Blogi 10.12.2018, Pekka Borg
Huumesodassa vihdoinkin tuomio tappamisista
Joulukuun 10. on kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä. Filippiinien ihmisoikeuksista kuulee yleensä huonoja uutisia, mutta nyt on kerrottavana hyvääkin. Poliisi on huumesodan aikana ampunut yli 5000 epäiltyä, mutta nyt ensimmäistä kertaa oikeus tuomitsi poliiseja murhasta vankilaan.
Viime vuoden elokuussa poliisit ampuivat 17-vuotiaan koulupojan, Kian delos Santosin, jonka he väittivät toimivan asuinalueellaan huumekuriirina. Poliisit väittivät, että Kian yritti paeta ja ampui heitä kohti, jolloin he itsepuolustukseksi joutuivat ampumaan Kianin. Tämä on poliisin vakioselitys kaikissa tapauksissa, joissa he ovat ampuneet tappaakseen. Poliisien epäonneksi turvakameraan jäi näyttöä siitä, kuinka kaksi siviilipukuista poliisia raahaa Kiania sivukujille ja hetken päästä kuuluu laukauksia. Kiinniotolla oli myös useampia silminnäkijöitä. Ohessa on linkki yhteen uutisraporttiin (tagalogiksi), jossa näkyy mm. turvakameran videokuvaa: https://www.youtube.com/watch?v=hKb3H0yEgPc
Yleensä poliisin ampumat henkilöt löytyvät pistooli kädessä ja vierellä pari pussia metamfetamiinia – joko oikeasti tai tarvittaessa lavastetusti. Niin Kiankin, jonka ruumis oli sikiöasennossa. Oikeuslääketieteellinen ja ballistinen tutkimus osoitti, että häntä oli ammuttu makaavassa tai istuvassa asennossa lähietäisyydeltä. Toisaalta hänen käsistään ei löytynyt aseenkäyttöä osoittavia ruutijäämiä.
Kianin tapauksesta tuli huumesodan symboli.
Presidentti Dutertekin totesi nähtyään turvakameran videon, että Kianin tappoon syyllistyneet poliisit kuuluvat vankilaan. Kianin tapauksen saama suuri julkisuus taisi vaikuttaa siihen, että tekoon syyllistyneet rivipoliisit tuomittiin kalterien taakse. On todella harvinaista, että omaiset uskaltavat viedä poliisin ja muiden asevoimien tekemiä tappoja oikeuteen, vaikka olisi näyttöä lainvastaisesta tappamisesta. Kansalaisilla ei ole uskoa siihen, että he voisivat saada turvallisen ja reilun oikeudenkäynnin lainvalvojia vastaan. Samoin harva silminnäkijä suostuu todistamaan poliisia vastaan. Kianin vanhemmilla onneksi oli rohkeutta.
Poliisin virkatehtävissä tekemien tappojen lainmukaisuutta tutkii vain poliisin sisäinen organisaatio. Yli 5000 tapon joukossa on varmasti paljon muitakin tapauksia, joissa poliisi on ampunut uhrin ilman todellista uhkaa, mutta ainoatakaan huumeoperaation ampumistapausta ei ole poliisiorganisaation omasta aloitteesta viety oikeuteen. Lainvalvontaviranomaiset ovat kyllä erottaneet virasta Duterten kaudella lokakuun loppuun mennessä 287 henkilöä huumeidenkäytön takia ja 130 henkilöä muiden huumerikkeiden perusteella.
Kyselytutkimusten mukaan enemmistö kansalaisistakin uskoo, että poliisi on huumesodassaan ampunut henkilöitä, jotka ovat jo antautuneet. Poliisin toiminnan lainmukaisuuden parantaminen edellyttää, että kuolemaan johtaneet poliisin aseidenkäytön tapaukset tulisi antaa poliisista riippumattomien elimien tutkittavaksi.
Vaikka vuoden 2018 tammi-lokakuussa huumeoperaatioissa tapettiin “enää” runsaat tuhat epäiltyä (#RealNumbersPH), on varsinkin poliisiorganisaation asenteissa paljon korjattavaa. Joillakin alueilla poliisi tekee vuorokauden tai parin kestäviä koko provinssin laajuisia operaatioita, joissa poliisi tappaa jopa kymmeniä epäiltyjä kerralla. Erityisesti Bulacanin poliisi on niittänyt mainetta tuhoisilla operaatioillaan, mutta marraskuun alussa Lagunankin poliisi tappoi 24 tunnissa 12 epäiltyä ja kaksi viikkoa sitten 48 tunnissa 11 epäiltyä huumerikollista. Lagunan poliisijohtaja Eleazar Matta vain totesi Inquirer-lehdelle (28.11.2018), että “kuolleiden määrä oli merkityksetöntä verrattuna siihen, että samalla pidätettiin 187 erilaisiin rikoksiin syyllistynyttä.” Hän lupasi, että toimintamalli on niin tehokas, että sen käyttöä tullaan jatkamaan. Jos tämä on poliisijohtajien antama arvo ihmiselämälle, on paljon ruumiita tiedossa jatkossakin.
Lähipäivinä on kongressilta odotettavissa päätös sotatilan jatkamisesta koko Mindanaon alueella vuodeksi 2019. Näin sotatilahallinnosta ollaan tekemässä uutta normaalitilaa. Nyt on kuitenkin syytä juhlia Kianin tapauksen lisäksi toistakin merkittävää oikeuden päätöstä, jossa ensimmäistä kertaa tuomittiin korkean tason sotilas ihmisoikeusrikoksesta. Nimittäin syyskuussa kenraali Jovito “teurastaja” Palparan sai elinkautisen vankilatuomion kahden opiskelija-aktiivin kidnappaamisesta ja katoamisesta vuonna 2006. Toivottavasti nämä tapaukset kannustavat asevoimia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja rohkaisevat uhreja tai heidän omaisiaan hakemaan oikeutta asiassaan.