Mabuhay 1/2026
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran uutistiedote 27.3.2026
Iranin sota tuntuu Filippiineilläkin
Iranin sodan syttymisellä on ollut laajoja kielteisiä vaikutuksia Kaakkois-Aasiassa, koska alue tuo suuren osan raakaöljystään Hormuzinsalmen kautta. Sen lävitse kulkeva öljyliikenne on ollut sodan takia lähes pysähdyksissä. Erityisen paljon sodan vaikutukset ovat näkyneet Filippiineillä.
Filippiinit on riippuvainen tuontienergiasta, sillä maa tuo 98 prosenttia raakaöljystään. Se on yksi niistä Kaakkois-Aasian maista, jotka tuovat eniten raakaöljyä Persianlahdelta. Suurin osa öljystä tulee Saudi-Arabiasta.
Polttoaineet ovat kallistuneet selvästi sodan alkamisen jälkeen ja paikallisilla huoltoasemilla on näkynyt pitkiä jonoja. Jeepney-kuljettajat ja ammattiliitot ovat järjestäneet mielenosoituksia ja vaatineet hallitukselta toimia.
Peso on heikentynyt ennätysalas dollariin nähden ja maan keskuspankki on joutunut ostamaan pesoa dollareilla tukeakseen sitä. Myös korkotaso uhkaa nousta nyt selvästi, koska aiemmin tasaantunut inflaatio voi nyt kiihtyä. Aikaisemmin inflaatiota jarruttivat halventuneet polttoaineet ja elintarvikkeet. Nyt niiden hinta on nousussa.
Ekonomistien mukaan raakaöljyn kymmenen dollarin kallistuminen kiihdyttää inflaatiota jopa puolella prosentilla. Nykyisin keskuspankin ohjauskorko on alimmalla tasollaan yli kolmeen vuoteen eli 4,25 prosentissa, mutta koronnostot näyttävät todennäköisiltä, vaikka maaliskuun lopussa keskuspankki jättikin korkonsa ennalleen.
Presidentti Ferdinand Marcos Jr. ilmoitti maaliskuussa julistavansa maahan hätätilan ja kertoi siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon. Hän kehotti hallintoa säästämään polttoainetta, vaikka hänen mukaansa ”paniikkiin ei ole syytä”.
Hallituksen on nyt entistä vaikeampaa yltää kuluvan vuoden talouskasvutavoitteeseensa. Se on 5-6 prosenttia, kun talous kasvoi viime vuonna 4,4 prosenttia. Tämä on hitainta kasvutahtia sitten pandemian. Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD oli aiemmin ennakoinut kuluvan vuoden kasvuksi 5,1 prosenttia, mutta nyt ennusteet menevät uusiksi.
Talouden kasvu oli hidastumassa jo viime vuonna, mihin vaikuttivat hidastuva yksityinen kulutus ja myös julkisen rakentamisen projekteihin liittyvä laaja korruptio.
Samaan aikaan työttömyys on ollut alkuvuonna nousussa. Tutkimuslaitos Ibon on varoittanut, että kiihtyvä inflaatio iskee nyt pienituloisimpaan väestönosaan ja on kehottanut hallitusta hintojen sääntelyyn.
Sota on näkynyt myös siinä, että suuri osa Persianlahden maissa työskentelevistä vierastyöläisistä on nyt pyrkinyt pois konfliktialueelta. Lähi-idässä työskentelee noin 2,5 miljoonaa filippiiniläistä.
Tämä voi merkitä ulkomailta tulevien rahalähetysten vähenemistä, mikä kurjistaisi taloutta entisestään.
Filippiiniläisetkin kohtalaisen onnellisia
Suomi todettiin maailman onnellisuusraportissa jo yhdeksättä kertaa onnellisimmaksi maaksi. Filippiinitkin pärjäsi vertailussa kohtuullisesti, sillä se oli 147 valtion joukossa 56. sijalla. Moniin muihin vertailututkimuksiin nähden tulosta voi pitää hyvänä. Nimestä huolimatta tutkimuksessa ei kysytä suoraan henkilöiden kokemaa onnellisuutta, vaan henkilöä pyydetään arvioimaan asteikolla nollasta kymmeneen suhteessa parhaaseen mahdolliseen elämään, kuinka huonoksi tai hyväksi hän kokee elämänsä nyt. Filippiiniläiset vastaajat antoivat elämäntilanteelleen arvosanan 6,2 kun suomalaisten keskiarvo oli 7,8.
Vaikka onnellisuuden ranking määriteltiin vain tämän yhden kysymyksen perusteella, haettiin raportissa onnellisuutta selittäviä tekijöitä kymmenkunnalla muuttujalla. Filippiinit sijoittui erityisen hyvin vapaaehtoistoimintaan osallistumisessa (5.), vapauden kokemisessa (13.) ja positiivisten tunteiden kokemisessa (18.), mikä tunnetusti on filippiiniläisen kulttuurin vahva piirre. Huonosti Filippiinit pärjäsi terveiden elinvuosien odotuksessa (93.), korruption yleisyydessä (96.) ja epätasa-arvossa (101.). Siten elämänlaatua heikentävät Filippiinien yhteiskunnan tunnetut rakenteelliset ongelmat.
Filippiiniläisen Social Weather Stationsin (SWS) kyselyssä kysyttiin suoraan, kuinka onnellisena tai onnettomana vastaaja pitää itseään nykyisessä elämäntilanteessa (marraskuussa 2025). Vastaajista 33 % sanoi olevansa hyvin onnellinen, 50 % melko onnellinen, 15 % ei erityisen onnellinen ja vain 2 % vastasi, että ei ole lainkaan onnellinen.
Onnellisuuden rinnalla kysyttiin myös, olivatko henkilöt tyytyväisiä vai tyytymättömiä elämäänsä. Vastaajille elämään tyytyväisyys ja onnellisuuden kokeminen eivät mene yksi yhteen, sillä elämäänsä tyytyväisiä vastaajia oli hieman vähemmän kuin itseänsä onnellisena pitäviä. Erittäin tyytyväisiä elämäänsä oli 28 %, melko tyytyväisiä 51 %, ei erityisen tyytyväisiä 14 % ja ei lainkaan tyytyväisiä 7 %.
Kuitenkin noin neljä viidestä koki olevansa ainakin melko onnellisia ja/tai elämäänsä tyytyväisiä. Ymmärrettävästi taloudellinen turva elämäntilanteessa vaikuttaa vahvasti elämäntyytyväisyyteen. Niistä vastaajista, jotka eivät ole viimeisen kolmen kuukauden aikana kokeneet nälkää, 17 % ei ollut elämäänsä tyytyväisiä. Satunnaisesti nälkää kokeneista tyytymättömiä oli 34 % ja usein nälkää kokeneista jopa 46 %.
Konservatiiviset asenteet naisten rooleihin säilyvät
Social Weather Stationsin (SWS) julkaisi naistenpäivänä kyselyraportin naisten rooleista perhe-elämässä (marraskuu 2025). Tulosten perusteella asenteet eivät ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttuneet. 83 % yhtyi väitteeseen, että miehen tehtävä on tienata rahaa ja vaimon tehtävä on pitää huolta kodista ja perheestä. Vain 8 % oli vastakkaista mieltä.
Vastaajista 63 prosentin mielestä alle kouluikäinen lapsi kärsii, jos hänen äitinsä käy työssä. Toista mieltä oli 27 %. Lapsi kärsii äidin työssäkäynnistä erityisesti naisten mielestä (68 %), kun miehistä näin ajatteli ”vain” 58 %. Vastaajista 51 prosentin mielestä perhe-elämä kärsii, jos nainen on kokopäivätyössä ja 36 %:n mielestä ei kärsi. Naiset hyväksyivät tämänkin väitteen (59 %) useammin kuin miehet (44 %).
40 miljoonalta filippiiniläiseltä puuttuu turvallinen vesilähde
Ilmastonmuutos ja saastuminen vaarantavat miljoonien veden saannin. Ympäristöministeriön (DENR) apulaisministeri Carlos Primo David totesi, että 5500:lla Filippiinien 7600 saaresta ei ole kunnollista juomaveden lähdettä. Suurissa kaupungeissa on panostettu vesilaitteistoihin, mutta pienillä saarilla ja vuoristoseuduilla on kymmeniä miljoonia vailla toimivaa vesihuoltoa.
Davidin mukaan hallitus investoi tänä vuonna 485 miljoonaa pesoa (€ 70 milj.) vesihuoltoon, mikä hyödyttää 440 000 ihmistä. Investointeihin sisältyy suolanpoistolaitteistojen hankkiminen 60 kylään. Vesiongelman ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin 200 miljardin peson resurssit.
99 % lapsille markkinoiduista ruokatuotteista epäterveellisiä
Unicef totesi selvityksessään, että Filippiineillä lapsille suunnatuista 1035 ruokatuotteen mainoksesta 99 % alitti terveellisen ravinnon standardit. Ultraprosessoidut ruoat ja sokeripitoiset juomat ovat vaikuttaneet lasten lihavuuden lisääntymiseen. Unicef ehdottaakin, että Filippiineillä hyväksytään laki terveellisestä ruokaympäristöstä. Se suojelisi lapsia aggressiiviselta markkinoinnilta, joka pyrkii lisäämään runsaasti sokeria, suolaa tai epäterveellisiä rasvoja sisältävien elintarvikkeiden tai juomien myyntiä.
Dynastioiden vastaista lakia esitetään
Filippiineillä poliittinen valta on vahvojen sukujen tai dynastioiden käsissä paikallistasolta kongressiin ja presidenttiin. Vuoden 1987 perustuslaissa lähtökohtana on yhdenvertainen pääsy julkishallinnon tehtäviin ja velvoitetaan kongressia kieltämään lailla määriteltävät poliittiset dynastiat. Vuosikymmeniä on kulunut, mutta vieläkään ei ole saatu aikaiseksi lakia, jossa olisi konkretisoitu, mitä dynastioilla tarkoitetaan ja miten niiden valta-asemia rajoitetaan. Enemmistö kongressiedustajista edustaa itse dynastioita, joten heillä ei ole ollut suurempaa kiinnostusta lähteä kaventamaan omaa valtaansa.
Nyt kongressissa on kuitenkin tehty lukuisia aloitteita antidynastialaiksi. Vaikka presidentti Marcos itse edustaa vahvasti vallan kaikilla eri tasoilla olevaa dynastiaa, on hän määrännyt lakiehdotuksen kiireellisesti käsiteltäväksi. Joidenkin mielestä tämä on vain korruptiokriisiin ajautuneen hallituksen taktikointia ja että dynastiat kyllä löytävät keinot, joilla pitää vallan käsissään. On kuitenkin ilmeistä, että jonkinlainen laki poliittisista dynastioista tullaan hyväksymään.
Kongressissa on keskusteltu siitä, kuinka läheisiä sukulaisia ehdolle asettumisen rajoitus koskisi. On esitetty rajaksi toisen tai neljännen asteen sukulaisuutta. Toisaalta erilaisia rajauksia on esitetty sille, mitä tehtäviä lähisukulaiset voisivat samanaikaisesti hoitaa. Tiukimmissa rajauksissa on lähdetty siitä, että suvusta voisi olla vain yksi edustaja valtakunnallisissa toimissa kuten presidenttinä tai kongressiedustajana ja toinen edustaja voisi olla paikallistasolla esim. kunnanvaltuutettuna tai pormestarina. Toisissa ehdotuksissa voivat olla vaikka puolisot tai serkut naapurikaupunginosien toimissa tai vierekkäisten vaalipiirien kongressiedustajina. Vaikeasti ratkaistava tilanne olisi myös se, kenen pitäisi luopua, jos vaikka kaksi keskenään vihamielisissä väleissä olevaa sukulaista pyrkii samantasoiseen tehtävään.
Listaan esimerkkinä tällä hetkellä poliittisissa asemissa olevat presidentti Ferdinand Marcosin lähisukulaiset: sisko Imee Marcos senaattori, serkku Martin Romualdez kongressin edustajainhuoneen ex-puhemies, edustajainhuoneen enemmistöryhmän puheenjohtajana poika Sandro Marcos, muut kongressiedustajat serkku Angelo Marcos Barba, serkun puoliso Yedda Romualdez, Marcosien dominoiman provinssin Ilocos Norten kuvernööri serkun puoliso Cecilia Marcos ja varakuvernööri serkku Matthew Marcos Manotoc, Laoag Cityn pormestari serkku Michael Marcos Keon ja Tacloban Cityn pormestari serkku Alfred Romualdez. Jos mennään kunnanvaltuutettutasolle tai pikkuserkkuihin, löytyy sukulaisia enemmänkin. Vastaavia listoja saisi helposti monista muistakin dynastioista.
Kansan enemmistö haluaa antidynastialakia. Pulse Asian tuoreen kyselyn mukaan 64 % vastaajista kannatti lakia. Parhaiten toimeentulevista tätä mieltä oli 70 %, mutta huonoiten toimeentulevista vain 36 % kannatti lakia. Tutkijat ovat selittäneet tätä Filippiinien patrimoniaalisella yhteiskunnalla. Marginalisoiduissa yhteisöissä edelleen luotetaan siihen, että vaikeissa tilanteissa alueen valtasuku turvaa heidän toimeentulonsa. Pelätään, että isä- tai äitihahmon syrjäyttäminen jättää heidät ilman mitään tukipylvästä.
Rodrigo Duterten oikeudenkäynti etenee
Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut jo vuoden Kansainvälisen oikeustuomioistuimen ICC:n tutkimusvankina Den Haagissa huumesotaan liittyen. Duterten puolustus yritti vedota terveyssyihin, että presidentti ei ole enää kykenevä käymään oikeutta, joten ICC:n pitäisi luopua oikeudenkäynnistä ja vapauttaa hänet välittömästi. ICC teetti perusteellisia terveystutkimuksia ja päätyi siihen, että oikeudenkäyntiä voidaan jatkaa.
Helmikuun lopulla ICC:n kolmen tuomarin esitutkintakamari kokoontui kuulemaan, riittävätkö todisteet syytteen vahvistamiseen. Duterte ilmoitti jo etukäteen, että hän ei istuntoihin osallistu, koska ei tunnusta Filippiinien kansalaisena ICC:n toimivaltaa hänen tapauksessaan. Oikeus ei velvoittanut häntä olemaan paikan päällä. Puolustus pyrki kumoamaan syytteet sillä, että Filippiineillä harjoitettiin vain huumeiden vastaista taistelua, joka ei sisältänyt systemaattisesti ohjattua tarkoituksellista tappamista. Poliisioperaatioissa rikollisia vastaan tulee kuolemantapauksia, mutta jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, ne ovat yksittäisten poliisien vastuulla. Hän sanoo, että ei ole antanut suoria tappamiskäskyjä.
Syyttäjä väitti, että Duterte oli jo Davaon pormestarina edesauttamassa oletettujen huumerikollisten tappamista mm. kuolemanpartioiden avulla. Presidenttinä hän oli luomassa valtakunnan tasolla systemaattista huumesodan politiikkaa, jonka seurauksena tapettiin tuhansia. Puheenvuoroissaan hän kannusti toistuvasti huumerikollisten tappamisiin. Hän tiesi massiivisista tappamisista, mutta ei tehnyt mitään niiden estämiseksi ja lupasi poliiseille suojaa oikeustoimilta.
Esitutkintakamarilla on 60 päivää aikaa päättää, riittääkö näyttö syytteiden vahvistamiseen. Jos ne vahvistetaan, siirrytään varsinaiseen oikeudenkäyntiin.
Interpol on antanut huumesotaan liittyen pidätysmääräyksen myös kahdesta senaattorista, eli ”Bato” dela Rosasta ja Bong Gosta. Duterten poliisijohtaja ja huumesodan ykköstoimeenpanija Bato on pakoillut pidätystä jo syyskuusta 2025 lähtien täydellä palkalla. Duterten läheisin avustaja Bong sen sijaan on hoitanut tunnollisesti tehtäviään senaatissa eikä kukaan ole tullut häntä pidättämään.
Presidentti Marcos ei joudu valtakunnanoikeuteen
Kongressin edustajainhuoneen oikeusvaliokunta hylkäsi kaksi presidentti Marcosia vastaan esitettyä virkasyytekirjelmää, joilla yritettiin saada presidentti valtakunnanoikeuteen. Oikeusvaliokunnan tehtävänä on arvioida, ovatko syytteet muodon ja sisällön puolesta päteviä ja jos molemmat ehdot täyttyvät, äänestää edustajainhuone syytteen asettamisesta. Valtakunnanoikeudessa edustajainhuoneen valitsemat edustajat toimivat syyttäjinä ja senaattorit tuomareina.
Tällä kertaa presidentti selvisi vähällä, sillä valiokunta totesi molemmat syytekirjelmät muodollisesti päteviksi, mutta sisällöllisesti näyttö ei riittänyt. Ensimmäinen lakimies Andre de Jesusin kirjelmä todettiin perustuvaksi lähinnä kuulopuheisiin ja lehtitietoihin ilman henkilökohtaista tietoon perustuvaa näyttöä. Hän syytti Marcosia mm. Rodrigo Duterten kaappauksesta lentokentällä ja toimittamisesta Haagiin kansainvälisen oikeuden vankilaan, sekä kokaiinin käytöstä. Toisessa vasemmistolaisen Makabayan-blokin valituksessa presidenttiä syytettiin mm. tulvansuojeluhankkeisiin liittyvästä lahjusten vastaanottamisesta ja näiden hankkeiden rahanjakojärjestelmän toteuttamisesta.
Myös varapresidentti Sara Duterte virkasyytteessä
Kongressin edustajainhuone nosti Sara Dutertea vastaan virkasyytteen jo vuosi sitten, mutta korkein oikeus tyrmäsi syytteen jo ennen kuin se ehti senaatin käsittelyyn. Vuonna 2026 kaksi ensimmäistä valitusta eivät edenneet käsittelyyn, koska ne oli jätetty ennen kuin lain vaatima vuosi edellisestä virkasyytevalituksesta oli täyttynyt. Oikeusvaliokunta on todennut kaksi virkasyytevalitusta muodollisesti ja sisällöllisesti hyväksyttäviksi, joten niiden osalta edettiin 25.3. todistajien kuulemiseen. Sara Duterte on ilmoittanut, että ei näihin istuntoihin osallistu.
Osin valitukset perustuivat samoihin seikkoihin kuin vuosi sitten. Dutertea syytetään mm. 612 miljoonan peson ns. luottamuksellisten määrärahojen väärinkäytöksestä ja lahjonnasta. Häntä syytetään myös presidenttiin ja tämän puolisoon kohdistuneesta tappouhkauksesta. Valiokunnalla on 60 istuntopäivää aikaa laatia raportti täysistunnolle, joka päättää nostetaanko virkasyyte Sara Dutertea vastaan vai ei.
Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut
