Kategoria: Blogi

Blogi 28.4.2020, Pekka Borg

Korona Filippiineillä

Pekka Borg

Koronavirus on tämän hetken huolestuttavin riesa niin Filippiineillä kuin koko maailmassa. Toistaiseksi sairastuneiden ja kuolleiden määrä on Filippiineillä pysynyt maltillisena, mutta nyt ollaan vielä taudin alkuvaiheessa. Taudin leviämistä on rajoitettu kovilla toimilla kuten Luzonin liikkumiskielloilla. Miljoonat ovat menettäneet työnsä ja tulonsa ja monelle tulee nälkä, kun valtion tukitoimet ovat myöhässä.

Koronavirus lukuina

Terveysministeriön mukaan Filippiineillä on 28.4. mennessä vahvistettu 7 958 tartuntaa ja 530 kuolemantapausta. Tehohoidossa oli 325 koronapotilasta. Todellisuudessa viruksen saaneita on huomattavasti enemmän. Vasta viime viikkoina on saatu testauskapasiteetti nousemaan tuhansiin päivässä ja 23.4. mennessä on testattu 64 581 henkilöä.

Miesten kuolleisuus tautiin on selvästi yleisempää kuin naisilla, sillä sairastuneista 53 % on miehiä, mutta kuolleista jopa 68 %. Korona on vaarallinen tauti etenkin vanhuksille ja Filippiineillä koronaan kuolleista yli kolmasosa on vähintään 70-vuotiaita. Filippiinien asukkaista kuitenkin alle 3 % on yli 70-vuotiaita, mikä selittää osaltaan suhteellisen pientä kuolleiden määrää.

Valtaosa eli 71 % vahvistetuista tartunnoista on pääkaupunkiseudulta (NCR). Muuallakin Keski-Luzonilla on tautikeskittymiä, mutta niin on myös Cebun ja Davaon kaupungeissa. Erityiseksi ongelmaksi voivat muodostua moninkertaisesti ylitäytetyt vankilat. Cebun kaupunginvankilassa on 27.4. mennessä varmistettu tartunta 186 vangilla ja 24 työntekijällä. Muissakin vankiloissa on kymmeniä tartuntoja.

Maailmalla ja merillä on miljoonia filippiiniläisiä. Ulkoministeriön mukaan 27.4. mennessä koronatartunta on todettu 1 395 ulkomaanfilippiinolla ja 186 heistä on kuollut. Joukossa on runsaasti eturintamassa toimineita hoitajia. Pelkästään Britanniassa on kuollut ainakin 20 filippiiniläistä hoitajaa.

Liikkumista rajoitetaan, presidentille valtaoikeuksia

Kun Wuhanista tulleet matkailijat toivat tammikuun lopulla koronaviruksen Filippiineille, kielsi hallitus Kiinan Hubein alueelta tulevien matkustajien pääsyn maahan. Helmikuun alkupuolella kieltoa laajennettiin kaikkiin Kiinasta ja muilta tautialueilta saapuneisiin. Maaliskuun puolivälissä asetettiin maahantulokielto kaikille ulkomailta tuleville, paitsi Filippiinien kansalaisille perheenjäsenineen ja joillekin Filippiineillä työskenteleville ulkomaalaisille.

Pääkaupunkiseudun pormestarien toiveen mukaisesti presidentti Duterte asetti 15.3. alkaen koko Metro-Manilan sulkuun. Toteutus oli sekavaa, kun toisten viranomaisten mielestä Manilan seudun ulkopuolella asuvat saivat liikkua työpaikoilleen alueelle, mutta toisten mielestä ei.

Presidentti Duterte julisti 16.3. maahan kansallisen hätätilan kuudeksi kuukaudeksi. Koko Luzonin saari laitettiin kuukaudeksi laajennettuun yhteisölliseen karanteeniin (Enhanced community quarantine), jossa kiellettiin kaikki liikkuminen kodin ulkopuolella muissa kuin välttämättömissä asioissa kuten ruokaostoksilla, terveydenhuollossa tai apteekissa. Muut kuin yhteiskunnan kannalta elintärkeät palvelut ja tuotantolaitokset suljettiin. Samoin koulut, jotka näillä näkymin avataan vasta syyskuussa. Julkinen liikenne lakkautettiin, mikä vaikeutti esim. terveydenhuollon henkilöstön pääsyä työpaikoille. Sittemmin välttämättömissä työtehtävissä olevien liikennejärjestelyitä on parannettu. Muuallakin Filippiineillä provinssit tai kaupungit julistivat alueilleen kattavia karanteeneja.

Karenssin päätavoite on saada ihmiset pitämään fyysistä etäisyyttä toisiinsa. Filippiineillä suurissa kaupungeissa asutaan tiiviisti ja esim. Manilan Tondossa asuu hämmästyttävät 73 000 asukasta/km². Siellä ahtailla kujilla on aika mahdotonta pitää fyysistä etäisyyttä ihmisten välillä.

Presidentti päätti jatkaa laajennettua karanteenia keskeisillä tautialueilla 15.5. asti. Osa Luzonista vapautui laajennetusta karanteenista, mutta mm. Metro-Manilassa ja maan suurimmissa kaupungeissa rajoitukset jatkuvat. Maan muut alueet määrättiin yleiseen yhteisölliseen karanteeniin (General community quarantine), jossa liikkumista, liikkeiden aukioloa ja tuotantolaitosten toimintaa osittain vapautetaan.

Kongressi hyväksyi 23.3. Bayanihan to Heal as One Act -lain, joka myönsi presidentille laajat poikkeusvaltuudet koronan taltuttamiseksi. Hän voi mm. velvoittaa paikallishallintoa noudattamaan hallituksen määräyksiä pandemian hoitoon liittyen. Yksityisiä yrityksiäkin voidaan velvoittaa priorisoidusti valmistamaan esim. terveydenhuollon tarvitsemia tuotteita ja hyväksymään niihin liittyviä hankintasopimuksia julkishallinnon kanssa. Samoin laki valtuuttaa viranomaiset estämään keinottelua ja hintamanipulointia elintärkeillä tuotteilla.

Laissa on myös kiistelty pykälä, jonka mukaan rangaistavaa on tehdä tai levittää koronaan liittyvää valeinformaatiota, joka tähtää kaaoksen, paniikin, pelon tms. lietsontaan. Valekampanja voi joskus olla tosi vaarallinen, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet, että Filippiinien oloissa tulkinnanvaraista lakia voidaan helposti käyttää asiallisenkin kritiikin vaientamiseen.

Karenssien valvonta on viranomaisille suuri taakka. Poliisi rekisteröi karenssin ensimmäisen kuukauden aikana 126 000 karenssirikkomusta ja kymmeniä tuhansia pidätettiin lyhytaikaisesti. Poliisin tiloissa tuskin turvavälejä pystytään pitämään. Kiellot ovat johtaneet kärjistyneisiin tilanteisiin, joista ikävimmässä poliisi ampui mielenterveyshäiriöistä kärsivän ex-sotilaan.

Työttömyys lisääntyy, valtion avustukset myöhässä

Työministeriön mukaan 2 miljoonaa on menettänyt 26.4. mennessä työnsä. Heistä vain 385 000 on saanut työministeriön CAMP-ohjelman kautta 5 000 peson kerta-avustuksen (virallisilta työmarkkinoilta työttömäksi jääneille työttömäksi jääneille). Hakemuksia olisi moninkertaisesti, mutta niitä ei enää oteta käsittelyyn, koska budjetti on jo käytetty.

Lähes 260 000 epävirallisilta työmarkkinoilta työttömäksi jäänyttä on saanut TUPAD-ohjelmasta 10–30 päiväksi puolipäivätöitä minimipalkalla. Lisäksi 233 000 ulkomailla työttömäksi jäänyttä (OFW) on hakenut työministeriön AKAP-ohjelmasta kertaluontoista 10 000 peson avustusta, mutta budjetti riittää vain 150 000 työttömän avustukseen. Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten järjestö Migrante arvostelee työministeriötä siitä, että AKAP-ohjelmaan on listattu vain 29 maata, vaikka filippiiniläisiä työskentelee lähes 200 maassa.

Merkittävin taloudellinen tuki köyhimmille koronan takia ongelmiin joutuneille on Social Amelioration Program, SAP. Presidentti on luvannut kiireellistä apua kahdeksi kuukaudeksi 18 miljoonalle köyhimmälle perheelle. Paikkakunnan kalleusluokituksen mukaan tuki on 5 000–8 000 pesoa kuukaudessa.

Rahan jakelu kuitenkin tökkii pahasti. 25.4. vasta 7,3 miljoonaa kotitaloutta eli 40 % tavoiteluvusta oli saanut ensimmäisen avustuksensa. Ongelmana on erityisesti, että rahan jakajilla ei ole kunnon listaa siitä, kenen kuuluisi saada rahaa. Finanssiministeriö on laskenut vuoden 2015 väestönlaskennan tietojen pohjalta kunnille kiintiösummat, jonka ne saavat jaettavakseen. Monet kunnat ovat valittaneet, että heidän kiintiönsä on liian pieni. Selvät listat on Pantawid Pamilyang -etuuden (4Ps) 4,2 miljoonasta saajasta, ja heistä valtaosa on tukensa saanut. Paikallisviranomaisilla ei ole muista 13,5 miljoonasta taloudesta pohjatietoja, joiden perusteella he saisivat nopeasti jakolistan valmiiksi.

Monet kunnat ovat tulleet ensi hätään apuun jakamalla köyhimmille perheille ruokapaketteja tai rahaakin. Suuri osa muutoinkin kädestä suuhun elävistä perheistä on joutunut tulemaan toimeen toista kuukautta ilman minkäänlaisia korvauksia.

Hallitus kaavailee muutosta lupaamaansa toisen kuukauden avustukseen. Se maksettaisiinkin vain laajennetun karanteenin alueen pienituloisille, jolloin yleisen karanteenialueen asukkaat eivät tukea ehkä saisikaan.

Tuotantorajoitukset voivat myös aiheuttaa lähikuukausina pulaa ruoasta, sillä myös kalastajia ja viljelijöitä on estetty tekemästä työtään.

Testeihin ja sairaalaan pitäisi päästä

Väestömäärään nähden Filippiineillä on toistaiseksi tehty melko vähän koronatestejä. Monet ovat esittäneet, että pitäisi siirtyä laajaan testaamiseen Etelä-Korean tapaan, mutta siihen eivät nykyresurssit riitä. Terveysministeriön mukaan tavoitteena on nostaa toukokuun loppuun mennessä laboratorioiden kapasiteettia 30 000 testiin päivässä. Tosin testauskapasiteetin ja suojavälineiden puute tai saatavuusongelmat eivät ole erityinen filippiiniläinen ongelma. Samat ongelmat ovat tuttuja Suomessakin.

Filippiineillä on laki, jonka mukaan yksityisetkään sairaalat eivät saa käännyttää hengenhädässä olevaa potilasta pois sen takia, että hänellä ei ole rahaa. Presidentti on määrännyt tutkittavaksi tuoreen tapauksen, jossa juuri synnyttänyt nainen kuoli, kun kuusi sairaalaa kieltäytyi ottamasta häntä vastaan, koska hänellä ei ollut rahaa. Tutkittavana on myös tapaus, jossa 65-vuotias koronantapaisista oireista kärsivä mies käännytettiin pois kuudesta sairaalasta, koska heillä ei ollut tehohoidon resursseja käytettävissä. Mies kuoli sitten kotona.

Positiivinen uutinen on, että Philhealth (?Filippiinien Kela?) korvaa vähävaraisille koronaan liittyvän sairaalahoidon kokonaisuudessaan.

Terveydenhuollon työntekijät ovat paikoitellen joutuneet kokemaan käsittämätöntä häirintää, vaikka heistä 1 245 on saanut tartunnan ja 27 on antanut koronan takia henkensä (27.4. mennessä). Jotkut jeepit tai bussit ovat tartuntapelossa kieltäytyneet ottamasta kyytiin sairaalatyöntekijöitä. Quezonin provinssissa mies ampui ambulanssin kuljettajaa, kun epäili tämän tuovan koronapotilaita heidän kyläänsä.

Talous

Talous kärsii tänä vuonna pandemiasta, mutta ei välttämättä yhtä paljon kuin maailmalla yleensä. Kansainvälisten rahoituslaitosten arvioiden mukaan kasvu jää Filippiineillä tämän vuoden aikana nollan ja kolmen prosentin väliin, mutta ensi vuodeksi ne ennakoivat paluuta 6,5 – 7,5 %:n kansantuotteen nousuun. Jos tuotannon rajoitukset Filippiineillä ja muualla jatkuvat pitempään, ei mikään pelasta miinusmerkkisiltä luvuilta. Finanssiministeri Dominguez arvioi, että pienyritykset menettävät toimintakieltojen takia 461 miljardia pesoa.

Hallitus yrittää pelastaa taloutta yli biljoonan peson talouspaketilla. Se vastaa 6,3 prosenttia kansantuotteesta. Työttömäksi jääneiden ja muiden vähävaraisten selviytymiseen on varattu 305 mrd. pesoa. Paikallishallinnon ja maatalouden tukemiseen on omat ohjelmansa samoin kuin huonosti rahoitetun terveydenhuollon parantamiseen.

Suurin osa paketista eli 830 mrd. pesoa menee fiskaalisiin toimiin, joilla pidetään talouden pyöriä pyörimässä. Tästä rahasta 610 miljardia tulee Aasian kehityspankilta ja Filippiinien keskuspankilta. Erityisesti rahalla on tarkoitus saada pienet ja keskisuuret yritykset jälleen jaloilleen ja kasvu-uralle.

——

Pääosin Filippiineillä taistellaan pandemiaa vastaan samanlaisilla keinoilla kuin muualla maailmassa. Yritetään hidastaa ja madaltaa tartuntakäyrän huippua, lisätään testausta ja jäljityksiä, lisätään tehohoidon paikkoja ja taistellaan suojavälineiden saamisesta, yritetään pitää työttömät ja yritykset hengissä. Monilta osin on toimittu niin hyvin kuin noilla resursseilla voidaan, mutta varsinkin taloudellisen avustamisen osalta tulos on epätyydyttävä. Tosin eivät ne ratkaisut kehittyneessä Euroopassakaan ole aina toimineet niin kuin voisivat. Paljon on vielä epävarmuuksia siitä, mihin tilanne johtaa.

Blogi 15.12.2019, Pekka Borg

Ihmisoikeusviikko 2019

YK:n vuotuinen Ihmisoikeusviikko on juuri päättymässä. Filippiinit-seuran toiminnassa ihmisoikeudet ovat perusta, jolta seuramme toiminta on käynnistynyt. Siksi teen katsauksen Filippiinien ihmisoikeustilanteeseen.

Huumesota

Presidentti Duterten kaudella ihmisoikeuskeskustelua on dominoinut huumesota. Filippiinien Poliisi PNP ilmoitti, että kesäkuusta 2016 heinäkuuhun 2019 poliisin ym. viranomaisten huumekampanjoissa tapettiin 6 847 henkilöä¹, mutta tilastoinnista vastaavan huumeviranomaisen PDEA:n mukaan marraskuun 2019 loppuun mennessä tapettujen määrä oli “vain 5 552” ². PDEA:n omissa luvuissa hämmästyttää, että kesäkuun 2019 jälkeen huumeoperaatioissa olisi tapettu vain 26 huumekaupasta epäiltyä, kun lehdissä raportoidaan lähes päivittäin operaatioissa kuolleista.

Nämä luvut eivät sisällä tunnistamattomien tekijöiden murhaamia uhreja. Varsinkin Duterten ensimmäiseltä presidenttivuodelta on ilmeistä näyttöä siitä, että barangayn (kaupunginosan) huumediilereistä ja -käyttäjistä koottiin poliisille tappolistoja ja poliisi antoi rikollisille tehtäväksi palkkiota vastaan käydä murhaamassa näitä henkilöitä. Osin poliisit kävivät itse ilman virkapukua lyhentämässä narkomaanien listaa. Filippiinien ihmisoikeuskomissio on todennut, että tapettuja huumerikollisia voi olla jopa 27 000.

Sinänsä lukuihin ei kannata jumittua, sillä 5 000 poliisin luodeista kuolluttakin on hirvittävä määrä. Taistelussa huumejengejä vastaan tulee varmasti tilanteita, joissa aseiden käyttöä ei voi välttää, mutta Filippiineillä tappaminen on ollut suhteetonta. Poliisin toistuva väite on, että kaikissa näissä tuhansissa tapauksissa poliisi on ampunut vain itsesuojelun tarpeessa. Philippine Coalition for the International Criminal Court-järjestön puheenjohtaja Aurora Parong on todennut, että itsepuolustus on pätevä perustelu, mutta kaikissa tapauksissa pitäisi tutkia, onko ampuminen ollut oikeutettua. Aseellista vastarintaa kohdatessakin tavoitteena ei saa olla rikollisen tappaminen, vaan rikollisen toimintakyvyn estäminen. Parongin mukaan ihmisoikeusjärjestöille raportoiduissa tapauksissa on ruumiinavauksissa todettu, että suurin osa ampumahaavoista on hengenvaarallisilla kehonosilla eikä liikuntakykyä rajoittavilla alueilla, kuten raajoissa.³

Duterten kaudella viime huhtikuuhun mennessä on huumeoperaatioihin liittyneiden rikkomusten perusteella erotettu 2 367 poliisia ja 4 100 hyllytetty määräaikaisesti tehtävistään. Sen sijaan ei ole tietoa, kuinka moni olisi asetettu syytteeseen. Toistaiseksi vain kolme poliisia on tuomittu yhdestä huumesotaan liittyneestä murhasta.⁴

Huumesota ei ole yhtä veristä kuin Duterten ensimmäisenä presidenttivuotena. Silti uhreja tulee edelleen nelinumeroinen luku vuodessa. Duterte on ennemminkin kannustanut lisäämään kuin vähentämään tappamisia. Maa on ollut jo toista kuukautta ilman poliisiylijohtajaa sen jälkeen, kun suurimittaista huumekauppaa käyneiden alaistensa suojeluun syyllistynyt Oscar Albayalde joutui jäämään hieman etuajassa eläkevapaalle. Dutertella on ollut vaikeuksia löytää riittävän luotettavaa seuraajaa, mutta hän totesi, että viran saa se joka lupaa tappaa kaikki huumelordit.⁵

Poliittiset laittomat teloitukset

Perinteisemmät poliittisiin tai perusoikeuksien ajamiseen liittyvät henkirikokset ovat keskusteluissa jääneet huumesodan varjoon, mutta niitäkin tapahtuu valitettavan paljon. Vaalien alla kuolee moni paikallistason poliitikko ja vielä useammin heidän kampanjatyöntekijänsä. Saksalainen Aktionsbündnis Menschenrechte on listannut henkirikoksen kohteena olleet kansalaisjärjestöaktiivit ja ihmisoikeustoimijat Duterten kaudella elokuuhun 2019 asti. Listalla on 200 nimeä, joista 117 liittyi maaoikeuksien puolustamiseen tai talonpoikaisjärjestöissä vaikuttamiseen ja 17 työläisten oikeuksiin tai ammattiyhdistystoimintaan. ⁶

Global Witnessin raportin mukaan Filippiinit on ympäristön suojelijoille maailman vaarallisimpia paikkoja. Kesään 2019 mennessä on tapettu ainakin 52 ympäristöaktivistia ⁷. Murhien takana on usein tahoja, jotka haluavat häätää talonpoikia tai alkuperäiskansoja alueilta, jotka he haluavat kaapata kaivos- tai muuhun yritystoimintaan. Esimerkiksi syys-lokakuussa 2019 tapettiin kolme metsänvartijaa, jotka olivat pysäyttämässä laitonta metsänkaatoa.

Monet vallanpitäjät eivät myöskään tykkää toimittajista, jotka tutkivat heidän taustojaan. Filippiinit on vaarallisimpia maita myös toimittajille. Duterten kaudella on tapettu jo 13 toimittajaa. ⁸
Laittomiin teloituksiin ovat usein syyllistyneet armeijan yksiköt tai muut asevoimat, mutta myös maanomistajien yksityisarmeijat ja turvamiehet. Samoin NPA on tehnyt poliittisesti motivoituja siviilihenkilöiden murhia, joiden kohteina ovat usein NPA:n jättäneet tai kilpailevia vasemmistolaisia liikkeitä edustavat. Tavanomaista on, että poliittisten murhien tekijöitä ei koskaan saada selville.

Kuolemantuomiot tulossa?

Presidentti Duterte haluaa ottaa kuolemantuomiot käyttöön. Kongressin alahuone on aina ajamassa presidentin toiveita, mutta edellisen senaatin enemmistö vastusti kuolemantuomiota. Uudessa senaatissa Duterten uskollistakin uskollisempi avustaja Bong Go ja vankasti uskovainen nyrkkeilijäsenaattori Manny Pacquiao tekivät ensi toiminaan aloitteen laiksi kuolemantuomioista. ⁹ Pacquiao perustelee kuolemantuomion yhteensopivuutta kristillisen vakaumuksen kanssa sillä, että jumala hyväksyy kuolemantuomiot koska Jeesuskin ristiinnaulittiin.¹⁰ Myös Duterten huumesotaa johtanut poliisiylijohtaja Bato de la Rosa teki oman aloitteensa kuolemantuomioiden käyttöönotosta.

Toinen Duterten lasten- ja ihmisoikeuksien vastainen esitys on rikosiän laskeminen 15 vuodesta 9 vuoteen. Kongressissa näyttää olevan valmiutta kompromissiin eli alimman rikosiän määrittelyyn 12 vuodeksi.

Soraääniä vaimennetaan

Leila de Lima, hallituksen äänekkäin kritisoija senaatissa, on pian viettänyt puolet senaattorikaudestaan vankilassa syytettynä huumekaupan edistämisestä ilman minkäänlaista kunnon näyttöä. Kuten tyypillistä Filippiinien oikeusjärjestelmässä, oikeudenkäynnit eivät ole vielä edes alkaneet. Pääasia ehkä onkin pitää hänet poissa senaatista.

Kriittinen media on puristettu ahtaammalle kuin koskaan Marcosin diktatuurin jälkeen. Reporters Without Borders -järjestön tilastoissa Filippiinit on maailman lehdistövapauden indeksin mukaan sijalla 134, kun vertailun vuoksi Suomi oli toisella sijalla.¹¹ Mediatalo ABS-CBN:n toimiluvan voimassaolo päättyy maaliskuussa 2020, ja presidentti lupasi pitää huolen siitä, että sen jatkolupaa ei hyväksytä¹². Hän syyttää yhtiötä siitä, että viime vaalikampanjan aikana yhtiö ei olisi suostunut julkaisemaan hänen mainoksiaan, vaikka hän oli niistä maksanut. Toisaalta Rappler-nettijulkaisua ja sen päätoimittaja Maria Ressaa yritetään vaimentaa mm. vaatimalla tähtitieteellisiä veromaksuja “ulkomailta saaduista pääomalahjoituksista”.

Mielikuvituksellisin hyökkäys opposition ja lehdistön vapautta vastaan oli ns. “Oust Duterte” -matriisi, jonka presidentin puhemies Salvador Panelo kuulemma sai tuntemattomasta puhelinnumerosta ja levitti sen julkisuuteen yhteistyössä Manila Times -lehden kanssa huhtikuussa 2019. Matriisissa väitettiin, että maan johtavat opposition mediat ja vasemmistolaisten lakimiesten järjestö olisivat liittoutuneet salaliittoon Duterten syrjäyttämiseksi vallasta¹³ ja myöhemmin matriisiin lisättiin liberaalipuolueen johtavat poliitikot, kirkon piispoja ja kommunistinen puolue.¹⁴ Näiden “paljastusten” ajankohta tuli sopivasti juuri ennen vaaleja, joissa Duterte liittolaisineen murskasi opposition. Salaliiton olemassaolosta ei ole pienintäkään näyttöä.

Laitavasemmiston järjestöjen ratsiat

Viime kuukausina poliisi ja armeija ovat tehneet lukuisia ratsioita ns. Makabayan-verkoston kansalaisjärjestöjen ja puolueiden toimistoihin ja myös pidättäneet henkilöitä. Armeija syyttää näitä järjestöjä kommunistisen puolueen peitejärjestöiksi, jotka värväävät taistelijoita NPA-sissiarmeijan riveihin. Makabayanilla on miljoonia kannattajia kansan keskuudessa ja sillä on kuusi valittua kongressiedustajaa. Varmasti monet jäsenet ovat ideologisesti lähellä kommunisteja ja jotkut ovat NPA:n riveihin siirtyneet. Silti vasemmistolaista järjestötoimintaa ei tulisi kieltää, vaan ylläpitää heille kanava toimia rauhanomaisesti, vaikka vähän mekkaloiden, yhteiskunnallisten tavoitteidensa puolesta. Kovista toimista on kokemuksia Marcosin diktatuurin julistamisen jälkeen, kun järjestöaktiiveja ja jopa porvarillisen opposition poliitikkoja vangittiin. Vaihtoehtona oli vain lähteä maanalaiseen toimintaan, minkä hyvin moni tekikin.

Armeija on tunkeutunut myös oppilaitoksiin, koska sen arvion mukaan siellä värvätään nuoria NPA:n sotureiksi. Monet oppilaitokset ovat kuitenkin kieltäneet armeijan tai poliisin tulon alueelleen ilman sovittua tapaamista. Mm. johtavan valtionyliopiston UP:n presidentti vakuuttaa, että hän ei ole antanut asevoimille lupaa tulla yliopiston alueelle ilman koordinointia yliopiston hallinnon kanssa¹⁵.

Jotain hyvääkin tapahtuu

Presidentti Duterte päätti, että sotatila Mindanaon alueella lakkautetaan vuodenvaihteessa.¹⁶ Sotatila on ollut alueella voimassa toukokuusta 2017 lähtien, jolloin Mauten ja Abu Sayyafin ISIS-suuntautuneet ryhmät valtasivat Marawin kaupungin. Normaalioloissakin asevoimilla on laajat valtuudet esim. tiesulkujen ja ratsioiden tekemiseen. Armeija kuitenkin esittää, että terrorisminvastaisella lailla heille myönnettäisiin lisävaltuuksia.¹⁷

Presidentti Duterte on esittänyt, että vielä kerran voitaisiin neuvotella rauhasta NDF:n kanssa. Duterte lähetti entisen päärauhanneuvottelijansa Silvestre Bellon Hollantiin selvittämään Joma Sisonin ja muun NDF:n johdon kanssa neuvotteluiden aloittamisen edellytyksiä.¹⁸

Ihmisoikeudet kattavat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tärkeä mittari on tulojen oikeudenmukainen jakautuminen. Vaikka tuloerot ovat suuria, on virallisen köyhyysrajan alittavilla tuloilla elävien osuus väestöstä alentunut 23,3 prosentista vuonna 2015 enää 16,6 prosenttiin vuonna 2018.¹⁹ Myös työttömyysaste on vähentynyt lokakuussa 2019 edellisestä vuodesta 4,4 prosenttiin ja alityöllistettyjen osuus 13 prosenttiin. ²⁰

Koulutuksen edistysaskeleena on ollut siirtyminen 10-vuotisesta koulusta 12-vuotiseen. Ongelmana on kuitenkin ollut, että resurssit ja opettajien koulutus eivät ole riittäneet vastaamaan tarpeeseen. Filippiinit oli vuonna 2018 ensimmäistä kertaa mukana PISA-tutkimuksessa, ja tuloksissa Filippiinit jäi aivan hännille. Pisan analyysi on ehkä erillisen blogin arvoinen asia.

Lähteet:

1. https://www.philstar.com/headlines/2019/08/16/1943876/drug-war-death-toll-hits-6847
2. https://www.facebook.com/realnumbersph/
3. https://www.philstar.com/headlines/2019/12/10/1975926/philippine-coalition-icc-use-deadly-force-valid-must-be-justified
4. https://newsinfo.inquirer.net/1143439/7800-police-in-philippines-punished-for-deadly-drug-raids
5. https://newsinfo.inquirer.net/1197019/duterte-assure-me-you-can-kill-drug-lords-and-youll-get-pnp-top-post
6. https://menschenrechte-philippinen.de/tl_files/aktionsbuendnis/dokumente/eigene%20Publikationen/AMP%20-%20Menschenrechtsbericht%202019.pdf s.14, Liite
7. https://www.globalwitness.org/en/campaigns/environmental-activists/defending-philippines/ s. 6
8. https://cpj.org/asia/philippines/
9. https://newsinfo.inquirer.net/1137439/pacquiao-wants-death-penalty-for-drug-traffickers-manufacturers
10. https://www.rappler.com/nation/158663-manny-pacquiao-death-penalty-jesus-christ
11. https://rsf.org/en/philippines
12. https://www.manilatimes.net/2019/12/04/news/latest-stories/duterte-to-abs-cbn-ill-see-to-it-that-youre-out/661505/
13. https://www.manilatimes.net/2019/04/22/news/headlines/oust-duterte-plot-bared/543609/
14. https://newsinfo.inquirer.net/1115770/matrix-reloaded-by-palace-reviled-by-duterte-critics
15. https://www.philstar.com/nation/2019/12/13/1976564/president-insists-no-cops-soldiers-allowed-campuses
16. https://www.philstar.com/nation/2019/12/11/1976102/duterte-no-martial-law-extension-mindanao
17. https://newsinfo.inquirer.net/1200327/afp-to-push-for-tougher-anti-terrorism-law-as-mindanao-martial-law-ends
18. https://newsinfo.inquirer.net/1198514/duterte-gives-peace-talks-with-cpp-another-shot
19. https://psa.gov.ph/poverty-press-releases/nid/144752
20. https://psa.gov.ph/content/employment-rate-october-2019-estimated-955-percent

Blogi 17.5.2019, Pekka Borg

Dutertelle tyrmäysvoitto

Maanantain 13.5. vaalit olivat täydellinen voitto Dutertelle. Kongressin edustajainhuoneen vaalien tulokset eivät ole kovin kiinnostavia, koska presidentistä riippumatta edustajainhuoneen kansanedustajat ryhmittyvät aina presidentin taakse. Sen sijaan senaatti on perinteisesti toiminut itsenäisesti. Myös nyt päättyneellä kaudella senaatti jätti useita Duterten ehdotuksia hyväksymättä, vaikka enemmistö senaattoreista kuului hallituksen tukipuolueisiin.

Alustavien tulosten mukaan näyttää siltä, että senaattiin valittiin yhdeksän presidentin ja hänen tyttärensä Sara Duterten suosittelemaa ehdokasta ja kolme riippumatonta ehdokasta, mutta ei ainoatakaan senaattoria oppositiosta, liberaalijohtoisen Otso Diretson tai vasemmiston Labor Winin listoilta. Näin 24-jäsenisen senaatin oppositio kutistuu vain neljään jo aiemmin valittuun senaattoriin ja heistäkin Leila de Limaa on pidetty jo yli kaksi vuotta vangittuna, ilman oikeudenkäyntiä.

Jää nähtäväksi, vieläkö senaatista löytyy itsenäistä harkinta- ja päätöskykyä vai tuleeko siitä vain presidentin politiikan varmistaja. Duterte kampanjoi erityisesti lähimmän avustajansa Bong Gon valitsemisen puolesta ja hän voi luottaa siihen, että Go ajaa senaatissa presidentin linjaa. Samoin valituksi tulivat huumesotaa johtanut poliisin ylijohtaja Ronald “Bato” dela Rosa sekä presidentin poliittinen avustaja Francis Tolentino. Jos kaikki hallituksen liittolaispuolueita edustavat senaattorit pysyvät rivissä, ei oppositio kykene estämään ainoatakaan senaatin päätöstä.

Sara Duterte kuninkaantekijänä

Viime vuoden aikana varsinaiseksi politiikan voimatekijäksi on noussut Sara Duterte, joka valittiin taas ylivoimaisesti Davaon pormestariksi. Kongressin edustajainhuoneen puhemies ja presidentin puolue PDP-Labanin pääsihteeri Pantaleon Alvarez oli ruvennut “kukkoilemaan” niin kongressissa kuin puolueessakin. Heinäkuussa 2018 Sara junaili taustalta Alvarezin erottamisen puhemiehen paikalta ja ex-presidentti Gloria Macapagal-Arroyon (GMA) valitsemisen hänen tilalleen, vaikka Sara ei ole kongressiedustaja eikä muussakaan valtakunnallisessa poliittisessa tehtävässä. GMA oli Marcosin jälkeen korruptoitunein Filippiinien presidentti, jonka aikana ns. pork barrel -petokset (PDAF) kongressissa olivat suurimmillaan. Presidentti Duterten keskeisin kampanja huumesodan ohella on taistelu korruptiota vastaan, mutta se ei estä “tarkoituksenmukaista” poliittista liittoutumista.

Sara Duterte perusti vuoden 2018 alussa alueellisen poliittisen puolueen, Hugpong ng Pagbabagon (HNP), joka käytännössä on toiminut hyvin valtakunnallisesti. HNP on tehnyt yhteistyösopimuksia kaikkien presidenttiä tukevien puolueiden kanssa ja siitä tuli vaaleissa hallitusrintaman yhteinen lista. Presidentin johtama PDP-Laban on HNP:n jäsenpuolue eikä sen kilpailija. Kun presidentin kansansuosio on edelleen 70-80 %, on muille Dutertea tukeville puolueille ollut tärkeätä ratsastaa tällä aallolla ja saada ehdokkaansa Saran suosittelemalle listalle.

HNP:n yhteistyökumppanit ovat hyvin kirjavaa joukkoa, sillä mukaan ovat kelvanneet kaikki, jotka ovat liberaalipuoluetta vastaan. HNP:n listoilta valittiin senaattiin mm. diktaattori Marcosin tytär Imee Marcos. Kaikista suurimmalla äänimäärällä tuli valituksi miljardööri Cynthia Villar. Valituksi tuli myös Bong Revilla, joka on ollut syytettynä PDAF-petoksista. Saran suosituslistalla oli myös kaksi kansannousulla erotetun ex-presidentti Erap Estradan poikaa, jotka tosin eivät tulleet valituksi.

Salaliittoa ja negatiivista vaalikampanjaa

Vuoden 2016 vaalit ratkaistiin sosiaalisessa mediassa, jonka hyödyntämisessä Duterten koneisto oli ylivoimainen. Ensimmäistä kertaa kampanjointiin palkattiin trolliarmeijat ja valeuutisia levitettiin paljon.
Varmasti tälläkin kertaa sosiaalista mediaa käytettiin, vaikka Facebook sulkikin satoja valeuutisiin käytettyjä tilejä. Näissä vaaleissa silmiinpistävää oli, että pyrittiin salaliittoteorioita levittämällä tuhoamaan opposition ja kriittisen lehdistön uskottavuus. Muutama viikko ennen vaaleja presidentti Duterten kehotuksesta julkistettiin matriisi salaliitosta, johon osalliset tahot ja henkilöt suunnittelisivat laillisesti valitun presidentin syrjäyttämistä. Salaliittoon kuuluisivat kriittiset tiedotusvälineet kuten faktatarkistuksia tekevä Vera Files, nettilehti Rappler, tutkivan journalismin keskus PCIJ ja lakimiesjärjestö NUPL. Sitten presidentti liitti kumouksellisten joukkoon liberaalipuolueen ja vasemmisto-opposition sekä maanalaisen kommunistisen puolueen. Salahankkeessa tuskin on mitään perää, mutta pääasia olikin viesti äänestäjille, että älkää ainakaan näihin pettureihin luottako.

Myös Otso Diretsoa on syytetty negatiivisesta kampanjoinnista, jossa HNP:n ehdokkaita on mustattu korruptiosyytteiden tms. menneisyyden takia. Tosin myös presidentti Duterte on pilkannut yksilöiden jokaista opposition senaattoriehdokasta. Huhtikuussa Youtubeen ilmaantui ns. Bikoyn video, jossa syytettiin Duterten poikaa Paoloa ja vävyä huumekaupasta. Presidentinkanslia väittää, että liberaalipuolue ja kumppanit ovat videon takana, mutta siitäkään ei ole näyttöä.

“Rauhalliset” vaalit, ääntenostoa

Filippiiniläisittäin vaalit sujuivat rauhallisesti, sillä vaalikampanjan aikana tapettiin 43 väkivaltatapahtumassa “vain” 20 henkeä. Lisäksi vaalipäivänä rekisteröitiin 41 väkivaltatapahtumaa. Pahimmillaan Filippiinien vaaleissa on kuollut toistatuhatta ihmistä.

Poliisi on pidättänyt ainakin 441 henkilöä ääntenostosta, mutta tapauksia on varmasti tuhansia. Presidentti Dutertekin totesi, että äänien ostaminen on osa filippiiniläisiä vaaleja ja että kaikki sitä tekevät. Hän sanoi myös, että rahan antaminen äänestäjälle ei ole aina äänten ostamista. Jos annan rahaa äänestäjälle matkakuluihin, ei se ole ostamista. Vaaliviranomaisille kaikki rahan antaminen on kuitenkin rikollista.

Teknisiä ongelmia

Filippiineillä vaalilipukkeet skannataan äänestyslaitteeseen, josta tiedot siirretään mobiiliyhteydellä provinssin vaalilautakuntaan. Tekniikkaan liittyy aina riskitekijöitä ja nytkin vajaaseen tuhanteen laitteeseen tuli vikaa. Joillakin alueilla äänestyslistalta ei löytynyt äänioikeutettujen tietoja. Suurempi ongelma kuitenkin oli, että vaalipäivänä tiedonsiirto keskusvaalilautakuntaan oli kahdeksan tuntia poikki. Näin pitkä katkos on herättänyt joissakuissa epäilyjä, että sinä aikana on voitu manipuloida tuloksia. Tosin tietokoneperusteisen ääntenlaskun luotettavuutta on epäilty joka vaalissa.

Kokonaisuutena voi todeta, että vaalit sujuivat melko hyvin. Monia pelottaa, että ylivoimainen vaalien tulos johtaa entistä autoritäärisempään politiikkaan ja demokraattisten perusoikeuksien säilyminen on uhattuna. Kansa on kuitenkin ilmaissut tahtonsa ja sen mukaan mennään seuraavat vuodet.

Blogi 10.12.2018, Pekka Borg

Huumesodassa vihdoinkin tuomio tappamisista

Joulukuun 10. on kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä. Filippiinien ihmisoikeuksista kuulee yleensä huonoja uutisia, mutta nyt on kerrottavana hyvääkin. Poliisi on huumesodan aikana ampunut yli 5000 epäiltyä, mutta nyt ensimmäistä kertaa oikeus tuomitsi poliiseja murhasta vankilaan.

Viime vuoden elokuussa poliisit ampuivat 17-vuotiaan koulupojan, Kian delos Santosin, jonka he väittivät toimivan asuinalueellaan huumekuriirina. Poliisit väittivät, että Kian yritti paeta ja ampui heitä kohti, jolloin he itsepuolustukseksi joutuivat ampumaan Kianin. Tämä on poliisin vakioselitys kaikissa tapauksissa, joissa he ovat ampuneet tappaakseen. Poliisien epäonneksi turvakameraan jäi näyttöä siitä, kuinka kaksi siviilipukuista poliisia raahaa Kiania sivukujille ja hetken päästä kuuluu laukauksia. Kiinniotolla oli myös useampia silminnäkijöitä. Ohessa on linkki yhteen uutisraporttiin (tagalogiksi), jossa näkyy mm. turvakameran videokuvaa: https://www.youtube.com/watch?v=hKb3H0yEgPc

Yleensä poliisin ampumat henkilöt löytyvät pistooli kädessä ja vierellä pari pussia metamfetamiinia – joko oikeasti tai tarvittaessa lavastetusti. Niin Kiankin, jonka ruumis oli sikiöasennossa. Oikeuslääketieteellinen ja ballistinen tutkimus osoitti, että häntä oli ammuttu makaavassa tai istuvassa asennossa lähietäisyydeltä. Toisaalta hänen käsistään ei löytynyt aseenkäyttöä osoittavia ruutijäämiä.

Kianin tapauksesta tuli huumesodan symboli.

Presidentti Dutertekin totesi nähtyään turvakameran videon, että Kianin tappoon syyllistyneet poliisit kuuluvat vankilaan. Kianin tapauksen saama suuri julkisuus taisi vaikuttaa siihen, että tekoon syyllistyneet rivipoliisit tuomittiin kalterien taakse. On todella harvinaista, että omaiset uskaltavat viedä poliisin ja muiden asevoimien tekemiä tappoja oikeuteen, vaikka olisi näyttöä lainvastaisesta tappamisesta. Kansalaisilla ei ole uskoa siihen, että he voisivat saada turvallisen ja reilun oikeudenkäynnin lainvalvojia vastaan. Samoin harva silminnäkijä suostuu todistamaan poliisia vastaan. Kianin vanhemmilla onneksi oli rohkeutta.

Poliisin virkatehtävissä tekemien tappojen lainmukaisuutta tutkii vain poliisin sisäinen organisaatio. Yli 5000 tapon joukossa on varmasti paljon muitakin tapauksia, joissa poliisi on ampunut uhrin ilman todellista uhkaa, mutta ainoatakaan huumeoperaation ampumistapausta ei ole poliisiorganisaation omasta aloitteesta viety oikeuteen. Lainvalvontaviranomaiset ovat kyllä erottaneet virasta Duterten kaudella lokakuun loppuun mennessä 287 henkilöä huumeidenkäytön takia ja 130 henkilöä muiden huumerikkeiden perusteella.

Kyselytutkimusten mukaan enemmistö kansalaisistakin uskoo, että poliisi on huumesodassaan ampunut henkilöitä, jotka ovat jo antautuneet. Poliisin toiminnan lainmukaisuuden parantaminen edellyttää, että kuolemaan johtaneet poliisin aseidenkäytön tapaukset tulisi antaa poliisista riippumattomien elimien tutkittavaksi.

Vaikka vuoden 2018 tammi-lokakuussa huumeoperaatioissa tapettiin “enää” runsaat tuhat epäiltyä (#RealNumbersPH), on varsinkin poliisiorganisaation asenteissa paljon korjattavaa. Joillakin alueilla poliisi tekee vuorokauden tai parin kestäviä koko provinssin laajuisia operaatioita, joissa poliisi tappaa jopa kymmeniä epäiltyjä kerralla. Erityisesti Bulacanin poliisi on niittänyt mainetta tuhoisilla operaatioillaan, mutta marraskuun alussa Lagunankin poliisi tappoi 24 tunnissa 12 epäiltyä ja kaksi viikkoa sitten 48 tunnissa 11 epäiltyä huumerikollista. Lagunan poliisijohtaja Eleazar Matta vain totesi Inquirer-lehdelle (28.11.2018), että “kuolleiden määrä oli merkityksetöntä verrattuna siihen, että samalla pidätettiin 187 erilaisiin rikoksiin syyllistynyttä.” Hän lupasi, että toimintamalli on niin tehokas, että sen käyttöä tullaan jatkamaan. Jos tämä on poliisijohtajien antama arvo ihmiselämälle, on paljon ruumiita tiedossa jatkossakin.

Lähipäivinä on kongressilta odotettavissa päätös sotatilan jatkamisesta koko Mindanaon alueella vuodeksi 2019. Näin sotatilahallinnosta ollaan tekemässä uutta normaalitilaa. Nyt on kuitenkin syytä juhlia Kianin tapauksen lisäksi toistakin merkittävää oikeuden päätöstä, jossa ensimmäistä kertaa tuomittiin korkean tason sotilas ihmisoikeusrikoksesta. Nimittäin syyskuussa kenraali Jovito “teurastaja” Palparan sai elinkautisen vankilatuomion kahden opiskelija-aktiivin kidnappaamisesta ja katoamisesta vuonna 2006. Toivottavasti nämä tapaukset kannustavat asevoimia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja rohkaisevat uhreja tai heidän omaisiaan hakemaan oikeutta asiassaan.