Blogi 17.5.2019, Pekka Borg
Dutertelle tyrmäysvoitto
Maanantain 13.5. vaalit olivat täydellinen voitto Dutertelle. Kongressin edustajainhuoneen vaalien tulokset eivät ole kovin kiinnostavia, koska presidentistä riippumatta edustajainhuoneen kansanedustajat ryhmittyvät aina presidentin taakse. Sen sijaan senaatti on perinteisesti toiminut itsenäisesti. Myös nyt päättyneellä kaudella senaatti jätti useita Duterten ehdotuksia hyväksymättä, vaikka enemmistö senaattoreista kuului hallituksen tukipuolueisiin.
Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että senaattiin valittiin yhdeksän presidentin ja hänen tyttärensä Sara Duterten suosittelemaa ehdokasta ja kolme riippumatonta ehdokasta, mutta ei ainoatakaan senaattoria oppositiosta, liberaalijohtoisen Otso Diretson tai vasemmiston Labor Winin listoilta. Näin 24-jäsenisen senaatin oppositio kutistuu vain neljään jo aiemmin valittuun senaattoriin ja heistäkin Leila de Limaa on pidetty jo yli kaksi vuotta vangittuna, ilman oikeudenkäyntiä.
Jää nähtäväksi, vieläkö senaatista löytyy itsenäistä harkinta- ja päätöskykyä vai tuleeko siitä vain presidentin politiikan varmistaja. Duterte kampanjoi erityisesti lähimmän avustajansa Bong Gon valitsemisen puolesta ja hän voi luottaa siihen, että Go ajaa senaatissa presidentin linjaa. Samoin valituksi tulivat huumesotaa johtanut poliisin ylijohtaja Ronald “Bato” dela Rosa sekä presidentin poliittinen avustaja Francis Tolentino. Jos kaikki hallituksen liittolaispuolueita edustavat senaattorit pysyvät rivissä, ei oppositio kykene estämään ainoatakaan senaatin päätöstä.
Sara Duterte kuninkaantekijänä
Viime vuoden aikana varsinaiseksi politiikan voimatekijäksi on noussut Sara Duterte, joka valittiin taas ylivoimaisesti Davaon pormestariksi. Kongressin edustajainhuoneen puhemies ja presidentin puolue PDP-Labanin pääsihteeri Pantaleon Alvarez oli ruvennut “kukkoilemaan” niin kongressissa kuin puolueessakin. Heinäkuussa 2018 Sara junaili taustalta Alvarezin erottamisen puhemiehen paikalta ja ex-presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) valitsemisen hänen tilalleen, vaikka Sara ei ole kongressiedustaja eikä muussakaan valtakunnallisessa poliittisessa tehtävässä. GMA oli Marcosin jälkeen korruptoitunein Filippiinien presidentti, jonka aikana ns. pork barrel -petokset (PDAF) kongressissa olivat suurimmillaan. Presidentti Duterten keskeisin kampanja huumesodan ohella on taistelu korruptiota vastaan, mutta se ei estä “tarkoituksenmukaista” poliittista liittoutumista.
Sara Duterte perusti vuoden 2018 alussa alueellisen poliittisen puolueen, Hugpong ng Pagbabagon (HNP), joka käytännössä on toiminut hyvin valtakunnallisesti. HNP on tehnyt yhteistyösopimuksia kaikkien presidenttiä tukevien puolueiden kanssa ja siitä tuli vaaleissa hallitusrintaman yhteinen lista. Presidentin johtama PDP-Laban on HNP:n jäsenpuolue eikä sen kilpailija. Kun presidentin kansansuosio on edelleen 70-80 %, on muille Dutertea tukeville puolueille ollut tärkeätä ratsastaa tällä aallolla ja saada ehdokkaansa Saran suosittelemalle listalle.
HNP:n yhteistyökumppanit ovat hyvin kirjavaa joukkoa, sillä mukaan ovat kelvanneet kaikki, jotka ovat liberaalipuoluetta vastaan. HNP:n listoilta valittiin senaattiin mm. diktaattori Marcosin tytär Imee Marcos. Kaikista suurimmalla äänimäärällä tuli valituksi miljardööri Cynthia Villar. Valituksi tuli myös Bong Revilla, joka on ollut syytettynä PDAF-petoksista. Saran suosituslistalla oli myös kaksi kansannousulla erotetun ex-presidentti Erap Estradan poikaa, jotka tosin eivät tulleet valituksi.
Salaliittoa ja negatiivista vaalikampanjaa
Vuoden 2016 vaalit ratkaistiin sosiaalisessa mediassa, jonka hyödyntämisessä Duterten koneisto oli ylivoimainen. Ensimmäistä kertaa kampanjointiin palkattiin trolliarmeijat ja valeuutisia levitettiin paljon.
Varmasti tälläkin kertaa sosiaalista mediaa käytettiin, vaikka Facebook sulkikin satoja valeuutisiin käytettyjä tilejä. Näissä vaaleissa silmiinpistävää oli, että pyrittiin salaliittoteorioita levittämällä tuhoamaan opposition ja kriittisen lehdistön uskottavuus. Muutama viikko ennen vaaleja presidentti Duterten kehotuksesta julkistettiin matriisi salaliitosta, johon osalliset tahot ja henkilöt suunnittelisivat laillisesti valitun presidentin syrjäyttämistä. Salaliittoon kuuluisivat kriittiset tiedotusvälineet kuten faktatarkistuksia tekevä Vera Files, nettilehti Rappler, tutkivan journalismin keskus PCIJ ja lakimiesjärjestö NUPL. Sitten presidentti liitti kumouksellisten joukkoon liberaalipuolueen ja vasemmisto-opposition sekä maanalaisen kommunistisen puolueen. Salahankkeessa tuskin on mitään perää, mutta pääasia olikin viesti äänestäjille, että älkää ainakaan näihin pettureihin luottako.
Myös Otso Diretsoa on syytetty negatiivisesta kampanjoinnista, jossa HNP:n ehdokkaita on mustattu korruptiosyytteiden tms. menneisyyden takia. Tosin myös presidentti Duterte on pilkannut yksilöiden jokaista opposition senaattoriehdokasta. Huhtikuussa Youtubeen ilmaantui ns. Bikoyn video, jossa syytettiin Duterten poikaa Paoloa ja vävyä huumekaupasta. Presidentinkanslia väittää, että liberaalipuolue ja kumppanit ovat videon takana, mutta siitäkään ei ole näyttöä.
“Rauhalliset” vaalit, ääntenostoa
Filippiiniläisittäin vaalit sujuivat rauhallisesti, sillä vaalikampanjan aikana tapettiin 43 väkivaltatapahtumassa “vain” 20 henkeä. Lisäksi vaalipäivänä rekisteröitiin 41 väkivaltatapahtumaa. Pahimmillaan Filippiinien vaaleissa on kuollut toistatuhatta ihmistä.
Poliisi on pidättänyt ainakin 441 henkilöä ääntenostosta, mutta tapauksia on varmasti tuhansia. Presidentti Dutertekin totesi, että äänien ostaminen on osa filippiiniläisiä vaaleja ja että kaikki sitä tekevät. Hän sanoi myös, että rahan antaminen äänestäjälle ei ole aina äänten ostamista. Jos annan rahaa äänestäjälle matkakuluihin, ei se ole ostamista. Vaaliviranomaisille kaikki rahan antaminen on kuitenkin rikollista.
Teknisiä ongelmia
Filippiineillä vaalilipukkeet skannataan äänestyslaitteeseen, josta tiedot siirretään mobiiliyhteydellä provinssin vaalilautakuntaan. Tekniikkaan liittyy aina riskitekijöitä ja nytkin vajaaseen tuhanteen laitteeseen tuli vikaa. Joillakin alueilla äänestyslistalta ei löytynyt äänioikeutettujen tietoja. Suurempi ongelma kuitenkin oli, että vaalipäivänä tiedonsiirto keskusvaalilautakuntaan oli kahdeksan tuntia poikki. Näin pitkä katkos on herättänyt joissakuissa epäilyjä, että sinä aikana on voitu manipuloida tuloksia. Tosin tietokoneperusteisen ääntenlaskun luotettavuutta on epäilty joka vaalissa.
Kokonaisuutena voi todeta, että vaalit sujuivat melko hyvin. Monia pelottaa, että ylivoimainen vaalien tulos johtaa entistä autoritäärisempään politiikkaan ja demokraattisten perusoikeuksien säilyminen on uhattuna. Kansa on kuitenkin ilmaissut tahtonsa ja sen mukaan mennään seuraavat vuodet.