Mabuhay 2/2025
Uutisia Filippiineiltä
Filippiinit-seuran uutistiedote 8.10.2025
Korruptio suututtaa kansaa
Näin vihaista kansaa ei ole nähty Filippiineillä vuosiin. Korruptiota siellä on ollut kautta aikain, mutta DPWH:n (Julkisten töiden ja teiden ministeriö) tulvasuojeluun tarkoitettujen hankerahojen huijaaminen sai kansan valtaviin mielenosoituksiin. Taifuunit ja tulvat aiheuttavat vuosittain sadoille tuhansille ihmisille vahinkoja ja yleensä satoja kuolemiakin.
Heinäkuun puheessaan kansakunnalle Presidentti Ferdinand Marcos Jr. nosti itse esiin tulvasuojeluhankkeisiin liittyvän korruption. Vuoden 2022 jälkeen tulvasuojeluun on uponnut kymmenisen miljardia dollaria. Joukossa on paljon haamuprojekteja, joissa rahat on jaettu, mutta töitä ei ole edes aloitettu. Vielä enemmän on hankkeita, joissa materiaalien ja työn laatu on ala-arvoista.
Senaatissa väärinkäytöksiä tutkivan Blue ribbon -komitean puheenjohtaja, senaattori Panfilo Lacson arvioi, että viimeisen 15 vuoden aikana tulvasuojeluun käytetyistä 40 miljardista dollarista noin puolet on mennyt korruptioon. Kakkua ovat urakoitsijan lisäksi jakamassa paikallisviranomaiset, DPWH:n eri tason päälliköt ja projekteista vastaavat alueinsinöörit. Tyypillisesti 10–25 prosenttia menee alueen kongressiedustajalle ja senaattorille, jotka ovat esittäneet valtion budjettiin ylimitoitetun rahoituksen hankkeelle. Usein nämä poliitikot käyvät neuvottelemassa ministeriön vastaavien kanssa sopivasta prosenttiosuudesta.
Tulvasuojeluhankkeiden korruptio tutkittavaksi
Presidentti Marcos jr. on luvannut asiasta perinpohjaista tutkimusta, jossa ”ketään ei säästetä”. Hän myös peruutti ensi vuodelle suunnitellut tulvasuojeluprojektit. Presidentti perusti itsenäisen infrastruktuurikomission (Independent Commission for Infrastructure, ICI) tutkimaan etenkin hankkeisiin liittyvää korruptiota vuodesta 2015 alkaen. Korruptiota on myös teiden ja julkisten rakennusten rakentamisessa ym. hankkeissa, joissa liikkuu paljon rahaa. Kolmihenkisen ICI:n puheenjohtajaksi presidentti nimesi ex-korkeimman oikeuden jäsen Andres Reyesin, toiminnanjohtajaksi korkeimman oikeuden ent. puhemies Brian Hosakan ja jäseneksi DPWH:n ex-ministeri Rogelio Singsonin.
Lisäksi presidentti nimesi ICI:n erityisasiantuntijaksi Baguion pormestari Benjamin Magalongin, jolla on taustaa mm. poliisin rikostutkimuselimen (CIDG) lahjomattomana päällikkönä. Hän ei ole pelännyt laittaa korkeimpiakaan johtajia tai poliitikkoja syytteeseen, ja hän lähtikin välittömästi kentälle tutkimaan tulvasuojeluhankkeita.
Presidentti nosti kuitenkin esiin kysymyksen, tekeekö samanaikainen viranhoito Baguion pormestarina Magalongista esteellisen? Magalong koki tämän vihjeeksi ja ilmoitti alle kahdessa viikossa eroavansa ICI:n tehtävästä. Ehkä hänen vahva tutkimusotteensa ei sopinut joillekin tahoille, ja hänelle tehtiin myös selväksi, että hänet on nimitetty vain neuvonantajaksi, ei tutkijaksi. Lisäksi yksi epäilty tulvasuojeluhankkeita tehnyt yritys oli rakentanut Baguion kaupungille epäkelvon tenniskentän. Magalongin mielestä esteellisyysväite on vain tekosyy, sillä hän toimii molemmissa tehtävissä samojen eettisten ja korruptionvastaisten periaatteiden mukaan, ja tenniskenttään ei liittynyt korruptiota.
Presidentti Marcos nimitti Magalongin tilalle evp. poliisijohtaja Rodolfo Azurinin, tällä kertaa neuvonantajaksi ja tutkijaksi. ICI:n osalta on keskusteltu, onko sillä riittävät toimivaltuudet miljardien arvoisten korruptiohankkeiden saamiseksi tuomioistuimiin ja onko sille taattu riittävä itsenäisyys. ICI voi velvoittaa kenet tahansa tulemaan kuultavaksi ja voi toimittaa raporttinsa oikeusministeriöön tai oikeusasiamiehelle syytetoimia varten. ICI:llä ei ole syyteoikeutta ja nähtäväksi jää, kuinka itsenäisesti se valtaa käyttää, kun kohteena on taloudellinen ja poliittinen eliitti.
ICI luovutti jo oikeusasiamiehelle ensimmäisen raporttinsa mahdollisia syytetoimia varten tulvasuojeluhankkeesta Mindorolla. Epäiltynä on nyt ulkomailla piilotteleva kongressiedustaja Elizaldy Co ja 17 muuta henkilöä.
Sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa aloitettiin komiteatasoiset korruptiotapausten kuulemiset. Tosin edustajainhuone lopetti ICI:n perustamisen jälkeen omat tutkimukset ja luovutti keräämänsä aineistot ICI:lle.
Senaatin Blue ribbon -komitean kuulemisissa DPWH:n Bulacanin alueinsinöörit Henry Alcantara ja Brice Hernandez paljastivat, miten ja keille alueen tulvasuojeluhankkeissa korruptiorahaa oli jaettu. Pian myös heidän esimiehensä apulaisministeri Roberto Bernardo kertoi tietojaan ja osallisuudestaan korruptioon. He ovat puhuneet saadakseen todistajansuojelun kautta helpotusta tuomioihin. Heidän kauttaan paljastui, että osallisia olivat mm. senaattorit Francis Escudero, Jinggoy Estrada, Joel Villanueva , ex-senaattorit Bong Revilla ja Nancy Binay sekä kongressiedustaja Elizaldy Co ym. He ovat tietysti kiistäneet syyllisyytensä.
Päitä pudonnut
Tietysti DPWH-ministeriön koko johto ja Bulacanin aluetoimiston vastuulliset erotettiin välittömästi. Myös kongressissa tapahtui muutoksia. Todistajien lausuntojen mukaan senaatin presidentti Escudero oli saanut urakoitsijalta vaalitukea 30 miljoonaa pesoa. Lahjuksen ottamisen takia senaatissa uusi enemmistö valitsi hänen tilalleen Tito Sotton.
Poliittisesti vielä merkittävämpää on, että edustajainhuoneen puhemies Martin Romualdez joutui eroamaan tehtävästä. Hän kun on Marcosin serkku ja oli kasvamassa korkoa klaanin seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Häntä on pidetty Sara Duterten ohella vahvimpana kandidaattina.
Yrittäjäpariskunta Sarah ja Pacifico Discaya ovat suurimpia tulvasuojeluskandaaliin liittyviä urakoitsijoita. Heidän todistajalausuntonsa mukaan Romualdez ja Co saivat 25 prosentin osuuden heidän Bulacanin hankkeistaan. Dutertea lähellä oleva senaattori Rodanto Marcoleta yllätti kaikki, kun hän toi komitean kokoukseen ennakolta ilmoittamatta todistajaksi Con entisen avustajan Orly Gutezan. Guteza kertoi toimittaneensa Romualdezille kotiin matkalaukuilla hänen osuutensa lahjuksista. Tosin hämmennystä on aiheuttanut, että Gutezaa ei ole sen jälkeen tavoitettu eikä hänestä ole löytynyt taustatietojakaan. Lisäksi notaari, jonka allekirjoitus on vahvistamassa hänen todistajanlausuntoaan, väittää, että hänen nimensä on siihen väärennetty.
Seuraava yllätys oli, että Blue ribbon -komitean puheenjohtaja Lacson ilmoitti eroavansa tehtävästä, koska osa senaattoreista ei pidä hänen toimintatavoistaan. Voi olla, että tutkintojen kohdentuminen kongressiedustajiin ja senaattoreihin itseensä tuntuu uhkaavalta ja pyrkii estämään tutkintaa. Ehkä tähän liittyvät myös huhut, että senaatissa kootaan taas uutta enemmistöä syrjäyttämään senaatin presidentti Sotton.
Vielä ei kannata kuopata Romualdezin nimeä, sillä ennen vuoden 2028 presidentinvaaleja voi edessä olla monta käännettä. Toisaalta Duterten kannattajat saivat keväällä osavoiton, kun korkein oikeus totesi, että kongressi oli viemässä Saraan kohdistuneen syytteen valtakunnanoikeuteen perustuslain vastaisella tavalla. Kongressi voi nostaa uuden syytteen Saraa vastaan, mutta aikaisintaan helmikuussa 2026.
Kansa mielenosoituksissa korruptiota vastaan
Tulvasuojeluun liittyvä korruptioskandaali sai 21. syyskuuta yli 200 000 ihmistä osoittamaan mieltä korruptiota vastaan Manilassa ja muissa kaupungeissa. Pitkiin aikoihin ei ole nähty mielenosoituksia, joissa olisi mukana yhtä monipuolisesti eri väestöryhmiä. Marsseja järjestämässä oli opiskelijoita, kirkollisia tahoja, ammattiyhdistyksiä, kulttuurityöntekijöitä, julkkiksia ja kelvottomista tulvasuojeluhankkeista kärsimään joutuneita. Myös alkuperäiskansojen edustajat kuten Mindoron mangyanit osoittivat mieltä.
Suurten marssien järjestäjät halusivat estää tapahtumien hyväksikäytön puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Lähinnä Duterten tukijoukot halusivat nostaa mielenosoitusten päävaatimukseksi presidentti Marcosin eron, jolloin valta siirtyisi varapresidentti Sara Dutertelle. Suuri osa järjestäjistä ei ollut erityisiä Marcosin ystäviä, mutta eivät halunneet myöskään Duterteja vallan kahvaan. Puolustusvoimien päämajan edustalle kokoontui pieni joukko evp-upseereita ja sotilaita vaatimaan armeijaa vallankaappaukseen Marcosia vastaan, mutta puolustusvoimien johto vakuutti kunnioittavansa perustuslaillista tehtäväänsä.
Mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti, paitsi että lähellä presidentinpalatsia nuoret mielenosoittajat ottivat kaduilla yhteen poliisin kanssa. He mm. sytyttivät esteeksi pystytetyn rekan perävaunun palamaan, ja osa kävi ryöstämässä läheisen hostellin kassan ja asukkaiden varat. Tämä joukko toimi erillään muista mielenosoituksista, ja Manilan pormestari Isko Morenon mukaan on näyttöä, että nuorille maksettiin rähinöinnistä. Runsaat 200 mielenosoittajaa pidätettiin ja heistä lähes puolet oli alaikäisiä. Tutkittavana on myös poliisin kovat otteet näitä mielenosoittajia vastaan.
Suurin mielenosoituksia järjestänyt yhteenliittymä ”Trillion (suom. biljoona) Peso March” on ilmoittanut järjestävänsä entistä suuremman mielenosoituksen 30.11. Nähtäväksi jää, kykeneekö kansanliike murtamaan syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin imeytynyttä korruptiota vai palataanko pienen kuohunnan jälkeen entiseen menoon. Vai käykö kuten 1986 Edsa-vallankumouksessa, jossa yli miljoona ihmistä sai viiden vuorokauden mielenosoituksella kaadettua Ferdinand Marcos Seniorin diktatuurin, mutta palattuaan koteihin jätti vallankäytön poliitikoille?
Talous kasvaa, vaikka tavoitteista jääty
Filippiinien talous jatkoi alkuvuonna ripeää kasvuaan, joskin tammi-kesäkuun kasvuluvut jäivät vuodentakaista pienemmiksi. Kasvua kertyi 5,5 prosenttia.
Samaan aikaan inflaatio on hidastunut ja keskuspankin mukaan se näyttäisi tulevaisuudessakin asettuvan pankin 2–4 prosentin tavoitteeseen. Kuluvan vuoden inflaation ennakoidaan olevan 1,7 prosenttia. Sen myötä korkotasoa voidaan alentaa. Elo-syyskuun vaihteessa keskuspankki laski ohjauskorkoaan 0,25 prosentilla. Korkoa on alennettu nyt 1,5 prosenttiyksiköllä viime vuoden elokuun jälkeen.
Korkotason lasku tukee kotimaista kulutusta, joka tuo suurimman osan Filippiinien bruttokansantuotteesta. Siitä on tullut entistä tärkeämpää taloudelle kansainvälisen ympäristön muuttuessa entistä epävarmemmaksi. Yhdysvallat alkoi soveltaa 19 prosentin tullitasoa Filippiineiltä tuoduille tuotteille 7. elokuuta alkaen. Tämä on samaa tasoa kuin esimerkiksi Indonesialla.
Uusi kaivoslaki
Presidentti Marcos Jr. allekirjoitti syyskuun alussa uuden kaivoslain, jonka tarkoitus on tuoda valtion kassaan enemmän rahaa kaivostoiminnasta. Uusi laki uudistaa vanhan hajanaisen kaivosverojärjestelmän. Uuden veron arvioidaan tuovan jopa yli sadan miljoonan dollarin verotulot vuosittain ja estävän kaivosyhtiöiden keinottelua, jolla ne ovat pimittäneet verottajalta tulojaan.
Filippiineillä on runsaat kaivostoimintaan soveltuvat mineraalivarat ja maassa toimii kymmeniä metallikaivoksia. Ongelmana ovat kaivosten tuottamat ympäristöhaitat.
Sähkön kysynnän maailmassa kasvaessa voimakkaasti lisää tämä akkuihin käytettävän nikkelin kysyntää. Nikkelin lisäksi Filippiinien maaperässä on runsaasti myös muita arvokkaita metalleja, kuten kuparia, kultaa, sinkkiä ja hopeaa.
Muun muassa Amnesty on kiinnittänyt huomionsa siihen, että nikkelikaivokset esimerkiksi Zambalesissa ja Palawanilla ovat tuhonneet metsiä ja jättäneet jälkeensä erilaisia terveysongelmia paikallisille asukkaille. Näiden mielipidettä kaivostoiminnasta ei ole aina otettu huomioon. Kaivostoiminnan haitoista ei ole Amnestyn raportin mukaan kerrottu riittävästi etukäteen.
Lisäksi osa kaivoksista toimii laittomasta ilman viranomaislupia. Niiden aiheuttamista ympäristövahingoista on vaikeaa saada ketään vastuuseen. Viranomaiset ovat pidättäneet viime aikoina laittomien kaivosten pyörittämisestä filippiiniläisten lisäksi myös kiinalaisia.
Ilmaista sairaanhoitoa kaikille
Presidentti Marcos totesi heinäkuussa, että tästä eteenpäin perussairaalahoito on maksutonta terveysministeriön alaisissa sairaaloissa. Koko hoito leikkauksineen, laboratoriokokeineen ja lääkkeineen on ilmaista. Rajaus perushoitoon tarkoittaa, että erityispalveluista kuten yhden hengen huoneesta joutuu maksamaan.
Jo presidentti Noynoy Aquinon kaudella 2010-luvun alussa alettiin laajentaa terveysvakuutuksen (PhilHealth) kattavuutta koko väestöön, ja presidentti Duterten vuonna 2019 vahvistamassa universaalissa terveydenhuoltolaissa (Universal Health Care Act) tähän päästiinkin. Vuosien myötä on laajennettu terveysvakuutukseen sisältyviä hoitoja ja nostettu korvausastetta.
Sairaalahoidon maksuttomuus (zero balance billing) on varsinkin pieni- ja keskituloisille hyvä uudistus, vaikka se kattaa vain osan sairaaloista. Yksityissairaalat kyllä laskuttavat kaikista toimenpiteistä, ja niin voivat tehdä myös muut kuin terveysministeriön ylläpitämät julkishallinnon sairaalat. Samoin hoidot valtion erikoissairaaloissa kuten sydän-, munuais- ja keuhkosairaaloissa ovat maksullisia.
Muutoksen toimeenpanossa on kuitenkin vielä tekemistä. Monille on vielä epäselvää, mitä palveluita maksuttomuus koskee ja miten pitää toimia. Kaikki kansalaiset ovat periaatteessa PhilHealthin vakuutuksen piirissä, mutta jotkut eivät ole siihen rekisteröityneet. Jos potilas otetaan sairaalaan sisään, hän voi kuitenkin käydä rekisteröitymässä sairaalan PhilHealth-toimistossa.
Maksuista voi aiheutua hätäännystä myös, jos akuutissa hoitotarpeessa oleva potilas viedään lähellä olevaan yksityiseen sairaalapäivystykseen. Varattomuuden perusteella ei kuitenkaan missään sairaalassa saa jättää ilman kiireellistä hoitoa. Jatkohoito maksaa, mutta potilas voi pyytää siirtoa valtion sairaalaan.
PhilHealthin talous on ollut tiukoilla ja sillä on mm. vuosien maksurästejä yksityissairaaloille ostopalveluista. Ilmaisen sairaanhoidon rahoitus voi lisätä ongelmia. Viime vuonna kongressi leikkasi PhilHealthin budjetista 60 miljardia pesoa muun budjetin katteeksi. Korkein oikeus totesi terveysvakuutuksen rahojen siirron muuhun tarkoitukseen laittomaksi, joten presidentti Marcos on luvannut palauttaa rahat PhilHealthille. Lisäksi korruptiosyytökset ovat ravistelleet myös PhilHealthiä, jossa liikkuu suuria rahoja.
Rodrigo Dutertelle syytteet kansainvälisessä rikostuomioistuimessa
Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut maaliskuusta lähtien Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tutkintavankina. ICC:n syyttäjät esittivät syyskuussa 15-sivuisen syyteasiakirjan Duterten rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syytteet sisältävät kolme pääkohtaa:
- 19 murhaa hänen pormestarikaudellaan Davaossa vuosilta 2013 – 2016. Raportin mukaan Duterte oli perustanut kuolemanpartio Davao Death Squadin (DDS) toteuttamaan oletettujen rikollisten murhia.
- 14 korkean tason huumerikollisen murhaa presidenttikaudellaan vuosina 2016 – 2017.
- 45 murhaa tai murhayritystä asuinaluetason ”puhdistusoperaatioissa” vuosina 2016 – 2018.
Syytteen mukaan Dutertella ja hänen rikoskumppaneillaan oli ainakin vuodesta 2011 vuoteen 2019 yhteisesti hyväksytty yleinen suunnitelma, jonka mukaan ”neutralisoidaan” ilmeiset rikolliset ja erityisesti huumerikolliset, vaikka tappamalla. Duterten katsotaan olevan henkilökohtaisesti vastuussa murhista, sillä hän oli suunnittelemassa ja johtamassa rikollisten neutralisointiohjelmaa, perustamalla kuolemanpartio DDS:n ja valtuuttamalla valtion väkivaltakoneiston huumesodan toimiin, tarjoamalla palkkioita oletettujen rikollisten tappamisesta ym.
Tuomioistuin on ottanut tutkittavakseen vain 76 murhaoletusta, mutta kokonaisuutena Duterten presidenttikaudella poliisi tai huumeviranomainen tappoi yli 6000 oletettua huumerikollista. Jos lasketaan mukaan poliisin käyttämät palkkamurhaajat ja huumejengien keskinäiset murhat, on luku suurempi.
Syytteet oli tarkoitus esittää ICC:n esitutkintakamarille 23.9. Puolustusasianajajat esittivät, että 80-vuotiaan Duterten kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet vankeudessa niin, että hän ei pysty oikeusistuntoon osallistumaan. Sen mukaan hänellä on vaikeuksia muistaa tapahtumia, paikkoja ja jopa sukulaisiaan eikä hän kykene erottamaan oleellisia seikkoja oikeusprosessissa. Puolustus vaatii terveyssyistä oikeudenkäynnin lakkauttamista ja Duterten palauttamista kotiin.
ICC päättikin peruuttaa 23.9. istunnon eikä ole vielä ilmoittanut, milloin jatketaan. Mahdollisesti vielä tutkitaan Duterten terveydentilaa. Huumesodassa murhattujen omaiset ovat epäilleet, että puolustus yrittää esittää terveydentilan huonompana kuin onkaan, jotta Duterte ei joutuisi vastuuseen tuhansista murhista ja omaisille tuotetuista kärsimyksistä.
Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut