Filippiinien ihmisoikeustilanteesta ja seuran kummitoiminnasta
(In English below) (Sa Tagalog sa ibaba)
Tervetuloa Filippiinit-seuran hybriditilaisuuteen yhteistyökumppanimme, ihmisoikeusjärjestö TFDP:n (Task Force Detainees of the Philippines) kanssa. Erityisvieraaksi saamme videoyhteydellä Filippiineiltä Jerbert Briolan, joka kertoo ihmisoikeuksien tilanteesta. Lisäksi saamme kuulla kummilasten omia terveisiä ja kokemuksia.
Jerbert Briola vastaa TFDP:n kummihankkeesta.
Ohjelma:
Mikä on Filippiinien ihmisoikeustilanne nyt, Marcos Juniorin aikakaudella? Uusista käänteistä kertoo Jerbert Briola TFDP:stä.
Filippiinit-seuran toimintaa esittelee seuran puheenjohtaja Meg Sakilayan-Latvala
TFDP:n aluetyöntekijöiden ja kumminuorten puheenvuorot
Aika: lauantaina 25.10. klo 14
Paikka: Oodi, ryhmätila 4.
Tervetuloa paikan päälle! Pientä filippiiniläistä tarjoilua luvassa. Osallistua voit myös etänä:
Filippiinit-seuran kummihanke tukee sellaisten köyhien perheiden lasten opiskelua, joissa vanhemmat ovat ihmisoikeusrikosten uhreja. Seuran yhteistyökumppani ihmisoikeusjärjestö TFDP valitsee avustettavat lapset ja nuoret. TFDP on myös heidän tukenaan opiskelussa. Esim. lukuvuonna 2024–25 keräysvaroin avustettiin 14 lapsen ja nuoren koulunkäyntiä tai opiskelua.
Kummikeräyksen tavoite taas 2 000 euroa– tule mukaan tukemaan!
Viime vuodenvaihteessa lähetimme jälleen reilut 2 000 euroa Filippiineille ja mahdollistimme 14 oppilaan koulunkäynnin jatkumisen. Tavoitteena on kerätä vähintään sama summa tänäkin vuonna. Lue lisää kotisivulta: https://www.filippiinit-seura.fi/kummitoiminta/.
………………………………………
On the Human Rights Situation in the Philippines and the Sponsorship Program of Finnish-Philippine Society
Welcome to the Finnish Philippine Society’s (Filippiinit-seura’s) hybrid event in cooperation with our partner, the human rights organization TFDP (Task Force Detainees of the Philippines). As a special guest, we will have Jerbert Briola joining us via video link from the Philippines to discuss the current human rights situation. We will also hear greetings and experiences from sponsored children.
Program:
What is the human rights situation in the Philippines now, in the era of Marcos Junior?Jerbert Briola from TFDP will discuss the latest developments.
The activities of the Philippines Association will be presented by the association’s chairperson, Meg Sakilayan-Latvala.
Speeches by TFDP regional workers and sponsored youth.
Place: Oodi, group room 4. Time: Saturday, October 25th at 14:00
Welcome to join us in person! There will be small Filipino refreshments. You can also participate remotely. Zoom link:
Sponsorship Fundraising Goal Again 2,000 Euros – Join Us in Supporting!
The sponsorship project of Filippiinit-seura (Finnish-Philippine Society) supports the education of children from poor families whose parents are victims of human rights violations. Our partner, the human rights organization TFDP, selects the children and youth to be supported and also assists them in their studies. For example, in the 2024–25 school year, the fundraising supported the schooling or studies of 14 children and youth.
At the turn of the year, we once again sent over 2,000 euros to the Philippines, enabling 14 students to continue their education. Our goal is to raise at least the same amount this year. Read more on our website: https://www.filippiinit-seura.fi/kummitoiminta/.
………………………………………….
Tungkol sa Kalagayan ng Karapatang Pantao sa Pilipinas at Programa ng Filippiinit-seura
Maligayang pagdating sa hybrid na pagtitipon ng Filippiinit-seura kasama ang aming katuwang na organisasyon, ang TFDP (Task Force Detainees of the Philippines). Espesyal na panauhin natin si Jerbert Briola mula sa Pilipinas na magbabahagi ng kalagayan ng karapatang pantao. Maririnig din natin ang mga pagbati at karanasan ng mga batang inampon ng programa.
Programa:
Ano ang kalagayan ng karapatang pantao sa Pilipinas ngayon, sa panahon ni Marcos Junior? Iuulat ang mga bagong kaganapan ni Jerbert Briola mula sa TFDP.
Ipakikilala ang gawain ng Filippiinit-seura ng tagapangulo ng samahan na si Meg Sakilayan-Latvala.
Mga talumpati mula sa mga regional worker ng TFDP at mga batang inampon ng programa.
Lugar: Oodi, group room 4. Oras: Sabado, Oktubre 25, alas-2 ng hapon (14.00)
Maligayang pagdating nang personal! Mayroong kaunting pagkaing Pilipino. Maaari ring sumali online. Zoom link:
Layunin ng Kummikeräys: 2,000 euro ulit – Sumali at Suportahan Kami!
Ang proyekto ng Filippiinit-seura ay sumusuporta sa pag-aaral ng mga batang mula sa mahihirap na pamilya na ang mga magulang ay biktima ng paglabag sa karapatang pantao. Ang aming katuwang na TFDP ang pumipili ng mga batang tutulungan at nagbibigay din ng suporta sa kanilang pag-aaral. Halimbawa, noong taong panuruan 2024–25, 14 na bata at kabataan ang natulungan ng pondong nalikom.
Noong nakaraang taon, muli kaming nagpadala ng mahigit 2,000 euro sa Pilipinas at napagpatuloy ang pag-aaral ng 14 na mag-aaral. Layunin naming makalikom ng hindi bababa sa parehong halaga ngayong taon. Basahin pa ang detalye sa aming website: https://www.filippiinit-seura.fi/kummitoiminta/.
Näin vihaista kansaa ei ole nähty Filippiineillä vuosiin. Korruptiota siellä on ollut kautta aikain, mutta DPWH:n (Julkisten töiden ja teiden ministeriö) tulvasuojeluun tarkoitettujen hankerahojen huijaaminen sai kansan valtaviin mielenosoituksiin. Taifuunit ja tulvat aiheuttavat vuosittain sadoille tuhansille ihmisille vahinkoja ja yleensä satoja kuolemiakin.
Korruptiota vastaan ovat osoittaneet mieltään monenlaiset tulvista kärsineet piirit. Kuvassa muistutetaan seitsemännestä käskystä: älä varasta. Kuva: The Servant’s Chronicles.
Heinäkuun puheessaan kansakunnalle Presidentti Ferdinand Marcos Jr. nosti itse esiin tulvasuojeluhankkeisiin liittyvän korruption. Vuoden 2022 jälkeen tulvasuojeluun on uponnut kymmenisen miljardia dollaria. Joukossa on paljon haamuprojekteja, joissa rahat on jaettu, mutta töitä ei ole edes aloitettu. Vielä enemmän on hankkeita, joissa materiaalien ja työn laatu on ala-arvoista.
Senaatissa väärinkäytöksiä tutkivan Blue ribbon -komitean puheenjohtaja, senaattori Panfilo Lacson arvioi, että viimeisen 15 vuoden aikana tulvasuojeluun käytetyistä 40 miljardista dollarista noin puolet on mennyt korruptioon. Kakkua ovat urakoitsijan lisäksi jakamassa paikallisviranomaiset, DPWH:n eri tason päälliköt ja projekteista vastaavat alueinsinöörit. Tyypillisesti 10–25 prosenttia menee alueen kongressiedustajalle ja senaattorille, jotka ovat esittäneet valtion budjettiin ylimitoitetun rahoituksen hankkeelle. Usein nämä poliitikot käyvät neuvottelemassa ministeriön vastaavien kanssa sopivasta prosenttiosuudesta.
Tulvasuojeluhankkeiden korruptio tutkittavaksi
Presidentti Marcos jr. on luvannut asiasta perinpohjaista tutkimusta, jossa ”ketään ei säästetä”. Hän myös peruutti ensi vuodelle suunnitellut tulvasuojeluprojektit. Presidentti perusti itsenäisen infrastruktuurikomission (Independent Commission for Infrastructure, ICI) tutkimaan etenkin hankkeisiin liittyvää korruptiota vuodesta 2015 alkaen. Korruptiota on myös teiden ja julkisten rakennusten rakentamisessa ym. hankkeissa, joissa liikkuu paljon rahaa. Kolmihenkisen ICI:n puheenjohtajaksi presidentti nimesi ex-korkeimman oikeuden jäsen Andres Reyesin, toiminnanjohtajaksi korkeimman oikeuden ent. puhemies Brian Hosakan ja jäseneksi DPWH:n ex-ministeri Rogelio Singsonin.
Lisäksi presidentti nimesi ICI:n erityisasiantuntijaksi Baguion pormestari Benjamin Magalongin, jolla on taustaa mm. poliisin rikostutkimuselimen (CIDG) lahjomattomana päällikkönä. Hän ei ole pelännyt laittaa korkeimpiakaan johtajia tai poliitikkoja syytteeseen, ja hän lähtikin välittömästi kentälle tutkimaan tulvasuojeluhankkeita.
Presidentti nosti kuitenkin esiin kysymyksen, tekeekö samanaikainen viranhoito Baguion pormestarina Magalongista esteellisen? Magalong koki tämän vihjeeksi ja ilmoitti alle kahdessa viikossa eroavansa ICI:n tehtävästä. Ehkä hänen vahva tutkimusotteensa ei sopinut joillekin tahoille, ja hänelle tehtiin myös selväksi, että hänet on nimitetty vain neuvonantajaksi, ei tutkijaksi. Lisäksi yksi epäilty tulvasuojeluhankkeita tehnyt yritys oli rakentanut Baguion kaupungille epäkelvon tenniskentän. Magalongin mielestä esteellisyysväite on vain tekosyy, sillä hän toimii molemmissa tehtävissä samojen eettisten ja korruptionvastaisten periaatteiden mukaan, ja tenniskenttään ei liittynyt korruptiota.
Presidentti Marcos nimitti Magalongin tilalle evp. poliisijohtaja Rodolfo Azurinin, tällä kertaa neuvonantajaksi ja tutkijaksi. ICI:n osalta on keskusteltu, onko sillä riittävät toimivaltuudet miljardien arvoisten korruptiohankkeiden saamiseksi tuomioistuimiin ja onko sille taattu riittävä itsenäisyys. ICI voi velvoittaa kenet tahansa tulemaan kuultavaksi ja voi toimittaa raporttinsa oikeusministeriöön tai oikeusasiamiehelle syytetoimia varten. ICI:llä ei ole syyteoikeutta ja nähtäväksi jää, kuinka itsenäisesti se valtaa käyttää, kun kohteena on taloudellinen ja poliittinen eliitti.
ICI luovutti jo oikeusasiamiehelle ensimmäisen raporttinsa mahdollisia syytetoimia varten tulvasuojeluhankkeesta Mindorolla. Epäiltynä on nyt ulkomailla piilotteleva kongressiedustaja Elizaldy Co ja 17 muuta henkilöä.
Sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa aloitettiin komiteatasoiset korruptiotapausten kuulemiset. Tosin edustajainhuone lopetti ICI:n perustamisen jälkeen omat tutkimukset ja luovutti keräämänsä aineistot ICI:lle.
Senaatin Blue ribbon -komitean kuulemisissa DPWH:n Bulacanin alueinsinöörit Henry Alcantara ja Brice Hernandez paljastivat, miten ja keille alueen tulvasuojeluhankkeissa korruptiorahaa oli jaettu. Pian myös heidän esimiehensä apulaisministeri Roberto Bernardo kertoi tietojaan ja osallisuudestaan korruptioon. He ovat puhuneet saadakseen todistajansuojelun kautta helpotusta tuomioihin. Heidän kauttaan paljastui, että osallisia olivat mm. senaattorit Francis Escudero, Jinggoy Estrada, Joel Villanueva , ex-senaattorit Bong Revilla ja Nancy Binay sekä kongressiedustaja Elizaldy Co ym. He ovat tietysti kiistäneet syyllisyytensä.
Päitä pudonnut
Tietysti DPWH-ministeriön koko johto ja Bulacanin aluetoimiston vastuulliset erotettiin välittömästi. Myös kongressissa tapahtui muutoksia. Todistajien lausuntojen mukaan senaatin presidentti Escudero oli saanut urakoitsijalta vaalitukea 30 miljoonaa pesoa. Lahjuksen ottamisen takia senaatissa uusi enemmistö valitsi hänen tilalleen Tito Sotton.
Poliittisesti vielä merkittävämpää on, että edustajainhuoneen puhemies Martin Romualdez joutui eroamaan tehtävästä. Hän kun on Marcosin serkku ja oli kasvamassa korkoa klaanin seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Häntä on pidetty Sara Duterten ohella vahvimpana kandidaattina.
Yrittäjäpariskunta Sarah ja Pacifico Discaya ovat suurimpia tulvasuojeluskandaaliin liittyviä urakoitsijoita. Heidän todistajalausuntonsa mukaan Romualdez ja Co saivat 25 prosentin osuuden heidän Bulacanin hankkeistaan. Dutertea lähellä oleva senaattori Rodanto Marcoleta yllätti kaikki, kun hän toi komitean kokoukseen ennakolta ilmoittamatta todistajaksi Con entisen avustajan Orly Gutezan. Guteza kertoi toimittaneensa Romualdezille kotiin matkalaukuilla hänen osuutensa lahjuksista. Tosin hämmennystä on aiheuttanut, että Gutezaa ei ole sen jälkeen tavoitettu eikä hänestä ole löytynyt taustatietojakaan. Lisäksi notaari, jonka allekirjoitus on vahvistamassa hänen todistajanlausuntoaan, väittää, että hänen nimensä on siihen väärennetty.
Seuraava yllätys oli, että Blue ribbon -komitean puheenjohtaja Lacson ilmoitti eroavansa tehtävästä, koska osa senaattoreista ei pidä hänen toimintatavoistaan. Voi olla, että tutkintojen kohdentuminen kongressiedustajiin ja senaattoreihin itseensä tuntuu uhkaavalta ja pyrkii estämään tutkintaa. Ehkä tähän liittyvät myös huhut, että senaatissa kootaan taas uutta enemmistöä syrjäyttämään senaatin presidentti Sotton.
Vielä ei kannata kuopata Romualdezin nimeä, sillä ennen vuoden 2028 presidentinvaaleja voi edessä olla monta käännettä. Toisaalta Duterten kannattajat saivat keväällä osavoiton, kun korkein oikeus totesi, että kongressi oli viemässä Saraan kohdistuneen syytteen valtakunnanoikeuteen perustuslain vastaisella tavalla. Kongressi voi nostaa uuden syytteen Saraa vastaan, mutta aikaisintaan helmikuussa 2026.
Kansa mielenosoituksissa korruptiota vastaan
Tulvasuojeluun liittyvä korruptioskandaali sai 21. syyskuuta yli 200 000 ihmistä osoittamaan mieltä korruptiota vastaan Manilassa ja muissa kaupungeissa. Pitkiin aikoihin ei ole nähty mielenosoituksia, joissa olisi mukana yhtä monipuolisesti eri väestöryhmiä. Marsseja järjestämässä oli opiskelijoita, kirkollisia tahoja, ammattiyhdistyksiä, kulttuurityöntekijöitä, julkkiksia ja kelvottomista tulvasuojeluhankkeista kärsimään joutuneita. Myös alkuperäiskansojen edustajat kuten Mindoron mangyanit osoittivat mieltä.
Suurten marssien järjestäjät halusivat estää tapahtumien hyväksikäytön puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Lähinnä Duterten tukijoukot halusivat nostaa mielenosoitusten päävaatimukseksi presidentti Marcosin eron, jolloin valta siirtyisi varapresidentti Sara Dutertelle. Suuri osa järjestäjistä ei ollut erityisiä Marcosin ystäviä, mutta eivät halunneet myöskään Duterteja vallan kahvaan. Puolustusvoimien päämajan edustalle kokoontui pieni joukko evp-upseereita ja sotilaita vaatimaan armeijaa vallankaappaukseen Marcosia vastaan, mutta puolustusvoimien johto vakuutti kunnioittavansa perustuslaillista tehtäväänsä.
Mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti, paitsi että lähellä presidentinpalatsia nuoret mielenosoittajat ottivat kaduilla yhteen poliisin kanssa. He mm. sytyttivät esteeksi pystytetyn rekan perävaunun palamaan, ja osa kävi ryöstämässä läheisen hostellin kassan ja asukkaiden varat. Tämä joukko toimi erillään muista mielenosoituksista, ja Manilan pormestari Isko Morenon mukaan on näyttöä, että nuorille maksettiin rähinöinnistä. Runsaat 200 mielenosoittajaa pidätettiin ja heistä lähes puolet oli alaikäisiä. Tutkittavana on myös poliisin kovat otteet näitä mielenosoittajia vastaan.
Suurin mielenosoituksia järjestänyt yhteenliittymä ”Trillion (suom. biljoona) Peso March” on ilmoittanut järjestävänsä entistä suuremman mielenosoituksen 30.11. Nähtäväksi jää, kykeneekö kansanliike murtamaan syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja käytäntöihin imeytynyttä korruptiota vai palataanko pienen kuohunnan jälkeen entiseen menoon. Vai käykö kuten 1986 Edsa-vallankumouksessa, jossa yli miljoona ihmistä sai viiden vuorokauden mielenosoituksella kaadettua Ferdinand Marcos Seniorin diktatuurin, mutta palattuaan koteihin jätti vallankäytön poliitikoille?
Talous kasvaa, vaikka tavoitteista jääty
Filippiinien talous jatkoi alkuvuonna ripeää kasvuaan, joskin tammi-kesäkuun kasvuluvut jäivät vuodentakaista pienemmiksi. Kasvua kertyi 5,5 prosenttia.
Samaan aikaan inflaatio on hidastunut ja keskuspankin mukaan se näyttäisi tulevaisuudessakin asettuvan pankin 2–4 prosentin tavoitteeseen. Kuluvan vuoden inflaation ennakoidaan olevan 1,7 prosenttia. Sen myötä korkotasoa voidaan alentaa. Elo-syyskuun vaihteessa keskuspankki laski ohjauskorkoaan 0,25 prosentilla. Korkoa on alennettu nyt 1,5 prosenttiyksiköllä viime vuoden elokuun jälkeen.
Korkotason lasku tukee kotimaista kulutusta, joka tuo suurimman osan Filippiinien bruttokansantuotteesta. Siitä on tullut entistä tärkeämpää taloudelle kansainvälisen ympäristön muuttuessa entistä epävarmemmaksi. Yhdysvallat alkoi soveltaa 19 prosentin tullitasoa Filippiineiltä tuoduille tuotteille 7. elokuuta alkaen. Tämä on samaa tasoa kuin esimerkiksi Indonesialla.
Uusi kaivoslaki
Presidentti Marcos Jr. allekirjoitti syyskuun alussa uuden kaivoslain, jonka tarkoitus on tuoda valtion kassaan enemmän rahaa kaivostoiminnasta. Uusi laki uudistaa vanhan hajanaisen kaivosverojärjestelmän. Uuden veron arvioidaan tuovan jopa yli sadan miljoonan dollarin verotulot vuosittain ja estävän kaivosyhtiöiden keinottelua, jolla ne ovat pimittäneet verottajalta tulojaan.
Filippiineillä on runsaat kaivostoimintaan soveltuvat mineraalivarat ja maassa toimii kymmeniä metallikaivoksia. Ongelmana ovat kaivosten tuottamat ympäristöhaitat.
Sähkön kysynnän maailmassa kasvaessa voimakkaasti lisää tämä akkuihin käytettävän nikkelin kysyntää. Nikkelin lisäksi Filippiinien maaperässä on runsaasti myös muita arvokkaita metalleja, kuten kuparia, kultaa, sinkkiä ja hopeaa.
Muun muassa Amnesty on kiinnittänyt huomionsa siihen, että nikkelikaivokset esimerkiksi Zambalesissa ja Palawanilla ovat tuhonneet metsiä ja jättäneet jälkeensä erilaisia terveysongelmia paikallisille asukkaille. Näiden mielipidettä kaivostoiminnasta ei ole aina otettu huomioon. Kaivostoiminnan haitoista ei ole Amnestyn raportin mukaan kerrottu riittävästi etukäteen.
Lisäksi osa kaivoksista toimii laittomasta ilman viranomaislupia. Niiden aiheuttamista ympäristövahingoista on vaikeaa saada ketään vastuuseen. Viranomaiset ovat pidättäneet viime aikoina laittomien kaivosten pyörittämisestä filippiiniläisten lisäksi myös kiinalaisia.
Ilmaista sairaanhoitoa kaikille
Presidentti Marcos totesi heinäkuussa, että tästä eteenpäin perussairaalahoito on maksutonta terveysministeriön alaisissa sairaaloissa. Koko hoito leikkauksineen, laboratoriokokeineen ja lääkkeineen on ilmaista. Rajaus perushoitoon tarkoittaa, että erityispalveluista kuten yhden hengen huoneesta joutuu maksamaan.
Jo presidentti Noynoy Aquinon kaudella 2010-luvun alussa alettiin laajentaa terveysvakuutuksen (PhilHealth) kattavuutta koko väestöön, ja presidentti Duterten vuonna 2019 vahvistamassa universaalissa terveydenhuoltolaissa (Universal Health Care Act) tähän päästiinkin. Vuosien myötä on laajennettu terveysvakuutukseen sisältyviä hoitoja ja nostettu korvausastetta.
Sairaalahoidon maksuttomuus (zero balance billing) on varsinkin pieni- ja keskituloisille hyvä uudistus, vaikka se kattaa vain osan sairaaloista. Yksityissairaalat kyllä laskuttavat kaikista toimenpiteistä, ja niin voivat tehdä myös muut kuin terveysministeriön ylläpitämät julkishallinnon sairaalat. Samoin hoidot valtion erikoissairaaloissa kuten sydän-, munuais- ja keuhkosairaaloissa ovat maksullisia.
Muutoksen toimeenpanossa on kuitenkin vielä tekemistä. Monille on vielä epäselvää, mitä palveluita maksuttomuus koskee ja miten pitää toimia. Kaikki kansalaiset ovat periaatteessa PhilHealthin vakuutuksen piirissä, mutta jotkut eivät ole siihen rekisteröityneet. Jos potilas otetaan sairaalaan sisään, hän voi kuitenkin käydä rekisteröitymässä sairaalan PhilHealth-toimistossa.
Maksuista voi aiheutua hätäännystä myös, jos akuutissa hoitotarpeessa oleva potilas viedään lähellä olevaan yksityiseen sairaalapäivystykseen. Varattomuuden perusteella ei kuitenkaan missään sairaalassa saa jättää ilman kiireellistä hoitoa. Jatkohoito maksaa, mutta potilas voi pyytää siirtoa valtion sairaalaan.
PhilHealthin talous on ollut tiukoilla ja sillä on mm. vuosien maksurästejä yksityissairaaloille ostopalveluista. Ilmaisen sairaanhoidon rahoitus voi lisätä ongelmia. Viime vuonna kongressi leikkasi PhilHealthin budjetista 60 miljardia pesoa muun budjetin katteeksi. Korkein oikeus totesi terveysvakuutuksen rahojen siirron muuhun tarkoitukseen laittomaksi, joten presidentti Marcos on luvannut palauttaa rahat PhilHealthille. Lisäksi korruptiosyytökset ovat ravistelleet myös PhilHealthiä, jossa liikkuu suuria rahoja.
Rodrigo Dutertelle syytteet kansainvälisessä rikostuomioistuimessa
Ex-presidentti Rodrigo Duterte on ollut maaliskuusta lähtien Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tutkintavankina. ICC:n syyttäjät esittivät syyskuussa 15-sivuisen syyteasiakirjan Duterten rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syytteet sisältävät kolme pääkohtaa:
19 murhaa hänen pormestarikaudellaan Davaossa vuosilta 2013 – 2016. Raportin mukaan Duterte oli perustanut kuolemanpartio Davao Death Squadin (DDS) toteuttamaan oletettujen rikollisten murhia.
14 korkean tason huumerikollisen murhaa presidenttikaudellaan vuosina 2016 – 2017.
45 murhaa tai murhayritystä asuinaluetason ”puhdistusoperaatioissa” vuosina 2016 – 2018.
Syytteen mukaan Dutertella ja hänen rikoskumppaneillaan oli ainakin vuodesta 2011 vuoteen 2019 yhteisesti hyväksytty yleinen suunnitelma, jonka mukaan ”neutralisoidaan” ilmeiset rikolliset ja erityisesti huumerikolliset, vaikka tappamalla. Duterten katsotaan olevan henkilökohtaisesti vastuussa murhista, sillä hän oli suunnittelemassa ja johtamassa rikollisten neutralisointiohjelmaa, perustamalla kuolemanpartio DDS:n ja valtuuttamalla valtion väkivaltakoneiston huumesodan toimiin, tarjoamalla palkkioita oletettujen rikollisten tappamisesta ym.
Tuomioistuin on ottanut tutkittavakseen vain 76 murhaoletusta, mutta kokonaisuutena Duterten presidenttikaudella poliisi tai huumeviranomainen tappoi yli 6000 oletettua huumerikollista. Jos lasketaan mukaan poliisin käyttämät palkkamurhaajat ja huumejengien keskinäiset murhat, on luku suurempi.
Syytteet oli tarkoitus esittää ICC:n esitutkintakamarille 23.9. Puolustusasianajajat esittivät, että 80-vuotiaan Duterten kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet vankeudessa niin, että hän ei pysty oikeusistuntoon osallistumaan. Sen mukaan hänellä on vaikeuksia muistaa tapahtumia, paikkoja ja jopa sukulaisiaan eikä hän kykene erottamaan oleellisia seikkoja oikeusprosessissa. Puolustus vaatii terveyssyistä oikeudenkäynnin lakkauttamista ja Duterten palauttamista kotiin.
ICC päättikin peruuttaa 23.9. istunnon eikä ole vielä ilmoittanut, milloin jatketaan. Mahdollisesti vielä tutkitaan Duterten terveydentilaa. Huumesodassa murhattujen omaiset ovat epäilleet, että puolustus yrittää esittää terveydentilan huonompana kuin onkaan, jotta Duterte ei joutuisi vastuuseen tuhansista murhista ja omaisille tuotetuista kärsimyksistä.
Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut
Avoimessa yleisötilaisuudessa tarkastelemme Filippiinien poliittista kulttuuria ja vaalikäytäntöjä vuoden 2025 välivaalien valossa. Keskustelussa pohdimme, miten maan poliittinen järjestelmä voisi uudistua tilanteessa, jossa Duterten ja Marcosin vaikutusvaltaiset suvut hallitsevat yhä poliittista kenttää.
Esitys on englanniksi, mutta yleisökeskusteluun voi osallistua myös suomeksi ja filippiinoksi.
Ohjelma:
Kirjastonjohtaja Tiina Tarvonen esittelee englanniksi kirjaston palveluita.
Vaalianalyysi ja keskustelu
🎤 Alustaja: Bonn Juego, vanhempi lehtori, Jyväskylän yliopisto.
Bonn Juego on kansainvälisen kehitystutkimuksen lehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii tällä hetkellä Suomen kehitystutkimuksen seura ry:n puheenjohtajana. Ennen akateemiseen maailmaan siirtymistään hän työskenteli Filippiinien kansalaisjärjestöissä ja valtionhallinnossa.
☕Pientä tarjoilua
📍 Kirjasto sijaitsee kävelymatkan päässä Triplasta ja Pasilan asemalta. Raitiovaunu- ja bussipysäkit ovat lähellä.
Tilaisuuden järjestää Filippiinit-seura yhteistyössä Pasilan kirjaston kanssa.
—————————————————————————————
Reforming Politics and Elections in the Philippines:
How to move on from the Duterte vs Marcos family feud?
🗓️ Time: Monday 26.5.2025 at 16:30 – 19:00
📍 Location: Pasila Library Auditorium, Kellosilta 9, 00520 Helsinki
Welcome to discuss the political future of the Philippines!
The public forum will explore the political culture and electoral practices in the Philippines. We will analyze the impactful results of the May 2025 midterm elections and discuss pathways for social change amidst the ongoing conflict between the influential Duterte and Marcos dynasties.
The presentation is in English, but you can also participate in the public discussion in Finnish and Filipino.
Program:
Chief librarian Tiina Tarvonen will present the library’s services in English.
Election analysis and discussion
🎤 Presenter: Bonn Juego, Senior Lecturer, University of Jyväskylä
Resource person:
Bonn Juego is Senior Lecturer in International Development Studies at the University of Jyväskylä. He currently serves as the Chair of the Finnish Society for Development Research. Before joining academia, he worked in civil society organizations and the government in the Philippines.
The event is organized by the Finnish-Philippine Society in cooperation with the Pasila Library.
☕ There will be light refreshments at the event.
📍 The library is located within walking distance of Tripla and Pasila station. Tram and bus stops are nearby.
Malugod na inaanyayahan kayong makilahok sa talakayan tungkol sa hinaharap ng politika sa Pilipinas!
Ang pampublikong forum ay magtatalakay sa kultura ng politika at mga gawi sa halalan sa Pilipinas. Susuriin natin ang mga makabuluhang resulta ng midterm elections noong Mayo 2025 at tatalakayin ang mga landas para sa pagbabago sa lipunan sa gitna ng patuloy na alitan ng mga makapangyarihang pamilya Duterte at Marcos.
Ang presentasyon ay nasa Ingles, ngunit maaari rin kayong makilahok sa pampublikong talakayan sa Finnish at Filipino.
Programa: • Ipapakilala ni Chief Librarian Tiina Tarvonen ang mga serbisyo ng aklatan sa Ingles. • Pagsusuri ng halalan at talakayan 🎤 Tagapagsalita: Bonn Juego, Senior Lecturer, University of Jyväskylä
Resource person: Si Bonn Juego ay Senior Lecturer sa International Development Studies sa University of Jyväskylä. Siya ang kasalukuyang Tagapangulo ng Finnish Society for Development Research. Bago siya sumali sa akademya, nagtrabaho siya sa mga organisasyon ng civil society at sa gobyerno sa Pilipinas.
Ang kaganapan ay inorganisa ng Finnish-Philippine Society (Filippiinit-seura) sa pakikipagtulungan sa Pasila Library.
☕ Magkakaroon ng magaan na meryenda sa kaganapan. 📍 Ang aklatan ay matatagpuan sa loob ng walking distance mula sa Tripla at Pasila station. Malapit din ang mga hintuan ng tram at bus.
Filippiinien turvallisuuspolitiikka Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä
Filippiinit joutuu tasapainottelemaan kahden jättiläisen välissä. Kiina on tärkeä kauppakumppani, mutta samalla se on määrätietoisesti vahvistanut otettaan Etelä-Kiinan merestä. Kiina osoittaa valtaansa rakentamalla sotilastukikohtia atolleille, estämällä jopa väkivaltaisesti filippiiniläisten alusten liikkumista ja kalastajien elinkeinoa omilla aluevesillään. Filippiinit on nojautunut alueellisen koskemattomuutensa turvaamiseksi vanhan liittolaisensa Yhdysvaltojen asevoimien tukeen. Yhdysvalloille Kiina on globaali päävastustaja ja sille tukikohdat Filippiineillä ovat tärkeitä Kiinan pitämiseksi kontrollissa, myös Taiwanin suuntaan. Filippiinit taas pelkää, että sitä voitaisiin vetää aseellisiin konflikteihin, joista se haluaa pysyä syrjässä ja säilyttää rauhan.
Yleisötilaisuus, avauspuheenvuoro Pekka Borg
Tervetuloa keskustelemaan lisää aiheesta yleisötilaisuuteen perjantaina 4.4.2025 klo 17-18
Noin klo 18 tilaisuus jatkuu Filippiinit-seuran vuosikokouksena.
Rodrigo Duterte kansainväliseen rikostuomioistuimeen
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi määräyksen pidättää entinen presidentti Rodrigo Duterte. Häntä syytetään ihmisyyden vastaisista rikoksista, jotka liittyvät huumesotaan. Filippiinien poliisi pidättikin Duterten 11.3. Manilan lentokentällä, kun hän oli palaamassa puhematkalta Hongkongista. Hänet vietiin pian yksityislennolle Alankomaiden Haagiin ja siellä ICC:n vankilaan.
ICC:n tutkinnan ytimenä ovat Duterten huumesotaan liittyneet tuhansien epäiltyjen huumerikollisten tai käyttäjien laittomat teloitukset. Tutkinta alkaa vuodesta 2011, jolloin Duterte toimi vielä Davaon rautaisena pormestarina. Syytteiden mukaan Duterte johti Davao Death Squad -kuolemanpartiota (DDS), joka listi hänen määräyksestään epäiltyjä huume- ja muitakin rikollisia kaupungin alueella. Yksi ICC:n avaintodistajista on entinen poliisi ja DDS:n jäsen Edgar Matobato, joka on kertonut avoimesti DDS:ssä tekemistään murhista Duterten toimeksiannosta.
Kun Duterte aloitti presidenttikautensa heinäkuussa 2016, hän laajensi huumesodan valtakunnalliseksi. Filippiinien huumeviranomainen (PDEA) raportoi, että hänen kaudellaan tapettiin huumeoperaatioissa 6 252 epäiltyä huumerikollista. Ihmisoikeusjuristi Chel Dioknon mukaan presidentin kanslian raportissa korkeimmalle oikeudelle todetaan, että vuoden 2017 loppuun mennessä lainvalvojien operaatioissa oli tapettu 3 967 henkilöä ja muut tahot tai tuntemattomat olivat syyllistyneet 16 335 huumeperustaiseen henkirikokseen. PDEA:n lukuja voi pitää luotettavana vähimmäismääränä, jonka päälle tulevat mm. poliisien käyttämien palkkamurhaajien tappamat ja huumejengien keskinäisissä reviiritaistoissa tapetut.
Muuten, Marcosin kaudella PDEA lopetti huumeoperaatioissa kuolleiden kuukausitilastojen julkaisemisen. UP-yliopiston Dahas-projekti kuitenkin raportoi viikoittain huumeisiin liittyvistä tapoista ja hyväksyy tilastoihin vain vahvasti dokumentoidut tapaukset. Dahas rekisteröi Marcosin kauden kahtena ensimmäisenä vuonna 703 huumerikollisen tappoa ja niistä 283 liittyi poliisin ym. huumeviranomaisen operaatioihin. Verrattuna Duterten alkukauteen laittomat teloitukset ovat dramaattisesti vähentyneet, mutta Duterten viimeisenä vuonna luvut olivat samaa luokkaa kuin Marcosin kaudella.
Onko ICC:llä toimivaltaa tuomita Filippiinien presidenttiä?
Kun ICC aloitti Duterten huumesotaan liittyvän esitutkinnan vuonna 2018, Duterte päätti heti, että Filippiinit eroaa ICC:stä. Ero astui voimaan vuonna 2019. Duterten tukijat kiistävät ICC:n oikeuden tutkia jäsenyydestä eronneen valtion toimia, mutta ICC:n mukaan sillä on edelleen toimivaltaa jäsenyysvuosilta. Siksi ICC rajasi tutkinnan vain erovuoteen 2019 asti.
Duterten pidättäminen suoraan lentokentällä ja pakottaminen saman tien yksityislennolle Haagiin oli järjestetty niin, että Duterten tukijoukoille ei jäänyt mahdollisuutta estää sitä. Duterten lapset yrittivät saada korkeimmalta oikeudelta kiireellistä toimeenpanokieltoa lennolle, mutta se ei onnistunut. Duterten tukijoukot ovat vedonneet myös siihen, että ICC:n perussäännön mukaan (§ 59) pidätykselle ja siirrolle ICC:n hoiviin pitää saada ensin paikallisen tuomarin hyväksyntä, mitä tässä tapauksessa ei tehty. Filippiinien oikeusministeriön mukaan artikla 59 ei sido Filippiinejä, koska maa ei ole enää ICC:n jäsen.
Toinen peruste, jolla Duterten puolustajat kiistävät ICC:n toimivallan on, että Filippiineillä on itsellään täysin toimiva oikeusjärjestelmä. Duterten hallitus pyysi syksyllä 2021 ICC:tä keskeyttämään Filippiinien huumesodan tutkinnan todeten, että oikeusministeriö oli jo aloittanut huumesotaan liittyneiden kuolemantapausten tutkinnan. ICC suostuikin tähän, mutta kun oleellista etenemistä ei ollut näkyvissä, päätti ICC tammikuussa 2023 jatkaa tutkintaa.
Filippiineillä on teloitettu huumeoperaatioissa tuhansia rikollisiksi epäiltyjä, mutta poliiseja on tuomittu oikeudessa vain neljässä tapauksessa. Oikeusministeri Jesus Crispin Remulla totesikin, että Filippiinien oikeusjärjestelmä epäonnistui tehtävissään ja monet laittomien teloitusten uhrien omaiset kääntyivät ICC:n puoleen, koska eivät saaneet oikeutta Filippiineillä. Kuolinsyitä oli väärennetty lääkärin todistuksiin, esim. merkitty syyksi sydänkohtaus, vaikka ruumiinavauksen mukaan rinnassa oli luodinreikiä. Hänen mukaansa 95 prosentissa epäilyttävistä laittomista kuolemantapauksista puuttui poliisin raportti.
Peruste ICC:n oikeuskäsittelylle on nimenomaan, että Filippiineillä lainvalvojien varsinkaan köyhään kansaan kohdistamat rikokset eivät edes päädy oikeuslaitoksen käsittelyyn. Joissakin räikeissä tapauksissa poliiseja erotetaan määräaikaisesti tai pysyvästi virastaan tai siirretään muihin tehtäviin, mutta lähes poikkeuksetta he selviävät ilman oikeuden tuomiota. Ne muutamatkin tuomiot ovat tulleet paikallistason poliiseille eikä suinkaan huumesodan arkkitehdeille.
Vielä perustavampi huumesodan oikeusongelma on, että tapetut eivät edes saaneet oikeudenkäyntiä. Joukossa meni täysin syyttömiä ja sivullisia henkilöitä, ja on lukuisia tapauksia, jossa jo antautuneita ja aseettomia teloitettiin sivukujille. Suurin osa tapetuista oli pikkurikollisia, joiden osalta ”kuolemantuomio” oli täysin kohtuuton.
Presidentti Duterten motiivina huumesodassa ei varmastikaan ole ollut hyödyn hakeminen itselleen, vaan halu ratkaista Filippiinien huumeongelma kerralla keinoja kaihtamatta. Lähtökohtana oli, että ratkaisu voidaan saavuttaa vain tappamalla huumerikolliset ja käyttäjät. Toistuvilla tappamiskehotuksillaan hän loi sallivaa ilmapiiriä huumerikollisten ampumiselle. Hän myös antoi huumeoperaatioihin osallistuville vastuuvapauden ja sanoi ottavansa täyden vastuun toimista. Sen hän on todennut pidätyksensä jälkeenkin.
Marcos välttelevänä
Presidentti Marcos on toistuvasti todennut, että Filippiinien viranomaiset eivät tee minkäänlaista yhteistyötä ICC:n kanssa Duterten tapaukseen liittyen. Hänen mukaansa ICC:n tutkijat saavat kyllä yksityishenkilöinä tulla Filippiineille ja vaikka haastatella huumesodan uhrien perheitä, mutta ilman viranomaisten apua. Sen sijaan Interpolin jäsenenä Filippiinien poliisilla (PNP) on Marcosin mukaan velvollisuus avustaa pidätysmääräyksen täytäntöönpanossa, minkä PNP sitten tekikin. Presidentti Marcos esiintyi kuin sivustakatsojana ja kiistää, että tapahtumissa olisi mitään poliittista. Toisaalta Marcosille varmaan sopii, että varteenotettavimman kilpailevan poliittisen klaanin, Dutertejen patriarkka on poissa maasta.
Syyteprosessin eteneminen
Duterte oli jo ICC:n kuultavana 14. maaliskuuta 2025. Silloin vain todettiin häntä vastaan nostetut syytteet sekä hänen oikeutensa. Seuraavaksi ICC:n esitutkintajaosto tutkii todisteita ja kuulee todistajia ja päättää, onko riittävästi näyttöä oikeudenkäynnin aloittamiseksi.
Seuraava tärkeä istunto alkaa 23.9., jolloin päätetään, riittääkö näyttö syytteen nostamiseen. Vielä Dutertea ei ole syylliseksi tuomittu.
Tutkimus: huumesodan kuolemat eivät olleet sattumaa
Presidentti Rodrigo Duterten kesällä 2016 alkaneessa huumesodassa tuhansia epäiltyjä huumerikollisia tapettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta tappojen määrä väheni voimakkaasti poliisioperaation keskeyttämisen seurauksena. Sama politiikan muutos toistui pariin kertaan. Sol Iglesiasin tutkimus osoitti, että laittomien teloitusten lisääntyminen ja väheneminen liittyivät suoraan hallituksen politiikkaan ja päätöksiin.
Tutkimuksessa ennustettiin tappojen lisääntymisen ja vähenemisen jaksojen perusteella viikkotasolla kuolemien todennäköistä määrää. Sattuman osuudeksi jäi alle viisi prosenttia. Mallissa tarkasteltiin, miten lainvalvojien linjaukset, hallituksen päätökset ja viralliset julkilausumat vaikuttivat teloitusmäärien muutoksiin.
Duterten huumesodan linjauksia määrittävä operaatio oli nimeltään Double Barrel, jonka tavoitteena oli iskeä toisaalta korkean tason huumerikollisiin ja toisaalta katutason tekijöihin. Katutason toimintaohjeena oli Oplan Tokhang, jossa käytiin koputtamassa asuinalueilla oville ja suostuteltiin epäiltyjä henkilöitä tunnustamaan rikoksensa ja antautumaan. Varsinkin huumesodan alkuvaiheessa koputukset johtivat tuhansien kuolemaan.
Kun erityisesti Filippiinien poliisin (PNP) rajut toimet alkoivat kiinnittää liikaa huomiota, päätti Duterte tammikuussa 2017 keskeyttää huumesodan toimia ja antoi vetovastuun huumeviranomainen PDEA:lle. PDEA:n linjana oli ennemmin pidättää epäiltyjä kuin ampua ja se johti teloitusten huomattavaan vähenemiseen. Maaliskuussa 2017 Duterte siirsi taas päävastuun PNP:lle ja taas rupesi tapahtumaan. Elokuussa 2017 poliisit teloittivat 17-vuotiaan Kian delos Santosin valvontakameroiden edessä ja tästä tapauksesta tuli koko huumesodan symboli. Lokakuussa Duterte siirsi jälleen päävastuun PDEA:lle, mutta jo joulukuussa 2017 takaisin PNP:lle.
Tutkimuksen päätulos oli, että kun johdon politiikkana on aloittaa väkivaltainen toiminnan, niin väkivaltaa seuraa, mutta jos johto päättää, että väkivallan käyttö loppuu, se myös loppuu. Tutkimus tukee syytteiden nostamista presidentti Dutertea ja muitakin huumesotaan vastuullisia vastaan ICC:ssä.
Varapresidentti Sara Duterte valtakunnanoikeuteen
Varapresidentti Sara Duterte joutuu valtakunnanoikeuteen. Perustuslain mukaan valtakunnanoikeuteen saattaminen edellyttää, että vähintään kolmasosa kongressin edustajainhuoneen edustajista puoltaa kannetta. Tässä tapauksessa 306 edustajasta jopa 240 allekirjoitti syytteeseenpanokanteen.
Kongressi toimii valtakunnanoikeutena siten, että edustajainhuone nimittää keskuudestaan syyttäjätiimin ja tuomareina toimivat senaattorit. Filippiineillä valitaan uusi kongressi toukokuussa, joten oikeusprosessi käynnistyy vasta heinäkuussa, kun kongressin istuntokausi alkaa.
Sara Dutertea syytetään mm. julkisen luottamuksen pettämisestä ja perustuslain loukkauksista, lahjonnasta ja korruptiosta, uhkailusta sekä osallisuudesta huumesodan laittomiin teloituksiin.
Sara olisi saattanut välttyä valtakunnanoikeudelta, jos hän olisi noudattanut tavanomaisia politiikan käyttäytymissääntöjä. Kuinka tarpeellista oli uhata, että hän käy kaivamassa presidentin isän, Ferdinand Marcos Seniorin ruumiin haudasta ja heittää se mereen? Tai että hän on jo antanut palkkamurhaajalle ohjeet presidentti Marcos Juniorin, tämän vaimon Lizan ja kongressin puhemies Martin Romualdezin tappamisesta, jos hänelle tapahtuu jotain?
Budjettiasioissa Sara Duterte ajautui täyteen konfliktiin kongressissa, kun hän yksinkertaisesti kieltäytyi vastaamasta hallinnonalojensa rahankäyttöön liittyviin selvityspyyntöihin. Sen sijaan hän puolustautui isänsä tapaan hyökkäämällä kyselijää vastaan. Erityisesti keskustelua herättivät ns. luottamukselliset määrärahat, joita varapresidentin toimisto sai Saran pyynnöstä 125 miljoonaa pesoa syksyllä 2022. Näitä turvallisuuteen ja salattuun tiedusteluun tarkoitettuja luottamuksellisia määrärahoja ei ole sidottu budjetin momentteihin. Valtion tilintarkastuskomissio (Commission on Audit) havaitsi, että suurin osa määrärahojen käytöstä oli puutteellisesti dokumentoitu tai rahoja oli käytetty suorastaan vilpillisesti. Rahoja oli siirretty henkilöille, joita ei väestörekisterin mukaan ole olemassakaan. Tekijöillä on ollut huumoriakin pelissä, kun nimiä on keksitty hedelmien, perunalastujen ja kännykkämerkkien mukaan.
Vuonna 2023 Saralla oli käytössä 487 milj. pesoa luottamuksellisia varoja. Kun kongressi kyseenalaisti varapresidentin tai opetusministeriön tiedustelurahojen tarpeen, hän luopui vuoden 2024 rahahakemuksesta. Vertailun vuoksi kuitenkin todettakoon, että presidentti Marcosin luottamuksellisten määrärahojen budjetti vuodelle 2024 oli 4,86 miljardia pesoa, eli kymmenkertainen Duterteen verrattuna.
Poliittinen valtakamppailu vaikuttamassa
Vaikka Saran oikeudenkäynnille on asiaperusteita, poliittinen valtakamppailu Duterten ja Marcosin klaanien välillä vaikuttaa taustalla. Odotusten mukaisesti presidentinvaalien taktinen Ferdinandin ja Saran ”Team Unity” ei kauaa kestänyt. Rodrigo Duterte vastusti jo Saran lähtemistä Marcosin varapresidenttiehdokkaaksi, kun Sara suosituimpana ehdokkaana olisi todennäköisesti voittanut presidentinvaalitkin.
Heti vaalien jälkeen Marcos osoitti Saralle paikan, kun ei suostunut antamaan hänelle vallan ytimessä olevaa puolustusministerin salkkua. Saman tien alkoi asemien haku vuoden 2028 presidentinvaaleihin, joihin Sara Duterte on ollut ykkössuosikki. Marcosit aikovat pysyä vallassa jatkossakin ja ovat pedanneet presidenttiehdokkuutta Ferdinandin serkulle Martin Romualdezille, joka nostettiin kongressin alahuoneen puhemieheksi. Hänen johdollaan kongressissa Duterten liittolaisten asemaa on heikennetty. Sara Duterten vihamielisiä puheita Marcoseja kohtaan voikin pitää reagointina Marcosien valtapyrkimyksille.
Presidentti Marcos on pyrkinyt esiintymään hillitysti ja sivullisena. Hän on julkisesti vastustanut varapresidentin asettamista valtakunnanoikeuteen, vaikka tuskin hänellä on mitään sitä vastaan. Jos hän todella olisi halunnut estää syytteiden nostamisen, niin hän olisi saanut presidentille kuuliaisen kongressin luopumaan asiasta. Presidentin poika, kongressiedustaja Sandro Marcos oli syytekanteen ensimmäinen allekirjoittaja ja tietysti myös Romualdez allekirjoitti sen.
Jos Sara Duterte tuomitaan valtakunnanoikeudessa, on hänet todennäköisesti pelattu ulos vuoden 2028 presidentinvaaleista. Hän joutuisi luopumaan varapresidenttiydestä ja voisi menettää oikeuden ryhtyä presidenttiehdokkaaksi. Sara on Duterten perheestä vahvin vastaehdokas Marcoseille. Oikeusoppineet ovatkin arvelleet, että Saran kannattaisi luopua varapresidentin tehtävästä ennen valtakunnanoikeutta, jotta säilyttäisi vaalikelpoisuutensa vuodelle 2028.
Filippiinien talous kasvaa edelleen, mutta maailmalla epävarmuuksia
Filippiinien talous jatkoi ripeää kasvuaan viime vuonna. Maan tilastolaitoksen mukaan talouskasvu ylsi viime vuonna 5,6 prosenttiin, mikä oli suunnilleen samaa tasoa kuin edellisenä vuonna.
Vähittäiskaupan ja teollisuuden lisäksi myös rakentaminen oli viime vuonna hyvässä vauhdissa. Sen sijaan taifuunien pahasti koettelema maatalous ja kalastus jäivät miinuksen puolelle.
Talouskasvu jäi hallituksen tavoitteesta, joka oli 6,0–6,5 prosenttia.
– Meillä oli useita vastoinkäymisiä, kuten äärimmäisiä sääolosuhteita, geopoliittisia jännitteitä ja globaalin kysynnän vaisuutta, kommentoi hallituksen talouspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Rosemarie Edillon tammikuun lopussa.
Pitkään vaivana ollut inflaatio putosi maltillisiin lukemiin eli vuositasolla 3,2 prosenttiin. Sen arvioidaan hidastuvan edelleen, minkä myötä keskuspankki voi alentaa ohjauskorkoaan. Samaan aikaan peson kurssi suhteessa dollariin on vahvistunut.
Inflaation hidastuminen on helpotus monille, jotka ovat viime vuosina havainneet kukkaronsa tyhjenevän kauppareissulla entistä nopeammin. Varsinkin elintarvikkeiden kallistuminen on tehnyt pienellä palkalla elämisestä entistä vaikeampaa. Maatalouden taantuminen on viime vuosina johtanut kasvaneeseen elintarvikkeiden tuontiin.
Näkymät tulevaan
Ekonomistit uskovat talouskasvun jatkuvan alkaneena vuonna ripeänä. Esimerkiksi Aasian kehityspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoivat kasvun yltävän 6,2 prosenttiin. Kasvua ajaa muun muassa vireänä pysyttelevä kulutuskysyntä.
Suuri kysymysmerkki on kuitenkin Yhdysvaltain kauppapolitiikka ja siihen liittyvät tullit. Myös öljyn kallistuminen voisi vauhdittaa inflaatiota uudestaan. Tämä puolestaan voisi johtaa korkotason nousuun.
Talouden kasvua jarruttavat edelleen esimerkiksi maan tiestön heikko kunto ja sähköverkon puutteet, jotka vaikuttavat investointeihin. Nämä krooniset ongelmat ovat periytyneet hallinnolta toiselle.
Maailmantalouden näkymät ovat puolestaan entistä epävarmempia. Jos maailmantalouden kasvu jäisi ennakoitua hitaammaksi, heijastuisi se nopeasti Filippiinien vientiin. Toisaalta maan talous on huomattavasti vähemmän riippuvainen viennistä kuin esimerkiksi Vietnamin, joten Filippiinit on tässä suhteessa paremmassa asemassa.
Talouskasvun hedelmät eivät myöskään jakaudu tasaisesti. Tutkimuslaitos Social Weather Stationsin mukaan köyhinä pidettävien perheiden määrä on kasvanut presidentti Marcosin hallintokaudella miljoonilla. Vaikka työttömyys on ollut laskusuunnassa, ovat uudet työpaikat usein heikosti palkattuja taikka osa-aikaisia. Vasta kun talous pystyy tarjoamaan paremmin palkattuja työpaikkoja, on luvassa parannusta tässä suhteessa.
Artikkelien kirjoittajat: Sami Noponen talousartikkeli, Pekka Borg muut
Notarisointi (SPA, Affidavits jne.) ja todistukset; ja
Siviilirekisteröinti (syntymä-, avioliitto- ja kuolinilmoitukset).
Lähetystöhistoriaa
Filippiineillä oli Suomessa lähetystö ensi kertaa vuosina 2010-12, ja muina aikoina konsuliasioita ovat hoitaneet Norjassa ja Tukholmassa sijaitsevat lähetystöt ja ennen nykyisen lähetystön avaamista konsulaatti Espoossa.
Filippiinien lähetystö avattiin uudelleen Helsingissä, ns. ”soft opening” oli 15.11.2024. Lähetystö siirtyi Mannerheimintien väliaikaisesta osoitteesta pysyvään osoitteeseen Unioninkadulle 1.3.2025.
Espoon konsulaatti lopetti toimintansa samassa yhteydessä. Kaikki konsuliasiat siirtyivät lähetystölle.
Filippiinit-seuran tutkijat tekivät kesällä 2024 filippiiniläisen työvoiman kansainvälisestä rekrytoinnista merkittävän selvityksen, joka luo suuntaviivoja rekrytoinnin eettiseen hallintaan. Mitä työperäisen maahanmuuton kentällä oikein tapahtuu? Ketkä tuovat Suomeen työvoimaa, kuka asioista päättää? Siirtolaisuusinstituutissa laadittua selvitystä esittelevät sen tekijät, Filippiinit-seuran hallituksen jäsenet Tiina Vaittinen ja Päivi Vartiainen sekä puheenjohtaja Meg Sakilayan-Latvala.
Aika: tiistaina 19.11. klo 17–19
Paikka: Kulttuurikeskus Caisan kokoustila Kaura. Osoite Kaikukatu 4 B (Elannon ent. leipätehtaan sisäpihalla). Sijaitsee Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemien puolivälissä, pääsee kaikilla Hämeentietä pitkin kulkevilla ratikoilla ja busseilla.
Tervetuloa paikan päälle! Osallistua voit myös etänä:
Vaittinen, T., Vartiainen, Päivi, Sakilayan-Latvala, M. & Laakkonen, V. (2024). Selvitys Filippiinien kansainvälisen työvoiman ekosysteemistä ja osaajatarjonnasta kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta, Siirtolaisuusinstituutti/Work in Finland
The ecosystem of labor migration in the Philippines: Legal and institutional framework and the recruitment process. A report to the Migration Institute of Finland By the Scalabrini Migration Center (SMC) Submitted August 6, 2024; approved August 10, 2024
Filippiinit-seura mukana: Rekrytori for Internationals
Rekrytori for Internationals Helsingin Kaapelitehtaalla 25.9.2024 klo 12-17 Merikaapelihallissa. Tapahtumaa voi seurata myös etänä. Filippiinit-seura on mukana tunnuksella ”Autamme filippiiniläisiä kotoutumaan Suomeen”, ”We help Filipinos to integrate into Finland”. Tervetuloa tutustumaan.
Filippiinit-seura osallistuu Suomeen tulevien filippiiniläisten kotouttamiseen monin tavoin: neuvomme monella kielellä kaikenlaisissa ongelmissa, tarjoamme tietoa Suomesta ja työelämästä täällä, järjestämme neuvontaa, kielikursseja ja ay-tapahtumia. Teemme myös yhteistyötä Suomessa toimivien filippiiniläisjärjestöjen kanssa.
PISA-vertailu ja Filippiinien koulun arviointia, osa 2
13.8.2024, blogi, Pekka Borg
Täytyy antaa pisteet ex-opetusministeri Leonor Brionesille rohkeasta päätöksestä lähteä mukaan koulujen kansainväliseen PISA-vertailututkimukseen, vaikka ennakoitavissa oli filippiiniläisten koululaisten heikko menestys. Kuten sanotaan, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Kansainvälisen vertailun avulla saadaan tietoa maan opetuksen tasosta, ja se auttaa näkemään, miten koulua voidaan parantaa.
Filippiinit PISA-vertailussa
Filippiinit oli ensimmäistä kertaa mukana PISA-tutkimuksessa vuonna 2018 ja jälleen vuonna 2022, jolloin PISAan osallistui 81 maata. Tutkimuksessa mitattiin 15-vuotiaiden koululaisten osaamistasoa lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä sekä luovassa ajattelussa. Filippiinit sijoittui vuonna 2022 matematiikan ja lukemisen testeissä sijalle 76/81, luonnontieteissä sijalle 79/81 ja luovassa ajattelussa sijalle 62/64. Tosin on hyvä ottaa huomioon, että vertailusta puuttuu yli 100 kolmannen maailman maata. Niistä monen tulokset oletettavasti alittaisivat Filippiinienkin tason.
Filippiinien tulokset paranivat vuonna 2022 minimaalisesti lukemisessa ja matematiikassa ja pysyivät luonnontieteissä lähes vuoden 2018 tasolla. Kun PISAan osallistuneiden maiden keskiarvot laskivat ja Filippiinien pysyi ennallaan, tuntuu eron kaventuminen muihin maihin pieneltä saavutukselta. Myös maan sisällä erot pienenivät, kun heikoimmin menestyneen kymmenyksen tulokset paranivat ja parhaan kymmenyksen eivät.
PISA-kokeissa mitataan suoritustasoa skaalalla 1–6, jossa 1 merkitsee heikkoa ja 6 huippuosaamista. Taso 2 merkitsee välttävää osaamista, jolla yhteiskunnassa selviytyy minimaalisesti. Vain 24 % filippiiniläisistä koululaisista saavutti lukutaidossa vähintään tason 2. Lukutaitoa arvioitiin tiedonhaun, tekstien ymmärtämisen, arvioinnin ja reflektoinnin perusteella. Matematiikassa 16 % ja luonnontieteissä 23 % filippiiniläisistä koululaisista saavutti edes kakkostason. Vain yksi promille vastaajista pääsi erinomaiseen tasoon 5 ja huippuosaamisen tasoa 6 ei Filippiineillä esiintynyt lainkaan.[1]
Oppilasryhmien välillä oli tuntuvia tasoeroja. Tytöt pärjäsivät poikia paremmin sekä lukutaidossa että matematiikassa. Luonnontieteissäkin tytöt saivat keskimäärin hieman korkeammat pisteet, mutta ero ei ollut merkitsevä. Kaupunkien koulut menestyivät kaikissa aineissa huomattavasti paremmin kuin maaseutukoulut. Samoin yksityisissä kouluissa oppilaiden keskimääräinen osaamistaso oli parempi kuin valtion kouluissa.
Filippiiniläisten koululaisten menestys muissakin kansainvälisissä vertailututkimuksissa on ollut heikkoa. Neljäsluokkalaisten matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista mittaavassa TIMMS-tutkimuksessa vuonna 2019 Filippiinit sijoittui 58 maan joukossa viimeiseksi.[2] Myös Filippiinien sisäisissä tutkimuksissa oppilaiden osaamistaso on ollut toivomisen varaa.
PISA-tuloksia selittäviä tekijöitä
Opetuskieli
Kukin maa päättää, millä kielellä oppilaat vastaavat PISAn tehtäviin. Useimpien maiden oppilaat vastaavat äidinkielellään tai maan valtakielellä, mutta Filippiinit valitsi osallistumiskieleksi englannin. Se osittain selittää sitä, miksi Filippiinit sijoittui vertailuissa viimeisille sijoille. Vaikka Filippiinit haluaa esiintyä englantia puhuvana maana, kansa puhuu pientä eliittiä lukuun ottamatta kotona ja keskenään äidinkielillään (tai sekakielillä kuten Taglish). On ihan eri asia ymmärtää syvällisesti tekstiä ja osata käyttää kieltä kakkoskielellä kuin kotikielellä. Puutteellinen lukutaito ja kielen ymmärrys vaikuttavat myös muiden kouluaineiden osaamiseen.
Monien mielestä oli virhe valita alaluokilla äidinkieli opetuskieleksi englannin sijaan. Kriitikot vaativatkin, että englanti pitää ottaa opetuskieleksi alusta lähtien. He vetoavat esimerkkinä PISAssa parhaiten menestyneeseen Singaporeen, jossa englanti on opetuskielenä ensimmäisestä luokasta lähtien, ja äidinkieli on vain sivuaineen asemassa.
Toiset pedagogit painottavat, että hyvä oppiminen edellyttää vankkaa äidinkielen hallintaa ja että äidinkieltä tulisi käyttää opetuskielenä vähintään kuudennelle luokalle asti. [3] Mm. PISAn kärkijoukkoon kuuluvissa Virossa ja Suomessa opetus on äidinkielistä. Se ei ole estänyt hyvää englannin kielen oppimista. Tutkijat ovat todenneet omasta äidinkielestä lähtevän oppimisen hyödyiksi, että se vahvistaa lapsen identiteettiä ja kulttuurista yhteyttä yhteisöönsä, itsetuntoa ja kielellistä ilmaisukykyä sekä edistää loogista ajattelua ja nopeuttaa uuden oppimista. Omalla kielellä oppimisen on todettu myös vähentävän koulupudokkuutta.[4]
Filippiineillä äidinkielen opetusohjelmasta saatu hyöty on kuitenkin jäänyt puolittaiseksi täytäntöönpanon puutteiden takia. Kirjoja ja opetusaineistoja on huonosti saatavilla eri kielillä, samoin kuin näitä kieliä hallitsevia opettajia. Monikielisillä alueilla on kiistelty siitä, mitä kieliä koulussa opetetaan, jolloin osa oppilaista ei saa äidinkielistä opetusta. Selvitysten mukaan joissakin kouluissa ei ole järjestetty äidinkielen opetusta lainkaan.[5]
Nyt äidinkielestä opetuskielenä ollaan taas luopumassa! Sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa on hyväksytty lakiehdotukset, joiden mukaan alaluokilla palataan filippiinon ja englannin käyttöön opetuskielinä. Lakiehdotusten mukaan äidinkieli toimisi opetuskielenä vain luokissa, joissa kaikki oppilaat puhuvat samaa kieltä. Muutoin äidinkielen aineopetusta ollaan lakkauttamassa ja äidinkieli on jäämässä vain opetuksen apukielen asemaan alaluokilla.
Äidinkieliä opetuskielenä puolustavat ovat tyytymättömiä kongressin linjaukseen. Sitä kuvaavasti Manila Times-lehden pääkirjoituksen otsikkona oli ”Äidinkieleen perustuvaa koulutusohjelmaa pitää parantaa, ei korvata”.[6] Monikieliset luokat, eri kielten oppikirjojen ja opettajien puute vaikeuttavat todella äidinkielisen opetuksen järjestämistä, mutta ongelma se on huono äidinkielen osaaminenkin.
Ongelman ydin ei ole vain koulussa, vaan Filippiinien lukuisten kielten rakenteellisessa kehittymättömyydessä, kuten yhdenmukaisten kirjoitussääntöjen ja kieliopin puuttumisessa. Sitä paremmalla syyllä olisi tarpeen perustaa kansallinen ohjelma maan moninaisten kielien pelastamiseksi ja kehittämiseksi. Jos kielet halutaan pitää elävinä ja kehittää niitä nykyajassa, pitää edistää kielten kirjallista käyttöä ja julkaisutoimintaa. Pitkälti on kyse myös oman kielen arvostamisesta tai oikeammin arvostuksen puutteesta. Omaa pientä kieltä vähätellään ja oikeastaan ainoana oikeana kielenä nähdään englanti.
Riittämättömät resurssit ja luokkakoko
Yksi selitys oppimistuloksille on resurssien puute. Filippiineillä budjetoitiin koulutukseen PISAan osallistuneista maista toiseksi vähiten rahaa. PISAn mukaan Filippiineillä käytettiin koululaista kohti kumulatiivisesti 6-vuotiaasta 15-vuotiaaksi asti 11 030 US-dollaria. Vertailun vuoksi Suomessa oli kymmenkertaisesti enemmän rahaa käytössä, 126 777 dollaria/koululainen.[7] Vuonna 2022 koulutusmäärärahojen osuus oli vain 3,6 % Filippiinien bruttokansantuotteesta.[8] PISA-aineistossa eri maiden opetusmäärärahat ja oppimistulokset korreloivat harvinaisen selkeästi niin, että mitä vähemmän resursseja, sitä heikommat tulokset. Osaamistason nostaminen Filippiineillä edellyttää kehittämistoimien ohella lisää rahaa kouluihin.
Filippiineillä luokkakoko oli PISA:an osallistuneista maista toiseksi suurin, keskimäärin 42,6 oppilasta/luokka. Noin puolet luokista oli siten suurempia eivätkä 50 oppilaan luokat olleet harvinaisia. Filippiineillä oli 29,5 oppilasta opettajaa kohti, lähes kolme kertaa enemmän kuin Suomessa (10,9 oppilasta).[9]
Samoin opettajien koulutustaso vaikuttaa oppimistuloksiin. Suomessa lähes kaikilla opettajilla on maisteritason koulutus. Filippiineillä suurimmalla osalla opettajista on vanhastaan koulutuspohjana kymmenvuotinen peruskoulu ja sen jälkeen nelivuotinen opettajankoulutus collegessa. Nykyisin opettajankoulutuksen pääsyvaatimuksena on 12-vuotinen koulu. Toki Filippiineilläkin joka viides opettaja on maisteri. [10]
Opetuksen sisältö ja pedagogiikka
Vallitsevaa opetussuunnitelmaa on pidetty liian täyteen ahdettuna, jolloin opettajat eivät ehdi käsittelemään koko oppimäärää, ja oppilaiden on vaikea hahmottaa oleellisinta sisältöä. Suurin osa oppilaista ei ole saavuttanut edes välttävää osaamistaitoa lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa. Filippiinien kouluopetusta on arvosteltu siitä, että se on liian mekaanista ja yksityiskohtaisilla opetussuunnitelmilla ylhäältä päin sidottua. Opettajia ei kannusteta luovuuteen opetustyössä, ja kuten PISA-tulokset osoittavat, oppilaitakaan ei ole rohkaistu analyyttisyyteen, kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.
Vasta käyttöönottovaiheessa olevan MATATAG-opetussuunnitelman ytimenä on, että keskitytään opetuksessa perustaitojen oppimiseen. Lukeminen ja matematiikka kun ovat edellytyksenä kaikelle muullekin opiskelulle. Uusi opetusministeri Edgardo Angara totesi ensi töikseen, että opetuskäytäntöjä on muutettava siten, että edistetään ongelmanratkaisun osaamista ja että kehitetään oppilaista kriittisiä ajattelijoita[11].
Opetusministeriö pyrkii poistamaan näitä perustason osaamisen puutteita Kansallisella oppimisvajeiden korjaamisen ohjelmalla (National Learning Recovery Program, sori huonosta nimen käännöksestä). Ohjelma sisältää oppimisleirejä ja kansalliset lukemisen, matematiikan sekä tieteen ja tekniikan ohjelmat.
Vapaaehtoiset oppimisleirit järjestetään kesälomakaudella. Toistaiseksi ongelmana on ollut, että useat eniten oppimista tarvitsevat eivät eri syistä leireille osallistu. Leirejä on arvosteltu myös siitä, että edistyneemmille ei tarjota oman tasoisia tehtäviä. Kansallinen lukemisen ohjelma on integroitu osaksi normaalia kouluopetusta. Matematiikan ja tieteiden ohjelmien osalta toimeenpano on vielä kesken.
MATATAG-opetussuunnitelmaan on yhdistetty ”yhteiskuntaopin” (Araling panlipunan) oppiaineen alle mm. historiaa, maantiedettä, sosiologiaa ja taloutta. On hyvä tarkastella yhteiskunnan toimivuutta ja kehitystä monesta näkökulmasta, mutta riskinä on, että näiden tieteenalojen perusteet jäävät riittämättömästi käsitellyiksi.
Presidentti Ferdinand R. Marcos Jr. antoi opetusministerille ohjeeksi, että Filippiinien historian opetusta tulisi syventää. Filippiiniläisten koululaisten maantiedon ja historian tunteminen on ollut heikkoa, joten tässä suhteessa presidentti on oikeassa. Presidentti Marcos on jatkuvasti esittänyt isänsä Ferdinand E. Marcos Seniorin diktatuurin aikaa maan kultaisina vuosina ja kiistänyt silloiset ennennäkemättömän laajat ihmisoikeusrikokset. Riskinä on, että kouluopetuksessa oltaisiin kirjoittamassa historiaa uusiksi. Jo nyt oppikirjoista ovat pääosin kadonneet viittaukset diktaattori-Marcosiin.
Köyhyys
Perheiden sosiaalistaloudelliset olot ja laaja köyhyys vaikuttavat valitettavasti koulumenestykseen. Filippiinien virallisten tilastojen mukaan 26,4 % lapsista eli köyhyydessä vuonna 2021.[12] Luku on ennemminkin alakanttiin, sillä toimeentuloon riittävää tilastollista köyhyysrajaa on viime vuosikymmeninä laskettu pariinkin otteeseen. Lisäksi on suuria alueellisia köyhyyseroja. Erityisen huonossa asemassa ovat Mindanaon autonomisen muslimialueen (BARMM) asukkaat, joista yli puolet elää köyhyysrajan alittavilla tuloilla.
Tutkimukset ovat osoittaneet aliravitsemuksen yhteyden huonoihin oppimistuloksiin. Vuonna 2018 luokkien K–10 oppilaista 21,5 % oli ikäisekseen lyhytkasvuisia ja 12,5 % alipainoisia. Tosin viime vuosina ylipainoistenkin lasten osuus on kasvanut Filippiineillä.[13]
Filippiineillä talous on kasvanut nopeasti, mutta harjoitetulla talous- ja sosiaalipolitiikalla suuret tuloerot eivät juurikaan ole pienentyneet. Jo presidentti Gloria Macapagal-Arroyon kaudesta lähtien tärkein köyhimpien asemaan vaikuttava toimi on ollut pienituloisimmille perheille suunnattu vastikkeellinen toimeentulotuki, 4P-ohjelma (Pantawid Pamilyang Pilipino Program). Tuen saamisen ehtoina on mm. lasten koulunkäynti, terveystarkastuksiin osallistuminen ja perheneuvolakäynnit. Arviointitutkimuksen mukaan 4P on onnistunut lisäämään 12–17-vuotiaiden koulunkäyntiä. Sen sijaan ala-asteikäisiin 4P vaikutti vain vähän, koska 98 % ikäluokista on jo koulussa. Ohjelma ei lisännyt lainkaan 3–5-vuotiaiden osallistumista päivähoitoon tai esikouluun. 4P on myös parantanut tukea saaneiden oppimistuloksia.[14]
4P-ohjelman tavoitteena on ollut vaikuttaa myös lasten terveyden ja ravitsemuksen tilaan, mutta jostain syystä tukea saaneilla lapsilla lyhytkasvuisuus ei ole vähentynyt – vaikka ohjelma sisältää myös kuukausittaisen avustuksen riisin hankintaan. Toisaalta universaali terveydenhoitolaki on merkittävä parannus, kun se takaa kaikille pääsyn perusterveyspalveluihin. Ongelmana on kuitenkin hoidon saavutettavuus syrjäisillä alueilla.
Filippiinit kuuluu eniten luonnonkatastrofeista kärsiviin maihin maailmassa. Taifuunit ja muut luonnononnettomuudet keskeyttävät usein koulunkäynnin. Lisäksi muutoinkin riittämättömiä koulutiloja otetaan silloin hätämajoituksen käyttöön. Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita tulvineen ja toisaalta kuivia jaksoja. Vuoden 2024 huhti-toukokuussakin on päivittäin suljettu satoja kouluja sietämättömän, terveydelle vaarallisen kuumuuden takia. Siltä osin tilanne voi helpottua ensi lukuvuonna, kun Filippiineillä palataan perinteiseen lukukauteen, jolloin koulut ovat lomilla kuumimpaan aikaan maaliskuulta kesäkuulle.
Suomessakin valitettiin aiheellisesti koronaepidemian seuraamuksia koululaisille, mutta Filippiineillä ongelmat olivat moninkertaisia. Koulut suljettiin maaliskuussa 2020 kokonaan puoleksi vuodeksi. Syksyllä koulu jatkui vuoden pelkkänä etäopetuksena. Pieni osa oppilaista pääsi taudin kannalta turvalliseksi koetuilla alueilla palaamaan luokkaopetukseen vuoden 2021 lopulla, mutta kaikille koulun portit aukenivat vasta marraskuussa 2022. Siten oppilaat olivat yli 2 vuotta poissa lähiopetuksesta. Sinä aikana oppilaat lukivat opintomateriaaleja ja täyttivät kotitehtävävihkoja kotona tai seurasivat opetusta useimmiten huonojen internetyhteyksien välityksellä. Siihen nähden on kohtalainen saavutus, että PISA-tulokset säilyivät vuonna 2022 entisellä, vaikkakin heikolla tasolla.
Keskustelua Senior High School (SHS) -luokkien tarpeellisuudesta
Kouluvelvoitteen pidentämistä kahdella SHS-luokalla perusteltiin mm. sillä, että se tuottaa työmarkkinoille valmista työvoimaa. Edellinen opetusministeri Sara Duterte myönsi vuotuisessa koulutusraportissaan, että lupaus ei ole toteutunut. Työnantajilta tulleiden viestien mukaan SHS:n opetussuunnitelmaan sisältyvä työharjoittelu riittää vain työelämään perehtymiseen, mutta ei tarvittavien työtaitojen oppimiseen. Ministeriön selvityksen mukaan 83 % SHS:n päättäneistä jatkoi opiskeluaan, ja vain 10 % oli työssä.[15] Filippiinien tilastokeskuksen vuoden 2019 köyhyysindikaattoritutkimuksen mukaan SHS:n päättäneistä oli viidesosa työssä, runsaat puolet jatkoi opiskelua ja joka kymmenes oli sekä työssä että opiskelemassa.[16]
Arvostelijoiden mielestä kouluvelvoitteen laajentamisesta kahdella lukiotason SHS-vuodella hyötyvät vain opintojaan collegessa jatkavat. Heidän mielestä tulisi luopua SHS-velvoitteesta muiden kuin collegeen pyrkivien osalta, koska se aiheuttaa sekä perheille että yhteiskunnalle tarpeettomia kustannuksia.
Nuorten halua jatkaa opiskelua voidaan katsoa myös positiivisesta näkökulmasta. SHS:n tavoitteena on antaa koululaisille kansainvälisten standardien mukaiset valmiudet korkea-asteen koulutukseen. Maksuton julkishallinnon SHS on mahdollistanut ja lisännyt nuorten halua jatkaa opintojaan. Korkeampi peruskoulutus parantaa myös selviytymistä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, työelämässä ja muillakin elämän saroilla.
Abrigo & Orbeta laskivat työvoimatutkimuksen aineistojen perusteella, että vain vanhan 10-luokkaisen koulun yläasteen (JHS) suorittaneiden ja SHS:n suorittaneiden todennäköisyydessä olla työssä tai työttömänä ei ollut merkitseviä eroja. Sen sijaan JHS:n suorittaneilla oli suurempi todennäköisyys olla matalan osaamisen töissä ja SHS:n suorittaneilla keskitason työtehtävissä, jolloin he myös saivat enemmän palkkaa kuin vain JHS:n suorittaneet.[17]
SHS:n ongelmana on, että erikoistumislinjoja ja vaihtoehtoja on yksipuolisesti tarjolla. Akateeminen linja oli tarjolla 91 prosentissa kouluista ja teknillis-ammatillinen elinkeinolinja 59 prosentissa kouluista. Taiteen tai liikunnan linjoja oli vajaassa kolmessa prosentissa SHS:ista.[18]
Uudempien selvitysten mukaan työnantajien asenteet ovat muuttuneet ja valmius työllistää SHS:n suorittaneita on lisääntynyt. Liike-elämän koulutuspoliittisen organisaation (Philippine Business for Education) tuoreeseen tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 46 prosentilla on työsuhteessa SHS:n suorittaneita ja neljä viidestä on halukas heitä palkkaamaan.[19]
SHS:n opetussuunnitelma on parhaillaan arvioitavana ja sitä kehitetään erityisesti paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi.
Suomen ja Filippiinien koulujen vertailu
Lopuksi vielä tiedoksi suomalaisittain kiinnostava artikkeli. Nimittäin seitsemän filippiiniläistä pedagogia on kirjoittanut Filippiinien ja Suomen koulua vertailevan artikkelin.[20] He toteavat aluksi hauskasti, että Suomi on naapurimailtaan Ruotsilta ja Venäjältä vaikutuksia saanut sosialistis-kommunistinen maa. Suomen yhteiskunta voi olla kirjoittajille vieras, mutta he ovat perehtyneet suomalaista koulutusjärjestelmää käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. He eivät arvioi opetuksen sisällön eroja, vaan koulutusjärjestelmiä yleisemmin.
Heidän mukaansa Suomen koulujärjestelmä perustuu pragmatistiseen filosofiaan, kun taas Filippiineillä lähtökohtana on eklektisismi, jossa noukitaan erilaisista viitekehyksistä syntyneitä hyviä käytäntöjä. Yhtenä keskeisenä erona he pitävät, että Filippiineillä opetussuunnitelmat ovat ministeriötasolla pikkutarkasti valmisteltuja. Sen sijaan Suomessa opettajalla on enemmän autonomiaa opetustyössä ja myös korkeampi koulutustaso. Suomessa opetussuunnitelman lähtökohtana on kokonaisvaltaisempi koulutus, ja Filippiineillä lähtökohtana on tuhansien listattujen erityisten pätevyyksien ja taitojen opettaminen.
Maita vertailtaessa on hyvä kuitenkin muistaa, että Suomella on käytössä Filippiineihin verrattuna moninkertaiset koulutusresurssit.
[1] OECD (2023), PISA 2022 Results (Volume I): The State of Learning and Equity in Education. Annex B1Table I.B1.3.1., Table I.B1.3.2. ja Table I.B1.3.3.
[4] Dagalea, A. & Peralta, S. & Abocejo, F. (2022) Evaluation of the Mother Tongue-Based Multilingual Education Program in the Philippines. S. 424-425.
[8] Albert, J. ym. (2023) Sustainable Development Goal 4 on Quality Education for All: How Does the Philippines Fare and What Needs to be Done? PIDS Discussion Paper Series No 2023-16. S. 10.
[20] Kilag, O. K. T., Zarco, J. P., Zamora, M. B., Caballero, J. D., Yntig, C. A. L., Suba-an, J. D., & Sasan, J. M. V. (2023). How Does Philippines’s Education System Compared to Finland’s?. EUROPEAN JOURNAL OF INNOVATION IN NONFORMAL EDUCATION, 3(6), S. 11-20.
Viime vuosikymmenen suurimpia uudistuksia oli siirtyminen 1+12-vuotiseen kouluun. Sitä ennen Filippiinit oli Angolan ja Djiboutin ohella maailman ainoa maa, jossa oli vain kymmenluokkainen koulu. Filippiinien koululaiset ovat menestyneet huonosti kansainvälisissä osaamisvertailuissa kuten PISA-tutkimuksissa. Tämä on herättänyt runsaasti kriittistä keskustelua, ja nyt peruskoulutusta ollaan jälleen uudistamassa.
Tässä blogissa esittelen Filippiinien koulujärjestelmää. Toisessa pian julkaistavassa blogissa käsittelen Filippiinien osallistumista PISA-tutkimuksiin ja arviointia koulun tilasta.
Alla olevassa kuviossa on esitetty koulujärjestelmän runko korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta myöten, mutta blogissa käsittelen vain 12-luokkaista koulua.
Aluksi opetusministeriön arvolähtökohdista. Ministeriö on määritellyt visiokseen Filippiinien Peruskoulutuksen kehittämisohjelmassa vuodelle 2030:[1]
”Unelmoimme filippiiniläisistä, jotka rakastavat intohimoisesti maataan ja joiden arvot ja kyvyt mahdollistavat sen, että he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa ja osallistua mielekkäästi kansakunnan rakentamiseen.”
Samalla määriteltiin, että opetustoimintaa ohjaa neljä Filippiinien lippuvalan perusarvoa:
Maka-diyos = Jumalan puolesta, ilmaista omaa uskoaan, mutta samalla kunnioittaa toisten uskontoja, noudattaa eettisiä periaatteita ja totuutta.
Makatao = ihmisen puolesta, sensitiivisyyttä yksilöllisille, sosiaalisille ja kulttuurisille eroille ja solidaarisuutta.
Makakalikasan = ympäristön puolesta, välittää luonnosta ja käyttää resursseja viisaasti ja oikeudenmukaisesti.
Makabansa = kansan puolesta, osoittaa ylpeyttä filippiiniläisyydestään, toimia Filippiinien kansalaisen oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti.
Filippiinien kouluasteet
Vuodesta 2013 lähtien kouluvelvoite alkaa jo viisivuotiaana yksivuotisesta esikoulusta (Kindergarten) ja päättyy 12 kouluvuoden jälkeen. Siitä tulee koulun nimi ”K to 12”. Pakollinen esikoulu on edellytys ensimmäiselle luokalle siirtymiseen. Valtion esikoulu ja peruskoulu ovat maksuttomia, mutta tarjolla on myös maksullisia yksityisiä kouluja esikoulusta alkaen. Myös kolme- ja neljävuotiaille on järjestetty päivittäistä 2–2½ tunnin kestoista vapaaehtoista varhaiskasvatusta, mutta sitä ei ole tarjolla kaikilla alueilla.
Koulu jakaantuu 6-luokkaiseen ala-asteeseen (Primary school, PS), 4-luokkaiseen yläasteeseen (Junior high school, JHS) ja uutena laajennuksena 2-vuotiseen ”lukioasteeseen” (Senior high school, SHS). Ensimmäinen ikäluokka suoritti 12:nnen luokan loppututkinnon vuonna 2018.
Esikoulu valmistaa lapsia koulunkäyntiin edistämällä heidän fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista kasvua ja kognitiivisia kykyjä. Siellä opitaan jo mm. aakkoset, numerot, värit sekä monia koulussa tarvittavia taitoja leikin ja laulun avulla. Esikoulun liittäminen oppivelvollisuuteen lisäsi nopeasti lasten osallistumista esikouluun, ja vuonna 2017 viisivuotiaista 84 % kävi esikoulua. Varsinkin koronan seurauksena esikoulun osallistumisaste kuitenkin laski ja oli kaudella 2020–21 vain 66 % viisivuotiaista.[2] Tosin luvusta puuttuvat yli 5-vuotiaina esikoulun aloittaneet. Vuonna 2017 joka kymmenes ensimmäisen luokan aloittaneista oli näitä ”yli-ikäisiä”[3] ja koronan jälkeen osuus oletettavasti kasvoi.
Toinen merkittävä uudistus vuodelta 2009 oli, että otettiin oma äidinkieli opetuskieleksi esikoulusta kolmannelle luokalle asti (MTB-MLE). Valtaosa lapsista saa alkuvaiheen opetusta äidinkielellään, mutta kaikki pienet kielet huomioon ottaen käytössä olevat 19 kieltä ovat edelleen vain kymmenesosa maan kaikista kielistä.[4]
Jo ensimmäisellä luokalla opiskellaan äidinkielen lisäksi filippiinon ja englannin kieltä. Neljännestä luokasta lähtien siirrytään käyttämään opetuskielinä filippiinoa ja englantia äidinkielen sijaan. Alusta alkaen oppiaineina ovat myös matematiikka, terveysoppi, musiikki ja liikunta. Kolmannelta luokalta mukaan tulee (luonnon)tiede (science). Opetussuunnitelma sisältää myös kullekin luokkatasolle sovitettuna elämänhallinnan ja -taitojen, arvojen, kansallisen kulttuurin sekä yhteiskuntaopin opiskelua. Mitä ylemmille luokkatasoille edetään, sitä enemmän on tavoitteena kehittää kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kykyjä. Oppilas voi valita yläasteella (JHS luokat 7–10) myös ammatilliseen koulutukseen tähtääviä kursseja (Technology and Livelihood Education).[5]
Entisen kymmenvuotisen koulun aikana opintojaan jatkavat siirtyivät jo 16–17-vuotiaina collegeihin ja yliopistoihin. Niissä suuri osa ensimmäisistä vuosikursseista kului sellaisen yleissivistävän tiedon hankkimiseen, joka pitäisi olla hallussa jo korkeakouluopintoja aloittaessa. Uuden kaksivuotisen lukiotason ansiosta oppilaiden valmiudet korkeakouluopiskeluun ovat selvästi parantuneet.
Kaksivuotisella lukiotasolla (SHS) on kaikille 15 yhteistä perusoppiainetta kuten kielet, kommunikaatio, matematiikka, filosofia ja tieteet. Sen lisäksi oppilaalla on valittavana neljä erikoistumislinjaa:[6]
Akateeminen linja erityisesti collegeen tai yliopistoon pyrkiville. Yleisen akateemisen linjan lisäksi voi valita esim. humanistis-yhteiskuntatieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen tai liiketaloudellisen suuntautumisen.
Suoraan työelämävalmiuksia tarjoava teknillis-ammatillinen elinkeinolinja, jossa tarjonta myötäilee alueen elinkeinorakennetta. Erikoistumisalana voi olla esim. maatalous-kalastus, teollisuus, it-teknologia, merenkulku tai noin sata muuta alaa.
Urheilulinjalla voidaan opiskella ja harrastaa eri urheilulajeja, mutta tälläkin linjalla painopisteenä on valmistaa koululaisia liikuntaan liittyviin ammatteihin, kuten vapaa-ajan- tai liikunnanohjaaja, hieroja, toimitsija ym.
Design- ja taideaineiden linjalla voi perehtyä kattavasti taiteelliseen luovaan toimintaan ja design-alaan.
Opintoihin sisältyy myös työharjoittelua esimerkiksi jossain koulun kumppanina toimivassa yrityksessä.
Lukioasteen toimeenpanon arviointitutkimuksessa todettiin, että pääosin siirtyminen 12-vuotiseen kouluun on toteutunut hyvin. Oppilaita siirtyi kymmenenneltä luokalta jatkamaan yhdennelletoista enemmän kuin mitä opetusministeriö oli odottanut ja koulun keskeyttäneitäkin on palannut kouluun. Lukiotason ensimmäisen vuosikurssin oppilaista 96 % suoritti koulun loppututkinnon ja varsinkin elinkeinolinjalla opiskelleet työllistyivät hyvin. Uudistus myös lisäsi yhteistyötä yritysten ja paikallisviranomaisten kanssa, vaikka koulukohtaisesti todettiin olevan liiaksi eroja.[7]
Koulun keskeyttäneille vaihtoehtoinen oppimisjärjestelmä (ALS)
Vaihtoehtoisen oppimisjärjestelmän tavoitteena on saada koulun keskeyttäneet nuoret suorittamaan peruskoulun loppututkinto. ALS mahdollistaa opiskelun itselle sopivalla tasolla ja sopivaan tahtiin. Ohjelman ensimmäisenä osiona on perustavan luku- ja laskutaidon oppiminen. Toiseksi opetus sisältää samat perusoppiaineet kuin tavanomaisessa luokkaopetuksessa ja tavoitteena on suorittaa samat päättökokeet kuin luokkaopetuksessa. Opetusta järjestetään niin ala- ja yläasteen kuin lukion tasolla. Kun vastaava taso on saavutettu, voi ALS-opetuksesta siirtyä tavanomaiseen kouluopetukseen tai suorittaa koulun loppututkinnon.
ALS-opiskelu alkaa tasokokeilla, joiden pohjalta sovitaan jokaiselle henkilökohtainen oppimissuunnitelma 10 kuukauden lukuvuodeksi. Oppilaille jaetaan tasolleen sopivia aineistoja omatoimista opiskelua varten. Tukena on mm. kiertäviä opettajia, jotka järjestävät oppitunteja ja ohjaavat opiskelua syrjäisilläkin alueilla. ALSin resurssit kuitenkin vaihtelevat huomattavasti alueittain. Paremmin toimeentulevilla paikkakunnilla on käytettävissä hyvin varusteltuja oppimiskeskuksia, mutta kolmasosalla on vain huonosti varusteltuja, tilapäisesti opetuskäyttöön luovutettuja tiloja. Kokonaisuutena ALSin resurssit ovat olemattoman pieniä, sillä se saa vain 0,1 % opetusministeriön budjetista.[8]
ALSin oppilaat ovat ensisijaisesti nuoria aikuisia, vaikka yläikärajaa osallistumiselle ei olekaan asetettu. Oppilaista noin 40 % on 15–19-vuotiaita ja yhtä paljon 20–24-vuotiaita. Suurin osa ALSin oppilaista on palkkatyössä olevia, kotiapulaisia tai nuoria äitejä. Merkittävä ryhmä on myös vangit.[9] Vuonna 2018 ALSissa oli 840 000 oppilasta, mutta ohjelma tavoittaa edelleen vain noin 15 % koulun keskeyttäneiden kohderyhmästä[10]. Koronavuosina oppilaiden määrä putosi alle puoleen miljoonaan, mutta nousi 640 000 oppilaaseen lukukaudella 2022–23.[11] Vaihtoehtoisen oppimisjärjestelmän tuloksista on melko vähän tuoretta tietoa saatavilla. Opetusministeriön mukaan vuosina 2005–2015 vain 36 % ala- tai yläasteen tasokokeisiin osallistuneista sai hyväksytyn todistuksen, mutta kaudella 2016–2022 osuus nousi 56 prosenttiin.
Koulun keskeyttäminen vähentynyt
Vielä 1980-luvun lopulla aikuisväestöstä yli puolelta puuttui peruskoulun yläasteen todistus (10. lk), mutta osuus on laskenut kolmasosaan.[12] Myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen suuri osa ikäluokista putoaa koulusta ennenaikaisesti. Opetusministeriön arvion mukaan 1,4 miljoonaa 6–15-vuotiasta lasta on koulun ulkopuolella.[13] Vuonna 2017 puoli miljoonaa lasta oli vähintään kahden ikäluokan verran yli-ikäisiä ala-asteen kouluun ja 1,2 miljoonaa yläasteen kouluun. Yli-ikäisenä kouluun palaavan on usein vaikea motivoitua opintojen jatkamiseen samassa luokassa selvästi nuorempien kanssa.[14]
Vuonna 2008 aloittaneista ekaluokkalaisista neljännes lopetti koulun 4. luokkaan mennessä, 43 % viimeistään kymppiluokalla ja vain puolet suoritti 12. luokan päättökokeen.[15] Tosin luvut ovat voineet kaunistua muutamilla prosenteilla, kun osa käy luokan tai koulun loppuun myöhemmin kuin ikäluokkansa. Vertailun vuoksi Suomessa jäi ilman peruskoulun päättötodistusta 0,6 % oppivelvollisuusiän ylittäneistä vuonna 2019.[16]
Esikoulun tekeminen pakolliseksi ja lasten koulunkäyntiin sidotut vastikkeelliset sosiaaliset tuet ovat vaikuttaneet siihen, että lähes kaikki lapset aloittavat koulun ala-asteen kuusivuotiaina.
Kolme viidesosaa työn ja koulun ulkopuolisista 5–15-vuotiaista on kotoisin köyhimmästä tuloneljänneksestä. Kaksi kolmasosaa heistä on poikia (vuonna 2017).[17] Kouluun osallistumattomuuden pääasialliset syyt vaihtelivat iän ja sukupuolen mukaan. Kahdella kolmesta 12–15-vuotiaasta koulupudokkaasta syynä oli kiinnostuksen puute. 16–24-vuotiaista tytöistä 62 prosentilla syynä oli perhe tai avioliitto, kun pojilla yleisimmät syyt olivat kiinnostuksen puute (31 %) sekä korkeat kustannukset ja tarve työntekoon (36 %).[18]
Yksityiskoulujen ja paikallishallinnon osuus
Kaikilla kouluasteilla on myös yksityisiä maksullisia kouluja. Ala-asteella yksityiskoulujen oppilaiden osuus oli lukuvuonna 2018–19 vain 9,4 %, mutta lukiotasolla osuus oli jopa 44,3 %.[19] Vuonna 2013 hyväksyttiin peruskoululaki (Basic Education Act), jonka mukaan vuonna 2016 pitää olla kaikille 10 luokan päättäneille paikka lukiotasolle. Valtiolle oli mahdotonta rakentaa muutamassa vuodessa riittävästi kouluja ja käynnistää opetusta kolmelle miljoonalle nuorelle, joten yksityisiä tahoja oli suorastaan pakko houkutella perustamaan lukiotason kouluja. Kun lukioon piti päästä ilman lukukausimaksuja, ryhdyttiin antamaan kaikille valtion kouluista yksityiseen kouluun 11. luokalle siirtyville keskivertoisen lukukausimaksun kattavia maksusitoumuksia. Yksityisen koulun 10. luokalta siirtyvät saavat 80 prosentin maksusitoumuksen.
Koronan aikana erityisesti yksityisiin kouluihin ilmoittautuneiden määrä kuitenkin väheni voimakkaasti, 400 000 oppilaalla vuonna 2020.
Peruskoulutuksen rahoitus on lähes täysin valtion vastuulla. Paikallishallinnon (Local government unit) osuus peruskoulutuksen kustannuksista oli vuonna 2017 vain 3,2 %. Paikallishallinnon koulutuen lähteenä ovat varallisuusverot ja paikkakunnittain verotuloissa on valtavia eroja. Kun pääkaupunkiseudulla vuonna 2017 koulut saivat paikallishallinnolta rahaa 4092 pesoa/oppilas, oli Itä-Visayasilla käytössä vain 183 pesoa oppilasta kohti, eli yli 20 kertaa vähemmän. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet kouluista ei saanut lainkaan rahaa paikallishallinnolta. [20]
Taas koulureformi meneillään – opetussuunnitelma MATATAG
Nykyisen hallituksen vastaus K-12-opetussuunnitelman puutteisiin on nimeltään MATATAG-opetussuunnitelma[21]. Lähtökohtana on K-12-suunnitelmasta saatujen kokemusten analyysi ja toisaalta sekä kotimaisten että kansainvälisten tasokokeiden oppimistulokset. Niiden mukaan vain pieni osa filippiiniläisistä koululaisista on saavuttanut perusasioissa kuten lukemisessa ja laskemisessa edes välttävän tason.
Matatag-opetussuunnitelma kattaa luokat esikoulusta yläasteen loppuun (K+10). Se otetaan asteittain käyttöön, ensin syyskaudella 2024 esikoulussa, 1., 4. ja 7. luokilla. Seuraavana vuonna mukaan tulee 2., 5. ja 8. luokka jne. kunnes vuonna 2027 on vuorossa 10. luokka.
Matatagin keskeinen muutos on, että vähennetään oppilaiden ylikuormitusta. Vanha suunnitelma sisälsi liian paljon yksittäisiä opittavia asioita, mutta nyt opetusta tiivistetään oleellisimpiin asioihin. Painopistettä siirretään tärkeimpien perustaitojen kunnolliseen oppimiseen, eli lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. Suunnitelmassa korostuu myös arvojen koulutus sekä isänmaata ja yhteisöään arvostavien aktiivisten kansalaisten kasvattaminen. Erillisenä uutena oppiaineena on ”hyvät tavat ja oikeanlainen käyttäytyminen”. Yläasteella lisätään työelämään valmistavaa koulutusta.
Matatag merkitsee myös opetusolosuhteiden parantamista ja opettajille resurssien vapauttamista opettamiseen mm. vähentämällä byrokraattisia tehtäviä. Kouluihin on luvattu lisää avustavaa henkilökuntaa, mutta nähtäväksi jää, kuinka paljon budjettivaroja siihen riittää.
Lukiotason (SHS) opetussuunnitelma luokille 11 ja 12 on parhaillaan uudelleenarvioitavana ja pilotoitavana vuonna 2025. Kongressissa on esitetty, että yleinen opetusvelvollisuus lakkaisi 10. luokkaan ja vain yliopistoon tai collegeen pyrkivien pitäisi suorittaa SHS:n loppututkinto.
Varapresidentti Sara Duterte erosi opetusministerin tehtävästä heinäkuussa 2024 ja presidentti nimesi uudeksi opetusministeriksi senaattori Sonny Angaran. Hän on perehtynyt koulutuskysymyksiin mm. kongressin koulutuskomissiossa (EDCOM II), joka on tekemässä Filippiinien koulujärjestelmän kokonaisvaltaista arviointia muutosehdotuksineen. Oletettavaa on, että uuden ministerin kädenjälki tulee näkymään tulevina reformeina.
[1] Department of Education (2022) Basic Education Development Plan 2030. S. 112-113.
[6] Brillantes, K. & Orbeta, A. & Francisco-Abrigo, K. & Capones, E. & Jovellanos, B (2019) Status of Senior High School Implementation: A Process Evaluation. PIDS DP 2019-13, s. 8–11.
[10] Osawa, A. & Tan, M. (2021) Analysis of Barriers to Access and Complete the Alternative Learning System among Adolescents: A Study from Seven Regions in the Philippines. S. 1. UNICEF. ALS Research Brief.
[14] David, C & Albert, J & Vizmanos, J (2018) Out-of-School Children: Changing Landscape of School Attendance and Barriers to Completion. PIDS Discussion Paper Series No. 2018-25. S. 10.
