Kategoriat
Blogi Blogi, Pekka Borg

10.7.2024, Pekka Borg

Viime vuosikymmenen suurimpia uudistuksia oli siirtyminen 1+12-vuotiseen kouluun. Sitä ennen Filippiinit oli Angolan ja Djiboutin ohella maailman ainoa maa, jossa oli vain kymmenluokkainen koulu. Filippiinien koululaiset ovat menestyneet huonosti kansainvälisissä osaamisvertailuissa kuten PISA-tutkimuksissa. Tämä on herättänyt runsaasti kriittistä keskustelua, ja nyt peruskoulutusta ollaan jälleen uudistamassa.

Viime vuosikymmenen suurimpia uudistuksia oli siirtyminen 1+12-vuotiseen kouluun. Sitä ennen Filippiinit oli Angolan ja Djiboutin ohella maailman ainoa maa, jossa oli vain kymmenluokkainen koulu. Filippiinien koululaiset ovat menestyneet huonosti kansainvälisissä osaamisvertailuissa kuten PISA-tutkimuksissa. Tämä on herättänyt runsaasti kriittistä keskustelua, ja nyt peruskoulutusta ollaan jälleen uudistamassa.

Tässä blogissa esittelen Filippiinien koulujärjestelmää. Toisessa pian julkaistavassa blogissa käsittelen Filippiinien osallistumista PISA-tutkimuksiin ja arviointia koulun tilasta.

Alla olevassa kuviossa on esitetty koulujärjestelmän runko korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta myöten, mutta blogissa käsittelen vain 12-luokkaista koulua.

Kuvio: Filippiinien koulujärjestelmä

Koulujärjestelmän kaavio soveltaen: Macha, W. & Mackie, C. & Magaziner, J. (2018) Education in the Philippines. World Education Services. https://wenr.wes.org/2018/03/education-in-the-philippines

1. Filippiinien koulujärjestelmä

Aluksi opetusministeriön arvolähtökohdista. Ministeriö on määritellyt visiokseen Filippiinien Peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa vuodelle 2030:[1]

”Unelmoimme filippiiniläisistä, jotka rakastavat intohimoisesti maataan ja joiden arvot ja kyvyt mahdollistavat sen, että he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa ja osallistua mielekkäästi kansakunnan rakentamiseen.”

Samalla määriteltiin, että opetustoimintaa ohjaa neljä Filippiinien lippuvalan perusarvoa:

  1. Maka-diyos = Jumalan puolesta, ilmaista omaa uskoaan, mutta samalla kunnioittaa toisten uskontoja, noudattaa eettisiä periaatteita ja totuutta.
  2. Makatao = ihmisen puolesta, sensitiivisyyttä yksilöllisille, sosiaalisille ja kulttuurisille eroille ja solidaarisuutta.
  3. Makakalikasan = ympäristön puolesta, välittää luonnosta ja käyttää resursseja viisaasti ja oikeudenmukaisesti.
  4. Makabansa = kansan puolesta, osoittaa ylpeyttä filippiiniläisyydestään, toimia Filippiinien kansalaisen oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti.

Filippiinien kouluasteet

Vuodesta 2013 lähtien kouluvelvoite alkaa jo viisivuotiaana yksivuotisesta esikoulusta (Kindergarten) ja päättyy 12 kouluvuoden jälkeen. Siitä tulee koulun nimi ”K to 12”.  Pakollinen esikoulu on edellytys ensimmäiselle luokalle siirtymiseen. Valtion esikoulu ja peruskoulu ovat maksuttomia, mutta tarjolla on myös maksullisia yksityisiä kouluja esikoulusta alkaen. Myös kolme- ja neljävuotiaille on järjestetty päivittäistä 2–2½ tunnin kestoista vapaaehtoista varhaiskasvatusta, mutta sitä ei ole tarjolla kaikilla alueilla.

Koulu jakaantuu 6-luokkaiseen ala-asteeseen (Primary school, PS), 4-luokkaiseen yläasteeseen (Junior high school, JHS) ja uutena laajennuksena 2-vuotiseen ”lukioasteeseen” (Senior high school, SHS). Ensimmäinen ikäluokka suoritti 12:nnen luokan loppututkinnon vuonna 2018.

Esikoulu valmistaa lapsia koulunkäyntiin edistämällä heidän fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista kasvua ja kognitiivisia kykyjä. Siellä opitaan jo mm. aakkoset, numerot, värit sekä monia koulussa tarvittavia taitoja leikin ja laulun avulla. Esikoulun liittäminen oppivelvollisuuteen lisäsi nopeasti lasten osallistumista esikouluun, ja vuonna 2017 viisivuotiaista 84 % kävi esikoulua. Varsinkin koronan seurauksena esikoulun osallistumisaste kuitenkin laski ja oli kaudella 2020–21 vain 66 % viisivuotiaista.[2] Tosin luvusta puuttuvat yli 5-vuotiaina esikoulun aloittaneet.  Vuonna 2017 joka kymmenes ensimmäisen luokan aloittaneista oli näitä ”yli-ikäisiä”[3] ja koronan jälkeen osuus oletettavasti kasvoi.

Toinen merkittävä uudistus vuodelta 2009 oli, että otettiin oma äidinkieli opetuskieleksi esikoulusta kolmannelle luokalle asti (MTB-MLE). Valtaosa lapsista saa alkuvaiheen opetusta äidinkielellään, mutta kaikki pienet kielet huomioon ottaen käytössä olevat 19 kieltä ovat edelleen vain kymmenesosa maan kaikista kielistä.[4]

Jo ensimmäisellä luokalla opiskellaan äidinkielen lisäksi filippiinon ja englannin kieltä. Neljännestä luokasta lähtien siirrytään käyttämään opetuskielinä filippiinoa ja englantia äidinkielen sijaan. Alusta alkaen oppiaineina ovat myös matematiikka, terveysoppi, musiikki ja liikunta. Kolmannelta luokalta mukaan tulee (luonnon)tiede (science). Opetussuunnitelma sisältää myös kullekin luokkatasolle sovitettuna elämänhallinnan ja -taitojen, arvojen, kansallisen kulttuurin sekä yhteiskuntaopin opiskelua. Mitä ylemmille luokkatasoille edetään, sitä enemmän on tavoitteena kehittää kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kykyjä. Oppilas voi valita yläasteella (JHS luokat 7–10) myös ammatilliseen koulutukseen tähtääviä kursseja (Technology and Livelihood Education).[5]

Entisen kymmenvuotisen koulun aikana opintojaan jatkavat siirtyivät jo 16–17-vuotiaina collegeihin ja yliopistoihin.  Niissä suuri osa ensimmäisistä vuosikursseista kului sellaisen yleissivistävän tiedon hankkimiseen, joka pitäisi olla hallussa jo korkeakouluopintoja aloittaessa. Uuden kaksivuotisen lukiotason ansiosta oppilaiden valmiudet korkeakouluopiskeluun ovat selvästi parantuneet.

Kaksivuotisella lukiotasolla (SHS) on kaikille 15 yhteistä perusoppiainetta kuten kielet, kommunikaatio, matematiikka, filosofia ja tieteet. Sen lisäksi oppilaalla on valittavana neljä erikoistumislinjaa:[6]

  1. Akateeminen linja erityisesti collegeen tai yliopistoon pyrkiville. Yleisen akateemisen linjan lisäksi voi valita esim. humanistis-yhteiskuntatieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen tai liiketaloudellisen suuntautumisen.
  2. Suoraan työelämävalmiuksia tarjoava teknillis-ammatillinen elinkeinolinja, jossa tarjonta myötäilee alueen elinkeinorakennetta. Erikoistumisalana voi olla esim. maatalous-kalastus, teollisuus, it-teknologia, merenkulku tai noin sata muuta alaa.
  3. Urheilulinjalla voidaan opiskella ja harrastaa eri urheilulajeja, mutta tälläkin linjalla painopisteenä on valmistaa koululaisia liikuntaan liittyviin ammatteihin, kuten vapaa-ajan- tai liikunnanohjaaja, hieroja, toimitsija ym.
  4. Design- ja taideaineiden linjalla voi perehtyä kattavasti taiteelliseen luovaan toimintaan ja design-alaan.

Opintoihin sisältyy myös työharjoittelua esimerkiksi jossain koulun kumppanina toimivassa yrityksessä.

Lukioasteen toimeenpanon arviointitutkimuksessa todettiin, että pääosin siirtyminen 12-vuotiseen kouluun on toteutunut hyvin. Oppilaita siirtyi kymmenenneltä luokalta jatkamaan yhdennelletoista enemmän kuin mitä opetusministeriö oli odottanut ja koulun keskeyttäneitäkin on palannut kouluun. Lukiotason ensimmäisen vuosikurssin oppilaista 96 % suoritti koulun loppututkinnon ja varsinkin elinkeinolinjalla opiskelleet työllistyivät hyvin. Uudistus myös lisäsi yhteistyötä yritysten ja paikallisviranomaisten kanssa, vaikka koulukohtaisesti todettiin olevan liiaksi eroja.[7]

Koulun keskeyttäneille vaihtoehtoinen oppimisjärjestelmä (ALS)

Vaihtoehtoisen oppimisjärjestelmän tavoitteena on saada koulun keskeyttäneet nuoret suorittamaan peruskoulun loppututkinto. ALS mahdollistaa opiskelun itselle sopivalla tasolla ja sopivaan tahtiin. Ohjelman ensimmäisenä osiona on perustavan luku- ja laskutaidon oppiminen. Toiseksi opetus sisältää samat perusoppiaineet kuin tavanomaisessa luokkaopetuksessa ja tavoitteena on suorittaa samat päättökokeet kuin luokkaopetuksessa. Opetusta järjestetään niin ala- ja yläasteen kuin lukion tasolla. Kun vastaava taso on saavutettu, voi ALS-opetuksesta siirtyä tavanomaiseen kouluopetukseen tai suorittaa koulun loppututkinnon.

ALS-opiskelu alkaa tasokokeilla, joiden pohjalta sovitaan jokaiselle henkilökohtainen oppimissuunnitelma 10 kuukauden lukuvuodeksi. Oppilaille jaetaan tasolleen sopivia aineistoja omatoimista opiskelua varten. Tukena on mm. kiertäviä opettajia, jotka järjestävät oppitunteja ja ohjaavat opiskelua syrjäisilläkin alueilla. ALSin resurssit kuitenkin vaihtelevat huomattavasti alueittain. Paremmin toimeentulevilla paikkakunnilla on käytettävissä hyvin varusteltuja oppimiskeskuksia, mutta kolmasosalla on vain huonosti varusteltuja, tilapäisesti opetuskäyttöön luovutettuja tiloja. Kokonaisuutena ALSin resurssit ovat olemattoman pieniä, sillä se saa vain 0,1 % opetusministeriön budjetista.[8]

ALSin oppilaat ovat ensisijaisesti nuoria aikuisia, vaikka yläikärajaa osallistumiselle ei olekaan asetettu. Oppilaista noin 40 % on 15–19-vuotiaita ja yhtä paljon 20–24-vuotiaita. Suurin osa ALSin oppilaista on palkkatyössä olevia, kotiapulaisia tai nuoria äitejä. Merkittävä ryhmä on myös vangit.[9] Vuonna 2018 ALSissa oli  840 000 oppilasta, mutta ohjelma tavoittaa edelleen vain noin 15 % koulun keskeyttäneiden kohderyhmästä[10]. Koronavuosina oppilaiden määrä putosi alle puoleen miljoonaan, mutta nousi 640 000 oppilaaseen lukukaudella 2022–23.[11] Vaihtoehtoisen oppimisjärjestelmän tuloksista on melko vähän tuoretta tietoa saatavilla. Opetusministeriön mukaan vuosina 2005–2015 vain 36 % ala- tai yläasteen tasokokeisiin osallistuneista sai hyväksytyn todistuksen, mutta kaudella 2016–2022 osuus nousi 56 prosenttiin.

Koulun keskeyttäminen vähentynyt

Vielä 1980-luvun lopulla aikuisväestöstä yli puolelta puuttui peruskoulun yläasteen todistus (10. lk), mutta osuus on laskenut kolmasosaan.[12] Myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen suuri osa ikäluokista putoaa koulusta ennenaikaisesti. Opetusministeriön arvion mukaan 1,4 miljoonaa 6–15-vuotiasta lasta on koulun ulkopuolella.[13] Vuonna 2017 puoli miljoonaa lasta oli vähintään kahden ikäluokan verran yli-ikäisiä ala-asteen kouluun ja 1,2 miljoonaa yläasteen kouluun. Yli-ikäisenä kouluun palaavan on usein vaikea motivoitua opintojen jatkamiseen samassa luokassa selvästi nuorempien kanssa.[14]

Vuonna 2008 aloittaneista ekaluokkalaisista neljännes lopetti koulun 4. luokkaan mennessä, 43 % viimeistään kymppiluokalla ja vain puolet suoritti 12. luokan päättökokeen.[15] Tosin luvut ovat voineet kaunistua muutamilla prosenteilla, kun osa käy luokan tai koulun loppuun myöhemmin kuin ikäluokkansa. Vertailun vuoksi Suomessa jäi ilman peruskoulun päättötodistusta 0,6 % oppivelvollisuusiän ylittäneistä vuonna 2019.[16]

Esikoulun tekeminen pakolliseksi ja lasten koulunkäyntiin sidotut vastikkeelliset sosiaaliset tuet ovat vaikuttaneet siihen, että lähes kaikki lapset aloittavat koulun ala-asteen kuusivuotiaina.

Kolme viidesosaa työn ja koulun ulkopuolisista 5–15-vuotiaista on kotoisin köyhimmästä tuloneljänneksestä. Kaksi kolmasosaa heistä on poikia (vuonna 2017).[17] Kouluun osallistumattomuuden pääasialliset syyt vaihtelivat iän ja sukupuolen mukaan. Kahdella kolmesta 12–15-vuotiaasta koulupudokkaasta syynä oli kiinnostuksen puute. 16–24-vuotiaista tytöistä 62 prosentilla syynä oli perhe tai avioliitto, kun pojilla yleisimmät syyt olivat kiinnostuksen puute (31 %) sekä korkeat kustannukset ja tarve työntekoon (36 %).[18]

Yksityiskoulujen ja paikallishallinnon osuus

Kaikilla kouluasteilla on myös yksityisiä maksullisia kouluja. Ala-asteella yksityiskoulujen oppilaiden osuus oli lukuvuonna 2018–19 vain 9,4 %, mutta lukiotasolla osuus oli jopa 44,3 %.[19]  Vuonna 2013 hyväksyttiin peruskoululaki (Basic Education Act), jonka mukaan vuonna 2016 pitää olla kaikille 10 luokan päättäneille paikka lukiotasolle. Valtiolle oli mahdotonta rakentaa muutamassa vuodessa riittävästi kouluja ja käynnistää opetusta kolmelle miljoonalle nuorelle, joten yksityisiä tahoja oli suorastaan pakko houkutella perustamaan lukiotason kouluja. Kun lukioon piti päästä ilman lukukausimaksuja, ryhdyttiin antamaan kaikille valtion kouluista yksityiseen kouluun 11. luokalle siirtyville keskivertoisen lukukausimaksun kattavia maksusitoumuksia. Yksityisen koulun 10. luokalta siirtyvät saavat 80 prosentin maksusitoumuksen.

Koronan aikana erityisesti yksityisiin kouluihin ilmoittautuneiden määrä kuitenkin väheni voimakkaasti, 400 000 oppilaalla vuonna 2020.

Peruskoulutuksen rahoitus on lähes täysin valtion vastuulla. Paikallishallinnon (Local government unit) osuus peruskoulutuksen kustannuksista oli vuonna 2017 vain 3,2 %. Paikallishallinnon koulutuen lähteenä ovat varallisuusverot ja paikkakunnittain verotuloissa on valtavia eroja. Kun pääkaupunkiseudulla vuonna  2017 koulut saivat paikallishallinnolta rahaa 4092 pesoa/oppilas, oli Itä-Visayasilla käytössä vain 183 pesoa oppilasta kohti, eli yli 20 kertaa vähemmän. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet kouluista ei saanut lainkaan rahaa paikallishallinnolta. [20]

Taas koulureformi meneillään – opetussuunnitelma MATATAG

Nykyisen hallituksen vastaus K-12-opetussuunnitelman puutteisiin on nimeltään MATATAG-opetussuunnitelma[21]. Lähtökohtana on K-12-suunnitelmasta saatujen kokemusten analyysi ja toisaalta sekä kotimaisten että kansainvälisten tasokokeiden oppimistulokset. Niiden mukaan vain pieni osa filippiiniläisistä koululaisista on saavuttanut perusasioissa kuten lukemisessa ja laskemisessa edes välttävän tason.

Matatag-opetussuunnitelma kattaa luokat esikoulusta yläasteen loppuun (K+10). Se otetaan asteittain käyttöön, ensin syyskaudella 2024 esikoulussa, 1., 4. ja 7. luokilla. Seuraavana vuonna mukaan tulee 2., 5. ja 8. luokka jne. kunnes vuonna 2027 on vuorossa 10. luokka.

Matatagin keskeinen muutos on, että vähennetään oppilaiden ylikuormitusta. Vanha suunnitelma sisälsi liian paljon yksittäisiä opittavia asioita, mutta nyt opetusta tiivistetään oleellisimpiin asioihin. Painopistettä siirretään tärkeimpien perustaitojen kunnolliseen oppimiseen, eli lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. Suunnitelmassa korostuu myös arvojen koulutus sekä isänmaata ja yhteisöään arvostavien aktiivisten kansalaisten kasvattaminen. Erillisenä uutena oppiaineena on ”hyvät tavat ja oikeanlainen käyttäytyminen”. Yläasteella lisätään työelämään valmistavaa koulutusta.

Matatag merkitsee myös opetusolosuhteiden parantamista ja opettajille resurssien vapauttamista opettamiseen mm. vähentämällä byrokraattisia tehtäviä. Kouluihin on luvattu lisää avustavaa henkilökuntaa, mutta nähtäväksi jää, kuinka paljon budjettivaroja siihen riittää.

Lukiotason (SHS) opetussuunnitelma luokille 11 ja 12 on parhaillaan uudelleenarvioitavana ja pilotoitavana vuonna 2025. Kongressissa on esitetty, että yleinen opetusvelvollisuus lakkaisi 10. luokkaan ja vain yliopistoon tai collegeen pyrkivien pitäisi suorittaa SHS:n loppututkinto.

Varapresidentti Sara Duterte erosi opetusministerin tehtävästä heinäkuussa 2024 ja presidentti nimesi uudeksi opetusministeriksi senaattori Sonny Angaran. Hän on perehtynyt koulutuskysymyksiin mm. kongressin koulutuskomissiossa (EDCOM II), joka on tekemässä Filippiinien koulujärjestelmän kokonaisvaltaista arviointia muutosehdotuksineen. Oletettavaa on, että uuden ministerin kädenjälki tulee näkymään tulevina reformeina.


[1] Department of Education (2022) Basic Education Development Plan 2030. S. 112-113.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2022/07/BEDP-2030-Photo-Documentation.pdf

[2] 2022 Philippine Statistical Yearbook. TABLE 10.2a  Net Enrollment Rate in Public and Private Kindergarten: SY 2017-2018 to SY 2020-2021

https://psa.gov.ph/philippine-statistical-yearbook

[3] World Bank. World Development Indicators.

https://databank.worldbank.org/source/world-development-indicators#

[4] DeStefano, J. (2013) POLICY BRIEF: Mother Tongue-Based Multilingual Education (MTB-MLE). USAID.

https://ierc-publicfiles.s3.amazonaws.com/public/resources/policy%20brief%20MTB-MLE%20Philippines%20FINAL.pdf?9fYjKrwLlQTYD7OWGTWhpwDXUOEDn02g

[5] Department of Education. K to 12 Basic Education Curriculum.

[6] Brillantes, K. & Orbeta, A. & Francisco-Abrigo, K. & Capones, E. & Jovellanos, B (2019) Status of Senior High School Implementation: A Process Evaluation. PIDS DP 2019-13, s. 8–11. 

https://pidswebs.pids.gov.ph/CDN/PUBLICATIONS/pidsdps1913.pdf

[7] Brillantes ym. (2019)., s. 47–49.

[8] Department of Education (2020) Alternative Learning System Version 2.0: Strategic Roadmap. S. 4.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2020/07/02142020_als_roadmap_maroon.pdf

[9] David, C & Albert, J & Vizmanos, J (2018) Out-of-School Children: Changing Landscape of School Attendance

and Barriers to Completion. PIDS  Discussion Paper Series No. 2018-25. S. 4-5. https://pidswebs.pids.gov.ph/CDN/PUBLICATIONS/pidsdps1825.pdf

[10] Osawa, A. & Tan, M. (2021) Analysis of Barriers to Access and Complete the Alternative Learning System among Adolescents: A Study from Seven Regions in the Philippines. S. 1. UNICEF. ALS Research Brief.

https://www.unicef.org/philippines/media/2571/file/UNIPH-2021-ALS-research-brief.pdf

[11] Department of Education (2022) Basic Education Development Plan 2030. S. 61.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2022/07/BEDP-2030-Photo-Documentation.pdf  ja

Unicef (2024) Philippines Education Factsheet. S. 1.

https://www.unicef.org/philippines/media/7386/file/Education%20Factsheet.pdf

[12] World Bank (2018) A Second Chance to Develop the Human Capital of Out-of-School Youth and Adults:

 The Philippines Alternative Learning System. S. 6.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2020/07/A-second-chance-to-develop-the-human-capital-of-out-of-school-youth-and-adults-the-Philippines-alternative-learning-system.pdf

[13] Department of Education (2022) Basic Education Development Plan 2030. S. 49.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2022/07/BEDP-2030-Photo-Documentation.pdf

[14] David, C & Albert, J & Vizmanos, J (2018) Out-of-School Children: Changing Landscape of School Attendance and Barriers to Completion. PIDS  Discussion Paper Series No. 2018-25. S. 10.

https://pidswebs.pids.gov.ph/CDN/PUBLICATIONS/pidsdps1825.pdf

[15] Department of Education (2022) Basic Education Development Plan 2030. S. 47.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2022/07/BEDP-2030-Photo-Documentation.pdf

[16] Koulutuksen keskeyttäminen. Liitetaulukko 3. Peruskoulun koulupudokkaat lukuvuosina 1999/2000–2018/2019. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_tau_003_fi.html

[17] David, C & Albert, J & Vizmanos, J (2018) S. 10.

https://pidswebs.pids.gov.ph/CDN/PUBLICATIONS/pidsdps1825.pdf

[18] Department of Education (2022) Basic Education Development Plan 2030. S. 50.

https://www.deped.gov.ph/wp-content/uploads/2022/07/BEDP-2030-Photo-Documentation.pdf

[19] Philippine Statistics Authority, National Quickstat. September 2021.

https://psa.gov.ph/statistics/quickstat/national-quickstat/all/*

[20] World Bank (2019) Philippines Basic Education: Public Expenditure Review. s.42–43.

https://openknowledge.worldbank.org/bitstream/handle/10986/34670/Philippines-Basic-Education-Public-Expenditure-Review.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[21] Department of Education (2023) General Shaping Paper.