopimuksen kymmenen vuotta sitten allekirjoittaneen MNLF:n jäsenet ovat liittyneet armeijan vastaiseen taisteluun. MNLF on ollut tyytymätön pitkäaikaisen johtajansa Nur Misuarin kohteluun. Aikaisempaa autonomi-sen muslimialueen johtajaa Misuaria on pidetty jo muutaman vuoden turvasäilössä Manilan lähettyvillä. Hän on kuitenkin kiistänyt, että hän olisi määrännyt Manilasta käsin sissi-iskut aloitettavaksi.

Etelän muslimialueen uskonnollinen johtaja, Sulun sulttaani Esmail Kiram on vedonnut hallitukseen, ettei se kiihdyttäisi sotatoimia. GMA oli jo julistanut nujertavansa sekä MNLF:n kapinasiiven että tähän ilmeisesti yhteydessä olleen Abu Sayyafin. Armeija pääsikin helmikuun lopussa tulitaukosopimukseen MNLF:n sissejä johtaneen muslimijohtaja Habier Malikin kanssa, joka on Misuarin vannoutunut kannattaja. Joidenkin tietojen mukaan sotilaat olisivat iskeneet vuodenvaihteessa Malikin sukulaisperheeseen, mistä koko liikehdintä olisi perimmiltään alkanut.

USA:n joukot sotaharjoituksissa

Filippiinien ja Yhdysvaltain armeijat sopivat alkuvuonna pitävänsä tänä vuonna 28 yhteiset sotaharjoitukset. Näistä 20 on varsinaisia sotilasoperaatioita ja 4 keskittyisi huumeiden torjuntaan. Viime vuonna harjoituksia oli 20 kappaletta.

Filippiinien talous selvässä kasvussa

Filippiinien talous kasvoi tuoreiden tilastojen mukaan 6,1 prosenttia viime vuonna ja ylitti näin hallituksen ennusteen, joka oli 4,9 – 5,8 prosenttia. Tämä oli lähes yhtä kovaa vauhtia kuin vuonna 1989, jolloin talous kasvoi 6,2 prosenttia. Nopeinta kasvu oli palvelusektorilla. Teollisuuden kasvu oli 5,3 prosenttia ja lähes samaan tahtiin ylsi maataloussektori, mitä pidettiin yllätyksenä. Vuoden lopun hirmumyrskyt kun olivat maataloustuotantoa jarruttava tekijä.

Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten kotiin lähettämät sijoitukset kasvoivat ennätykselliseen 8,5 miljardiin dollariin, missä oli nousua 11,8 prosenttia vuodesta 2003. Nämä tulot vastaavat nykyisin noin kymmenyksestä maan bruttokansantuotteesta. Niiden määrä on viime vuosikymmeneltä lähtien ylittänyt muiden maahan tulevien ulkomaisten sijoitusten määrän. Filippiinien keskuspankki odottaa ulkomaisen valuuttavirran kymmenen prosentin kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Ulkomaisten, osakkeisiin ja hallituksen lainapapereihin tehtävien sijoitusten määrä oli viime vuonna laskussa. Tähän vaikutti osin presidentinvaaleihin liittynyt epävarmuus.

Asiantuntijoiden mukaan talouden kasvu on todennäköisesti hidastumassa tänä vuonna, koska korot ovat nousussa, inflaatio kiihtyy ja myös maailmantalouden kasvu on jo taantumassa. Hallitus on kuitenkin ennakoinut tälle vuodelle 6,3 prosentin kasvua.

Velka ja budjettivaje ongelmana

Valtion ongelmia ovat edelleen budjettivaje, velkataakka ja alhainen verokertymä. Velkaa on viimeisimpien laskelmien mukaan 45 000 pesoa jokaista 84 miljoonaa filippiiniläistä kohden, joskin tästä valtaosa on pidempiaikaista velkaa, mitä hallitus on puolustuksekseen korostanut. Hallituksen suunnitelman korottaa arvonlisäveroa uskotaan vahingoittavan kuluttajakysyntää ja muun muassa ulkomaiset yritykset ovat suhtautuneet suunnitelmaan kriittisesti, koska ne nostaisi myös sähkön hintaa. Arvonlisäveron nostamisesta kärsisivät myös lentoyhtiöt sekä varustamot.

GMA:n on kuitenkin tehtävä jotain budjetin tulopuolen kasvattamiseksi, koska hänen suunnitelmiinsa kuuluu saada budjetti tasapainoon ennen kuin hänen kautensa päättyy vuonna 2010. Arvonlisävero on hallituksen toiseksi tärkein tulonlähde tuloveron jälkeen. Samaan aikaan GMA on vannonut jatkavansa kamppailuaan köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan, mikä kasvattaa sosiaalikuluja. GMA vaihtoi helmikuussa valtiovarain- ja kauppaministereitä. Uusi valtiovarainministeri on Cesar Purisima ja kauppaministeri Juan Santos, joka on työskennellyt muun muassa Filippiinien Nestlen pääjohtajana.

Molemmat kansainväliset luottoluokittajat, Moody’s ja S&P ovat tämän vuoden puolella laskeneet Filippiinien lainojen luokitusta. Taustalla on hallituksen kyvyttömyys hoitaa finanssipolitiikkaa velan liikkuessa sadassa prosentissa bruttokansantuotteesta. Puolet velasta on ulkomaanvaluutassa, mikä heikentää tilannetta kansainvälisen korkotason noustessa tai ennätysalas vajonneen peson heikentyessä edelleen. Luottoluokittajat suhtautuivat skeptisesti suunnitelmiin korottaa verokertymää budjettivajeen hoitamiseksi. Hallituksen vajetavoite tälle vuodelle on 180 miljardia pesoa eli vain 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä olisi jo lähes euroalueen maiden tasoa, mutta edellyttää, että verokertymää saadaan nostettua.

Köyhyys lisääntyy väestönkasvun myötä

Aasian kehityspankki ADB arvioi raportissaan, että köyhyys on Filippiineillä vain kärjistynyt valuuttakriisin eli vuoden 1997 jälkeen, koska kasvanut bruttokansantuote on jakautunut epätasaisesti eri ryhmille. Talouskasvu ei ole myöskään ollut riittävän ripeää, jotta se olisi kumonnut nopean väestönkasvun aiheuttamia rasituksia terveydenhuollolle ja julkiselle infrastruktuurille.

ADB kiinnitti samoin huomiota valtionvelan hoitoon, joka uhkaa syödä nopeutuneen kasvun myötä tulevat lisätulot ja näkyy myös työttömyytenä. Investointien pahimpina jarruina nimettiin verotus, korruptio, sähkön saanti sekä yleinen makroekonominen tasapainottomuus. ADB on kehottanut hallintoa etsimään uusia verotuksen kohteita ja tehostamaan entisen verojen keräämistä. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty.

Kaivossektorilla investointeja ja ympäristöongelmia

Lisää ulkomaisia sijoituksia odotetaan esimerkiksi ympäristövaikutuksiltaan ongelmalliselle kaivossektorille, missä häärivät ulkomaiset yhtiöt muun muassa Kanadasta ja Australiasta. Muun muassa kullan ja nikkelin kaivauksia aiotaan tehostaa uusin menetelmin. Aktiivinen toimija on myös Kiina, jonka arvioidaan lisäävän panostuksiaan sen jälkeen kun filippiiniläinen vuoriteollisuus teki siellä esittelykierroksen. Kolme kiinalaisyritystä on kertonut sijoittavansa Filippiineille yli miljardi dollaria. Kaivosalan edustajien mukaan parikymmentä vuotta alamäessä olleen teollisuudenalan elvyttäminen voisi tuoda Filippiineille kymmeniä miljardeja pesoja lisää verotuloja

Osana alan elvyttämistä on hallitus käynnistänyt kampanjan vanhojen ongelmakaivosten, kuten Marcopperin ja Maricalumin siivoamiseksi. Kaivosalueiden maisemoimisessa aiotaan käyttää tukena ulkomaisia asiantuntijoita. Marcopper tuli kuuluisaksi, kun massiiviset määrät kaivosjätettä huuhtoutui Makulapnit- ja Boac-jokiin 1990-luvun puolivälissä. Sadat alueella asuvat perheet joutuivat tuhon piiriin ja tuhojen korjaamisen arvioidaan maksavan lähes sata miljoonaa dollaria. Osan kaivoksesta omistanut kanadalainen kaivosyhtiö Placer Dome ei ole lunastanut lupauksiaan alueen siivoamisesta.

Hallitus on myös siirtämässä 14 miljardia pesoa erityiseen rahastoon, josta on tarkoitus ammentaa nykyisten kaivosten ympäristövaikutusten siivoamiseen. Presidentin allekirjoittamassa säädöksessä painotetaan kaivosalueen asukkaiden oikeuksia ja ympäristön säilyttämistä. Suunnitelmaan kuuluu myös parin prosentin suuruinen vero, jonka kaivosyhtiöt maksaisivat tuloistaan paikallishallinnolle ympäristönhoidon turvaamiseksi. Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet suunnitelmia myös sen pohjalta, että ne jättävät Filippiinit edelleen teollisuusmaiden raaka-aineiden tuottajan asemaan eivätkä edistä sitä, että maa voisi itse jalostaa ne lopputuotteiksi.

Marcosin uhrit yhä vailla korvauksia

Helmikuun alussa Marcosin diktatuurin uhrien vaatimukset saada korvauksia diktaattorin massiivisesta omaisuudesta kokivat takaiskun, kun amerikkalainen vetoomustuomioistuin torjui uhrien vaatimukset. Tuomioistuin torjui 9500 kantajan vaateen Marcosin Sveitsistä Filippiineille siirretyn 683 miljoonan dollarin omaisuuteen, joka näyttää näin jäävän Filippiinien hallitukselle.

Kanne oli pistetty vireille vuonna 1986, jolloin Marcos kammettiin vallasta ja hän pakeni perheineen Havaijille. Vuonna 1995 amerikkalainen oikeusistuin päätti, että Marcosin varoista kaksi miljardia dollaria on ohjattava uhreille, mutta tämä on jäänyt nahkapäätökseksi.

GMA on julistanut suuntaavansa 145 miljoonaa dollaria Marcosin varoista tämän hallinnon uhreille, mutta tämä päätös tarvitsee vielä vahvistuksen kongressilta. Yhteensä korvauksiin oikeutettuja olisi lähes kymmenentuhatta. Toistaiseksi laki on juuttunut edustajainhuoneen ja senaatin väliseen kiistelyyn. Nykyisen lain mukaan kaikki Marcosin varat käytetään maatalouden uudistuksiin ja tähän onkin suunnattu jo lähes kaksikymmentä miljardia pesoa. Toinen vaihtoehto on, että kantajat haastavat oikeuteen Filippiineillä Marcosin sukulaiset.

GMA:ta kohtaan yhä kritiikkiä

Presidenttiin kohdistuu Filippiineillä edelleen laajaa tyytymättömyyttä monia haavoja auki repineen vaalikampanjan jälkeen. Viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan 31 prosenttia haastatelluista filippiiniläisistä halusi Gloria Macapagal-Arroyon luopuvan tehtävistään. GMA:n puolesta äänesti 39 prosenttia 1200:sta haastatellusta. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Pulse Asia -tutkimuslaitoksen mukaan presidenttiä kohtaan on laajaa tyytymättömyyttä. Osa haastatelluista kaipasi takaisin muutama vuosi sitten paikaltaan kammettua Joseph Estradaa presidentiksi.

Alkuvuonna Hongkongissa polvileikkauksessa käynyt Estrada on syyttänyt GMA:n hallintoa korruptiosta ja siitä, että se vei vaalivoiton epärehellisin keinoin Estradan tukemalta presidenttiehdokkaalta Fernando Poelta, joka kuoli taannoin. Edelleen vannoutunutta kannatusta saava Estrada on vannonut kokoavansa nykyisin hajallaan olevan opposition GMA:ta vastaan. Oppositio on tällä hetkellä jakaantunut pahasti senaattoreiden Panfilo Lacsonin ja Edgardo Angaran kannattajiin. Estrada on kuitenkin kieltänyt, että hän pohjustaisi uutta vallankaappausyritystä, vaikka hän onkin tavannut poliittisia kannattajiaan.

Davaon kuolemanpartioista

MABUHAYn edellisessä numerossa kerrottiin, että Davaossa kuolemanpartiot ovat kaupunginjohtajan ilmeisellä tuella murhanneet vuodessa noin sata pikkurikollista. Filippiinit-seura lähetti maan presidentille sekä sisä- ja turismiministerille vetoomuksen, jossa vaadittiin kuolemanpartioiden toiminnan pysäyttämistä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota korkeiden virkamiesten hyväksyviin lausuntoihin. Turismiviraston johtaja Barbersin mukaan tappaminen on hyväksyttävää, jos kohde “ansaitsee tulla tapetuksi”. Hän kehui kuolemanpartioiden tehneen hyvää työtä rauhoittaessaan aluetta turismille.

Nyt seura on saanut Davaon poliisin tutkintaosastolta vastauksen. Siinä todetaan, että kaikkia tapauksia tutkitaan, mutta kukaan ei suostu koston pelossa antamaan todistajanlausuntoja. Vastauksen mukaan “ilmeisesti jotkut ihmiset ovat melko tyytyväisiä tapahtumien kulkuun, varsinkin kun tapetut olivat kyseenalaisia luonteeltaan ja uhka yhteiskunnalle”. Davaon poliisi myös kiisti, että olisi näyttöä kuolemanpartioiden toiminnasta ja väitti, että murhissa olisi kysymys henkilökohtaisista kostoista, jengisodista yms. tekijöistä.

Kuitenkin viime vuodesta näiden moottoripyöräpartioiden tekemät murhat ovat vain lisääntyneet. Pelkästään tammikuussa ne tappoivat Davaossa ainakin 45 ihmistä ja viranomaisilla ei ole yritystäkään puuttua lahtauksiin. (Pekka Borg)

Kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg

Mabuhay 2/2004

Uutisia Filippiineiltä

Filippiinit-seuran tiedote 29.9.2004

Presidentin vierailu Kiinaan

Presidentti Gloria Macapagal-Arroyo (GMA) teki syyskuun alussa vierailun Kiinaan, jolla uskotaan olevan kauaskantoisia poliittisia vaikutuksia. Matkan ohjelmaan kuului muun muassa kahdenvälisten sopimusten allekirjoittaminen energiasta ja kalastuksesta. Kauppa Kiinan kanssa on kasvanut viime aikoina ja Kiina oli Filippiinien viidenneksi merkittävin kauppakumppani viime vuonna. Kiinaan viedään muun muassa koneita, puolijohteita ja hedelmiä.

GMA:n tärkeimpiin tuomisiin kuului Kiinalta saatu apu Northrail-projektin aloittamiseen. Tämä junahanke yhdistää valmistuessaan Manilan ja Clarkin entisen tukikohdan. Kriitikot ovat arvostelleet hanketta sen massiivisesta budjetista. Clarkista on tarkoitus kehittää Pohjois-Filippiinejä palveleva kansainvälinen lentokenttä, joka olisi suunnattu erityisesti halpayhtiöille.

Filippiinien talouskasvu kiihtynyt – velka ja väestönkasvu edelleen ongelma

Filippiinien talous kasvaa tänä vuonna 5,9-6,1 prosenttia, kun hallituksen ennuste on 4,9-5,8 prosenttia. Näin arvioi taloussuunnittelusta vastaava ministeri Romulo Neri. Hänen mukaansa lisäkasvu johtuu alkuvuoden hyvästä tahdista. Toisella neljänneksellä talous kasvoi 6,2 prosenttia.

Hallitus ei kuitenkaan vielä nosta virallista ennustettaan, koska öljyn kohonnut hinta ja Yhdysvaltain korkeampi korkotaso saattavat aiheuttaa yllätyksiä loppuvuodesta. Öljyn kallistuminen nostaa inflaatiota ja korkeammat korot voivat johtaa peson heikkenemiseen dollariin nähden. Syyskuun lopussa peso notkahti uuteen pohjanoteeraukseen dollariin nähden eli dollarilla sai 56,45 pesoa. Markkinoilla peson uskotaan heikkenevän edelleen, ellei keskuspankki ryhdy tukiostoihin.
Kovinta talouden vauhti on palvelusektorilla, jonka uskotaan kasvavan 6,6-6,9 prosenttia. Maatalous yltänee Nerin mukaan 5,4-5,6 prosentin vauhtiin. Siellä ongelmia ovat tuottaneet öljypohjaisten lannoitteiden korkeammat hinnat.

Hallituksen mukaan myös verokertymä on ollut ennakoitu, huolimatta julkisuudessa loppukesästä liikkuneista tiedoista, joiden mukaan kassassa olisi ollut merkittävä vaje. Näin ollen on mahdollisuuksia, että tavoitteeseen budjettivajeen puristamisesta alle kahdensadan miljardin peson ylletään. GMA torjui myös uusimman ehdotuksen verokertymän kartuttamiseksi. Sen mukaan kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä olisi pitänyt alkaa verottaa tiukemmin. Davaon arkkipiispa Ferdando Capalla teki sen sijaan erikoisen esityksen, jonka mukaan papiston ja hengellisen yhteisön jäsenten pitäisi luopua yhden kuukauden palkastaan ja antaa tämä hallitukselle köyhyyden lievittämiseksi. Näin he voisivat näyttää esimerkkiä muille Filippiinien katolisille.

Presidenttiä on kritisoitu muun muassa siitä, ettei hän ole esittänyt ohjelmaa, jonka avulla väestönkasvu saataisiin kuriin. Esimerkiksi YK:n Human Development Reportin mukaan Filippiinien väestö kasvaa nykytahdilla lähelle sataa miljoonaa vuonna 2015. Toisaalta joidenkin ekonomistien mukaan juuri tämä luo Filippiineille kilpailuetua verrattuna kehittyneempiin maihin, missä väestön ikääntyminen on ongelmana. Väestönkasvun epäsuorana seurauksena on ollut köyhän väestönosan lisääntyminen. Aasian kehityspankin mukaan noin 12 miljoonaa filippiiniläistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. GMA:n tavoitteena on vähentää määrän puoleen hallintokauden päättyessä vuonna 2010.

Toinen ratkaisematon ongelma on valtionvelka. Yli kolmannes ensi vuoden budjetista on jo etukäteen korvamerkitty erilaisiin lainanhoitokuluihin. Ekonomistit ovat varoittaneet, että Filippiinejä uhkaa Argentiinan tyyppinen velkaloukku parin vuoden kuluessa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä. Mikäli öljyn hinta pysyy ennätyslukemissa ja korot nousevat voi seinä tulla eteen jo aikaisemmin.

Rauhanneuvottelut etenevät – mutta vain muslimien kanssa

GMA tarjoutui syyskuun alussa perustamaan uuden armahduskomitean, joka tutkisi mahdollisuuksia lopettaa pitkään kestänyt sota kommunistien NPA:n sekä muslimien MILF:in kanssa, jonka kanssa hallituksella on jo aselepo voimassa. Komitean tarkoituksena on auttaa aikaisempia kapinallisia sopeutumaan yhteiskuntaan ja kehittää kapina-alueiden oloja.

Kommunistit ovat keskeyttäneet rauhanneuvottelut hallituksen kanssa, koska tämä ei ole onnistunut painostamaan länsimaita, jotta nämä poistaisivat puolueen terroristilistoiltaan. NDF:n piti neuvotella rauhasta hallituksen kanssa Oslossa elokuun lopussa.

Esimerkiksi EU:sta on todettu kuitenkin, että NPA on jatkanut aseellisia hyökkäyksiään, minkä takia terroristileimaa ei poisteta. Viimeisimpänä käänteenä kommunistit tarjoutuivat jopa perustamaan maahan koalitiohallituksen, mutta tämän tarjouksen GMA torjui suoralta kädeltä. Hänen mukaansa hallinto voi toteutua ainoastaan demokraattisten vaalien tuloksena valittujen edustajien avulla.

Hyvänä merkkinä ei voida pitää sitä, että hallituksen kanssa rauhansopimuksen tehneen kommunistiryhmittymä Workers’ Revolutionary Partyn (RPM-P) johtaja Arturo Tabara ammuttiin syyskuun lopussa Manilassa ostoskeskuksen parkkipaikalla. Poliisi epäilee teon takana olevan NPA:n, joka on syyttänyt vuonna 1999 rauhansopimuksen neuvotellutta Tabaraa vallankumouksen pettämisestä ja yhteistyöstä hallitusvoimien kanssa Negrosilla. Kommunistisen puolueen CPP:n johtajat Joma Sison ja Gregorio Rosal ovat pitäneet oikeutettuna johtavien “kansanvihollisten” tappamista ja Tabaran nimi on usein esiintynyt näillä listoilla.

MILF on puolestaan lähentynyt hallitusta ja puheenjohtaja Murad Ibrahim on kehottanut ryhmän jäseniä välttämään provokaatioita.

Hän on myös torjunut epäilyt, että MILF suojelisi Indonesiassa Australian lähetystön pommituksiin syyllistyneitä Jemaah Islamiyah -ryhmän jäseniä. Armeijan tiedusteluraporttien mukaan MILF olisi kouluttanut leireillään JI:n sissejä. MILF taasen ilmoittaa, että se on kehottanut jäseniään estämään sissien maahantulon ja aikoo estää jatkossakin näiden sijoittumisen Mindanaolle.

Joka tapauksessa armeija aloitti syyskuun lopulla vetäytymisen MILF:in leirin läheisyydestä Cotabatossa sekä Pagalunganissa, mikä oli osa tulitaukosopimusta. Malesiasta on lähetetty myös tarkkailijoita alueelle. Rauhanneuvottelujen on määrä alkaa lokakuussa. Syyskuussa esitellyn lain mukaan Mindanaon autonomisella muslimialueella pidetään vaalit joka kolmas vuosi, ensi vuodesta lähtien. Tämän toivotaan tuovan poliittista vakautta alueelle.

Davaon kuolemanpartiot teloittavat summittaisesti

Davaon alueella toimivat kuolemanpartiot herättävät entistä enemmän julkista kritiikkiä. Nämä nimellisesti järjestyksen ylläpitämistä varten perustetut ryhmät ovat aiheuttaneet tänä vuonna jo kymmenien ihmisten kuoleman, usein varsin hämärissä olosuhteissa. Jotkut uhreista ovat olleet lapsia. Teloitukset näyttävät useimmiten summittaisilta ja silmiinpistävää on poliisin haluttomuus tutkia surmatekoja.

Paikalliset viranomaiset ovat korostaneet surmien johtaneen rikollisuuden vähenemiseen eikä liike-elämän kannanotot ole olleet sen maltillisempia. Poliisin mukaan surmat ovat olleet satunnaisia eikä kuolemanpartioita ole todellisuudessa olemassakaan.

Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että partioiden toiminnalla näyttää olevan myös GMA:n hiljainen tuki.

GMA nimitti taannoin Davaon pormestarin Rosario Duterten kansalliseksi turvallisuusneuvonantajaksi. Dutertella on tapana lukea radiossa rikoksista epäiltyjen nimiä ääneen. Monet näistä katoavat myöhemmin kuolemanpartioiden uhreina. Suurin osa uhreista on köyhiä ja korkeintaan pienempiin rikoksiin, kuten näpistyksiin tai huumeiden välitykseen syyllistyneitä.

Yksi kuluneen kesän uhreista oli paikallinen ihmisoikeusaktivisti Rashid Manahan, jonka murha herätti laajaa huomiota. Manahan oli julkisesti asettunut kuolemanpartioita vastaan.

Filippiinit-seura on lähettänyt kuolemanpartioita vastustavan kannanoton presidentti Gloria Macapagal-Arroyolle, Filippiinien suurlähettiläälle Ruotsiin sekä Filippiinien turismiviranomaiselle. Turistiviraston johtaja Robert Dean Barbers totesi taannoin kuolemanpartioiden tehneen hyvää työtä alueen rauhoittamiseksi matkailulle. Hänen mukaansa tappaminen on hyväksyttävää, mikäli kohde “ansaitsee tulla tapetuksi”.

Bataanin ydinvoimala kaasuvoimalaksi?

GMA:n hallinto haluaa muuttaa parikymmentä vuotta toimettomana maanneen Bataanin ydinvoimalan kaasuvoimalaksi ja yksityistää tämän sen jälkeen. Yli kaksi miljardia dollaria maksanut voimala kuuluu Marcosin loppukauden monumentteihin. Sen osat toimitti amerikkalainen Westinghouse. Voimalaa ei koskaan käynnistetty, koska sen pyörittäminen maanjäristysalueella katsottiin liian riskialttiiksi puuhaksi.

Joidenkin laskujen mukaan tyhjää toimittava voimala maksaa erilaisina lainakuluina filippiiniläisille veronmaksajille noin 150 000 euroa päivässä. Kriitikoiden mukaan laitoksen muuntaminen kaasuvoimalaksi maksaa kuitenkin niin paljon, että se on taloudellisesti kannattamatonta. Samantyyppinen hanke oli esillä myös edellisen presidentin Fidel Ramosin kaudella.

Vaalien tulos selvisi – vihdoinkin

Filippiineillä valittiin toukokuussa samanaikaisesti presidentti, kongressin edustajainhuone ja puolet senaatista. Lisäksi vaaleissa valittiin muun muassa provinssien kuvernöörit ja kunnanjohtajat.

Presidenttinä jatkaa edelleen Gloria Macapagal-Arroyo, noin miljoonan äänen erolla Fernando Poehen. Varsinkin köyhän kansan keskuudessa suositulla näyttelijä Poella ei ole minkäänlaista kokemusta politiikasta tai hallintotehtävistä. GMA:n niukahko voitto ei ollut niinkään tulosta tyytyväisyydestä hänen saavutuksiinsa, vaan ensisijaisesti kansalaisten halusta välttää Estrada-tyyppinen katastrofi Poen alaisuudessa.

Ääntenlaskun perusteella ei voi sanoa, kuinka monta edustajaa milläkin puolueella tulee olemaan. Ns. puolueilla ei Filippiineillä ole muista erottuvaa ideologiaa tai poliittista linjaa, vaan ne ovat lähinnä rahakkaiden poliitikkojen tai sukujen löyhiä yhteenliittymiä omien intressien ajamiseen. Vaalien jälkeen suuri osa muiden puolueiden listoilta valituista siirtyy “voittajien puolelle” varmistaakseen paikkansa rahoja ja virkoja jaettaessa. Osittain tästä syystä vaalit ovat Filippiineillä aina väkivaltaisia ja vilpillisiä. Tämän vuoden vaaleihin liittyi 143 murhaa tai tappoa.

Senaattiin valittiin seitsemän hallituspuolueiden liittoutuman K-4:n ja viisi opposition KNP:n senaattoria. Siten senaatti säilyy presidenttiä tukevalla linjalla.

Kongressin erikoisuutena on, että edustajainhuoneeseen valitaan 212 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jonka lisäksi 20 prosenttia paikoista on varattu ns. puoluelistaäänestykseen “marginalisoituneita kansanryhmiä” edustaville puolueille. Tässä joukossa ovatkin ainoat puolueet, jotka toimivat selvän ohjelman toteuttamiseksi. Tosin yksi puolue voi saada korkeintaan kolme edustajaa ja yh-den paikan saaminen edellyttää aina kahden prosentin ääniosuutta. Nyt näiltä listoilta sai 16 puoluetta riittävästi ääniä yhteensä 24 edustajapaikkaan. Tosiasiallisesti puolueita on vähemmän, sillä kolmen edustajan kattosäännön takia aatteellisesti maanalaista NDF:ää lähellä oleva Bayan Muna jakoi edustajansa kuudelle eri sektoria edustavalle listalle, jotka saivatkin näin yhteensä kuusi edustajaa läpi. Lisäksi demokraattisen vasemmiston / sosialidemokratian Akbayan sai kolme edustajaa. Fundamentalistisia kristillisiä edustavat listat saivat kolme edustajaa. Valituksi tulivat myös mm. veteraanipuolueen, sähköosuuskuntien järjestön ja kalastajien liiton edustajat.

Syyskuun alun tilanteen mukaan 212 aluepiireistä valittua edustajaa jakaantui seuraavasti puolueisiin: 93 Lakas-Christian Muslim Democrats Lakas-CMD (Fidel Ramosin hallituspuolue), 54 Nationalist People’s Coalition NPC (Marcosin avulla miljardiomaisuudet tehneen Eduardo Cojuangcon puolue), 34 Liberal Party LP, 11 Laban ng Demokrating Pilipino LDP (alunperin Aquinon hallituspuolue). Lisäksi kymmenellä pienpuolueella on yhteensä 20 edustajaa.

Kolme ensin mainittua K-4-vaaliliittoon kuulunutta hallituspuoluetta muodostavat edustajainhuoneen enemmistöblokin jopa 181 edustajalla. Ne jakoivat myös keskenään tärkeimmät komiteoiden puheenjohtajuudet ja paikat. Huonoimmin poliittisessa pelissä taisi käydä presidentti GMA:n aiemmin omaksi tukipuolueekseen perustamalle Kampille, joka yritti vaalien jälkeen värvätä muista puolueista edustajia itselleen. Ajatuksena oli saada kongressi vielä suoremmin presidentin linjan toteuttajaksi muun muassa yrittämällä heikentää pitkäaikaisen edustajainhuoneen puhemiehen Jose De Venecian vahvaa asemaa. Nyt Kampin riveihin ilmoittautui vain kolme edustajaa. Tosin osalla hallituspuolueiden edustajista voi olla kaksi jäsenkirjaa taskussa. Olihan presidenttikin Lakasin kautta ehdokkaana ja lisäksi hänellä on oma Kampinsa. (Pekka Borg)

Tulvat aiheuttivat tuhoa

Filippiinien elokuiset tulvat jättivät kodittomiksi melkoisen määrän ihmisiä. Yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä lähes 180 kaupungissa joutui tulvien kanssa tekemisiin ja viranomaiset pelkäsivät koleratartuntojen puhkeamista. Suuremmilta epidemioilta kuitenkin vältyttiin.

Aivan 1990-luvun alun katastrofien tasolle ei nyt jouduttu, vaikka tulvissa menehtyi kymmeniä ihmisiä. Aineellisten vahinkojen laskettiin nousevan 24 miljoonaan dollariin. Muun muassa etelä-pohjoissuunnassa kulkeva Luzonin valtatie katkesi kahdesta kohtaa vesien vyöryttyä sen ylitse.

Kirjoittajat: Sami Noponen ja Pekka Borg